Talonrakennus- ja remonttiketju

[mekabyte]

Kaukolämpö oli itselläkin listalla aluksi, mutta soitto Oulun Energialle ratkaisi asian. Ei onnistu kun ei ole riittävästi liittyjiä etc. Helppous/vaivattomuus oli hankinta-ajatuksena. PILP tuli ja pienehkö varaava takka kaveriksi. Ensi keväänä on tarkoitus katella ilmalämpöpumppua, mutta enemmänkin viilennykseen kun lämmitykseen.

 

[Dynamo]

Sammaleen poisto huopakatolta?

Pihavaraston huopakatolle on muodostunut sammalta. Kaadoin puut ympäriltä pois ja ajattelin poistaa sammaleet jotenkin. Lueskelin, että sammaleenpoistoaineet ovat emäksisiä. Sisäinen macgyverini pohti heti, että kustannustehokkaan aineen tekee itse ph+/emäksisestä aineesta? Joko sellaisenaan sirottelee katolle, tai laimentaa vedellä ja suihkuttaa?

Lipeää on perinteisesti tehty niin, että poltettujen (esim. saunanpesä tai takka) lehtipuiden tuhkat otetaan talteen ja ne laitetaan ämpäriin viikoksi veden kanssa. That's it. Havupuiden tuhka on hapanta, joten sitä ei tule sekoittaa joukkoon.

 

[nummenkallio]

No niin, toisesta ketjusta tänne opastettuna.

En löytänyt keskustelua suoraan maalämmöstä, joten tämä lienee vähiten väärä ketju. Täälläkin on varmaan ihmisiä, joiden taloyhtiö on siirtynyt tai siirtymässä maalämpöön. Niin meilläkin nyt, joten kokemuksia kaivataan. Koko prosessista on paljon kysymyksiä, ja palaan varmasti aiheeseen, mutta ihan ensimmäisenä kysyn sitä, miten paljon melua siitä reikien poraamisesta lähtee. Taloyhtiö on pelotellut sillä. Eli pystyykö silloin olemaan kotona etätöissä vai onko meteli ihan sietämätön. Meillä poraaminen alkaa ihan näinä päivinä ja kestää käsittääkseni koko syksyn. Ja maaperä on siis aika kallioista täällä Haagassa, jos se jotain vaikuttaa. Ja varmaankin vaikuttaa.

 

[1stApril]

No niin, toisesta ketjusta tänne opastettuna.

En löytänyt keskustelua suoraan maalämmöstä, joten tämä lienee vähiten väärä ketju. Täälläkin on varmaan ihmisiä, joiden taloyhtiö on siirtynyt tai siirtymässä maalämpöön. Niin meilläkin nyt, joten kokemuksia kaivataan. Koko prosessista on paljon kysymyksiä, ja palaan varmasti aiheeseen, mutta ihan ensimmäisenä kysyn sitä, miten paljon melua siitä reikien poraamisesta lähtee. Taloyhtiö on pelotellut sillä. Eli pystyykö silloin olemaan kotona etätöissä vai onko meteli ihan sietämätön. Meillä poraaminen alkaa ihan näinä päivinä ja kestää käsittääkseni koko syksyn. Ja maaperä on siis aika kallioista täällä Haagassa, jos se jotain vaikuttaa. Ja varmaankin vaikuttaa.

Tuo melu on tietysti vähän suhteellinen käsite. Kyllä siitä ääntä tulee jonkin verran. Lisäksi kalusto vaatii tilaa ja kulku alueella vaikeutuu homman aikana.
Tuo kallioinen maaperä on maalämpöhommissa etu siinä mielessä, että kustannus on matalampi ja porauksessa ei tule lietettä sillä tavoin, kun täällä Porin seudulla, missä useimmat maa-alueet ovat savea ja vanhaa merenpohjaa.

Suosittelen olemaan rohkeasti yhteydessä urakoitsijaan tai porausfirmaan. Riippuu tietysti myös, miten asuntosi sijaitsee suhteessa kaivoihin, millaiset ikkunat talossa jne.

Meille tehtiin maalämpö rivitaloyhtiöön viime vuonna. Kyseessä on pieni kahdeksan asunnon rivitalo ja kaivoja tuli siksi vain kolme. Joku ilta porattiin vähän myöhemmin vielä ja olin kotona tuolloin. Väittäisin että olisin pystynyt tekemään töitä kotona silloin.

 

[nummenkallio]

Tuo melu on tietysti vähän suhteellinen käsite. Kyllä siitä ääntä tulee jonkin verran. Lisäksi kalusto vaatii tilaa ja kulku alueella vaikeutuu homman aikana.
Tuo kallioinen maaperä on maalämpöhommissa etu siinä mielessä, että kustannus on matalampi ja porauksessa ei tule lietettä sillä tavoin, kun täällä Porin seudulla, missä useimmat maa-alueet ovat savea ja vanhaa merenpohjaa.

Suosittelen olemaan rohkeasti yhteydessä urakoitsijaan tai porausfirmaan. Riippuu tietysti myös, miten asuntosi sijaitsee suhteessa kaivoihin, millaiset ikkunat talossa jne.

Meille tehtiin maalämpö rivitaloyhtiöön viime vuonna. Kyseessä on pieni kahdeksan asunnon rivitalo ja kaivoja tuli siksi vain kolme. Joku ilta porattiin vähän myöhemmin vielä ja olin kotona tuolloin. Väittäisin että olisin pystynyt tekemään töitä kotona silloin.

Kaivoja tulee muistaakseni kahdeksan, ja joka puolelle tonttia. Ainakin kaksi tulee ihan tuohon alas asuntoni lähelle sisäpihalle. Asun tosin kuutoskerroksessa, joten ihan nenän alla ne eivät ole. Voi hieman vaikuttaa siihenkin, miten se meteli kuuluu tänne ylös, vaikka varmasti jotain kuuluu. Iso taloyhtiö siis kyseessä.

Se oli tiedossa, että pihaa myllätään. Lasten harmiksi lähti esimerkiksi keinu ja hiekkalaatikko, ja myös puskia on lähtenyt. Täällä on vanhoja alppiruusujakin, joten toivottavasti niitä ei revitä maasta. Omaan elämiseeni tuo pihan myllääminen ei muuten suuremmin vaikuta, en siellä vietä aikaa.

Ensi vaiheessa mietin siis edelleen tuota meteliä. Puolitoista vuotta sitten tässä rapussa tehtiin muutamia kylpyhuoneremontteja, enkä ole sen helvetillisempää melua koskaan kuullut. Mutta se oli toki täällä sisällä, ja meteli kaikui rakenteissa. Nuo poraamiset tehdään tietysti ulkona, joten sitä halusin vähän skaalata, millaista ääntä siitä kuuluu. Kalliota saa kyllä hakata aika lailla, varsinkin jos ei räjäytetä, ja tässä tapauksessa ei tietenkään niin tehdä. Räjäytyksethän eivät äänenä niin häiritse, muuten ehkä kyllä.

Parastahan tässä on kuitenkin se, että maalämpö nostaa asunnon arvoa. Ehkä sen vuoksi voi vähän kärsiäkin.

 

[Turder]

Itse miettisin kaukolämpöhommissa sitä, että miten paljon on energialaskussa varaa itse vaikuttaa ja mikä hintariski siinä on. Minusta kaukolämmössä olet aikalailla kädet kahleissa sen armoilla mitä hintaa sieltä tulee. Onhan se sama sähkönkin kanssa, mutta siinä on sentään vaihtoehtoja hinnoittelussa, ja eri tapoja mihin sitä käyttää (suora, lämpöpumput jne). Mutta itse tekisin hybridin, eli tulipesiä, mahdollisuus myös puulla/hakkeella/pelletillä lämmittää käyttö-/lämmitysvettä, lämpöpumppuja (maalämpö, tai vilp ja lisäksi ilp, että saa viilennyksenkin). Mutta ymmärrän, että joku ei jaksa pelata puun kanssa.

 

[1stApril]

Itse miettisin kaukolämpöhommissa sitä, että miten paljon on energialaskussa varaa itse vaikuttaa ja mikä hintariski siinä on. Minusta kaukolämmössä olet aikalailla kädet kahleissa sen armoilla mitä hintaa sieltä tulee. Onhan se sama sähkönkin kanssa, mutta siinä on sentään vaihtoehtoja hinnoittelussa, ja eri tapoja mihin sitä käyttää (suora, lämpöpumput jne). Mutta itse tekisin hybridin, eli tulipesiä, mahdollisuus myös puulla/hakkeella/pelletillä lämmittää käyttö-/lämmitysvettä, lämpöpumppuja (maalämpö, tai vilp ja lisäksi ilp, että saa viilennyksenkin). Mutta ymmärrän, että joku ei jaksa pelata puun kanssa.

