Mainos

Talonrakennus- ja remonttiketju

  • 930 354
  • 4 368

Anonyymi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, FC Barcelona
Tuollaisen alle satasen poravasaran hankinta oli mielessä, voihan sillä joskus jonkun reiänkin sitten ehkä porata. Lähtisköhän sillä ohut tasoitekerros kivuttomasti?
Ohut tasoitekerros lähtee kaikkein kivuttomimmin tuolla jo mainitulla timanttikuppilaikalla ja betonihiomakoneella. Vuokraamoista varmasti saa, ja imuri tosiaan pakollinen. Jos jotai vinyyliä tms., niin saatat selvitä tasoittamattakin. Piikkauskone ja leveä terä irrottaa kyllä tasoitteen, mutta betoni alla myös ottaa osumaa ja joudut hiomaan tai tasoittamaan jälkikäteen.

Budjetti MacGyver ratkaisuna sitten iso rälläkkä ja kuppilaikka, johon rakentaa pölykaulus vaikka teipistä ja pahvista, mutta se imurin liittäminen onkin sitten vähän hankalampaa, näin kokemuksen syvällä rintaäänellä sanottuna..
 

Reilander

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko ja sen häijyt haittalevyt
Kertokaas tyhmälle, miksi hyvin kiinni oleva tasoite on poistettava?
Eikös riittäisi, kun irtonaiset rapsuttaa irti ja sen jälkeen lorauttaa tasoitelillingin päälle?
Okei, betonipinta nousee pari milliä ylemmäs, mutta oli siellä ennenkin muovimatto + laminaadi mahtunut olemaan ottamati oviin kiinni.
 

Myyrä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Spurs
Kertokaas tyhmälle, miksi hyvin kiinni oleva tasoite on poistettava?
Eikös riittäisi, kun irtonaiset rapsuttaa irti ja sen jälkeen lorauttaa tasoitelillingin päälle?
Okei, betonipinta nousee pari milliä ylemmäs, mutta oli siellä ennenkin muovimatto + laminaadi mahtunut olemaan ottamati oviin kiinni.
Tämä on hyvä kysymys. Hiota kuitenkin joutuu, kun mattoa ja liimaa on joka paikassa enemmän tai vähemmän kiinni. Pl. kohdat, josta tasoitekin lähti. Tämä varmaan olisi varteenotettava vaihtoehto myös.

Herranen aika tota muovin hajua ja päänsärkyä mitä tulee, kun repii irti muovimattoa ja huoneessa on ovi kiinni ja ilma ei juuri vaihdu.
 

Myyrä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Spurs
Tuli viikonlopun puhdetöinä hiottua lattia timanttikuppikone+imuri-yhdistelmällä. Ihan kiva kokemus tämäkin ja homman helppous yllätti.

Monessa paikkaa oli vielä matosta joku kerros kiinni kun ei lähtenyt kokonaan pois. Tällaisten kohtien hiominen kesti noin sata kertaa kauemmin kuin pelkkien liimakohtien. Mutta kyllä nekin lähtivät. Liima tasoitteen pinnasta lähti kun suunnilleen näytti konetta sinne ja piti olla varovainen, ettei liikaa vedellyt.

En hionut lattiaa paljaalle, vaan tasoitetta jäi sinne sun tänne. Mittailin vähän ja tulin siihen tulokseen, että jos hion joka paikan paljaalle, niin lopputuloksena lattia tulee olemaan epätasaisempi kuin nyt. Heitot ovat nytkin niin pieniä, että ei tarvitse edes mitään tasoitusta tehdä kun joskus aikanaan lyö uuden lattian päälle.

Imurin teho oli uskomaton. Ei juuri lainkaan pölyä lennellyt mihinkään, varsinkaan huoneen ulkopuolelle, vaikken edes ovia teippaillut tai mitään. Pari kertaa kun imurin putki irtosi niin huomasi kyllä asian äkkiä. Ja aika saatanasti sitä pölyä tuli tuollaisesta pienestä alasta. Yli 20 kiloa tavaraa tyhjensin imurista urakan loputtua.

Nyt ei enää haise saatananmoinen muovin katku. Vähän betoninen haju tulee, mutta siitä päässee pikkuhiljaa eroon ja kokonaan sitten kun saa lattian päälle.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Heei, aika mälsää jos ulkovalaisimet on esim tällaisia tai tälläisia, niin vähänkään tehokkaammassa E27 led-lampussa se itse valonlähde-osa siitä lampusta menee niin ylös, että valaisin näyttää tyhmältä ja valaisee huonosti. Eli se umpinainen elektroniikka-osa vie lampun alaosasta niin paljon tilaa.
Onhan niitä esim filamentti-lamppuja tai peililamppuja, mutta valotehot huonoja. Ainakin sellainen 20W / 2000lm olisi hakusessa. Onko ratkaisua? Kai nyt joku kiinalainen on tehnyt ensimmäisen miljoonansa valmistamalla E27 lamppuja käänteisinä eli elektroniikat viety sinne ylös ja valo-osa kannan viereen? Vai pitääkö alkaa noita valaisimia vaihtamaan.
 
Viimeksi muokattu:

SamSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Heei, aika mälsää jos ulkovalaisimet on esim tällaisia tai tälläisia, niin vähänkään tehokkaammassa E27 led-lampussa se itse valonlähde-osa siitä lampusta menee niin ylös, että valaisin näyttää tyhmältä ja valaisee huonosti. Eli se umpinainen elektroniikka-osa vie lampun alaosasta niin paljon tilaa.
Onhan niitä esim filamentti-lamppuja tai peililamppuja, mutta valotehot huonoja. Ainakin sellainen 20W / 2000lm olisi hakusessa. Onko ratkaisua? Kai nyt joku kiinalainen on tehnyt ensimmäisen miljoonansa valmistamalla E27 lamppuja käänteisinä eli elektroniikat viety sinne ylös ja valo-osa kannan viereen? Vai pitääkö alkaa noita valaisimia vaihtamaan.
Meillä on pihalla energiansäästölamput, siis tämän tyyppiset, mutta ei "kusen keltainen 2700K" vaan muistaakseni 4000K. En muista merkkiä mitä käytämme, ehkä Megaman, mutta noin 2500lm.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
75-neliöinen kt-kolmio on vuokralla mulla, ja mietin, josko siihen asentaisi viilennyksen. Läpitalon huoneisto, mutta olohuoneeseen olisi loogisinta asentaa. Millaisia kustannuksia noista tulee suurinpiirtein ja mitä kannattaa ottaa huomioon, jos asiaa alkaa selvitellä? Kämppä on maalämmöllä, mutta kesäisin ihan helvetin kuuma, ja vuokralainen on nyt kaksi kesää valittämättä elellyt tuossa, joten olen funtsinut, että voisin olla sen verran jalo, että hyvissä ajoin selvittelisin asennukset yms.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Toinenkin asia: jos on kokemusta halvasta ja hyvästä (tietenkin) ulkovalosta liikkeentunnistimella, saa ilmiantaa. Somessa tuli vastaan jotain tällaista

( IlluminateSolar™ - Ultimaattinen aurinkoenergialla toimiva LED-katuval )

joka lähinnä kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Mutta ideaali olisi, jos saisi liikkeentunnistimella ja kakella. Pistokkeet on akuuteissa kohdissa olemassa.
 

1stApril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
75-neliöinen kt-kolmio on vuokralla mulla, ja mietin, josko siihen asentaisi viilennyksen. Läpitalon huoneisto, mutta olohuoneeseen olisi loogisinta asentaa. Millaisia kustannuksia noista tulee suurinpiirtein ja mitä kannattaa ottaa huomioon, jos asiaa alkaa selvitellä? Kämppä on maalämmöllä, mutta kesäisin ihan helvetin kuuma, ja vuokralainen on nyt kaksi kesää valittämättä elellyt tuossa, joten olen funtsinut, että voisin olla sen verran jalo, että hyvissä ajoin selvittelisin asennukset yms.

Huomioitavia asioita näin nopeasti:
- Lupa taloyhtiöltä ja onko taloyhtiöllä jotain vaatimuksia ilp:n asennuspaikasta ja -tavasta?
- Mikäli sähköt vanhat ja maadoittamattomat, vaatii sähkötyöt keskukselta
- Jos sähköt otetaan ulkorasiasta, saattaa rasia olla ulkovalon kanssa samassa katkaisijassa ja vaatii toimiakseen siis ulkovalon päälläoloa koko ajan
- Äänitasot. Kannattaa valita suht hiljainen laite vuokralaisen viihtyvyyden ja naapurisovun ylläpitämiseksi
 

Snedo

Jäsen
Onko palstalaisilla kokemusta vesikiertoisen lattialämmityksen asennuttamisesta omakotitaloon? Talo on 80-luvun loppupuolen tuotantoa jossa maanvarainen 60mm laatta sekä oletettavasti 100mm styroksi eristeenä.
Ajatus olisi vaihtaa suorasähkö joko maalämpöön tai vesi-ilmalämpöpumppuun.
Putkien asennus betonilaatan päälle ja putket peittoon plaanolla.
Lämmitettävää alaa n. 100m2..
Mitä tuossa tulisi ottaa huomioon ja missä hintaluokissa pyöritään noin yleisesti? Tarjouspyyntöjä en ole vielä kysynyt urakoitsijoilta.
 

mekabyte

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilmajoki HT, sympatiat Kärpille
Onko palstalaisilla kokemusta vesikiertoisen lattialämmityksen asennuttamisesta omakotitaloon? Talo on 80-luvun loppupuolen tuotantoa jossa maanvarainen 60mm laatta sekä oletettavasti 100mm styroksi eristeenä.
Ajatus olisi vaihtaa suorasähkö joko maalämpöön tai vesi-ilmalämpöpumppuun.
Putkien asennus betonilaatan päälle ja putket peittoon plaanolla.
Lämmitettävää alaa n. 100m2..
Mitä tuossa tulisi ottaa huomioon ja missä hintaluokissa pyöritään noin yleisesti? Tarjouspyyntöjä en ole vielä kysynyt urakoitsijoilta.
Suoraa kokemusta vastaavasta ei ole, mutta vanhasta ja uudesta talosta kyllä.
Muutama kysymys tulee heti mieleen.
- Kuinka paljon on varaa nostaa lattiakorkeutta?
- Kun mennään noin isoon remonttiin lattian suhteen, niin mitäs jos piikkaat pois, lisäeristät ja valat uuden. Kallista ja työlästä mutta jos investoit maalämpöön tai VILPpiin, niin sitten kerralla kunnolla.
- Onko pihalla kuinka tilaa maapiirille vai olisiko kaivo mahdollinen, siis jos maalämpö olisi ratkaisu.

Kustannukset voi melkein jakaa kolmeen osaan:
- Sisätyöt, eli lattialämmitysputkistot ja niiden asennus. Kaikki päälle tuleva, parketit/laminaatit yms. Projekteilla on tapana levitä seiniä myöten, niin mahdollisesti muutakin.
- Ulkotyöt, maapiiri/porakaivo
- Laitteisto, maalämpöpumppu tai VILP

Tämänhetkistä hintatasoa en osaa sanoa kun ovat varmaan nousseet parin vuoden takaisesta ja etenkin ulkotöissä on kovasti vaihtelua maaperän yms suhteen. PILP oli jossain vaiheessa siinä 15k€ korvilla ja maalämpö hieman enemmän. SIsätöissä varsinainen lattialämmitysletku ei ole kallista, mutta asennukseen kannataa satsata osaajan palkka. Toki nuo nyt yleensä tulee kimppana pumppujen kanssa.

Edit: korjattu VILP PILPin tilalle. PILPin omistajan ajatusvirhe.
 
Viimeksi muokattu:

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Suoraa kokemusta vastaavasta ei ole, mutta vanhasta ja uudesta talosta kyllä.
Muutama kysymys tulee heti mieleen.
- Kuinka paljon on varaa nostaa lattiakorkeutta?
- Kun mennään noin isoon remonttiin lattian suhteen, niin mitäs jos piikkaat pois, lisäeristät ja valat uuden. Kallista ja työlästä mutta jos investoit maalämpöön tai VILPpiin, niin sitten kerralla kunnolla.
- Onko pihalla kuinka tilaa maapiirille vai olisiko kaivo mahdollinen, siis jos maalämpö olisi ratkaisu.

Kustannukset voi melkein jakaa kolmeen osaan:
- Sisätyöt, eli lattialämmitysputkistot ja niiden asennus. Kaikki päälle tuleva, parketit/laminaatit yms. Projekteilla on tapana levitä seiniä myöten, niin mahdollisesti muutakin.
- Ulkotyöt, maapiiri/porakaivo
- Laitteisto, maalämpöpumppu tai PILP

Tämänhetkistä hintatasoa en osaa sanoa kun ovat varmaan nousseet parin vuoden takaisesta ja etenkin ulkotöissä on kovasti vaihtelua maaperän yms suhteen. PILP oli jossain vaiheessa siinä 15k€ korvilla ja maalämpö hieman enemmän. SIsätöissä varsinainen lattialämmitysletku ei ole kallista, mutta asennukseen kannataa satsata osaajan palkka. Toki nuo nyt yleensä tulee kimppana pumppujen kanssa.
Pilpin käyttäjänä totean, että kannattaa ottaa VILP tai maalämpö. Ei ainakaan Nilan EC9 jos pilppiä meinaa. Meillä 120 neliöinen omakotitalo ja autotalli, niin pikkupakkasillakin menee 55-60 kw päivässä pilp+ilp yhdistelmällä.
 

mekabyte

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilmajoki HT, sympatiat Kärpille
Pilpin käyttäjänä totean, että kannattaa ottaa VILP tai maalämpö. Ei ainakaan Nilan EC9 jos pilppiä meinaa. Meillä 120 neliöinen omakotitalo ja autotalli, niin pikkupakkasillakin menee 55-60 kw päivässä pilp+ilp yhdistelmällä.
Nilan taitaa olla siitä petollinen kampe, että lämmittää ainoastaan vastuksilla kiertovettä. Nibe yrittää ensin kompuralla ja sitten kun voimat loppuu(tm eräs urheilupersoona), niin jatketaan sähköllä. Nyt kovilla pakkasilla mennään ihan täysillä sähköllä. Ja tosiaan VILP piti kirjoittaa jo alkuperäiseen viestiin.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Nilan taitaa olla siitä petollinen kampe, että lämmittää ainoastaan vastuksilla kiertovettä. Nibe yrittää ensin kompuralla ja sitten kun voimat loppuu(tm eräs urheilupersoona), niin jatketaan sähköllä. Nyt kovilla pakkasilla mennään ihan täysillä sähköllä. Ja tosiaan VILP piti kirjoittaa jo alkuperäiseen viestiin.
Joo meillä siis lattialämmitys päällä (23-26 asteista vettä putkiin) vain kylppärissä ja kodarissa, mutta sähköllähän se. Muuten PILP:n tuloilman lämmitys 24/7 päällä ja sitten ILP täydentää. Sisällä 20 astetta. Enemmän jos takka päällä.

Autotallissa myös ILP ja on 16 asteisena läpi vuoden. Ehkäpä sitä voisi laskea talven kylmillä, mutta toisaalta emmä sinnekään kosteusvaurioita halua kun jäisen auton sinne ajaa lataukseen.
 

Snedo

Jäsen
Suoraa kokemusta vastaavasta ei ole, mutta vanhasta ja uudesta talosta kyllä.
Muutama kysymys tulee heti mieleen.
- Kuinka paljon on varaa nostaa lattiakorkeutta?
- Kun mennään noin isoon remonttiin lattian suhteen, niin mitäs jos piikkaat pois, lisäeristät ja valat uuden. Kallista ja työlästä mutta jos investoit maalämpöön tai VILPpiin, niin sitten kerralla kunnolla.
- Onko pihalla kuinka tilaa maapiirille vai olisiko kaivo mahdollinen, siis jos maalämpö olisi ratkaisu.

Kustannukset voi melkein jakaa kolmeen osaan:
- Sisätyöt, eli lattialämmitysputkistot ja niiden asennus. Kaikki päälle tuleva, parketit/laminaatit yms. Projekteilla on tapana levitä seiniä myöten, niin mahdollisesti muutakin.
- Ulkotyöt, maapiiri/porakaivo
- Laitteisto, maalämpöpumppu tai VILP

Tämänhetkistä hintatasoa en osaa sanoa kun ovat varmaan nousseet parin vuoden takaisesta ja etenkin ulkotöissä on kovasti vaihtelua maaperän yms suhteen. PILP oli jossain vaiheessa siinä 15k€ korvilla ja maalämpö hieman enemmän. SIsätöissä varsinainen lattialämmitysletku ei ole kallista, mutta asennukseen kannataa satsata osaajan palkka. Toki nuo nyt yleensä tulee kimppana pumppujen kanssa.

Edit: korjattu VILP PILPin tilalle. PILPin omistajan ajatusvirhe.
On siis remonttikohde muutenkin joka on työmaana ensi kevääseen asti. Eli sisäpuolen pinnat menevät uusiksi. Tuo alapohjan uusinta on ollut myös mielessä mutta menee jo niin isotöiseksi ettei aika/budjetti enää riitä. Lattiakorkoa on mahdollista nostaa jo senkin takia että nousee jokapaikassa tasaisesti ja mm. ovien lyhentämisessä ei ole ongelmaa.
Mietityttää lähinnä onko tuossa olemassa muuta riskiä kuin se että lämpö karkaa osittain maaperään huonon eristävyyden takia?
Ja porakaivosta se lämpö otettaisiin tässä tapauksessa
 

Knox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers
75-neliöinen kt-kolmio on vuokralla mulla, ja mietin, josko siihen asentaisi viilennyksen. Läpitalon huoneisto, mutta olohuoneeseen olisi loogisinta asentaa. Millaisia kustannuksia noista tulee suurinpiirtein ja mitä kannattaa ottaa huomioon, jos asiaa alkaa selvitellä? Kämppä on maalämmöllä, mutta kesäisin ihan helvetin kuuma, ja vuokralainen on nyt kaksi kesää valittämättä elellyt tuossa, joten olen funtsinut, että voisin olla sen verran jalo, että hyvissä ajoin selvittelisin asennukset yms.

Asennutin 2020 viilentävän pumpun asuntoon, ja on ollut parhaimpia investointeja koskaan. Muistelen että asennettuna olisi ollut joku 1500-1600€. Mitään säästöä luonnollisesti ei tule, mutta kyllä viilennys tuo niin paljon asumismukavuutta, ettei tosikaan.

Tietysti taloyhtiöltä luvat kondikseen, sekä selvittää saako ulkoyksikön kiinnittää seinään, vai pitääkö laittaa omalle jalalliselle telineelle. Kyllä ne asentajat hoitaa loput.
 

Bob Rambo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, AC Oulu
On siis remonttikohde muutenkin joka on työmaana ensi kevääseen asti. Eli sisäpuolen pinnat menevät uusiksi. Tuo alapohjan uusinta on ollut myös mielessä mutta menee jo niin isotöiseksi ettei aika/budjetti enää riitä. Lattiakorkoa on mahdollista nostaa jo senkin takia että nousee jokapaikassa tasaisesti ja mm. ovien lyhentämisessä ei ole ongelmaa.
Mietityttää lähinnä onko tuossa olemassa muuta riskiä kuin se että lämpö karkaa osittain maaperään huonon eristävyyden takia?
Ja porakaivosta se lämpö otettaisiin tässä tapauksessa

Kaksi vaihtoehtoa, joita voi punnita: putkien roilotus vanhaan laattaan tai asennuslevyt (uralevyt) vanhan päälle. Asennuslevyt varmaan se helpoin vaihtoehto, mutta huonommin siirtää lämpöä olemassaolevaan laattaan, eli varaavuus katoaa osittain.
Laatan roilotus tietenkin suurempitöinen urakka ja noin vähäisellä alapohja eristyksellä tehoa kuluu sitten enempi.

Mulla on samanlainen urakka edessä omassa kämpässä ja todennäköisesti vedän koko asunnon läpi flooren asennuslevyillä ja märkätiloihin roilotan laattaan putket.
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Asennutin 2020 viilentävän pumpun asuntoon, ja on ollut parhaimpia investointeja koskaan. Muistelen että asennettuna olisi ollut joku 1500-1600€.

Jokusen satasen jos laittaa lisää, niin saa ihan kunnollisen normaalin ilmalämpöpumpun. Vaikkei lämmitysominaisuudelle ole tässä tapauksessa suoranaisesti tarvetta, niin olisiko se kuitenkin hyvä ominaisuus olla varalla? Jos vaikka maalämmön pumppu hajoaa ja uutta joutuu odottelemaan jokusen päivän, niin olisi sitten varalämmityslähde valmiina.
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valittajien luvattu maa
Ketjun otsikko koskee talon rakentamista, mutta oma pohdinta koskee talon purkamista.

Vanhempien muutettua helpomman asumisen piiriin myytäväksi jää täyttä remonttia kaipaava 1960-lukulainen puurakenteinen omakotitalo. Talolla ei sinänsä ole paljoa arvoa, tontilla sentään jonkin verran, joten ostaja todennäköisesti purkaa talon ja rakentaa uuden tilalle. Tämä on ymmärtääkseni yleinen käytäntö näinä päivinä.

Kysymys kuuluukin - kannattako taviksen tehdä purkamistyöt lupahommineen, lajitteluineen ja jätekuskausten järjestämisineen ym. itse? Saako työstä niin paljon rahallista hyötyä, että homma on yleensä vaivan väärti ja tontin myyntiaika nopeutuu?
 

Takiainen

Jäsen
Laitetaas tänne. Alkaa mennä hermo nykyiseen työkalupakkiin jossa kaikki työkalut ja hylsyt melko irrallaan sekä sitten erillisiä laatikoita hylsysarjoille, ruuvauskärjille jne. ja ajattelin josko nyt olisi aika päivittää salkku sellaiseen missä jokaiselle olisi oma paikka.

Eli hakusessa olisi kohtuullisen laadukas työkalusarja, josta mielellään saisi löytyä vähintään hylsyt 4-32mm, ruuvausväline, mielellään myös siirtoleukapihdit/putkitongit, ruuvauskärjet ja/tai ruuvimeisselit (ristipää, taltta).

Onko esim. bauhausin myymistä Vata tai Wisent sarjoista palstalaisilla kokemusta?
 

tombraider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara
Pilpin käyttäjänä totean, että kannattaa ottaa VILP tai maalämpö. Ei ainakaan Nilan EC9 jos pilppiä meinaa. Meillä 120 neliöinen omakotitalo ja autotalli, niin pikkupakkasillakin menee 55-60 kw päivässä pilp+ilp yhdistelmällä.

Nilanisti täälläkin. Aiemminkin täällä ollaa kilpaa kehuttu tuota Pilppien kuningasta EC9 härpäkettä. Itsellä menee helposti -10 asteen pakkasilla se 70-80 kw päivässä. Käyrä on 1 ja siirtymäkäyrä yleensä 1 tai 2. Tuo käyrä 1 ei takuulla riitä mikäli mennään alle 15 pakkasasteen. Käyrä 2 sitten lisää kulutusta 10-15 kilowattia. Toki kovilla pakkasilla voi Käyrä1 asetuksilla nostaa siirtymäkäyrää vaikka neloselle tai vitoselle, mutta anyways kulutus on messevää. ILP on apuna ja takkaa poltetaan huolella.

Mikäköhän tuo ILP:n kulutus on? Nyt pyyntö lämmityksellä 21 astetta, mutta jos vaikka 24 asteeseen nostaisi, niin kuinka paljon enemmän tuo laite kuluttaa? Mitsun LN35 on siis seinässä, mutta en ole löytänyt mistään kulutustaulukkoa. Onko sellaista edes. Päiväkohtaisesta kulutusseurannasta varmaankin voisi sen laskea, mut sit pitäis ainakin kolme päivää olla ulkona samat asteet ja sisälläkin samat sähkönsyöjät päällä. Toki jos ILPistä syöttää lämpimämpää ilmaa, niin yksi hyöty tulee Nilanille, eli vedenlämmitykseen saa poistoilmasta energiaa ja näin ollen vesi lämpiäisi halvemmalla. Voiko tuota hyötyä edes mitata järkevästi tai huomaako sitä?

Maalämpöä olen myös ajatellut, mutta tuo hankintahinta porauksineen ja härpäkkeineen sekä erillisellä ilmastoinnilla nousee varmaankin sinne 22 000 euron tuntumaan. Kova hinta. Ostaisko joku jatkoaikalainen Nilanin EC9 pilpin? Tosi hyvä peli, jonka kanssa kuluu mukavasti aika ja lompakko. Mukaan saa lumikolan ja naapurin eukon tunniksi käyttöön
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Tadu

Minor

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Ketjun otsikko koskee talon rakentamista, mutta oma pohdinta koskee talon purkamista.

Vanhempien muutettua helpomman asumisen piiriin myytäväksi jää täyttä remonttia kaipaava 1960-lukulainen puurakenteinen omakotitalo. Talolla ei sinänsä ole paljoa arvoa, tontilla sentään jonkin verran, joten ostaja todennäköisesti purkaa talon ja rakentaa uuden tilalle. Tämä on ymmärtääkseni yleinen käytäntö näinä päivinä.

Kysymys kuuluukin - kannattako taviksen tehdä purkamistyöt lupahommineen, lajitteluineen ja jätekuskausten järjestämisineen ym. itse? Saako työstä niin paljon rahallista hyötyä, että homma on yleensä vaivan väärti ja tontin myyntiaika nopeutuu?

Laatikon ulkopuolisena ajatuksena taloa voisi tarjota paikalliselle palolaitokselle harjoituskohteeksi?
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Nilanisti täälläkin. Aiemminkin täällä ollaa kilpaa kehuttu tuota Pilppien kuningasta EC9 härpäkettä. Itsellä menee helposti -10 asteen pakkasilla se 70-80 kw päivässä. Käyrä on 1 ja siirtymäkäyrä yleensä 1 tai 2. Tuo käyrä 1 ei takuulla riitä mikäli mennään alle 15 pakkasasteen. Käyrä 2 sitten lisää kulutusta 10-15 kilowattia. Toki kovilla pakkasilla voi Käyrä1 asetuksilla nostaa siirtymäkäyrää vaikka neloselle tai vitoselle, mutta anyways kulutus on messevää. ILP on apuna ja takkaa poltetaan huolella.

Mikäköhän tuo ILP:n kulutus on? Nyt pyyntö lämmityksellä 21 astetta, mutta jos vaikka 24 asteeseen nostaisi, niin kuinka paljon enemmän tuo laite kuluttaa? Mitsun LN35 on siis seinässä, mutta en ole löytänyt mistään kulutustaulukkoa. Onko sellaista edes. Päiväkohtaisesta kulutusseurannasta varmaankin voisi sen laskea, mut sit pitäis ainakin kolme päivää olla ulkona samat asteet ja sisälläkin samat sähkönsyöjät päällä. Toki jos ILPistä syöttää lämpimämpää ilmaa, niin yksi hyöty tulee Nilanille, eli vedenlämmitykseen saa poistoilmasta energiaa ja näin ollen vesi lämpiäisi halvemmalla. Voiko tuota hyötyä edes mitata järkevästi tai huomaako sitä?

Maalämpöä olen myös ajatellut, mutta tuo hankintahinta porauksineen ja härpäkkeineen sekä erillisellä ilmastoinnilla nousee varmaankin sinne 22 000 euron tuntumaan. Kova hinta. Ostaisko joku jatkoaikalainen Nilanin EC9 pilpin? Tosi hyvä peli, jonka kanssa kuluu mukavasti aika ja lompakko. Mukaan saa lumikolan ja naapurin eukon tunniksi käyttöön
Olen saanut kulutusta alas kun lattialämmityksen käyrä on 1, mutta siirtymää laskettu -2 tai peräti -3. Kylppärissä kiertää siis 23-25 asteinen vesi. Muuten asunnon lämmityksen hoitavat ilmalämpöpumput. Jos on kylmää, niin toki yöllä pitää laittaa makuuhuoneen ovet vähän auki, niin olohuoneessa oleva ILP:n tuottama lämmin ilma siirtyy myös makuuhuoneisiin.

Kyllähän tuo Nilanin ottama energia lämpimästä poistoilmasta hyödyttää myös koko talon lämmitystä silloin kun käyttövettä ei tarvitse lämmittää. Tällöinhän Nilanin kompura lämmittää tuloilmaa. Toki varmasti silti vähemmän energiaa kuluu mitä matalampi sisälämpötila.

Käsittääkseni lämmitys kannattaa priorisoida 1) Nilanin tuloilman lämmitys 2) ILP ja vasta 3) Nilanin kautta sähköllä lämpiävä lattialämmitys (keskuslämmitys)

Noh. Kyllähän tämä silti syö sähköä kun 123 neliön talossa on PILP+ILP ja 41 autotallissa vielä oma ILP eli kolme pumppua päällä jatkuvasti. Kiertoilmatakan polttaminen ei hirveästi edes kulutusta laske. Kun on ostoklapeista kyse, niin ei siinä omilleen pääse. Jos olisi omaa metsää, niin sitten eri juttu. Mutta tällä mennään. Jos olisi massia niin voisi suunnitella ja rakennuttaa vähän energiafiksumman kokonaisuuden, nyt täytyy mennä tällä. :)
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valittajien luvattu maa
Laatikon ulkopuolisena ajatuksena taloa voisi tarjota paikalliselle palolaitokselle harjoituskohteeksi?
Hyvä pointti, mietin tätäkin vaihtoehtoa, mutta ikävä kyllä naapuritalo ja vilkasliikenteinen tie on sen verran lähellä, ettei polttoon vaadittu suojaväli ymmärtääkseni täyty.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös