Talonrakennus- ja remonttiketju

[Schwein]

En tiedä asiasta mitään, mutta toimisiko joku hartsi, siis epoksivaluhartsi tai koruhartsi tms. VOisi kuvitella että kivitasoja myyvillä tahoilla olisi jotain diy-aineita. Menisiko jopa kirkkaana, tai voi sen tietysti värjätäkin. Sitten on tietysti kaikenlaisia epoksikittejä ja muovikittejä ym, mutta en tiedä onko mustaa. Kai sen kovaa pitäisi olla, ei mitään silikonia.

Ilmeisesti joku hartsi olisi tosiaan sopiva. Ja uskon, että kirkas kävisi ihan hyvin kun on niin pieni vaurio. Täytynee kysellä vaikka tason työstäneeltä pajalta ja ottaa projektiksi.

 

[Masculine]

Löytyykö täältä kokemusta mikrosementin käytöstä? Meillä olisi tuommoinen pieni projekti, että alakerran sauna, pesuhuone ja semmoinen erikoinen sekahuone vetää lattioiden ja osan seinien puolesta mikrosementillä. Tavara tulee laattojen päälle ja pinta-ala on yhteensä 22-25m2 riippuen muutamasta muuttujasta.

Jossain oli, että sementit saisi laitettua 30-60€ per m2, mutta tästä on niin paljon erilaista tietoa liikkeellä. Olisi mukava kuulla mielipiteitä tai vinkkejä joltain, joka on näiden kanssa leikkinyt.

 

[Eikka86]

Löytyykö täältä kokemusta mikrosementin käytöstä? Meillä olisi tuommoinen pieni projekti, että alakerran sauna, pesuhuone ja semmoinen erikoinen sekahuone vetää lattioiden ja osan seinien puolesta mikrosementillä. Tavara tulee laattojen päälle ja pinta-ala on yhteensä 22-25m2 riippuen muutamasta muuttujasta.

Jossain oli, että sementit saisi laitettua 30-60€ per m2, mutta tästä on niin paljon erilaista tietoa liikkeellä. Olisi mukava kuulla mielipiteitä tai vinkkejä joltain, joka on näiden kanssa leikkinyt.

Sopiiko kysyä että onko alla vesierkat ja muut asiat kunnossa? Päälle vedettävät hommat kun on täysin ulkonäköhommia ja jos siellä alla on rakenteellisia ongelmia, menee tuo päälle laitettu raha täysin hukkaan.

 

[Masculine]

Sopiiko kysyä että onko alla vesierkat ja muut asiat kunnossa? Päälle vedettävät hommat kun on täysin ulkonäköhommia ja jos siellä alla on rakenteellisia ongelmia, menee tuo päälle laitettu raha täysin hukkaan.

On kunnossa, tässä lähinnä nyt tekohengitetään vanhaa koska talo ei hyvin todella suurella todennäköisyydellä ole enää olemassa muutaman vuoden päästä.

 

[Eikka86]

On kunnossa, tässä lähinnä nyt tekohengitetään vanhaa koska talo ei hyvin todella suurella todennäköisyydellä ole enää olemassa muutaman vuoden päästä.

Jos itse meinaat tehdä ja omaat auttavan kokemuksen liippaamisesta niin vetelet hyvien pohjatöiden jälkeen sopivilla väreillä valitun lähmän seiniin. En ensimmäisenä työnä lähtisi tuota tekemään mutta ainakin voi sanoa että on itse tehty. Ostopalveluna sitten joko noihin keskittyneiltä yrityksiltä tai joltain tutulta laattamieheltä, melkein veikkaisin ettei tuntemattomat ja materiaaliin skeptisesti suhtautuvat urakkaukot lähde tekemään.

Uskallan veikata helpomman tien olevan kaakelien maalaus, jos tosissaan ihan vain tekohengitys ja vaimokkeen armoton naputus asian suhteen kyseessä. V33 kyllä ne vikat vuodet siellä pysyy kun tekee pohjat kunnolla ja antaa rauhassa kovettua.

 

[Everton]

Ostopalveluna sitten joko noihin keskittyneiltä yrityksiltä tai joltain tutulta laattamieheltä, melkein veikkaisin ettei tuntemattomat ja materiaaliin skeptisesti suhtautuvat urakkaukot lähde tekemään.

On tosiaan ilmeisesti aika kinkkinen saada siistiä ja tasaista pintaa. Yksi tuttu remonttifirma, joka on siis ihan osaava taho, ainakin kirosi että sai olla eka ja vika kerta kun ottavat mikrosementtiurakan hoitaakseen. En tiedä ovatko pitäytyneet lupauksessaan, sillä varmasti seuraavalla kerralla jo tietäisi paremmin millä ja miten hioa. Tuotteen valmistajalta kysyttäessä saadut ohjeet olivat ihan hyödyttömiä.

 

[Veijari]

Jep, tuota mikrosementtiä aika harvat suostuvat edes tekemään ja vielä harvemmat saavat lopputuloksesta kelvollisen. Muutaman vuoden tekohengittämiseen valitsisin mikrosementin sijaan kaakelimaalin.

 

[mekabyte]

Tuo mikrosementin kanssa on varmaan paljon ongelmia lopputuloksen ulkonäön kanssa. Tarvisi ammattitaitoisen rapparin, mutta ne on varmaan kaikki jo kuolleet tai juoneet itsensä työkyvyttömiksi. Kuvissa ja ns yksinkertaisissa pinnoissa näyttää tosi hyvältä, mutta ei välttämättä kestä lähempää tarkastelua. Kaakelimaali taitaa olla aika kätevä ratkaisu, jos tosiaan alla oleva rakenne on bueno.

 

[Kelju K. Kojootti]

Kiitoksia vastauksista. Lähinnä hyvä kuulla, että ei tuolta nyt tod. näk. täyttä sekundaa tule, jos isommaltakin toimijalta työn tilaa. Tiijä sitten mitä trolleja nuo Google-tulokset ovat, kun siellä huudellaan, että esim. Vesivekiltä jos katon ottaa, niin kerran kerrasta paskaa.

Hetki sitten kävi viimeinen edustaja tarjouksen tekemässä, ja tilanteeksi muodostui se, että halvin tarjous oli sen 20k ja kallein 28k. Onhan tuossa jo rahallisestikin jonkinlainen ero, mutta kuten todettua, niin työn jälki on se tärkein tekijä.

Ns. "verokortin ohi" toimijoista sen verran, että tällaisiinkin olisi toki sauma ollut ja ihan kontaktin kautta. Kaveri otti virolaisilta salaoja -ja kattoremontin könttänä, alle 10k pisti kavereille tuosta lapaan. Tyytyväinen on ollut, mutta jotenkin olen taipuvaisempi itse luottamaan näihin vähän ammattimaisempiin toimijoihin.

Mitä tuo remontti muuten pitää sisällään, ja paljonko sulla on neliöitä katolla/katoilla? Tuleeko vesi- ja aluskatteen lisäksi muuta (erityksiä uusiksi, tuuletusta, syöksyt, rännit jne?)

 

[Huerzo]

Löytyykö minkäänlaista kokemuksia tai muuten vaan näkemystä kattoremonttifirmoista? Tilanne on se, että vanha varttikatto menisi vaihtoon, ja peltiä tulee tilalle

Teetin kattorempan muutama vuosi sitten ja materiaalit (vanha vs. uusi) olivat samat. Oli vastakkain Vesivek ja paikallinen pieni kattoyritys. Vesivekin tarjous oli n. 20 pinnaa kalliimpi. Materiaaleista ei löytynyt omaan silmääni eroavaisuuksia ja molemmat olivat avaimet käteen -tarjouksia, joten lopulta kyse oli taustojen penkomisesta. Aumakatossa kun on viisteitä joka suuntaan, ei hommaa antaisi kenelle tahansa.

Paikallisten tekijöiden yritys oli tehnyt vastaavia urakoita 20 vuotta ja talousluvut näyttivät hyviltä, joten valinta oli lopulta helppo tehdä lompakon mukaan.

Ps. Jos mietit jossain vaiheessa aurinkopaneelien asennuttamista, voisi olla hyvä hetki miettiä vaikuttaako se kattoprojektin yksityiskohtiin? Tarkoitan esim. kaapeleiden läpivientipaikkojen miettimistä ja profiilipellin tapauksessa kiinnitystelineiden porauspaikkojen merkintää. Helpottaa hommaa myöhemmin. Sama koskien vesikaton alla olevien eristeiden vaihtamista tai eristepaksuuden lisäämistä, kuten @Kelju K. Kojootti mainitsi ylempänä.

 

[Dustwallow]

Mitä tuo remontti muuten pitää sisällään, ja paljonko sulla on neliöitä katolla/katoilla? Tuleeko vesi- ja aluskatteen lisäksi muuta (erityksiä uusiksi, tuuletusta, syöksyt, rännit jne?)

260 neliötä ja sisältää varttikaton purun, harja- ja räystästuuletus kuntoon (termit voi olla hukassa :D), syöksyt ja rännit uusitaan, tikkaat piipulle, lumiestettä. Kuulemma kattokorkeus nousee sen kymmenisen senttiä, niin nuo rännien alla olevat laudoitukset menevät uusiksi. Kattotuolit yms. rakenteet pitäisi olla priimassa kunnossa kaikkien katsomassa käyneiden firmojen mukaan.

 

[Osmo Rapeli]

Löytyykö minkäänlaista kokemuksia tai muuten vaan näkemystä kattoremonttifirmoista? Tilanne on se, että vanha varttikatto menisi vaihtoon, ja peltiä tulee tilalle. Iso on katto ja kokonaisuus sisältää isohkon piharakennuksen. Muutama tarjous on jo sisässä, ja muutamia tuhansia eroa isoimman ja pienimmän välillä. Tuota hintaa enemmän mietityttää kuitenkin työn laatu. Jos pelkillä myyjien puheilla menisin, niin Vesivek veisi voiton. Löytyy hienoja lupauksia omista tuotteista, takuista ja työn jäljestä. Mutta... Löytyypä melkoisen kitkerä arvosteluita eri keskustelupalstoilta kun ko. firman nimen heittää Googleen...Toisaalta en myöskään hirveästi välittänyt edustajien tavasta mustamaalata pienempiä toimijoita. Kenelläkään muulla ei kuulemma ole homesuojattua puuta, turvatelineitä, tuplatuuletusta ei asenneta jne jne. Eräs paikallinen toimija teki huomattavasti paremman tarjouksen, Googlettelulla ei löydy lainkaan käyttäjäkokemuksia, mutta iso Satakunnan Kansan juttu, jossa kehutaan kovasti ison urakan jälkeä. Tiedä sitten näistäkin, millaista yhteistyötä on... Mutta, saapi kertoa jos aiheesta on jotain näkemyksiä suuntaan tai toiseen, tai jopa suositella jotain firmaa. Porissa siis kohde.

Jos on vanha Vartti-kate niin selvitä ensin asbestipitoisuus, ettei tule kalliita lisätyöyllätyksiä tai jätelain rikkomista.

 

[Osmo Rapeli]

Veljen puolesta kyselen, tai oikeastaan omasta, mutta veljen pirttiä koskee. Broidilla on 50-luvun rintamamiestalo, jossa vintti ja kellari otettu asumiskäyttöön. Kellarissa sauna, kylppäri ja kodinhoitohuone.

Kellarissa on lattiassa laminaatti ja seinissä jotain verhous paneelia. Tuohon liittyy se kysymys. Onko tuommoiset seinä-ja lattiamateriaalit kovin järkeviä rintsikassa? Veli sanoi, että mitään sisäilmahäikkää yms.ei ole ollut. Mutta eikös tuonne kellariin joka tapauksessa maaperän kosteus tule ja jää muhimaan paneelien ja laminaatin alle? Vai onko nuo kellariin verhoilut enempikin yleisiä vanhoissa taloissa?

Kapillaarisen kosteuden nouseminen maaperästä on eniten rakennekerroksien (alapohjan) alapuolisista maakerroksista kiinni. Jos tekee muutoksia pintoihin, niin maalaisjärjellä on paras tutkia se, onko nyktiseen rakenteeseen tullut vuosien saatossa minkälaisia vaurioita. Jos oikein tiptop tekee, niin märkätiloja ja vastaavia tehdessä kannattaa ne alapuoliset maakerroksetkin uusia. Muuten kuivaa tilaa tehdessä lienee paras, ettei tee tiiviitä ja paksuja kerroksia isommin päällekkäin.

 

[Dustwallow]

Jos on vanha Vartti-kate niin selvitä ensin asbestipitoisuus, ettei tule kalliita lisätyöyllätyksiä tai jätelain rikkomista.

On asbestikatto joo. Ja oli kaikissa tarjouksissa sisään laskettuna purkutyö.

 

[Kelju K. Kojootti]

Kapillaarisen kosteuden nouseminen maaperästä on eniten rakennekerroksien (alapohjan) alapuolisista maakerroksista kiinni. Jos tekee muutoksia pintoihin, niin maalaisjärjellä on paras tutkia se, onko nyktiseen rakenteeseen tullut vuosien saatossa minkälaisia vaurioita. Jos oikein tiptop tekee, niin märkätiloja ja vastaavia tehdessä kannattaa ne alapuoliset maakerroksetkin uusia. Muuten kuivaa tilaa tehdessä lienee paras, ettei tee tiiviitä ja paksuja kerroksia isommin päällekkäin.

Kiitos! Tuolla on perustuksina maanvarainen betoniantura, sokkeli betonia ja alapohjassa maanvarainen betonilattiat. Mitään kapillaarikerrosta ei ole ja laminaatit tosiaan lattiassa. Olivat kesällä tehneet kuntotarkastuksen, jossa ei laminaatin alla ollut kosteus tiivistynyt. Ollut tuollaisenaan kuusi vuotta. Toki siellä salaojat ja padotukset on,mutta eihän ne maaperästä tulevaan kosteuteen vaikuta.

 

[Myyrä]

Lämminvesivaraajan varoventtiiliin pitäisi laittaa pieni jatkoputki, jotta vesi menisi lähemmäs lattiakaivoa. Onko jotain merkitystä, kuinka paksua kupariputkea tähän laittaa?

 

[Escapist]

Lämminvesivaraajan varoventtiiliin pitäisi laittaa pieni jatkoputki, jotta vesi menisi lähemmäs lattiakaivoa. Onko jotain merkitystä, kuinka paksua kupariputkea tähän laittaa?

Oletan että dn15 varoventtiili kyseessä niin 15mm kupari sopiva. Isompikin voi olla mutta pienempää ei passaa laittaa.

 

[hege]

Enemmän ehkä tyhmä kysymys, mutta miksi varoventtiililtä lähtevä putken pitää olla kuparia? Ja teinkö rikoksen kun jatkoin kotona putkea ihan letkulla jotta sai suoraan kaivoon?

 

[Escapist]

Enemmän ehkä tyhmä kysymys, mutta miksi varoventtiililtä lähtevä putken pitää olla kuparia? Ja teinkö rikoksen kun jatkoin kotona putkea ihan letkulla jotta sai suoraan kaivoon?

Ei sen pakko ole kuparia olla, mutta jos sinulla letku on siellä irtonaisena ja varoventtiili sattuu "laukeamaan" niin saattaa koko huone kastua kun letku tuppaa veden virratessa heilua edestakaisin. Siitä syystä yleensä jäykällä putkella toteutettu.

 

[septi]

Millaista pintapuutavaraa saunassa voi käyttää? Paneelit ja laudelaudat ovat niin hinnoissaan että on tullut mietittyä vaihtoehtoisia tuotteita. Tietysti joku perus kuusipaneeli +sävytetty saunasuoja on varmaan se järkevin vaihtoehto, ja kai tuostakin ihan hienon saa. Itse vaan mieltänyt tuon kuusipaneelin vähän tylsäksi (ainakin perussävyllään) ja esim. haapa ja leppä taas ovat hinnoissaan. Sauna on vielä (jälkiviisaana tarpeettoman) iso ja paneeliakin menee n. 24m2+hukka.

Jos saisi halvalla huutokaupasta esim. mänty hirsipaneelia n. 20x200 niin mahtaisiko toimia saunasuojalla käsiteltynä, vai vääntyykö noin leveä lauta? Eri sivuilla myydään monenlaista tuppeensahattua puutavaraa, mutta tuo varmaan pitäisi hioa näkyvältä pinnalta(?), kuivattaa hitaasti (ei saunassa) ja asentaminenkin voi olla pitkähermoisemman miehen hommaa...

Mitä puulajeja voi/kannattaa ylipäätään käyttää, tuppeensahatussakin olisi monta eri lajivaihtoehtoa, esim. koivu voisi olla ihan mielenkiintoinen ja spesiaali vaihtoehto vaikkapa lauteissa, mutta soveltuuko tuollaiseen käyttöön?

Onko kenelläkään jotain vähän spesiaalimpaa saunaa, jota ei ole ihan peruspaneeleilla ja -laudoilla tehty?

 

[Elazi]

Millaista pintapuutavaraa saunassa voi käyttää? Paneelit ja laudelaudat ovat niin hinnoissaan että on tullut mietittyä vaihtoehtoisia tuotteita. Tietysti joku perus kuusipaneeli +sävytetty saunasuoja on varmaan se järkevin vaihtoehto, ja kai tuostakin ihan hienon saa. Itse vaan mieltänyt tuon kuusipaneelin vähän tylsäksi (ainakin perussävyllään) ja esim. haapa ja leppä taas ovat hinnoissaan. Sauna on vielä (jälkiviisaana tarpeettoman) iso ja paneeliakin menee n. 24m2+hukka.

Jos saisi halvalla huutokaupasta esim. mänty hirsipaneelia n. 20x200 niin mahtaisiko toimia saunasuojalla käsiteltynä, vai vääntyykö noin leveä lauta? Eri sivuilla myydään monenlaista tuppeensahattua puutavaraa, mutta tuo varmaan pitäisi hioa näkyvältä pinnalta(?), kuivattaa hitaasti (ei saunassa) ja asentaminenkin voi olla pitkähermoisemman miehen hommaa...

Mitä puulajeja voi/kannattaa ylipäätään käyttää, tuppeensahatussakin olisi monta eri lajivaihtoehtoa, esim. koivu voisi olla ihan mielenkiintoinen ja spesiaali vaihtoehto vaikkapa lauteissa, mutta soveltuuko tuollaiseen käyttöön?

Onko kenelläkään jotain vähän spesiaalimpaa saunaa, jota ei ole ihan peruspaneeleilla ja -laudoilla tehty?

Ei ole valitettavasti kuvaa spesiaalimmasta saunasta, mutta jos sauna on hämärä kuusipaneeli + sävytetty saunasuoja voi olla ihan riittävä. Valoisampaan saunaan sitten jotain muuta? Saunasuojaan liittyen paneelit kannattaa käsitellä ennen asennusta. Tuttava teki sen virheen että käsitteli paneelit vasta asennuksen jälkeen ja joutui käsitellä saunan uudestaan muutaman kuukauden kuluttua kun paneelit elivät sen verran että vaalea puu tuli saumoista näkyviin.

 

[kamik]

Itse laitoin tervaleppää saunaa, vaikka se hieman suolaisen hintaista onkin. Myös normi leppäpaneeli sekä haapa ovat hyviä. Kuusi lienee halvinta, mutta sen huono puoli on pihkominen, kuten myös männyn. Molempia voi toki käyttää, mutta jos sattuu pihakolo kiukaan lähettyville, niin aika pian voi paneeli olla ikävän näköinen.

 

[Everton]

Mitä puulajeja voi/kannattaa ylipäätään käyttää, tuppeensahatussakin olisi monta eri lajivaihtoehtoa, esim. koivu voisi olla ihan mielenkiintoinen ja spesiaali vaihtoehto vaikkapa lauteissa, mutta soveltuuko tuollaiseen käyttöön?

Eipä ole käsittääkseni koivua juuri laudepuuna käytetty. Ja siihen on luultavasti joku ihan hyvä syykin. Veikkaan, että yksi syy voi olla että koivuiset lauteet voi lämmetä epämiellyttävänkin lämpöisiksi, koska on tiivimpää/painavampaa kuin perinteiset kuusi, leppä, haapa. Vähän epäilen myös koivun kestämistä saunaolosuhteissa.

Sen sijaan lämpökäsitelty koivu voisi ollakin ihan hyvä valinta muuten, paitsi että siinä tultaneen taas siihen, että ostettu puutavara on tällä hetkellä kallista.

Joko ne Asuntomessut Naantalissa loppuivat? Siellä olisi hyvin luultavasti ollut nähtävillä monia erikoisempia saunatoteutuksia.

 

[anthax]

Millaista pintapuutavaraa saunassa voi käyttää? Paneelit ja laudelaudat ovat niin hinnoissaan että on tullut mietittyä vaihtoehtoisia tuotteita. Tietysti joku perus kuusipaneeli +sävytetty saunasuoja on varmaan se järkevin vaihtoehto, ja kai tuostakin ihan hienon saa. Itse vaan mieltänyt tuon kuusipaneelin vähän tylsäksi (ainakin perussävyllään) ja esim. haapa ja leppä taas ovat hinnoissaan. Sauna on vielä (jälkiviisaana tarpeettoman) iso ja paneeliakin menee n. 24m2+hukka.

Jos saisi halvalla huutokaupasta esim. mänty hirsipaneelia n. 20x200 niin mahtaisiko toimia saunasuojalla käsiteltynä, vai vääntyykö noin leveä lauta? Eri sivuilla myydään monenlaista tuppeensahattua puutavaraa, mutta tuo varmaan pitäisi hioa näkyvältä pinnalta(?), kuivattaa hitaasti (ei saunassa) ja asentaminenkin voi olla pitkähermoisemman miehen hommaa...

Mitä puulajeja voi/kannattaa ylipäätään käyttää, tuppeensahatussakin olisi monta eri lajivaihtoehtoa, esim. koivu voisi olla ihan mielenkiintoinen ja spesiaali vaihtoehto vaikkapa lauteissa, mutta soveltuuko tuollaiseen käyttöön?

Onko kenelläkään jotain vähän spesiaalimpaa saunaa, jota ei ole ihan peruspaneeleilla ja -laudoilla tehty?

Itsellä pari saunaa tehtynä mäntysormipaneelista. Toinen ilman käsittelyä ja jälkimäinen tummalla Supilla käsiteltynä. Toimi hyvin ilmankin ja nuo erikoishöylätyt on oksattomia pääasiassa. Vähintään ovat ns terveoksaisia, ei juuri puske pihkaa. Hyvä puoli näissä on, että ovat lähes yhtä edullisia, kuin normaalit mäntypaneelit, mutta aivan eri näköisiä jos tykkää tuosta.

 

[septi]

Täytyy vähän avautua ihan omienkin ajatusten käsittelyn vuoksi omasta taloprojektista.

Ostettiin vaimon kanssa jokunen vuosi sitten 60-70 -luvulla vaiheittain rakennettu, aikalailla alkuperäiskuntoinen pienehkö omakotitalo pk-seudun kehyskunnasta. Erityisesti hienosta vanhasta pihapiiristä tykättiin. Tiedettiin että tuon ikäluokan talossa varmasti perussaneeraustarpeen lisäksi on tulee yllätyksiä, mutta koska itse osataan tehdä, taloudellisesti siihen oltiin varauduttu ja hinta oli kohtuullinen niin ei siinä mitään.

Muutama vuosi asuttiin ja pohdittiin miten aletaan taloa tälle vuosituhannelle työstää. Päädyttiin lopulta rakentamaan laajennus johon tulisi kaikki uudet märkätilat, keittiö ja kokonaisuudessaan uusi talotekniikka. Näin voisi rakentaa vieressä kun asuu suhtkoht normaalisti vanhassa osassa ja kun uusi osa on valmis, rempata vanha osa kuivaksi asuintilaksi. Laajennus on siinä mielessä ehkä hiukan hämäävä termi, että uuteen osaan tuli n. 100m2 asuinalaa ja 60m2 iso kahden auton talli kiinteästi, yhdessä tasossa, eli käytännössä rakennetaan uusi talo vanhan kylkeen.

Kun suunnittelu- ja lupaprosessit oli saatu läpi, esikoinen maailmaan ja aivan alimitoitettu laina, josta pankki vielä halusi hieman niistää pois, saatu alkoivat työt toukokuussa 2019. Perustukset piti kaivaa n. metrin syvyyteen kantavaan maakerrokseen, ja em. laajuus huomioiden sitä savea sitten tulikin. Poishan sitä ei voinut ajaa, koska se olisi kallista, joten se läjitettiin tontille. Kaunis vanha piha omenapuistoineen ja marjapensaineen oli luonnollisesti enää muisto vain, tilalla oli satojen kuutioiden saviröykkiöt. Monta viikkoa lähdettiin ulko-ovelta saappaat jalassa autolle, jonka takaluukussa vaihdettiin ne varsinaiset kengät. Kun monttu oli kaivettu niin pääsikin vihdoin itse hommiin anturoita raudoittamaan. Metrin leveä antura tuli onneksi valmismuotilla, mutta n. 300mm välein tartunnat piti itse sitoa. Mutta jumalauta että oli intoa kun pääsee rakentamaan perheelleen taloa ihan itse! Ei painanut missään kun töistä tuli neljän jälkeen kotiin ja sitoi montussa raudoituksia ilta 11 asti.

Kun anturat oli valettu niin valuharkot tulivat tontille, montun reunalle. Äkkiähän ne 800kpl n. 20kg painoisia harkkoja itse kantaa monttuun, turha mihinkään kurottajaan tuhlata. Vähän tiivistettynä tuo vaihe loppui sitten kun oli valupäivä sovittuna ja tekemistä olikin odotettua enemmän niin peräkkäisiin 15 ja 12 tuntisiin työpäiviin, jotka sisälsivät kaksi pystyruokailua, ei muita taukoja.

Siitä sitten salaojat, viemärit ja sisätäytöt tehden lapiomiehenä ja runkoa pystyttämään heinäkuun auringossa tikku kerrallaan, oli hienoa katsoa kun runko nousee siinä ihan yksin touhuten mukavissa keleissä, kunnes sitten elokuun sateet alkoivat ja tuli paniikki saada äkkiä aluskatetta puurungon päälle. Ja se reilu pari kilometriä lautaa pohjaksi peltikatolle, siinä sentään oli lankomies apuna. Muuten aikalailla kaikki onkin tullut tehtyä yksin.

Ettei viestistä tule tolkuttoman pitkä niin hypätään loppuvuoteen -21. Työtahti ja -into oli vähentynyt ns. vitusti, välissä oli jatkuvat tarhaflunssat, noidannuoli joka vei kolme viikkoa työaikaa ja iloisena tapahtumana toisen lapsen syntymä. Vihdoin oli kaikki siinä kunnossa että voitaisiin vedet ja sähköt siirtää laajennukseen, kaivurilta vain vajaan päivän homma että saa vesijohdon ja kaapelin perille. Ensin yllätti aikainen routa joka teki kaivuutöistä huomattavasti vaikeampaa, varsinkin tuossa sähkökeskuksen lähellä. Sulatusyrityskään ei oikein onnistunut. Sitten teki oharit sähkön toimittajalta joka ei ollutkaan tilannut kytkentää sovitulle päivälle.

Juuri kun kaivuutyöt oli saatu valmiiksi, kaapeli kytkettyä ja näyttäisi että vihdoin saadaan uudet tilat käyttöön, pari viikkoa ennen joulua hajosi kiitettävät 43 vuotta palvellut vanha porakaivopumppu. Perhe mummolaan evakkoon ja itse jäin kotiin ilman vesiä putkarin ja sähkärin käyntejä odottamaan. Noin viikko meni että saatiin vedet taas päälle ja lopulta pumpun uusiminen maksoi minulle n. 5 tonnia kaikkine töineen. Lisälainaa ei pankista heru näihin ja muutamiin muihin yllätyksiin niin nehän oli sitten rahoitettava törkeäkorkoisella täsmäluotolla, kun kaikki omatkin "ylimääräiset" on tähän projektiin upotettu viimeisen kolmen vuoden aikana. Päädyttiin lykkäämään vedensiirtoa uuteen osaan, koska mihinkään lisäyllätyksiin ei olisi varaa. Jouluaaton aattona hajosi vielä porakaivopumpun painekytkin, kiitettävästi sähkäri ja putkari ehtivät varmaankin vuoden kiireisimpinä aikoina parin tunnin varoitusajalla apuun niin että saatiin vielä jouluksi vedet päälle.

Ilmeisesti kaivutöiden yhteydessä porakaivon eristys oli sen verran kärsinyt, että helmikuussa pariin kertaan vielä porakaivo jäätyi (tai siis se painekytkimen ohut vesiputki. Nyt painekytkin on onneksi teknisessä tilassa) tämän vuoden huhtikuussa vihdoin siirrettiin vedet laajennuksen puolelle ja saatiin uudet suihkut ja vessa käyttöön ja kaikki toimi kuten piti!

Yhtenä huhtikuisena lauantaiaamuna sitten juuri kun piti lähteä laajennuksen puolelle hommiin niin (vanhan osan) työhuoneen sisäkaton levyjen välistä alkoi tippua vettä. Ei muuta kuin vesikatolle toteamaan että rännit ovat jäässä ja katolla on lumen alla n. 10cm jääpatja, joka sulaessaan uittaa vettä yläpohjaan. Sitten kirveen kanssa hakkaamaan jääkieleke pois katon reunasta peltejä varoen ja rännien tyhjennys jäästä ja moskasta.

Heinäkuussa sitten heräsi ajatus että vanhan osan ylimääräiseksi jääneestä keittiöstä tehdään meille toinen työhuone. Vanhat kaapit pois ja vähän kittiä ja maalia pintaan. Kumma juttu, kun ei tarvinnut tehdä muuta kuin poistaa vanhat kaapit niin nenään tuli pistävä kellarimainen haju. Pakkohan se oli sitten purkaa myös väliseinä ja sen takana olevan saunan katto. Sieltä sitten löytyikin ihan kunnon home- ja lahovaurio. Joskus aikanaan on piipun takaa tullut ihan reilusti vettä sisään, edellisten omistajien ratkaisu on ollut vetää uusi pellitys piipun ympärille ja that´s it. Puolet vanhasta osasta sitten eristykseen muovien kanssa etteivät homeitiöt leviä uuteen osaan, alipainetuulettimet päälle ja maski naamalla purkamaan kaikki hormin ympärillä olevat sisäkatot, eli sauna, pesuhuone, keittiö, pukuhuone ja aula. Arviolta n. 30m2 purueristettyä kattoa. pahimmassa vuotokohdassa ollut 10x20cm kannatinpalkki meni poikki sorkkaraudalla alaspäin vetäessä, joka kertoo jotain vesivahingon tasosta (onneksi kattotyyppiä oli muutettu, niin tuo palkki ei enää kantanut kuin sisäkattoa). Nyt pahimmat vauriot on purettu pois ja haju laantunut, purku odottaa vielä keskeneräisenä muovien takana mihin kuntoon tuo talveksi jätetään, kun varaa/aikaa ei ole sitä nyt korjata, mutta kylmäksikään ei voi jättää.

Uudessa osassa olisi vielä pieniä viimevaiheen hommia, saunan panelointi, portaat yms. että saisi edes sen virallisesti käyttöönotettua ja yhden murheen pois alta. Eilen illalla sitten TAAS yllättäen lakkasi vedentulo porakaivosta. Sähkäri paikalle mittaamaan ja syy on että pumppu ei ota sähköä vastaan... 8kk käytössä ollut n. 2500e maksanut pumppu on rikki. Seuraavaksi sitten putkari tulee nyppäämään sen ylös ja katsotaan miksi on hajonnut ja koska saa takuusta uuden pumpun.

Eli tässä ollaan kun reilut kolme vuotta projektin aloituksesta on mennyt. Vedet poikki, käyttöönottolupa olisi niin pienestä kiinni, mutta voimat, into, aika ja rahat ovat lopussa niin silti niin kaukana. Ja sitten tuo vanhan osan purkuoperaatio, jota ei todellakaan ollut tarkoitus vielä tänä kesänä aloittaa. Piha on jätelautojen ja paskaruohojen vallassa, kattellaan sitten joskus kesällä -25 jos on aikaa ja rahaa. Alkaa olla huumori aikalailla loppu. Kerrostalossa asumista olen aina vierastanut ihmisenä joka tykkää itse kaikenlaista touhuta, mutta liika on liikaa ja nyt sekin alkaa olla vähintään puolihoukutteleva vaihtoehto. Mutta eihän tästä tietenkään eroon pääse ennen kuin kaikki em. on korjattu ja vanha osa saneerattu, niin täällä ollaan ja pysytään.

En olisi kyllä ikinä osannut kuvitella millaiseen myllyyn sitä itsensä laittaa tässä projektissa. Jätin vielä aika paljon pois ettei viestistä tule tolkuttoman pitkä, vaikutukset omaan terveyteen. menetetty aika lasten kanssa yms. Ehkä joku päivä kirjoitan tästä jonkun kirjan (hymiö). Ei auta muu kuin yrittää nauraa näille vastoinkäymisille ja samalla miettiä että mitäköhän seuraavaksi. Kai se tämäkin projekti joskus valmistuu...