Nuo hybridiratkaisut vesikiertoisissa lämmityksissä eivät ole aina täysin ogelmattomia. Puulla lämmitettäessä lämpötilat nousevat varaajissa korkeiksi. Lämpöpumput taasen toimivat paremmalla hyötysuhteella matalammalla lämpötilalla.
Entä varaajien koot ja tyypit, millaiset valitaan hybridiin?
Miten lämmität käyttöveden hybridissä? Onko yksi iso hybridivaraaja ja esimerkiksi tulistat käyttöveden sähkövaraajalla? Vai pidät hybridivaraajan lämpötilan jatkuvasti korkealla ja lämmität käyttöveden kierukalla? Tämä vaatii aktiivista puun käyttöä tai sitten energia alkaa kulumaan.

Jos taas on vesikiertoinen lämmönjako ja siinä lämmitysjärjestelmänä ilma-vesi tai maalämpö ja lisäksi esim. takka, niin tällöin lämmönjaon säätöä joutuu yleensä jonkin verran jumppaamaan. Muuten voi olla takan tilassa liian kuuma. Säätöön vaikuttavat moni asia, esim. onko patterit vai lattialämmitys (reagointiaika), onko huonekohtaisia termostaatteja.

Suora sähkölämmitys + tulisija + mahdollisesti ilmalämpöpumppu on yleensä helpoin säätää, mutta käyttövesi jää tällöin pelkälle sähkölle. Toinen yleensä käyttäjäystävällinen vaihtoehto on vesikiertoinen lämmönjako, jota lämmitetään maalämmöllä tai ilma-vesipumpulla, mutta tällöin ei ole puunkäyttömahdollisuutta.

 

[Turder]

Entä varaajien koot ja tyypit, millaiset valitaan hybridiin?

Pari kohdetta missä olen näitä nähnyt:
- kolmen kuution lämminvesivaraaja, mitä lämmitettiin öisin sähkövastuksilla. Lisäksi puulämmitteisesta kiukaasta otettiin vesikierron kautta lämpöä varaajaan.
- vilp ja sillä oma varaaja. Lisäksi legacyna vanha puukattila ja sille oma varaaja. Tässä oli tehty myöhemmin autotalli, joka oli kytketty kattilan varajaan, eli vilp lämmitti talon ja puulla tallia, ja tarvittaessa avusti talonkin lämmitystä. Talvisin kattilaa käytettiin säännöllisesti. Alunperin kattila oli ollut talon vain lämmitykseen kun tallia ei vielä ollut.

Ei tietenkään ihan automaattisesti pelannut kumpikaan eli lämpötila hieman sahasi, mutta en näkenyt hirmu hankalaksikaan. Mielummin toimiva osin manuaalinen systeemi, jota osaa käyttää kuin arvaamaton automatisoitu järjestelmä.

Alkuperäinen pointti oli enemmän siihen suuntaan, että mielummin tekisin vaihtoehtoja, tai ainakin varaukset niille rakennusvaiheessa, ettei sitten ole jumissa jos x vuoden päästä energian hinnat muuttuvat.

 

[1stApril]

Pari kohdetta missä olen näitä nähnyt:
- kolmen kuution lämminvesivaraaja, mitä lämmitettiin öisin sähkövastuksilla. Lisäksi puulämmitteisesta kiukaasta otettiin vesikierron kautta lämpöä varaajaan.
- vilp ja sillä oma varaaja. Lisäksi legacyna vanha puukattila ja sille oma varaaja. Tässä oli tehty myöhemmin autotalli, joka oli kytketty kattilan varajaan, eli vilp lämmitti talon ja puulla tallia, ja tarvittaessa avusti talonkin lämmitystä. Talvisin kattilaa käytettiin säännöllisesti. Alunperin kattila oli ollut talon vain lämmitykseen kun tallia ei vielä ollut.

Ei tietenkään ihan automaattisesti pelannut kumpikaan eli lämpötila hieman sahasi, mutta en näkenyt hirmu hankalaksikaan. Mielummin toimiva osin manuaalinen systeemi, jota osaa käyttää kuin arvaamaton automatisoitu järjestelmä.

