Talonrakennus- ja remonttiketju

[benicio]

@septi Odotin loppua kohti että myös vaimo ja lapset olisi lähtenyt, mutta ilmeisesti ei.

 

[septi]

@septi Odotin loppua kohti että myös vaimo ja lapset olisi lähtenyt, mutta ilmeisesti ei.

Siltä on onneksi vielä vältytty, vaimolla on ihailtavan pitkä pinna niin tuntuu tilanteen ottavan paljon rauhallisemmin kuin minä, hyvä niin

 

[Malkkinen]

On se hienoa kun isi remppaa perheelle kivan kodin, että saa viettää sitten perheen kesken yhteistä laatuaikaa. Sitten kun remppa on valmis ja voi pihalla ylpeänä katsoa aikaansaannostaan ja vaikka oluenkin sen kunniaksi korkata, niin lapset ilmoittaa, että nyt olisi hyvä aika jo itsenäistyä ja muuttaa pois kotoa. Tsemppiä vaan @septi ja koita nyt jaksaa saada se uusi osa valmiiksi ja asuinkuntoon ja annat sen vanhan vaikka mädäntyä pois jos ei voimat riitä.

 

[Creed Bratton]

Tsemppiä @septi ! Onneksi sulla on ymmärtäväinen vaimo ja itsellä pää kestänyt.

Oliko teillä jokin syy miksi alunperin ostitte sen vanhan talon ettekä vaan rakentaneet uutta tyhjälle tontille?

Me rakennettiin 2020 omakotitalo (tai no talofirma sen pääosin rakensi) ja silloin vitutti ihan saatanasti, kun HSY:n vesiliittymä oli helvetin kallis, niiden kanssa oli vaikea saada mitään sovituksi. Sitten vielä liitoskohdan ja meidän talon väliltä tietenkin löytyi kalliota ja siitä helvetin kuopan kaivamisesta pamahti 3000€ lisäkulua. Mutta ei näköjään se porakaivokaan mikään mielenrauhan tae ole.

 

[septi]

Oliko teillä jokin syy miksi alunperin ostitte sen vanhan talon ettekä vaan rakentaneet uutta tyhjälle tontille?

Oltiin avoinna oikeastaan kaikille vaihtoehdoille ja tonttejakin tutkailtiin, mutta ei oikein sopivaa löytynyt. Tässä ratkaisussa etuna oli että pystyttiin ensin pari vuotta tässä samalla tontilla asumaan ja miettimään toteutusta, maksamaan tätä samalla itselle ja tietysti rakennusvuosilta säästettiin vuokrat ja polttoainekustannukset. Ostohintakin oli sellainen että mielestäni pääosin tontista maksettiin.

Olihan tuossa yhteensovituksessa omat haasteensa ja vaikea arvioida minkäarvoinen tällainen yhdistelmä myynnissä olisi vrt. kokonaan uusi talo.

 

[444]

Esitän kysymyksen mieluummin täällä kuin sähkökeskustelun seassa, vaikka aihe myös sähköä erittäin läheisesti koskettaa. Eli kyse on mahdollisesta lämmitysmuodon muuttamisesta.
Talo on rakennettu alun perin 1890-luvulla ja laajennus on tehty heti perään 1997-2000 välillä. Lämmitettäviä neliöitä on 140, kahdessa kerroksessa. Talo on rossipohjalla eli lattiat ovat kylmät n. aina. Laajennuksen yhteydessä (ennen tätä ko. torppa oli sähkötön mökki) lämmitysmuodoksi valikoitui suora sähkölämmitys eli pattereita vähän siellä sun täällä. Lisäksi on varaava takka paraatipaikalla sekä pönttöuuni perimmäisessä nurkassa.

