Lipeää on perinteisesti tehty niin, että poltettujen (esim. saunanpesä tai takka) lehtipuiden tuhkat otetaan talteen ja ne laitetaan ämpäriin viikoksi veden kanssa. That's it. Havupuiden tuhka on hapanta, joten sitä ei tule sekoittaa joukkoon.Sammaleen poisto huopakatolta?
Pihavaraston huopakatolle on muodostunut sammalta. Kaadoin puut ympäriltä pois ja ajattelin poistaa sammaleet jotenkin. Lueskelin, että sammaleenpoistoaineet ovat emäksisiä. Sisäinen macgyverini pohti heti, että kustannustehokkaan aineen tekee itse ph+/emäksisestä aineesta? Joko sellaisenaan sirottelee katolle, tai laimentaa vedellä ja suihkuttaa?
No niin, toisesta ketjusta tänne opastettuna.
En löytänyt keskustelua suoraan maalämmöstä, joten tämä lienee vähiten väärä ketju. Täälläkin on varmaan ihmisiä, joiden taloyhtiö on siirtynyt tai siirtymässä maalämpöön. Niin meilläkin nyt, joten kokemuksia kaivataan. Koko prosessista on paljon kysymyksiä, ja palaan varmasti aiheeseen, mutta ihan ensimmäisenä kysyn sitä, miten paljon melua siitä reikien poraamisesta lähtee. Taloyhtiö on pelotellut sillä. Eli pystyykö silloin olemaan kotona etätöissä vai onko meteli ihan sietämätön. Meillä poraaminen alkaa ihan näinä päivinä ja kestää käsittääkseni koko syksyn. Ja maaperä on siis aika kallioista täällä Haagassa, jos se jotain vaikuttaa. Ja varmaankin vaikuttaa.
Kaivoja tulee muistaakseni kahdeksan, ja joka puolelle tonttia. Ainakin kaksi tulee ihan tuohon alas asuntoni lähelle sisäpihalle. Asun tosin kuutoskerroksessa, joten ihan nenän alla ne eivät ole. Voi hieman vaikuttaa siihenkin, miten se meteli kuuluu tänne ylös, vaikka varmasti jotain kuuluu. Iso taloyhtiö siis kyseessä.Tuo melu on tietysti vähän suhteellinen käsite. Kyllä siitä ääntä tulee jonkin verran. Lisäksi kalusto vaatii tilaa ja kulku alueella vaikeutuu homman aikana.
Tuo kallioinen maaperä on maalämpöhommissa etu siinä mielessä, että kustannus on matalampi ja porauksessa ei tule lietettä sillä tavoin, kun täällä Porin seudulla, missä useimmat maa-alueet ovat savea ja vanhaa merenpohjaa.
Suosittelen olemaan rohkeasti yhteydessä urakoitsijaan tai porausfirmaan. Riippuu tietysti myös, miten asuntosi sijaitsee suhteessa kaivoihin, millaiset ikkunat talossa jne.
Meille tehtiin maalämpö rivitaloyhtiöön viime vuonna. Kyseessä on pieni kahdeksan asunnon rivitalo ja kaivoja tuli siksi vain kolme. Joku ilta porattiin vähän myöhemmin vielä ja olin kotona tuolloin. Väittäisin että olisin pystynyt tekemään töitä kotona silloin.
Itse miettisin kaukolämpöhommissa sitä, että miten paljon on energialaskussa varaa itse vaikuttaa ja mikä hintariski siinä on. Minusta kaukolämmössä olet aikalailla kädet kahleissa sen armoilla mitä hintaa sieltä tulee. Onhan se sama sähkönkin kanssa, mutta siinä on sentään vaihtoehtoja hinnoittelussa, ja eri tapoja mihin sitä käyttää (suora, lämpöpumput jne). Mutta itse tekisin hybridin, eli tulipesiä, mahdollisuus myös puulla/hakkeella/pelletillä lämmittää käyttö-/lämmitysvettä, lämpöpumppuja (maalämpö, tai vilp ja lisäksi ilp, että saa viilennyksenkin). Mutta ymmärrän, että joku ei jaksa pelata puun kanssa.
Pari kohdetta missä olen näitä nähnyt:Entä varaajien koot ja tyypit, millaiset valitaan hybridiin?
Pari kohdetta missä olen näitä nähnyt:
- kolmen kuution lämminvesivaraaja, mitä lämmitettiin öisin sähkövastuksilla. Lisäksi puulämmitteisesta kiukaasta otettiin vesikierron kautta lämpöä varaajaan.
- vilp ja sillä oma varaaja. Lisäksi legacyna vanha puukattila ja sille oma varaaja. Tässä oli tehty myöhemmin autotalli, joka oli kytketty kattilan varajaan, eli vilp lämmitti talon ja puulla tallia, ja tarvittaessa avusti talonkin lämmitystä. Talvisin kattilaa käytettiin säännöllisesti. Alunperin kattila oli ollut talon vain lämmitykseen kun tallia ei vielä ollut.
Ei tietenkään ihan automaattisesti pelannut kumpikaan eli lämpötila hieman sahasi, mutta en näkenyt hirmu hankalaksikaan. Mielummin toimiva osin manuaalinen systeemi, jota osaa käyttää kuin arvaamaton automatisoitu järjestelmä.
Alkuperäinen pointti oli enemmän siihen suuntaan, että mielummin tekisin vaihtoehtoja, tai ainakin varaukset niille rakennusvaiheessa, ettei sitten ole jumissa jos x vuoden päästä energian hinnat muuttuvat.
Vanhemmilla on kolmen kuution varaajassa arimaxin puukattila ja varalla sitten varaajassa sähkövastukset. Ei se ihan mahdottomasti tilaa vie, toki ei nyt ihan joka pakettitaloon mahdukaan ilman muutoksia.
Ei siellä ole kuin yksi varaaja, vaihtoehdot lämmittää sitä puulla tai sitten sähköllä. Samasta pöntöstä tulee lattialämmitys ja käyttövesi. 90-luvun "hybridi". Tota voisi aika halvalla pyörittää pörssisähkölläkin kun muistaakseni sähköteho on 27kw, eli halvoista tunneista sais kyllä energiat talteen.
500l varaaja ja VILP + vesikiertoinen puutakka. Vaikka 50l käyttövesivaraaja tuohon kylkeen, käyttöveden esilämmitys kierukoista. Ouman tai vastaava hoitaa lämmönjaon.Kolmen kuution varaaja ja siihen rinnalle ilma-vesi-pumppu ja sen varaaja vievät tilaa aika lailla. Ei tietysti ongelma kaikissa kohteissa. Investointikustannus myös kohoaa, kun rakentaa kaksi lämmitysjärjestelmää ja molemmille varaajat.
Sinulla on ihan hyvä alkuperäinen pointti. Itse myös ottaisin lämmityspalettiin muutakin kuin esim. ilma-vesipumppu + sähkö varalle. Oma pointti oli lähinnä se, että eri lämmitysten yhdistämisessä (hybridi) on erilaisia puolia ja ihan kaikkia niitä ei välttämättä myyjä osaa/halua tuoda esille asiakkaalle myyntitilanteessa.
500l varaaja ja VILP + vesikiertoinen puutakka. Vaikka 50l käyttövesivaraaja tuohon kylkeen, käyttöveden esilämmitys kierukoista. Ouman tai vastaava hoitaa lämmönjaon.
Pumppu sammuu kun takka pääsee vauhtiin, kun veden lämpötila tipahtaa, niin pumppu käynnistyy. Tuohon varaajaan vielä joku 6kw tai isompi sähkövastus. Toki varaaja voi olla myös isompi, mutta tuo 500l menee noilla vesikiertoisilla takoilla aika pitkälti. Vielä ILP tuohon kylkeen, pääosin viilennystä varten, mutta silläkin voi lämmittää.
Jos miettii että varaajasta tulisi vaikka 30-35c vettä, niin pieni käyttövedenvaraaja riittää kyllä pitkälle. Ihmisillä käytössä jotain 30l pikkuisiakin.Tuosta saa varmasti myös ihan hyvän paketin. Jos miettii vesitakan investointia kaikkinensa ja ostaa puut siihen, niin takaisinmaksuaika mietityttää. Kannattaa varmaankin, jos jaksaa puulla lämmittää.
Vesitakan tehoista en osaa sanoa, en ole niihin viitsinyt juuri perehtyä. Kai niitä on eri tehoisia. Ajattelin vaan, että 500l varaaja ei ole kovin suuri puulämmityksessä.
Laittaisin ehkä hieman isomman tulistusvaraajan käyttövedelle, jotta varaajan lämpötilaa voitaisiin pudottaa enemmän ja tulistusvaraajan lämpötilaa ei tarvitsisi nostaa kovin korkealle.
Tämä voi olla tyhmä kysymys (ja väärässä ketjussa), mutta kysytään silti. Asun rintamamiestalossa, jossa alakerrassa leivinuuni (myös puuhella samassa) ja varaava takka. Joka huoneessa sähköpatterit, mutta koska sähkön hinta on mitä on ja aina ei ole saumaa lämmittää puilla niin kysymys kuuluu että onko kokemusta mistään akkukäyttöisistä lämmittimistä millä saisi hetkellisesti lämpöä torppaan?
edit: lyhyen googlettelun jälkeen mitään akkukäyttöisiä ei taida edes olla olemassa, mutta onko jotain muita vaihtoehtoisia tapoja?
Onko noissa kaasulämmittimien hankinnassa siis ajatuksena, että tulisi sähköpulan aamu- tai iltapäiväkatkojen lisäksi muitakin sähkökatkoja? Ei kai juuri missään ole peloteltu että sähköpulan takia katkot olisi kahta tuntia pidempiä, ja siinä ajassa nyt ei hatarinkaan rintsikka ehdi paljon jäähtyä. Toki jos ei ole sähkön lisäksi mitään tukilämmitystä eli takkaa, niin tuollainen tuo siihen nopean helpotuksen ja mielenrauhaa, mutta ei siinä mitään järkeä taida silti olla.
Itse en laittaisi vesi-ilmaa lämmittämään varaajaa missään tapauksessa vaan ainoastaan lattialämmölle/pattereille menevää vettä. Tuon kokoluokan taloon tarvitsee melko varmasti olla mallistojen isoin ulkoyksikkö tai useampi ja juurikin varaava pannu kaverina. Ulkoyksikön sijoittelussa kannattaa muistaa melko valtaisa kondensioveden tulo eli paikanvalinta sille kuntoon.Lämmitysremonttia mietin. 395m2 1993 valmistunut omakotitalo, jossa kuutioita neliömäärään nähden todella reilusti. Yläkerrassa olohuoneen huonekorkeus 7,5m ja lastenhuoneita & makkaria myöten yli 5m. Energiaa siis todellakin tarvitaan, mutta olosuhteisiin nähden yllättävän vähän. 6 huonetta suhteessa neliömäärään kertoo jotain avaruudesta.
Pannuhuone on sellaisessa paikassa, ettei maalämpöä saa käytännössä ilman takapihan ja grillipaikan isoa mylläämistä tehtyä. Rumat jäljet ja putkivedot tulevat pakosta olohuoneen ison ikkunapinnan ja alakerran toisen uloskäynnin eteen, vaikka vesikiertoista lattialämmitystä myöten muuten suht ideaali maalämpötalo olisikin.
Ilpit ja konvektorit ovat pois laskuista. Talon seinissä lienee enemmän 70 ja 110 asteen kulmia kuin 90 eikä edes "designmallin" sisäyksikölle ole missään nättiä paikkaa. Katonrajassa on monessa huoneessa päällekkäisiä & ristikkäisiä kulmia niin, että huoneiden kulmista poikkeavat rakenteiden kulmat on jätetty näkyviin. Arkkitehti on tässä tapauksessa saanut näyttää kynsiään sillä ajatuksella, että lama-aikana oli halpa rakentaa kun oli vain kassa kunnossa. Samasta jälkiä on materiaaleissa. Raudoitukset ovat ruostumatonta harjaterästä ja kattokin poltetusta savitiilestä.
Ajatuksena on Jäspin kattila, joka toimii sekä puulla, öljyllä että sähkövastuksella ja rinnalle ilma-vesilämpöpumppu, jonka putkitukset saadaan hyvin piilotettua. Kylkeen saadaan suht fiksuilla vedoilla mahtumaan 4800-5300l varaajaa. Lisäksi ajattelin mitoittaa varaajiin sähkövastuksia niin, että yhteisteho olisi mahdollisimman suuri. Ts. olisi mahdollista hyödyntää halpaa pörssisähköä isoilla vastuksilla niin, että lämmityskaudellakin sähköä käytettäisiin vain halvimpina tunteina. Pääsulakkeiden maksimi on 3*63A.
Aurinko- ja tuulisähkön entisestään yleistyessä voisi kuvitella vuorokauden sisäisen pörssisähkön hintavaihtelun vain kiihtyvän? Vai olenko ihan väärillä jäljillä? Iso varaaja ja perinteisiin nähden tehokas sähkövastus. Poltettavaa energiaa on ilmaiseksi kunhan viitsii paloitella (ei metsästä vaan hyvää jätepuuta) ja öljyllä ostaa kerralla koko talveksi kiinteän kattohinnan. Onko käynyt kenelläkään mielessä?