Alkuperäinen pointti oli enemmän siihen suuntaan, että mielummin tekisin vaihtoehtoja, tai ainakin varaukset niille rakennusvaiheessa, ettei sitten ole jumissa jos x vuoden päästä energian hinnat muuttuvat.

Kolmen kuution varaaja ja siihen rinnalle ilma-vesi-pumppu ja sen varaaja vievät tilaa aika lailla. Ei tietysti ongelma kaikissa kohteissa. Investointikustannus myös kohoaa, kun rakentaa kaksi lämmitysjärjestelmää ja molemmille varaajat.

Sinulla on ihan hyvä alkuperäinen pointti. Itse myös ottaisin lämmityspalettiin muutakin kuin esim. ilma-vesipumppu + sähkö varalle. Oma pointti oli lähinnä se, että eri lämmitysten yhdistämisessä (hybridi) on erilaisia puolia ja ihan kaikkia niitä ei välttämättä myyjä osaa/halua tuoda esille asiakkaalle myyntitilanteessa.

 

[Larbatchov]

Vanhemmilla on kolmen kuution varaajassa arimaxin puukattila ja varalla sitten varaajassa sähkövastukset. Ei se ihan mahdottomasti tilaa vie, toki ei nyt ihan joka pakettitaloon mahdukaan ilman muutoksia.

Ei siellä ole kuin yksi varaaja, vaihtoehdot lämmittää sitä puulla tai sitten sähköllä. Samasta pöntöstä tulee lattialämmitys ja käyttövesi. 90-luvun "hybridi". Tota voisi aika halvalla pyörittää pörssisähkölläkin kun muistaakseni sähköteho on 27kw, eli halvoista tunneista sais kyllä energiat talteen.

 

[1stApril]

Vanhemmilla on kolmen kuution varaajassa arimaxin puukattila ja varalla sitten varaajassa sähkövastukset. Ei se ihan mahdottomasti tilaa vie, toki ei nyt ihan joka pakettitaloon mahdukaan ilman muutoksia.

Ei siellä ole kuin yksi varaaja, vaihtoehdot lämmittää sitä puulla tai sitten sähköllä. Samasta pöntöstä tulee lattialämmitys ja käyttövesi. 90-luvun "hybridi". Tota voisi aika halvalla pyörittää pörssisähkölläkin kun muistaakseni sähköteho on 27kw, eli halvoista tunneista sais kyllä energiat talteen.

Perinteinen puukeskuslämmitys on joillekin hyvä vaihtoehto sekin.

 

[MPN]

Kolmen kuution varaaja ja siihen rinnalle ilma-vesi-pumppu ja sen varaaja vievät tilaa aika lailla. Ei tietysti ongelma kaikissa kohteissa. Investointikustannus myös kohoaa, kun rakentaa kaksi lämmitysjärjestelmää ja molemmille varaajat.

Sinulla on ihan hyvä alkuperäinen pointti. Itse myös ottaisin lämmityspalettiin muutakin kuin esim. ilma-vesipumppu + sähkö varalle. Oma pointti oli lähinnä se, että eri lämmitysten yhdistämisessä (hybridi) on erilaisia puolia ja ihan kaikkia niitä ei välttämättä myyjä osaa/halua tuoda esille asiakkaalle myyntitilanteessa.

500l varaaja ja VILP + vesikiertoinen puutakka. Vaikka 50l käyttövesivaraaja tuohon kylkeen, käyttöveden esilämmitys kierukoista. Ouman tai vastaava hoitaa lämmönjaon.

Pumppu sammuu kun takka pääsee vauhtiin, kun veden lämpötila tipahtaa, niin pumppu käynnistyy. Tuohon varaajaan vielä joku 6kw tai isompi sähkövastus. Toki varaaja voi olla myös isompi, mutta tuo 500l menee noilla vesikiertoisilla takoilla aika pitkälti. Vielä ILP tuohon kylkeen, pääosin viilennystä varten, mutta silläkin voi lämmittää.

 

[1stApril]

500l varaaja ja VILP + vesikiertoinen puutakka. Vaikka 50l käyttövesivaraaja tuohon kylkeen, käyttöveden esilämmitys kierukoista. Ouman tai vastaava hoitaa lämmönjaon.

Pumppu sammuu kun takka pääsee vauhtiin, kun veden lämpötila tipahtaa, niin pumppu käynnistyy. Tuohon varaajaan vielä joku 6kw tai isompi sähkövastus. Toki varaaja voi olla myös isompi, mutta tuo 500l menee noilla vesikiertoisilla takoilla aika pitkälti. Vielä ILP tuohon kylkeen, pääosin viilennystä varten, mutta silläkin voi lämmittää.

Tuosta saa varmasti myös ihan hyvän paketin. Jos miettii vesitakan investointia kaikkinensa ja ostaa puut siihen, niin takaisinmaksuaika mietityttää. Kannattaa varmaankin, jos jaksaa puulla lämmittää.

Vesitakan tehoista en osaa sanoa, en ole niihin viitsinyt juuri perehtyä. Kai niitä on eri tehoisia. Ajattelin vaan, että 500l varaaja ei ole kovin suuri puulämmityksessä.
Laittaisin ehkä hieman isomman tulistusvaraajan käyttövedelle, jotta varaajan lämpötilaa voitaisiin pudottaa enemmän ja tulistusvaraajan lämpötilaa ei tarvitsisi nostaa kovin korkealle.

 

[zet]

Tämä voi olla tyhmä kysymys (ja väärässä ketjussa), mutta kysytään silti. Asun rintamamiestalossa, jossa alakerrassa leivinuuni (myös puuhella samassa) ja varaava takka. Joka huoneessa sähköpatterit, mutta koska sähkön hinta on mitä on ja aina ei ole saumaa lämmittää puilla niin kysymys kuuluu että onko kokemusta mistään akkukäyttöisistä lämmittimistä millä saisi hetkellisesti lämpöä torppaan?

edit: lyhyen googlettelun jälkeen mitään akkukäyttöisiä ei taida edes olla olemassa, mutta onko jotain muita vaihtoehtoisia tapoja?

 

[MPN]

Tuosta saa varmasti myös ihan hyvän paketin. Jos miettii vesitakan investointia kaikkinensa ja ostaa puut siihen, niin takaisinmaksuaika mietityttää. Kannattaa varmaankin, jos jaksaa puulla lämmittää.

Vesitakan tehoista en osaa sanoa, en ole niihin viitsinyt juuri perehtyä. Kai niitä on eri tehoisia. Ajattelin vaan, että 500l varaaja ei ole kovin suuri puulämmityksessä.
Laittaisin ehkä hieman isomman tulistusvaraajan käyttövedelle, jotta varaajan lämpötilaa voitaisiin pudottaa enemmän ja tulistusvaraajan lämpötilaa ei tarvitsisi nostaa kovin korkealle.

Jos miettii että varaajasta tulisi vaikka 30-35c vettä, niin pieni käyttövedenvaraaja riittää kyllä pitkälle. Ihmisillä käytössä jotain 30l pikkuisiakin.

Vesitakan investointia toki pitää tälläisessä tapauksessa verrata takan investointiin, onhan se kalliimpi (pyöreästi vesikiertoinen takkasydän tuplasti kalliimpi), mutta ei se ero sitten enää niin massiivinen ole. Toki jos olemassa olevan ja toimivan takan vaihtaa, niin investointi on suuri. Mutta jos vanhan takan uudistaa tai rakentaa uudiskohdetta, niin asia muuttuu merkittävästi.

Mitä itselle tietoa noista vesikiertoisista takoista tai liesistä, niin 5-15kw tehoa, kun taas puukattilat ovat siellä 40kw paikkeilla. Noita vesikiertoisia takkoja joutuu sitten päivittäin lämmittämään, mutta toki jos se on vaikka olohuoneessa, niin puiden lisäys ei valtava operaatio ole. Verrattuna että käy lisäämässä kattilaan puita, toki kattilaan menee enemmän ja tarvitsee harvemmin lisätä.

Pieni UPS vielä tuohon takan pumpulle, niin käytännössä pidempikään sähkökatko ei aiheuta ongelmia

 

[Creed Bratton]

Tämä voi olla tyhmä kysymys (ja väärässä ketjussa), mutta kysytään silti. Asun rintamamiestalossa, jossa alakerrassa leivinuuni (myös puuhella samassa) ja varaava takka. Joka huoneessa sähköpatterit, mutta koska sähkön hinta on mitä on ja aina ei ole saumaa lämmittää puilla niin kysymys kuuluu että onko kokemusta mistään akkukäyttöisistä lämmittimistä millä saisi hetkellisesti lämpöä torppaan?

edit: lyhyen googlettelun jälkeen mitään akkukäyttöisiä ei taida edes olla olemassa, mutta onko jotain muita vaihtoehtoisia tapoja?

Eikös kaasulämmittimet ole se mitä ihmiset tällä hetkellä kauppista hamstraavat? Varmaan myös jotain vastaavia öljyllä toimivia on käytössä.

 

[Larbatchov]

Hamstraako porukka niitä lisälämmittimiä sen takia, että on mahdollisesti tulossa sähkökatkoja vai säästääkseen? Sähkökatkoihin lähtisin itse varautumaan aggregaatilla, saa muutkin vehkeet toimimaan. Säästö siinä on vähän kyseenalainen vaikka bensa taitaa tällä hetkellä maksaakin vain noin 20c/kwh, niin hyötysuhde varmaan ainakin tuplaa sen kulun.

 

[mekabyte]

Kyllähän tuommoinen kaasulämmitin sopii väliaikaiseksi lisälämmittimeksi, mutta ei niitä montaa kannata hommata. Ite hankin kaasukeittimen, mutta sille on ollut tilausta jo pidemmän aikaa korvaamaan grillin puuttuva sivupoltin ja mahdollinen retkeily. Nyt vaan lopulta sai aikaiseksi kun kävi mielessä mahdolliset sähkökatkot. On sitten tunnelmallista keitellä teevettä pimeässä.

 

[benicio]

Onko noissa kaasulämmittimien hankinnassa siis ajatuksena, että tulisi sähköpulan aamu- tai iltapäiväkatkojen lisäksi muitakin sähkökatkoja? Ei kai juuri missään ole peloteltu että sähköpulan takia katkot olisi kahta tuntia pidempiä, ja siinä ajassa nyt ei hatarinkaan rintsikka ehdi paljon jäähtyä. Toki jos ei ole sähkön lisäksi mitään tukilämmitystä eli takkaa, niin tuollainen tuo siihen nopean helpotuksen ja mielenrauhaa, mutta ei siinä mitään järkeä taida silti olla.

 

[Minor]

Onko noissa kaasulämmittimien hankinnassa siis ajatuksena, että tulisi sähköpulan aamu- tai iltapäiväkatkojen lisäksi muitakin sähkökatkoja? Ei kai juuri missään ole peloteltu että sähköpulan takia katkot olisi kahta tuntia pidempiä, ja siinä ajassa nyt ei hatarinkaan rintsikka ehdi paljon jäähtyä. Toki jos ei ole sähkön lisäksi mitään tukilämmitystä eli takkaa, niin tuollainen tuo siihen nopean helpotuksen ja mielenrauhaa, mutta ei siinä mitään järkeä taida silti olla.

Ei kai niitä ny kahden tunnin sähkökatkojen takia kannata hankkia, ei siinä ajassa ehdi tapahtumaan mitään konkreettista. Enemmän nuo sähkökatkot aiheuttaa mielipahaa esim. etätyöläisille kun kämpästä katkeaa sähköt ja esim. wifi menee poikki.

Tuollaisen kaasulämmittimen voisin ymmärtää jonkun puolikylmän tilan, kuten autotallin, lämmityksessä kovemmilla pakkasilla. Ainakin oman autotallin lämpö meinaa kovemmilla pakkasilla tippua pariin lämpöasteeseen kun ovi ei nyt aivan täysin tiivis ole.

 

[Peltinen]

11 kg pullon täyttö maksaa pikaisella googlailulla 25 euroa ja siitä saa lämpöä 141 kWh, eli 17 senttiä / kWh olisi kaasulämmityksen hinta. Ei paha, vai laskinko jotain väärin? Kaasulämmittimen ongelma on myös siitä syntyvä vesimäärä. Voi olla ikkunat huurussa, varsinkin jossain rintamamiestalossa jossa ei muutenkaan ole kauheasti ilmanvaihtoa.

 

[12961]

Lämmitysremonttia mietin. 395m2 1993 valmistunut omakotitalo, jossa kuutioita neliömäärään nähden todella reilusti. Yläkerrassa olohuoneen huonekorkeus 7,5m ja lastenhuoneita & makkaria myöten yli 5m. Energiaa siis todellakin tarvitaan, mutta olosuhteisiin nähden yllättävän vähän. 6 huonetta suhteessa neliömäärään kertoo jotain avaruudesta.

Pannuhuone on sellaisessa paikassa, ettei maalämpöä saa käytännössä ilman takapihan ja grillipaikan isoa mylläämistä tehtyä. Rumat jäljet ja putkivedot tulevat pakosta olohuoneen ison ikkunapinnan ja alakerran toisen uloskäynnin eteen, vaikka vesikiertoista lattialämmitystä myöten muuten suht ideaali maalämpötalo olisikin.

Ilpit ja konvektorit ovat pois laskuista. Talon seinissä lienee enemmän 70 ja 110 asteen kulmia kuin 90 eikä edes "designmallin" sisäyksikölle ole missään nättiä paikkaa. Katonrajassa on monessa huoneessa päällekkäisiä & ristikkäisiä kulmia niin, että huoneiden kulmista poikkeavat rakenteiden kulmat on jätetty näkyviin. Arkkitehti on tässä tapauksessa saanut näyttää kynsiään sillä ajatuksella, että lama-aikana oli halpa rakentaa kun oli vain kassa kunnossa. Samasta jälkiä on materiaaleissa. Raudoitukset ovat ruostumatonta harjaterästä ja kattokin poltetusta savitiilestä.

Ajatuksena on Jäspin kattila, joka toimii sekä puulla, öljyllä että sähkövastuksella ja rinnalle ilma-vesilämpöpumppu, jonka putkitukset saadaan hyvin piilotettua. Kylkeen saadaan suht fiksuilla vedoilla mahtumaan 4800-5300l varaajaa. Lisäksi ajattelin mitoittaa varaajiin sähkövastuksia niin, että yhteisteho olisi mahdollisimman suuri. Ts. olisi mahdollista hyödyntää halpaa pörssisähköä isoilla vastuksilla niin, että lämmityskaudellakin sähköä käytettäisiin vain halvimpina tunteina. Pääsulakkeiden maksimi on 3*63A.

Aurinko- ja tuulisähkön entisestään yleistyessä voisi kuvitella vuorokauden sisäisen pörssisähkön hintavaihtelun vain kiihtyvän? Vai olenko ihan väärillä jäljillä? Iso varaaja ja perinteisiin nähden tehokas sähkövastus. Poltettavaa energiaa on ilmaiseksi kunhan viitsii paloitella (ei metsästä vaan hyvää jätepuuta) ja öljyllä ostaa kerralla koko talveksi kiinteän kattohinnan. Onko käynyt kenelläkään mielessä?

 

[Eikka86]

Lämmitysremonttia mietin. 395m2 1993 valmistunut omakotitalo, jossa kuutioita neliömäärään nähden todella reilusti. Yläkerrassa olohuoneen huonekorkeus 7,5m ja lastenhuoneita & makkaria myöten yli 5m. Energiaa siis todellakin tarvitaan, mutta olosuhteisiin nähden yllättävän vähän. 6 huonetta suhteessa neliömäärään kertoo jotain avaruudesta.

Pannuhuone on sellaisessa paikassa, ettei maalämpöä saa käytännössä ilman takapihan ja grillipaikan isoa mylläämistä tehtyä. Rumat jäljet ja putkivedot tulevat pakosta olohuoneen ison ikkunapinnan ja alakerran toisen uloskäynnin eteen, vaikka vesikiertoista lattialämmitystä myöten muuten suht ideaali maalämpötalo olisikin.

Ilpit ja konvektorit ovat pois laskuista. Talon seinissä lienee enemmän 70 ja 110 asteen kulmia kuin 90 eikä edes "designmallin" sisäyksikölle ole missään nättiä paikkaa. Katonrajassa on monessa huoneessa päällekkäisiä & ristikkäisiä kulmia niin, että huoneiden kulmista poikkeavat rakenteiden kulmat on jätetty näkyviin. Arkkitehti on tässä tapauksessa saanut näyttää kynsiään sillä ajatuksella, että lama-aikana oli halpa rakentaa kun oli vain kassa kunnossa. Samasta jälkiä on materiaaleissa. Raudoitukset ovat ruostumatonta harjaterästä ja kattokin poltetusta savitiilestä.

Ajatuksena on Jäspin kattila, joka toimii sekä puulla, öljyllä että sähkövastuksella ja rinnalle ilma-vesilämpöpumppu, jonka putkitukset saadaan hyvin piilotettua. Kylkeen saadaan suht fiksuilla vedoilla mahtumaan 4800-5300l varaajaa. Lisäksi ajattelin mitoittaa varaajiin sähkövastuksia niin, että yhteisteho olisi mahdollisimman suuri. Ts. olisi mahdollista hyödyntää halpaa pörssisähköä isoilla vastuksilla niin, että lämmityskaudellakin sähköä käytettäisiin vain halvimpina tunteina. Pääsulakkeiden maksimi on 3*63A.

Aurinko- ja tuulisähkön entisestään yleistyessä voisi kuvitella vuorokauden sisäisen pörssisähkön hintavaihtelun vain kiihtyvän? Vai olenko ihan väärillä jäljillä? Iso varaaja ja perinteisiin nähden tehokas sähkövastus. Poltettavaa energiaa on ilmaiseksi kunhan viitsii paloitella (ei metsästä vaan hyvää jätepuuta) ja öljyllä ostaa kerralla koko talveksi kiinteän kattohinnan. Onko käynyt kenelläkään mielessä?

Itse en laittaisi vesi-ilmaa lämmittämään varaajaa missään tapauksessa vaan ainoastaan lattialämmölle/pattereille menevää vettä. Tuon kokoluokan taloon tarvitsee melko varmasti olla mallistojen isoin ulkoyksikkö tai useampi ja juurikin varaava pannu kaverina. Ulkoyksikön sijoittelussa kannattaa muistaa melko valtaisa kondensioveden tulo eli paikanvalinta sille kuntoon.

Sähkövastukset kattilassa ovat ihan toimiva tuommoiseen halvan sähkön ajoon mutta tarkkana on syytä olla ettei jää päälle kalliimpina aikoina, omassa pannussa ajattelin tuon ottaa käyttöön mahdollisessa pörssisähköön siirtyessä ja halpojen yötuntien jatkuessa.

Sinällään tuommoisen 5k pöntön lämmittäminen millä tahansa muodolla vie melko isosti energiaa enkä ole ihan varma laskennallisesta kannattavuudesta vaikka nyt 2k pönttöön verrattuna. Jätepuulla tuon kokoluokan lämmittäminen on käytännössä mahdotonta jos et ole rakennusyrittäjä tai kyseisen materiaalin ostaja.

Sinällään maalämmölle kaivon poraaminen olisi todennäköisesti perustamiskuluiltaan melko saman hintainen kuin ajattelemasi tapa lämmittää ja käyttökuluiltaan todennäköisesti hivenen halvempi ja vähävaivaisempi.

 

[Purkan Jauhaja]

Nyt alkanut kyselemään tarjouksia julkisivu- ja ikkunarempasta. Kaksi tarjousta saanut ja näiden välillä vain 60% eroa hinnassa. Kaikennäköistä koijaria sitä on kyllä liikenteessä.

 

[septi]

Osaisiko joku vinkata mitä huomioida aggregaatin valinnassa?

Tuli jo keväällä mietittyä varautumista erilaisiin poikkeustilanteisiin jos vaikka sähköt menisivät pidemmäksi aikaa (yli 24h) poikki. Laitatin sähkötöiden yhteydessä vaihtokytkimen sähkökeskuksen viereen ja 16A pistokkeen pihalle, kytkettynä niin että jos menee sähköt poikki saa syötettyä aggregaatilla virtaa tärkeimmille toiminnoille, eli porakaivopumpulle, jääkaappipakastimelle ja keittiön pistorasioille (mm. mikro ja kännykän lataaminen)

Mutta millainen aggregaatti tuollaisessa käytössä olisi paras? Tehoksi joku 3kW varmaan riittää mainiosti ja tietysti 16a/400v lähtö pitää olla. Mutta on dieseliä, bensaa, generaattoria, aggregaattia, sähköstarttia, invertteriohjausta, 1-vaihetta, 3-vaihetta, nelitahtia, digitaaliaggregaattia... enkä näistä mitään ymmärrä. Mikä on kaikkein varmin ettei vaan tule jotain virtapiikkiä joka voisi laitteita rikkoa, nimim. 2 x 2500e porakaivopumpun vaihtoa vuodessa riittää, kolmatta ei ole halua tehdä.