Ensi töikseni tänne muuttaessani asennutin aurinkopaneelit katolle sekä tuohon korkeaan (n. 5 metriä) oleskelutilaan ilmalämpöpumpun. Viime vuoden sähkönkulutus oli n. 16MWh, josta valtaosa meni lämmitykseen. Ajoin ilpistä raportin, jonka mukaan se on käyttänyt lämmitykseen vuodessa n. 1100 kWh ja viilennykseen 400 kWh energiaa. Hyvin maltillisia lukuja, mutta ongelmana on se, että se yksi ilppi ei riitä lämmittämään koko kämppää, kun pohjaratkaisu alakerrassa on jotakuinkin sokkeloinen. Takkahuone (se korkea tila), kodinhoitohuone ja eteinen lämpeävät kyllä, mutta keittiö jo selvästi huonommin ja perimmäisenä oleva työhuone, jossa on huonosti vetävä pönttöuuni, ei sitten enää sitäkään vähää. Tosiaan, sokkeloinen rakenne sekä kapeita oviaukkoja senaikaista rakennusperinnettä kunnioittaen, koska eihän renkien missään hulppeissa kartanoissa kuulu asua. Laajennuksen yhteydessä on asennettu myös sähkökäyttöistä lattialämmitystä, jossa ei ole rossipohjan kanssa n. mitään järkeä. Tuota olen pitänyt päällä vain kylpyhuoneessa sekä paskakeleillä eteisessä, että kengät ja ulkovaatteet kuivuvat paremmin.
Käyttösähköä kuluu siis ns. normaali määrä, koska kodinkoneet ovat liettä lukuun ottamatta uusia, eli päivitin kaiken muun muuton yhteydessä tälle vuosikymmenelle. Pois lukien sitten se suurin syöppö eli lämminvesivaraaja (300 litraa), joka alkaa olla teknisen käyttöikänsä jo jopa ylittänyt.

Eli jos haluaisin nyt vaihtaa lämmitysmuotoa sellaiseen suuntaan, että olisin vähemmän riippuvainen ostosähköstä, niin mitä vaihtoehtoja olisi? Ja tässä kohtaa mietin lähinnä sellaisia ratkaisuja, joissa lattiaa ei tarvitse avata ja yläkertaan ei tarvitse tehdä mitään, koska lämpö on kyllä riittänyt sinne hyvin tähänkin asti, kiitos fysiikan lakien.
- Toinen ilmalämpöpumppu peräkammariin a.k.a. työhuoneeseen. Edullinen investointi ja ratkaisee käytännössä näiden ongelmahuoneiden lämmityshaasteen. On myös käytännössä vastakkaisella seinustalla kuin tuo jo olemassa oleva, eli pistäisi ilman myös kiertämään paremmin. Tuossa huoneessa kuitenkin myös nukutaan toisinaan, joten pieni kysymysmerkki leijuu ilmassa.
- Maalämpöpumppu vesikiertoisilla pattereilla. Selvästi kalliimpi investointi, lähinnä sen porauksen vuoksi. Patterit olisi helppo päivittää itsekin ja putkivedot vetää pintoja pitkin. Ammattilainen sitten viimeistelemään ja tekemään kytkennät sekä kotivakuutuksen että mielenrauhan vuoksi. Käytännössä pattereita tulisi kolmeen huoneeseen ja keittiöön. Edelleenkään yläkertaan ei tarvitsisi koskea, paitsi jos se olisi esim. järjellä perusteltavissa. Tämä ratkaisu houkuttelee energiaomavaraisuuden lähtökohdasta, mutta vastapainona sitten tuo 6-7 -kertainen alkuinvestointi ilppiin verrattuna.
- VILP. En keksi mitään syytä, miksi päätyisin siihen.

Puoltaako käytännössä mikään maalämpöä toiseen ilppiin verrattuna? Oman arvioni mukaan jo tuo toinen ilmalämpöpumppu tekisi sen, että työhuoneen ja keittiön patterit voisivat olla kiinni kaiken aikaa. Ja jos oikein kylmää tulee, niin täräyttää tulipesiin valkeaa ja hyödyntää niiden varaavia ominaisuuksia.

On se ratkaisu mikä hyvänsä, niin maksaa itsensä kyllä takaisin näillä sähkön hinnoilla. Ajattelen toki myös jonkin verran jälleenmyyntiarvoa, jonka joka tapauksessa luulisi kasvavan, kun sähköpattereita ei tarvitse käyttää.

 

[MPN]

- Maalämpöpumppu vesikiertoisilla pattereilla. Selvästi kalliimpi investointi, lähinnä sen porauksen vuoksi. Patterit olisi helppo päivittää itsekin ja putkivedot vetää pintoja pitkin. Ammattilainen sitten viimeistelemään ja tekemään kytkennät sekä kotivakuutuksen että mielenrauhan vuoksi. Käytännössä pattereita tulisi kolmeen huoneeseen ja keittiöön. Edelleenkään yläkertaan ei tarvitsisi koskea, paitsi jos se olisi esim. järjellä perusteltavissa. Tämä ratkaisu houkuttelee energiaomavaraisuuden lähtökohdasta, mutta vastapainona sitten tuo 6-7 -kertainen alkuinvestointi ilppiin verrattuna.
- VILP. En keksi mitään syytä, miksi päätyisin siihen.

Maalämpöpumppu hinnat alkaen 7k€ ja asennus/poraus ilmeisesti 13-18k€? Toki kotitalosuvähennys pois. Vuosi-cop ehkä 4? Eli jos 10 000kWh meni sähköä lämmitykseen, tuon jälkeen menisi ehkä 2500kWh.

VILP-monoblock, vaikka Panasonicin 3-vaihe 9kw laitos. Karvan alle 6k€, putkimies voi kytkeä sen toimintaan samalla kun kytkee patterit (ei tarvita kylmäainelupia tuolla laitteella), toki pieni varaaja tarvitaan, mutta siitä saa sitten myös tuota käyttövettä haalistettua samalla. 1k€ varaaja ja toinen tonni putkimiehelle. 8k€ kustannus, vuosi-cop 2-2.5 luokkaa. Eli sähköä menisi lämmitykseen tuon jälkeen 4000-5000kWh.

Toki jos rahaa löytyy, niin lattialämmitys ja maalämpöpumppu varmaan se paras ratkaisu. Tosin meni täysin miksei rossipohjan kanssa voisi käyttää lattialämmitystä.

edit. Lähtökohtaisesti VILP sopii parhaiten kohteisiin jossa on jo vedellä toimiva lämmönjakojärjestelmä ja varaaja (tai kattila). Näin päästään käyttämään hybridilämmitystä. Öljykattila kovilla pakkasilla on aika kova peli, nykyisillä sähkönhinnoilla ei olla kauhean kaukana maalämmöstä ja jos lisänä on VILP, niin VILPin kannalta huonoimmat ajat leikkaantuvat pois ja vuosi-cop nousee hieman. Joka pienentää eroa taas.

 

[Backis]

Olen rakentamassa terassin päälle katosta, johon tulee lasitus, myös katolle. Osaako joku sanoa, onko väliä jos laittaa tolpat vain terassilautojen päältä kulmaraudoilla terassiin kiinni? Runko on hieman sellainen että olisi vaikea löytää hyvä kohta jos meinaisin laittaa esimerkiksi jonkin valmiin betonielementin (tai valaa itse) ja siihen tolppa kiinni.

Toki noissa kohdissa, joihin tolpat tulisivat, on terassilaudan alla 198 niskat, jonka alla pilariharkko, jonka alla 50x50 betonilaatta ja vielä sen alla 10cm styrox. Lisäksi aika routimaton maa.

Ei varmaan sikäli väliä kantavuuden kannalta kun tuskimpa tuo mihinkään painuu tuosta?

 

[Eikka86]

Olen rakentamassa terassin päälle katosta, johon tulee lasitus, myös katolle. Osaako joku sanoa, onko väliä jos laittaa tolpat vain terassilautojen päältä kulmaraudoilla terassiin kiinni? Runko on hieman sellainen että olisi vaikea löytää hyvä kohta jos meinaisin laittaa esimerkiksi jonkin valmiin betonielementin (tai valaa itse) ja siihen tolppa kiinni.

Toki noissa kohdissa, joihin tolpat tulisivat, on terassilaudan alla 198 niskat, jonka alla pilariharkko, jonka alla 50x50 betonilaatta ja vielä sen alla 10cm styrox. Lisäksi aika routimaton maa.

Ei varmaan sikäli väliä kantavuuden kannalta kun tuskimpa tuo mihinkään painuu tuosta?

Kyllä se ihan minimissään on laitettava terassin runkoon kiinni ja alapää harkkoa vasten. Lasitus itsessään on todella painava sekä tulee muodostamaan melko ison tuulipinta-alan.

Kannattaa tehdä kerralla kunnolla ja vähän ylikestäväksi kuin ihan rimaa hipoen.

 

[Backis]

Kyllä se ihan minimissään on laitettava terassin runkoon kiinni ja alapää harkkoa vasten. Lasitus itsessään on todella painava sekä tulee muodostamaan melko ison tuulipinta-alan.

Kannattaa tehdä kerralla kunnolla ja vähän ylikestäväksi kuin ihan rimaa hipoen.

Kiitos, näin se varmasti on. En tullut ajatelleeksi tuulesta johtuvaa sivuttaiskuormaa. Alaspäin tuo ei varmaan painuisi mutta ihan totta, tuulesta tulee varmasti iso kuorma sivusuunnassa.

Pitääpä ottaa lautoja pois ja alkaa suunnittelemaan.

 

[Turder]

Sammaleen poisto huopakatolta?

Pihavaraston huopakatolle on muodostunut sammalta. Kaadoin puut ympäriltä pois ja ajattelin poistaa sammaleet jotenkin. Lueskelin, että sammaleenpoistoaineet ovat emäksisiä. Sisäinen macgyverini pohti heti, että kustannustehokkaan aineen tekee itse ph+/emäksisestä aineesta? Joko sellaisenaan sirottelee katolle, tai laimentaa vedellä ja suihkuttaa?

 

[Quaser]

Sammaleen poisto huopakatolta?

Pihavaraston huopakatolle on muodostunut sammalta. Kaadoin puut ympäriltä pois ja ajattelin poistaa sammaleet jotenkin. Lueskelin, että sammaleenpoistoaineet ovat emäksisiä. Sisäinen macgyverini pohti heti, että kustannustehokkaan aineen tekee itse ph+/emäksisestä aineesta? Joko sellaisenaan sirottelee katolle, tai laimentaa vedellä ja suihkuttaa?

Mulla sellainen muistikuva, et sammaleen poisto voi aiheuttaa ongelmia huopakatossa. Voi herkästi alkaa vuotamaan. Ainakin varovaisesti täytyy homma tehdä.

 

[Eikka86]

Mulla sellainen muistikuva, et sammaleen poisto voi aiheuttaa ongelmia huopakatossa. Voi herkästi alkaa vuotamaan. Ainakin varovaisesti täytyy homma tehdä.

Tuossa varmaan merkitsee piharakennuksen taso, itse olen grillikatoksista yms vastaavista vetänyt ylhäältä alaspäin surutta painepesurilla sammaleet pois. Välillä olen käyttänyt jotain ainetta esipesuna mutta en aina.

Tuommoisissa kun mahdollinen pieni vuoto ei juurikaan merkitse mitään mutta en välttämättä 30v vanhaan autotallin kattoon tai vastaavaan lähtisi samaa tekemään, en kyllä varsinaisesti usko mekaanisen hankauksenkaan olevan kauhean hyvästä.

 

[Quaser]

Tuossa varmaan merkitsee piharakennuksen taso, itse olen grillikatoksista yms vastaavista vetänyt ylhäältä alaspäin surutta painepesurilla sammaleet pois. Välillä olen käyttänyt jotain ainetta esipesuna mutta en aina.

Tuommoisissa kun mahdollinen pieni vuoto ei juurikaan merkitse mitään mutta en välttämättä 30v vanhaan autotallin kattoon tai vastaavaan lähtisi samaa tekemään, en kyllä varsinaisesti usko mekaanisen hankauksenkaan olevan kauhean hyvästä.

Luin huolimattomasti viestin enkä huomannut kyseessä olevan piharakennus. Sitten ei niin tarkkaa.

 

[Lavis]

En parempaakaan ketjua löytänyt: miten saan patterin termostaatin irti? Että tulis vähän lämpöä huusholliin, en tiiä mitkä kesälämmöt täälä on, mutta pirun kylmä. Patterin termostaatissa lukee "IMI TA". Kiitos neuvoista!

 

[rpeez]

En parempaakaan ketjua löytänyt: miten saan patterin termostaatin irti? Että tulis vähän lämpöä huusholliin, en tiiä mitkä kesälämmöt täälä on, mutta pirun kylmä. Patterin termostaatissa lukee "IMI TA". Kiitos neuvoista!

Miksi termostaatti pitäisi irrottaa, onko se rikki? Ehjä termostaatti ei ole syypää kylmyyteen. Vaihdata rikkinäinen termostaatti.

Jos kysymyksessä on vesikiertoinen patteri, oman kokemuksen perusteella suurin syy vesikiertoisenpatterin kylmyyteen on, että siellä on ilmaa. Eli patteri pitäisi ilmata ilmausruuvista, joka usein löytyy patterin yläkulmasta toisesta päästä missä termostaatti on. Ruuvia avataan varovasti hieman, ilma poistuu ja kun sieltä alkaa tulemaan vettä, ruuvi kierretään takaisin kiinni.

Edit. Ja tietysti lähtökohta ylipäänsä on, että patterille tulee lämmintä vettä eli taloa on alettu lämmittämään. Patteritermostaatilla ei ole sen kanssa mitään tekemistä.

 

[CuJo#31]

Miksi termostaatti pitäisi irrottaa, onko se rikki? Ehjä termostaatti ei ole syypää kylmyyteen. Vaihdata rikkinäinen termostaatti.

Jos kysymyksessä on vesikiertoinen patteri, oman kokemuksen perusteella suurin syy vesikiertoisenpatterin kylmyyteen on, että siellä on ilmaa. Eli patteri pitäisi ilmata ilmausruuvista, joka usein löytyy patterin yläkulmasta toisesta päästä missä termostaatti on. Ruuvia avataan varovasti hieman, ilma poistuu ja kun sieltä alkaa tulemaan vettä, ruuvi kierretään takaisin kiinni.

Edit. Ja tietysti lähtökohta ylipäänsä on, että patterille tulee lämmintä vettä eli taloa on alettu lämmittämään. Patteritermostaatilla ei ole sen kanssa mitään tekemistä.

Termostaatin takana oleva venttiilineula on usein kesän jälkeen jumissa. Näin ainakin meikäläisen taloudessa kun nyt alkusyksyllä rupesin vesikiertoisen patterin kylmyyttä ihmettelemään. Muutama kopautus kevyesti vasaralla ja rupesihan se taas liikkumaan ja patteri lämpeämään.

Eli joskus sen termostaatin irroittamisesta on apua.

@Lavis, en tiedä miten tuon mallin termostaatti irroitetaan, ei ole kokemuksia. Google saattaisi auttaa.

 

[MPN]

Ja mikä kohde? Kerrostalossa siellä on yleensä se stoppari ettei säätöä pystytä tekemään ”yli ennaltamäärätyn”. Tai sitten kohteesta riippumaton ongelma, joka meillä tulee rakkaan vaimoni esteettisestä silmästä, eli paksu verho on juurin tuon termostaatin kohdalla. Ei muuten lämpene paitsi tosi kovilla pakkasilla.

Jos omakotitalossa asuu ja on suhteellisen älykäs lämmitysjärjestelmä (puu/öljy/jne + ouman/vastaava taikka mlp/vilp), niin käytännössä pattereista voi nyppiä termostaatit pois (ehkä makkariin yms jättää). Kun pitäisi lämmetä oikein muutenkin.

 

[hege]

@MPN , tuota olen itse miettinyt eli että olisiko energiatehokkaampaa avata patteritermostaatit (poislukien juuri makuuhuoneet) täysin auki ja yrittää säätää sitten sopiva lämpötila suoraan maalämpöpumpun asetuksista? Silloin pitäisi tietenkin lattilämmitystä kuristaa niissä tiloissa missä se on jotta ne eivät olisi turhan kuumia.

Nykyisin meillä säätö karkeasti niin, että kylpyhuoneen lattialämmössä ei ole kuristusta ja muissa lattialämmöllä olevissa huoneissa on sitten kuristusta (kodinhoitohuone 50% ja työhuone 60% kuristettu virtaus) ja muut tilat patteritermostaattien kautta 19-20 astetta (tosin vaikka termostaatit olisi täysin auki niin lämmityskäyrä ei välttämättä tiloja juuri yli 22-24 asteen lämmittäisi koska paluuveden asetus tehty tosiaan kylpyhuoneen lattialämmön perusteella). Eli itseasiassa hyvin nopeasti ajateltuna, ja joku fiksumpi voi korjata ajatusta, jos jättäisisi patterit auki niin paluuveden lämpötilan pyyntiä voisi hieman pudottaa jos kylpyhuoneen lattia edelleen tuntuisi sopivalta... Sitten tietenkin on se säätö, että jos lämpö tuntuu viileältä niin lattialämmön massavirtaa voisi hieman lisätä.

 

[Torsti]

Tai sitten kohteesta riippumaton ongelma, joka meillä tulee rakkaan vaimoni esteettisestä silmästä, eli paksu verho on juurin tuon termostaatin kohdalla. Ei muuten lämpene paitsi tosi kovilla pakkasilla.

Miten vaimo mahtaisi suhtautua termostaattiin, jossa lämpötila mitataan piuhan päässä olevalla lämpötila-anturilla? Saisi verhot olla miten lystää.

 

[MPN]

Miten vaimo mahtaisi suhtautua termostaattiin, jossa lämpötila mitataan piuhan päässä olevalla lämpötila-anturilla? Saisi verhot olla miten lystää.

Varmaan kävisi, mutta remppaa tulossa, niin saa termostaatit kokonaan pois. Ehkä. Varmaan voisi samalla vaihdella pattereita isommaksi.

 

[Escapist]

En parempaakaan ketjua löytänyt: miten saan patterin termostaatin irti? Että tulis vähän lämpöä huusholliin, en tiiä mitkä kesälämmöt täälä on, mutta pirun kylmä. Patterin termostaatissa lukee "IMI TA". Kiitos neuvoista!

Taitaa olla kierteellä kiinni, termostaatin juuressa kromin? värinen mutteri mitä auki kiertämällä termostaatti irtoaa.

 

[Backis]

Tuli noista sähkön hinnannousuista mieleen, että onkohan joku tehnyt viimeaikoina vertailua uudiskohteen energiamuodoista? Lähinnä kaukolämpö vs pumput.

Muutama vuosi sitten noita tuli tutkittua, ja silloin maalämpö oli paras. Olisikohan ollut että joku 8-15 vuotta menee niin ottaa kaukolämmön kiinni kun otetaan alkuinvestoinnit ja käyttökulut huomioon.

Nyt jos oletetaan että sähkön hinta asettuu hieman päälle 10 sentin pitkällä aikavälillä, niin se on silti joku 2-4 kertainen aiempiin edullisiin sähköihin verrattuna.

Kovin kaukolämmön nousu näyttää olevan 30%, toki kaukolämpöä nostellaan muutenkin vuodesta toiseen.

Eiköhän maalämpö ole edelleen järkevin, mutta onko ero kaventunut? Ei ole itselle ajankohtainen aihe, mutta ihan mielenkiinnosta ja täysin objektiivisesti näitä on kiinnostavaa vertailla.

Edit. Toki pörssisähkö ja ajoittaminen yöllä lämmitykseen voi auttaa asiassa. Muutama vuosi sitten oli vielä paljon porukkaa jotka laittoivat uusinkiin taloihin suoran sähkölämmityksen, se lienee vähentynyt.

 

[mekabyte]

Tuli noista sähkön hinnannousuista mieleen, että onkohan joku tehnyt viimeaikoina vertailua uudiskohteen energiamuodoista? Lähinnä kaukolämpö vs pumput.

Muutama vuosi sitten noita tuli tutkittua, ja silloin maalämpö oli paras. Olisikohan ollut että joku 8-15 vuotta menee niin ottaa kaukolämmön kiinni kun otetaan alkuinvestoinnit ja käyttökulut huomioon.

Nyt jos oletetaan että sähkön hinta asettuu hieman päälle 10 sentin pitkällä aikavälillä, niin se on silti joku 2-4 kertainen aiempiin edullisiin sähköihin verrattuna.

Kovin kaukolämmön nousu näyttää olevan 30%, toki kaukolämpöä nostellaan muutenkin vuodesta toiseen.

Eiköhän maalämpö ole edelleen järkevin, mutta onko ero kaventunut? Ei ole itselle ajankohtainen aihe, mutta ihan mielenkiinnosta ja täysin objektiivisesti näitä on kiinnostavaa vertailla.

Edit. Toki pörssisähkö ja ajoittaminen yöllä lämmitykseen voi auttaa asiassa. Muutama vuosi sitten oli vielä paljon porukkaa jotka laittoivat uusinkiin taloihin suoran sähkölämmityksen, se lienee vähentynyt.

Rakennuksen koko luonnollisesti vaikuttaa laskelmiin, sillä ei sitä lämmitysjärjestelmää kannata liikaa ylimitoittaa. Korot on myös kovasti nousussa, joten rahoituskustannus nousee myös. Arvelisin, että kannattavuusraja mene jossain 110-120m2 huudeilla, mutta tämä on vahva arvaus ja mutu. Eli pieneen taloon PILP/VILP ja maalämpö isompaan. Maaperä ja muuta rakennusolosuhteet luonnollisesti vaikuttaa maalämmön kannattavuuteen.

 

[Larbatchov]

Itse arvoin noita muutama vuosi sitten ja samansuuntaisiin noin 10v tuloksiin pääsin. Tuskin suhde on paljoa muuttunut kun kaukolämmön hinta on vähän noussut ja tietenkin maalämpöön vaikuttaa sähkön hinta, niin taitavat olla aika samassa suhteessa kasvaneet. Kaukolämpöön me päädyttiin helppouden (ja alkuinvestoinnin) takia ja tyytyväisiä on oltu, ikinä ei tartte säätää ko. vehkeestä mitään. LVI-suunnittelija sanoi että hybridilämmityksellä ei pärjätä kun on paljon lämmitettävää ja viis henkeä, eli vaihtoehdot oli maa- ja kaukolämpö. Toki kaukolämpöä ei kaikkialle saa ja toisaalta (ainakin aiemmin) jossain on ollut pakko ottaa kaukolämpö jos se alueella on.

Ja tietysti kaukolämmössä on paikkakuntakohtaista vaihtelua hinnoittelussakin, sitä ei voi valita keneltä ostaa toisin kuin sähkön.