Talonrakennus- ja remonttiketju

  • 929 994
  • 4 368

Turnipsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Kertokaas muuten viisaammat..Jos talon yläpohjan tuuletus on ollut aiemmin seuraava:

- tuuletusilma tulee räystäiltä yläpohjaan
- poistuu sitten harjalta (talon koko pituudeltaan tuuletus harjapellin alta)
- päätykolmiot umpinaisia (lautatavaraa)
- ei aluskatetta


Ja jos tähän taloon tehdään kattoremontti (uusi peltikate + aluskate), niin eikö tuossa pitäisi joko

- tehdä jonkunlainen viritelmä aluskatteen ja harjan väliin että tuuletus toimii edelleen harjalta
- vaihtoehtoisesti sitten asennusfirman toimesta tehdä tuuletusaukot päätykolmioihin


Nimim, aikani kuluksi tutkin harjan tuuletusta ja mielestäni aluskate on täysin yhtenäinen harjalta räystäälle asti ja päätykolmioissa ei ole tuuletusritilöitä.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Ikkunoiden vaihtamista ei voi valitettavasti perustella energian säästöllä, sillä vaihdon hintaa ei koskaan makseta takaisin vaihdosta saavutetulla lämmitysenergian säästöllä. Kokonaan toinen asia onkin sitten asumisen viihtyvyyden parantuminen, kiinteistön arvon nousu yms., joita on vaikeampi rahallisesti arvioida.

On kyllä valitettavaa miten vanhojen talojen ulkonäkö usein pilataan uusilla ikkunoilla, mm puitejakoa muuttamalla, asentamalla ikkunat väärään syvyyteen, väärillä materiaaleilla ym. Varsinkin ennen sotia rakennetuissa, mutta myös rintamamiestalontapaisissa.

Vanhoissa ikkunoissa ei useinkaan ole muuta vikaa kuin että niiden kunnossapito on laiminlyöty ja siksi ne ovat mukamas rumia ja vetoisia. Ikkunoiden kunnostus on jokaisen poropeukalon itse tehtävissä, ja jollain kymppitonnin ikkunremonttihinnalla niitä kunnostaa itse jo tovin jos toisenkin, vaikka laskisi omalle työlleen jotain hintaakin, materiaalit kun ei maksa juuri mitään. Ja on tietysti ihan normaalia että vanha ikkuna on vetoinen, koska se on tarkoitettukin talveksi teipattavan. Ihoteippi on muuten parasta. Ja usein se ikkunanrako on myös painovoimaisen ilmanvaihdon korvausilmareitti, joka ikkunaremontissa vaihtuu johonkin freshiin korvausilmaventtiiliin josta vetää ainakin samanverran kuin ennenkin. [/panukaila-avautuminen]
 

Stouts77

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Saatiin tarjous ikkunoista asennettuna. 15 yksikköä. 2 ovea, 4 pientä ikkunaa ja 9 n. 100x130 ikkunaa. Tarjous oli 20000 euroa. Tuntuu aivan järjettömän kovalta? Osaako joku kommentoida?

T. Köyhä ja kipeä

Erittäin kallis tarjous! Suorastaan järjetön.

Kilpailuta ihmeessä. Pakko kysyä, oliko tarjouksenantajan nimen kirjainyhdistelmä LL?

EDIT: Olihan se firma lämpölux. Markkinoiden ylivoimaisesti kallein ikkunatoimittaja. Ja ulko-ovitoimittaja.
 

Aces High

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Red Wings, HIFK Gimmat, THFC
Kertokaas muuten viisaammat..Jos talon yläpohjan tuuletus on ollut aiemmin seuraava:

- tuuletusilma tulee räystäiltä yläpohjaan
- poistuu sitten harjalta (talon koko pituudeltaan tuuletus harjapellin alta)
- päätykolmiot umpinaisia (lautatavaraa)
- ei aluskatetta


Ja jos tähän taloon tehdään kattoremontti (uusi peltikate + aluskate), niin eikö tuossa pitäisi joko

- tehdä jonkunlainen viritelmä aluskatteen ja harjan väliin että tuuletus toimii edelleen harjalta
- vaihtoehtoisesti sitten asennusfirman toimesta tehdä tuuletusaukot päätykolmioihin


Nimim, aikani kuluksi tutkin harjan tuuletusta ja mielestäni aluskate on täysin yhtenäinen harjalta räystäälle asti ja päätykolmioissa ei ole tuuletusritilöitä.

Tarkistapa SK-Tuotteen tarjooma harjatuuletukseen, uskoisin tällä konstilla hoidettavan...
 

Veijari

Jäsen
Aluskatteeseen jätetään harjalle vähintään 100 mm rako. Sen yläpuolelle tehdään leveämpi umpinainen ruodelaudoitus, jonka päälle asennetaan harjalta yli menevä aluskatekaista vähintään 100 mm limityksellä aluskatteeseen. Vaihtoehtoisesti harja voidaan toteuttaa siten, että aluskate limitetään harjan yli. Tällöin aluskatteen yläpuolisen tilan poistotuuletus toteutetaan harjalta päädyistä ja/tai harjalle asennetuilla alipainetuulettimilla
 

kurnuttaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kookoo
Kaipailisin kokemuksia hirsitalovalmistajista ja uusista hirsitaloista. Onko ne tänäpäivänä vielä kalliita vaihtoehtoja?

Hirsitalo on tilattu ja useita tarjouksia otettuani voin todeta, ettei tuollainen lamellihirsitalo tule juurikaan kalliimaksi kuin minkään muunkaan talovalmistajan paketti. Varsinkin jos pystyt itse kasaamaan kehikon niin säästyy rahaa. Tuollainen 130neliöinen tulee varmaan jonkun 5-10k€ kalliimaksi kuin vastaavat pakettitalot. Kyseessä siis 205*275 lamellihirsitalo.
 

lapa78

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lexaa
Nyt tulee taas typerä kysymys, mutta kysyn siltikin.

Eli ostin uuden töllöttimen ja pitäisi lykätä se seinälle. Ongelma vaan on se, että en oikein tiedä minkälaisella systeemilla se kannattaisi seinään virittää. Eli osaako joku suositella jotain helppoa gyprocankkuria tms. En ole vielä mittaillut, että osuuko koolinkiin vai ei ja kokemusta ei ole kuin yhdestä gyprocankkurista, joka oli liian vaikea laitettava minulle, kun pitäisi saada laitettua tässä tapauksessa melkein mililleen oikeaan kohtaan.

Olipas taas selkeätä tekstiä
 
Viimeksi muokattu:

Oijennus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Nyt tulee taas typerä kysymys, mutta kysyn siltikin.

Eli ostin uuden töllöttimen ja pitäisi lykätä se seinälle. Ongelma vaan on se, että en oikein tiedä minkälaisella systeemilla se kannattaisi seinään virittää. Eli osaako joku suositella jotain helppoa gyprocankkuria tms. En ole vielä mittaillut, että osuuko koolinkiin vai ei ja kokemusta ei ole kuin yhdestä gyprocankkurista, joka oli liian vaikea laitettava minulle, kun pitäisi saada laitettua tässä tapauksessa melkein mililleen oikeaan kohtaan.

Olipas taas selkeätä tekstiä

Tässä on yksi parhaista kiinnikkeistä kipsilevy seinille. Joutuu tosin ensin poraamaan reiät ja sen jälkeen asentamaan kiinnikkeen ja sitten teline ruuveilla paikalleen. Tätä ainakin itse olen käyttänyt painavien esineiden kiinnittämisessä.
Tiedän yhden tapauksen milloin hylly on tullut näillä kiinnikkeillä alas seinältä, mutta silloin oli kyseessä tuplakipsilevy seinä. Mikäli on vain yksi levy seinässä, niin uskoisin näiden toimivan parhaiten. Eli käytännössä tämä aukea sinne kipsiseinän taakse, kun poraat siihen ruuvin.

Käy tutustumassa:
oy Renholm co ab

Tämä ei ole sitten mikään mainos tälle tuotteelle, vaan oikeasti kokemuksen perusteella uskallan tätä suositella.
 
Ensin ostat sen television telineen ja selvität minkä kokoiset ruuvit siinä on. Sen jälkeen tosiaan vaan rautakaupasta hakemaan oikean kokoisia alligaattoreita.

Itse on tullut putkihommissa käytettyä todella paljon niitä ja hyvin pitää kipsilevyllä.
 

lapa78

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lexaa
Ok, kiitoksia molemmille.

Täytyy kädä hakemassa samalla reissulla nuokin. Saako tuollaisia kaikista tavarataloista vai ainoastaan rautakaupoista?

e. ja kun avasin silmät, niin löysin myös jälleenmyyjät.
 

Aces High

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Red Wings, HIFK Gimmat, THFC
Ok, kiitoksia molemmille.

Täytyy kädä hakemassa samalla reissulla nuokin. Saako tuollaisia kaikista tavarataloista vai ainoastaan rautakaupoista?

e. ja kun avasin silmät, niin löysin myös jälleenmyyjät.

Nää on juttuja joista jotain voin sanoa tietäväni, Oijennus oli linkannut oikean sivun, mutta ehdottomasti näitä kannattaa käyttää, snadi syöttireikä vaikka vääntimen kärjellä, itse propussa on ristipääreikä, eli on iisi ruuvata cyprokkiin vääntimellä. Löytyy rautakaupoista ja vaikka prismoista tms...
 

Oijennus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Nää on juttuja joista jotain voin sanoa tietäväni, Oijennus oli linkannut oikean sivun, mutta ehdottomasti näitä kannattaa käyttää, snadi syöttireikä vaikka vääntimen kärjellä, itse propussa on ristipääreikä, eli on iisi ruuvata cyprokkiin vääntimellä. Löytyy rautakaupoista ja vaikka prismoista tms...

Nyt sen verran pitää puolustautua ja sanoa, että noista taas minulla on raskaiden esineiden kanssa huonot kokemukset. Toimii hienosti esimerkiksi, jos on tarvetta tukea jotain omilla jaloillaan seisovaa hyllyä seinään, mutta ei silloin kun ei ole omia jalkoja. Esimerkkinä joku hylly joka kiinnitetään seinään ilman mitään muita tukia, niin mielestäni alligaattori on varmempi ratkaisu.

Heidän kotisivuillaankin puhutaan vetolujuuksista sekä leikkauslujuuksista. Otetaan esimerkkinä nuo vahvimmat kiinnikkeet:

Alligator 8 mm vetolujuus on 39 kg ja leikkauslujuus 78 kg
Toggler 16 mm vetolujuus on 35,8 kg ja leikkauslujuus 67,4 kg

Nämä arvot siis 13 mm kipsilevylle. Niin ja tuleehan Alligatorilla myös pienempi reikä seinään, jos sillä nyt mitään merkitystä on.

Tuo Toggler on ehdottomasti nopeampi ja helpompi asentaa kuin Alligator, mutta Alligator on suunniteltu raskaampien esineiden kiinnitystä varten. Toggleer kevyille ja keskiraskaille.
 

Aces High

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Red Wings, HIFK Gimmat, THFC
Tuo Toggler on ehdottomasti nopeampi ja helpompi asentaa kuin Alligator, mutta Alligator on suunniteltu raskaampien esineiden kiinnitystä varten. Toggleer kevyille ja keskiraskaille.

Äiti vs. tytär- asia mielestäni. Kantavuus arvot yksinkertaisen cyprokin ollessa kyseessä on mun kokemuksella pelkästään "insinööripornoa". Itse en ole törmännyt kummankaan propun pettämiseen levyseinässä, jos jotain häikkää on ollut, on syy aina ollut asennuksessa/ansentajassa.
 

Oijennus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Äiti vs. tytär- asia mielestäni. Kantavuus arvot yksinkertaisen cyprokin ollessa kyseessä on mun kokemuksella pelkästään "insinööripornoa". Itse en ole törmännyt kummankaan propun pettämiseen levyseinässä, jos jotain häikkää on ollut, on syy aina ollut asennuksessa/ansentajassa.

Boldaus oma. Tätä asiaa ei saa koskaan myöntää. Syy on aina jossain muussa kuin itse tekijässä...

Muuten kyllä kanssasi samaa mieltä. Makuasioitahan nämä kipsilevyn kanssa lopulta on. Voihan kipsilevy olla myös kosteudesta hieman pehmentynyt jossain vaiheessa (esim. varastointi), jolloin siinä ei kyllä tahdo pysyä mikään millään kiinnikkeellä.
 

lapa78

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lexaa
Nyt sen verran pitää puolustautua ja sanoa, että noista taas minulla on raskaiden esineiden kanssa huonot kokemukset. Toimii hienosti esimerkiksi, jos on tarvetta tukea jotain omilla jaloillaan seisovaa hyllyä seinään, mutta ei silloin kun ei ole omia jalkoja. Esimerkkinä joku hylly joka kiinnitetään seinään ilman mitään muita tukia, niin mielestäni alligaattori on varmempi ratkaisu.

Heidän kotisivuillaankin puhutaan vetolujuuksista sekä leikkauslujuuksista. Otetaan esimerkkinä nuo vahvimmat kiinnikkeet:

Alligator 8 mm vetolujuus on 39 kg ja leikkauslujuus 78 kg
Toggler 16 mm vetolujuus on 35,8 kg ja leikkauslujuus 67,4 kg

Nämä arvot siis 13 mm kipsilevylle. Niin ja tuleehan Alligatorilla myös pienempi reikä seinään, jos sillä nyt mitään merkitystä on.

Tuo Toggler on ehdottomasti nopeampi ja helpompi asentaa kuin Alligator, mutta Alligator on suunniteltu raskaampien esineiden kiinnitystä varten. Toggleer kevyille ja keskiraskaille.

No perkele teidän kanssa. Mä jo ajattelin, että homma on päätetty. Puhutteko nyt muuten noista Togglereista vai snapkrusta vai onko ne sama asia?
 

Oijennus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
No perkele teidän kanssa. Mä jo ajattelin, että homma on päätetty. Puhutteko nyt muuten noista Togglereista vai snapkrusta vai onko ne sama asia?

Togglerin ja Alligatoriin pitää porata esireiät, mutta snapkrun voi ruuvata ilman esiporausta.

Pahoittelut sekoittamisesta. Minä suosittelen edelleen alligatoreita. Alligatorin hyvä puoli on pienempi reikä seinässä. Eli ei vituta niin paljoa, jos menee joku reikä vituilleen.
 
Suosikkijoukkue
Greek Philosophers
Hämmennetäänpäs tätä soppaa täältäkin käsin. Television kiinnityksen kyseessä ollen ylempiin kiinnitysruuveihin kohdistuu vetorasitus ja kaikkiin kiinnitysruuveihin leikkausrasitus. Leikkausrasituksen voi tässä tapauksessa jättää jokseenkin huomiotta, koska vetorasitus on selkeästi kriittisempi kiinnitystavan luonteen huomioon ottaen.

Vetorasituksen suuruus taas on riippuvainen television painopisteen etäisyydestä kiinnityspisteeseen nähden. Joten tuntemattomia tekijöitä on tehtävänasettelussa liian paljon, että ekspliittistä vastausta kummankaan kiinnitystavan paremmuudesta voisi antaa.

Suomeksi: kumpi tahansa noista käy, kestävyys on kiinni lähinnä asennuksen oikeaoppisesta suorittamisesta kipsilevyn kyseessä ollen. Valmistajien ilmoittamilla veto- ja leikkauslujuusarvoilla voi lähinnä pyyhkiä paljesoittimensa, jos asennuksessa on tössitty.
 

SamSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Minulla oli myös ongelma telkkarin kiinnittämisessä seinälle, kun koolingit olivat mittarin mukaan (12€ Motonet ja hyvin toimii) juuri ikävästi sivuilla eivätkä olisi osuneet yhteen tavallisen telineen kanssa.
En viitsinyt alkaa rakentelemaan puusta poikittaisia koolinkeja seinän pinnalle johon olisin telineen liittänyt vaan ostin sitten kunnon telineen.
Vogels LED-TV seinteline THIN345 - Gigantti
Tuo tulee vain yhteen kooliinkiin kiinni, kantaa noin 50" asti telkkarin ja mikä parasta, voi siirrellä miten haluaa. Saa lähes seinään kiinni tai vain vetää ulos ja telkkari on noin 60 senttiä irti seinästä.
tuo tulee koolinkiin kiinni 4 valtavalla ruuvilla ja normaali 2" koolinki on juuri riittävän leveä telineen kiinnikkeelle.
 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Mets
Kiinnostuin maalämmöstä ja aloin tuttuni jolla on maalämpö okt:ssaan seuraamaan niitä energiakulutuslukemia mitä hänen talostaan nyt irtoaa. Olemme seuranneet vasta viikon ajan ja tiedän että aika on liian lyhyt jotta voisi päätellä mitään mutta lukemat ihmetyttävät minua joten esitän kysymyksen ihmettelenkö turhaan?

Maalämpöpömpelistä on luettavissa seuraavat tiedot: lämpöpumppu, lisälämpö 1, lisälämpö 2 ja käyttövesi. Luettava arvo on tunteja. Tasan viikon aikana lämpöpumppu on ollut päällä 42 tuntia, käyttövesi 10 tuntia. Lisälämpö 1 ja lisälämpö 2 eivät ollenkaan, nämähän lienee lämmitystä jos maalämpöyksikkö on pois päältä tai jos siitä ei saa tarpeeksi energiaa. Ohjekirjasta löytyi tietoa siitä että mikäli haluat selvittää energiankulutustasi, kerro lämpöpumppu kohdan tunnit arvolla 2,55 kW, lisälämpö 1 pitää kertoa vielä 3:lla ja lisälämpö 2 6:lla. Käyttövesi-kohdasta ei ole mainintaa mutta olettaisin systeemin käyttävän samaa 2,55 kW tehoa lämmitti se sitten talon lämmityksen kiertovettä tai käyttövettä. Eli maalämpöpumppu on viikon aikana ollut päällä 52h teholla 2,55kW = energiaa on kulunut 133 kWh.

Saman viikon aikana talon sähkömittarilukeman mukaan energiaa on kulutettu 405 kWh eli muuhun energiakulutukseen kuin lämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen on mennyt 272 kWh. Noiden maalämmöllä hoidettavien lämmitystoimintojen osuus on vain noin 33%.

Onko tuo uskottavaa? Kyseisen viikon aikana ulkolämpötila on ollut noin 0C. Talossa ei ole mitään ihmeempiä sähköä syöviä härveleitä, pari noin 10m2 varastoa jota lämmitetään pattereilla, lämpötila varastoissa kai noin 10C. Lisäksi on tietysti ilmanvaihtokone, sähkökiuas ja ne kodinkoneet jotka on oikeastaan kaikissa talossa.
 

Anaconda

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
..., kerro lämpöpumppu kohdan tunnit arvolla 2,55 kW, lisälämpö 1 pitää kertoa vielä 3:lla ja lisälämpö 2 6:lla. Käyttövesi-kohdasta ei ole mainintaa mutta olettaisin systeemin käyttävän samaa 2,55 kW tehoa lämmitti se sitten talon lämmityksen kiertovettä tai käyttövettä. Eli maalämpöpumppu on viikon aikana ollut päällä 52h teholla 2,55kW = energiaa on kulunut 133 kWh.

Saman viikon aikana talon sähkömittarilukeman mukaan energiaa on kulutettu 405 kWh eli muuhun energiakulutukseen kuin lämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen on mennyt 272 kWh. Noiden maalämmöllä hoidettavien lämmitystoimintojen osuus on vain noin 33%.

Onko tuo uskottavaa? Kyseisen viikon aikana ulkolämpötila on ollut noin 0C. Talossa ei ole mitään ihmeempiä sähköä syöviä härveleitä, pari noin 10m2 varastoa jota lämmitetään pattereilla, lämpötila varastoissa kai noin 10C. Lisäksi on tietysti ilmanvaihtokone, sähkökiuas ja ne kodinkoneet jotka on oikeastaan kaikissa talossa.

Pientalojen maalämpöjärjestelmien kulutus on kokemukseni mukaan hyvinkin esittämääsi suuruusluokkaa. Pumppu mallista riippuen ottaa käydessään sen noin 3kW tehon. Lisäksi pumppuissa on tyypillisesti varalla 9kW edestä sähkövastuksia, joita otetaan portaittain käyttöön (=lisävastus 1 ja 2).

Vaihtoehtona voisit pistää pumpun sähkönsyöttöön oman energiamittarin, jos haluaa mitata kulutusta laskemisen sijaan. Mittarin asennus on sähkärin hommia. Mittaria voi kysellä energiayhtiöiltä (jos on käytöstä poistettuja) tai pistää sähkärin hakemaan tukusta.
 

Rööri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Onko tuo uskottavaa?

Uskottavuutta punnitessa pitäisi tietää kiinteistöstä ja maalämpömyllystä sekä lämpökaivon syvyydestä ja aktiivisuudesta enemmän.

- rakennuksen kuutiot
- lämpöpumpun teho ja varaajan tilavuus
- kaivon syvyys ja maaperän koostumus => lämmön siirtyminen
- poreammeet ja muu spa-meiniki => käyttöveden tarvitsema huipputeho
- rakennuksen rakennusvuosi => energiatehokkuus => johtumisvuodot, IV
- lämmitystapa => patterit (radiaattorit), lattialämmitys vai joku muu
- asukkaiden tottumukset => sisälämpötila, käyttöveden lotraaminen, yms.

Villinä veikkauksena voisin väittää, että käyttöveden osuus tuosta muusta potista haukkaa oman osansa. Kuten Kärmes tuossa yllä uumoili, niin vastustehoja on back-uppina vähintään sen 9 kW, joka jyllää aina isompaa ammetta täyttäessä tai muuten vaan lukuisemalla ryhmällä lutratessa, mikäli varaajan tilavuus on se perus 180 l. Kärmeksen ehdottama kWh-mittari pumpun syöttöön kertoo totuuden arvailematta.
 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Mets
Joihinkin noista osaan vastata suoraan kun talon isännän kanssa noita aika vasta katselimme, loputkin voisin kai tarkastaa jos ovat oleellisia.

Talon kuutioita en tiedä, pinta-ala on luokkaa 270m2. Lämpöpumpun tehosta en tiedä kuin ohjekirjassa mainitun 2,55kW, liekö maksimiteho, keskiteho vai mikä, ei tietoa. Vettä ei lämmitetä aina maksimiteholla? Kaksikerroksinen talo, lattialämmitys molemmissa kerroksissa, ei pattereita. Kaivon syvyys on luokkaa 220m muistaakseni. Talon rakennusvuosi on 2009, jolloin tuli uusia määräyksiä seinäpaksuuksille tarkoittaen sitä että villaa on seinissä kai 50mm paksummin kuin aiemmin piti olla, en tiedä onko taas tullut lisämääräyksiä.

Käyttövettä kuluu taloudessa vuositasolla 150-160 kuutiota, ei kai kerro hirveästä läträyksestä. Poreamme on muttei sitä käytetä kai kuin muutaman kerran vuodessa eikä ollut tuolla mittausjaksolla käytetty, lisälämpöihin ei ollut tullut mitään lukemaa. Varaaja on 180 litran kokoinen. Sisälämpö tuntuu normaalilta, olisiko siinä 20C.

Mun alunperäinen ajatus oli se että voisin kuvitella että okt:n energiankulutuksesta ehkä kaksi kolmasosaa tulee lämmityksestä ja käyttöveden lämmityksestä noin suunnilleen vaikka olisi maalämpö. Mutta tossa näyttäisi tulevan vain kolmasosa mikäli mittaamme (luemme mittareita) jotakuinkin järkevästi. Onko asioista minkäänlaista tilastodataa löydettävissä netistä taikka jostakin?
 

Rööri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Nopeat

Niin, tässähän nyt menee otto- ja antotehot sekaisin. Mikäli maalämpövärkki ottaa sähköä 3 kW antaa se lämpöpumpputekniikalla pumpsiessaan lämpöenergiaa taloon 9 kW. Mikäli lämpöpumpputehot kyykkää esim. lämpimän käyttövesitarpeen vuoksi ja tarvitsee vastustehoja lisäksi on lisätehot juurikin vastusten nimellistehon suuruisia. Eli ei enää 2,55 kW vaan 1/1 tarvittavan vastustehon verran.

Mainitsit 10:n tunnin "käyttövesi päällä" -statuksesta, niin tulkitsen myllystä mitään tietämättä, että mainitulla ajanjaksolla ei lämpöpumppu ole kyennyt tarvittavaa pyyntiä tuottamaan, vaan lämpö on jouduttu tuottamaan vastuksilla, eli suoralla sähköllä 9 kW voimalla.

Kulutetut kuutiot käyttövedessä ovat vähintäänkin maltillisia, jos taloudessa asuu enemmän kuin kolme henkilöä. Mitä noin ylipäätään tulee lämmityksen tarpeeseen uusissa rakennuksissa, niin tarvehan on pudonnut 1/3 osaan 30 vuodessa. Joten ihmettelemäsi suhde on aivan realistinen - riippuen käyttöveden kulutuksesta, joka saattaa olla 1/2 lämmitystehontarpeesta.

Tarkennan tarvittaessa selvittyäni...
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös