Talonrakennus- ja remonttiketju

[Yläkalevi]

Pitkälle piti vapaata osiota selata, että löytyi remonttiketju. Noh, asiaan.

Auttakaas noviisia. Tarkoituksena olisi vaihtaa 2000-luvulla rakennetun kerrostaloasunnon lattia. Tällä hetkellä asunnossa on laminaattilattia, joka on asennettu alkuperäisen muovimaton päälle. Suunnitelmissa olisi laittaa vinyylilankkua.

Yksi vaihtoehto, jota myös valtaosa naapureista on suosinut, on asentaa uusi lattia samalla tavalla muovimaton päälle. Oikeaoppinen tapa olisi kuitenkin ottaa muovimatto pois alta, tehdä lattian tasoitus ja asentaa vinyylilankku siihen.

Remontointikokemusta ei kuitenkaan juuri ole, aika ja rahatkin rajalliset. Tasoitushionta lienee tarpeellinen muovimaton poiston jäljeltä, että liimanjämät lähtee pois, mutta täytyykö tämän lisäksi tehdä vielä jotain ennen vinyylilankun asennusta - pinnoittaa betonia tai muuta vastaavaa? Vai riittäisikö pelkkä hionta?

 

[Veijari]

Vinyylilankun voi kyllä asentaa vanhan muovimaton päälle, kunhan pohja on riittävän tasainen vinyylille eikä vanha matto jousta niin, että on riski ponttien avautumiselle. Jos muovimaton päädyt poistamaan, niin muovimatosta betonilattiaan jäävät vanhat liimat on poistettava alustasta ennen mahdollisia tasoitustöitä. Tasoituksia ei tarvitse tehdä jos alusta on vinyylille riittävän suora, eli siinä ei ole kuoppia tai kumpareita. Vinyylin asennusohjeesta löydät toleranssit pohjan tasaisuudelle.

edit. Jos vanhan muovimaton jätät, niin paksumpi laminaatti on voinut toimia suoraan muovimaton päällä. Lattian tasaisuus on syytä aina tarkistaa, koska vinyylillä voi ohuempana materiaalina olla pienemmät toleranssit pohjan tasaisuudesta.

 

[Kuutti]

Pitkälle piti vapaata osiota selata, että löytyi remonttiketju. Noh, asiaan.

Auttakaas noviisia. Tarkoituksena olisi vaihtaa 2000-luvulla rakennetun kerrostaloasunnon lattia. Tällä hetkellä asunnossa on laminaattilattia, joka on asennettu alkuperäisen muovimaton päälle. Suunnitelmissa olisi laittaa vinyylilankkua.

Yksi vaihtoehto, jota myös valtaosa naapureista on suosinut, on asentaa uusi lattia samalla tavalla muovimaton päälle. Oikeaoppinen tapa olisi kuitenkin ottaa muovimatto pois alta, tehdä lattian tasoitus ja asentaa vinyylilankku siihen.

Remontointikokemusta ei kuitenkaan juuri ole, aika ja rahatkin rajalliset. Tasoitushionta lienee tarpeellinen muovimaton poiston jäljeltä, että liimanjämät lähtee pois, mutta täytyykö tämän lisäksi tehdä vielä jotain ennen vinyylilankun asennusta - pinnoittaa betonia tai muuta vastaavaa? Vai riittäisikö pelkkä hionta?

Itse tuli samalla kokemuksella ladottua vinyylilankku vanhan muovimaton päälle. Lankussa oli valmiina kuminen akustiikkapohja, joten tämä onnistui kyllä mainiosti. Kunhan tosiaan tarkistaa ensin, että lattia on suora!

 

[Flinck]

Remontointikokemusta ei kuitenkaan juuri ole, aika ja rahatkin rajalliset. Tasoitushionta lienee tarpeellinen muovimaton poiston jäljeltä, että liimanjämät lähtee pois, mutta täytyykö tämän lisäksi tehdä vielä jotain ennen vinyylilankun asennusta - pinnoittaa betonia tai muuta vastaavaa? Vai riittäisikö pelkkä hionta?

Muovimaton jos poistaa, pitää alta hioa liimat pois enkä näkemättä usko kenenkään tekevän sitä niin sievästi ettei lattiaa pitäisi tasoittaa sen jälkeen. Ei se siitä nyt pakosta mitään pottupeltoa sen hionnan jälkeen tule mutta en kyllä ite ainakaan siihen pintaan alkaisi tekemään ilman tasoittamista. Jos muovimaton alla oleva lattia on riittävän suora niin päälle vaan.

En ole enää itse alalla mutta jossain vaiheessa ainakin oli hyvän rakennustavan mukaista jättää se muovimatto alle jos kyseessä ei ole maanvarainen laatta.

 

[MHPeg]

Pitkälle piti vapaata osiota selata, että löytyi remonttiketju. Noh, asiaan.

Auttakaas noviisia. Tarkoituksena olisi vaihtaa 2000-luvulla rakennetun kerrostaloasunnon lattia. Tällä hetkellä asunnossa on laminaattilattia, joka on asennettu alkuperäisen muovimaton päälle. Suunnitelmissa olisi laittaa vinyylilankkua.

Yksi vaihtoehto, jota myös valtaosa naapureista on suosinut, on asentaa uusi lattia samalla tavalla muovimaton päälle. Oikeaoppinen tapa olisi kuitenkin ottaa muovimatto pois alta, tehdä lattian tasoitus ja asentaa vinyylilankku siihen.

Remontointikokemusta ei kuitenkaan juuri ole, aika ja rahatkin rajalliset. Tasoitushionta lienee tarpeellinen muovimaton poiston jäljeltä, että liimanjämät lähtee pois, mutta täytyykö tämän lisäksi tehdä vielä jotain ennen vinyylilankun asennusta - pinnoittaa betonia tai muuta vastaavaa? Vai riittäisikö pelkkä hionta?

Ei tarvitse poistaa muovimattoa. Muovimatto toimii samalla äänieristeenä ja kerrostaloasuinnoissa on harvoin epätasaisuutta muovi, laminaatti, vinyyli -tai parkettilattioissa, jotka vaatisivat niiden poistoa ennen uuden materiaalin asennustöitä.
Kuitenkin jos muovimatto poistetaan, edeltää sitä yhteys isännöitsijään, joka neuvoo onko tarvetta ottaa asbestinäytettä (rakennettu ennen -94), hinta karkeasti nykypäivänä n. +-200,00€.
Muovimaton poisto ja timanttihionta liimalle on myös kallis operaatio, jota en tekisi kuin parketin asennuksen osalta. Perus 80 neliöisen huoneiston osalta purkutyöt ovat siellä yli 2000,00€ tuntumassa.

Lankut kannattaa ottaa muuten huoneenlämpöön pari-kolme päivää ennen asennusta.

 

[Yläkalevi]

En ole enää itse alalla mutta jossain vaiheessa ainakin oli hyvän rakennustavan mukaista jättää se muovimatto alle jos kyseessä ei ole maanvarainen laatta.

Päteekö tämä myös vinyylilankun asennukselle? Sille tuntuu alustan vaatimukset olevan tiukemmat, ja asennusohjeissa harvoin suositellaan muovimaton päälle asentamista, ilmeisesti muovimaton jouston ja mahdollisten epätasaisuuksien vuoksi.

 

[Hockey#11]

Päteekö tämä myös vinyylilankun asennukselle? Sille tuntuu alustan vaatimukset olevan tiukemmat, ja asennusohjeissa harvoin suositellaan muovimaton päälle asentamista, ilmeisesti muovimaton jouston ja mahdollisten epätasaisuuksien vuoksi.

Itse poistaisin lähtökohtaisesti aina muovimaton alta pois. Ensimmäisenä syynä tietysti se, että vinyylilankku on todella ohut ja pontit tästä syystä eivät kestä juurikaan liikettä. Aina muovimatot ei jousta, mutta useasti kuitenkin joustavat. Tästä syystä saattaa olla, että vuoden päästä pontteja on jo rikki ja valmistajan takuu ei väärästä asennustavasta johtuen ole voimassa. Toinen syy on siinä, että varsinkin vanhat matot yhdistettynä käytettyyn tasoitteeseen, saattaa aiheuttaa haitallisia yhdisteitä hengitysilmaan. Lisäksi haluan nähdä, ettei lattian alle jää mitään yllätyksiä, jotka peitetään vielä uudella kerroksella muovia.

 

[Crisby]

Täälläkin tarkoitus asentaa vinyylilankkua. Eteisen, olohuoneen ja keittiön lattia tällä hetkellä laattaa. Täytyykö tuo ensin tasoittaa, vai voiko vinyylin asentaa suoraan laatan päälle?

 

[Hockey#11]

Täälläkin tarkoitus asentaa vinyylilankkua. Eteisen, olohuoneen ja keittiön lattia tällä hetkellä laattaa. Täytyykö tuo ensin tasoittaa, vai voiko vinyylin asentaa suoraan laatan päälle?

Kannattaa tasoittaa ainakin saumat. Helpottaa lattian asennusta, kun ei tarvitse miettiä sattuuko pontti osumaan sauman päälle. Lisäksi kun tasoittaa, niin kannattaa laittaa lattian alle muovi, niin pääsee vinyyli elämään. Tasoite tekee pinnasta sen verran karkean, että vinyyli jää siihen kiinni ja näin ei pysty liikkumaan.

Jos laatoitus on muuten tasainen, niin ei ole tarvetta tasoittaa muuta kuin saumat.

 

[Aapee79]

Mihinkä olette Vilpin kondenssivesiä laittaneet? Vedänkö sisälle viemäriin vai kivipesällä ulos? Kuulin naapurilta, että sillä on vedetty salaojaan ja jollain on sitten taas huleveteen yhdistetty.

Salaojaan nyt ei ikinä, kuten kaikki ymmärtää ja sadevesiputkiinkin on riskinsä, lähinnä jäätymisen osalta.

Naapurilla muutenkin on kyllä oudohko se asennus. Ulkoyksikön alapuolella on se kaukalo ja lämmityspiuhat siinä. Ymmärtääkseni, onhan Niben ulkoyksikössä lämmitys pohjassa, että suoraanhan sinä voit tuotta KVR11 putkella vetää sen poiston minne haluat. Miksi on tuplajärjestelmä? Ja jos vielä salaojaan vedetty, niin eikun oudommalta kuulostaa.

Ja vielä yksi: Jos sinulla on huonekohtaiset termostaatit, niin miksi on asennettu ulkoanturin lisäksi sisäanturi? Saahan sen toki pois päältä, mutta en ihan tajua nyt asiaa.

 

[Bob Rambo]

@Aapee79 jos saat sulatusvesien poistoputken vietyä sisälle, toimi näin. Tuolloinkin täytyy huolehtia ulkopuolelle jäävän poistoputken sulana pysyminen jollain tavalla. Suurin osa itselleni vastaan tulleista kohteista on kuitenkin viemäröity sadevesiverkostoon tai kivipesäimeytykseen ja tuo on täysin toimiva ratkaisu, kunhan poistoputki pysyy sulana.

Niben ulkoyksiköissä oli ainakin aiemmin oma sulatuksensa vain kennolle. Niben oman lisävarustepoistoputken mukana tulee tuo sulanapitokaapeli, joka hoitaa poistoputken ja kaukalon sulatuksen. Monoblockeissa erillisiä kaukaloita ei tarvita, mutta splittityylisissä ulkoyksiköissä ei taida omaa integroitua kaukaloaan olla, vaan vaatii asennustelineen kaukaloineen.

Eikös Nibeissä pysty asettamaan toivotun sisälämpötilan, jonka mukaan myös käyrää optimoidaan ja lämmöntuotanto katkaistaan, kun sisälämpötilan asetus täyttyy? Tuon anturin avulla voidaan tarvittaessa siis estää lämmitystoiminto kokonaan. Jos vaikka ulkolämpötila pysyy alhaisena ja lämpöpumppua ohjaa ulkolämpötilaan sidoksissa oleva lämmityskäyrä, laitteisto voi puksutella lämpöä torppaan, vaikka sisälämpötila olisi esim. auringon tai takan vaikutuksesta jo riittävällä tasolla.

 

[benicio]

Eikös Nibeissä pysty asettamaan toivotun sisälämpötilan, jonka mukaan myös käyrää optimoidaan ja lämmöntuotanto katkaistaan, kun sisälämpötilan asetus täyttyy? Tuon anturin avulla voidaan tarvittaessa siis estää lämmitystoiminto kokonaan. Jos vaikka ulkolämpötila pysyy alhaisena ja lämpöpumppua ohjaa ulkolämpötilaan sidoksissa oleva lämmityskäyrä, laitteisto voi puksutella lämpöä torppaan, vaikka sisälämpötila olisi esim. auringon tai takan vaikutuksesta jo riittävällä tasolla.

EI sen tietysti pitäisi puksutella sitä lämpöä kämppään asti, kun termostaatit on kiinni. Siis teoariassa, eli ihan aiheellinen hämmästely @Aapee79. Mutta siis sisäanturi minullakin Niben maalämpöpumpussa on, ja olen sen asemoinut niin että haistelisi takan käyttöä mahd tehokkaasti, tai siis paremmin kuin maksimaalisen etäisyyden päässä takasta olevat patteritermostaatit. Ja kyllä se ehkä niin toimiikin, ja suosittelen kyllä laittamaan sisäanturin. Ei siitä ainakaan mitään haittaa ole ja saa toki kytkettyä pois päältä.

 

[Bob Rambo]

EI sen tietysti pitäisi puksutella sitä lämpöä kämppään asti, kun termostaatit on kiinni.

Nibehän ei sinällään tiedä, mitä termostaattipäässä tapahtuu, joten eikös tuo lämmöntuotanto voi jäädä kuitenkin turhaan päälle, jos laite ei tiedä sisälämpöanturoinnin avulla katkaista lämpöpumpun lämmitystoimintoa? Lämmitysverkostohan näissä pitää rakentaa siten, että järjestelmä pystyy aina luovuttamaan jonkin verran lämpöä verkostoon, eli täysin suljettavissa olevaa lattialämmitysverkostoa ei saa rakentaa. Tuskin kukaan termostaatteja esim. kylppäriin tai vaikka kodinhoitohuoneeseen laittaakaan. Ei tosin mielestäni ole mikään ongelma, vaikka noihin sitä lämpöä puksuteltaisiinkin huolimatta sisälämpötilan mittauksesta jossain olkkarissa tai asuinhuoneessa.

 

[Aapee79]

@Aapee79 jos saat sulatusvesien poistoputken vietyä sisälle, toimi näin. Tuolloinkin täytyy huolehtia ulkopuolelle jäävän poistoputken sulana pysyminen jollain tavalla. Suurin osa itselleni vastaan tulleista kohteista on kuitenkin viemäröity sadevesiverkostoon tai kivipesäimeytykseen ja tuo on täysin toimiva ratkaisu, kunhan poistoputki pysyy sulana.

Niben ulkoyksiköissä oli ainakin aiemmin oma sulatuksensa vain kennolle. Niben oman lisävarustepoistoputken mukana tulee tuo sulanapitokaapeli, joka hoitaa poistoputken ja kaukalon sulatuksen. Monoblockeissa erillisiä kaukaloita ei tarvita, mutta splittityylisissä ulkoyksiköissä ei taida omaa integroitua kaukaloaan olla, vaan vaatii asennustelineen kaukaloineen.

Eikös Nibeissä pysty asettamaan toivotun sisälämpötilan, jonka mukaan myös käyrää optimoidaan ja lämmöntuotanto katkaistaan, kun sisälämpötilan asetus täyttyy? Tuon anturin avulla voidaan tarvittaessa siis estää lämmitystoiminto kokonaan. Jos vaikka ulkolämpötila pysyy alhaisena ja lämpöpumppua ohjaa ulkolämpötilaan sidoksissa oleva lämmityskäyrä, laitteisto voi puksutella lämpöä torppaan, vaikka sisälämpötila olisi esim. auringon tai takan vaikutuksesta jo riittävällä tasolla.

Nyt selvisi monta asiaa. Eivät hoida kondenssiongelmaa KVR11-poistoputkella, kun se joskus tihkuttaa sieltä muualta muovinastojen kohdalta vettä. Ovat huomanneet, että kaukalo ja piuhat + ulkoyksikön reiät avoinna toimii parhaiten. Saan toki pelkällä putkellakin, mutta luotetaan amatimiehiin.

Nauroi, että ei tietenkään salaojaan johdeta mitään(naapuri sotkenut). Laittavat tarpeeksi pitkän sen lämmityspiuhan ja tarvittaessa eristeet muoviputkeen, ettei jäätymisvaaraa ole matkalla ja sitten ohjataan huleveteen. Se käy mulle, kerta tuolleen kunnolla kaivetaan putki ja laitetaan.

Sisäanturia eivät välillä laita, koska se on turha huonekohtaisilla termostaateilla. Sen saa nolla-asentoon kyllä. Ainut siinä on, että sen avulla toki saat nettiyhteydellä kämpän lämpötilan tietää. Sanoin, että laittakaa, mutta vetää sen sitten nollalle. Ulkoanturin avulla optimoidaan se paras/haluttu lämpökäyrä ja sitten huonekohtaisilla laitat sopivaa lämpötilaa itselle huoneisiin. Kesällä sitten termostaatit muualta kiinni, mutta märkätiloihin syöttää lattian lämpimäksi. Ping @benicio

 

[Aapee79]

Nibehän ei sinällään tiedä, mitä termostaattipäässä tapahtuu, joten eikös tuo lämmöntuotanto voi jäädä kuitenkin turhaan päälle, jos laite ei tiedä sisälämpöanturoinnin avulla katkaista lämpöpumpun lämmitystoimintoa? Lämmitysverkostohan näissä pitää rakentaa siten, että järjestelmä pystyy aina luovuttamaan jonkin verran lämpöä verkostoon, eli täysin suljettavissa olevaa lattialämmitysverkostoa ei saa rakentaa. Tuskin kukaan termostaatteja esim. kylppäriin tai vaikka kodinhoitohuoneeseen laittaakaan. Ei tosin mielestäni ole mikään ongelma, vaikka noihin sitä lämpöä puksuteltaisiinkin huolimatta sisälämpötilan mittauksesta jossain olkkarissa tai asuinhuoneessa.

Meillä on märkätiloissa termostaatti. Se oli juuri idea, ettei kesällä ole laatat kylminä ja siinä kiertää kuitenkin lämpö, vaikka muualla onkin off.

 

[Poulu Jukki]

Nibehän ei sinällään tiedä, mitä termostaattipäässä tapahtuu, joten eikös tuo lämmöntuotanto voi jäädä kuitenkin turhaan päälle, jos laite ei tiedä sisälämpöanturoinnin avulla katkaista lämpöpumpun lämmitystoimintoa? Lämmitysverkostohan näissä pitää rakentaa siten, että järjestelmä pystyy aina luovuttamaan jonkin verran lämpöä verkostoon, eli täysin suljettavissa olevaa lattialämmitysverkostoa ei saa rakentaa. Tuskin kukaan termostaatteja esim. kylppäriin tai vaikka kodinhoitohuoneeseen laittaakaan. Ei tosin mielestäni ole mikään ongelma, vaikka noihin sitä lämpöä puksuteltaisiinkin huolimatta sisälämpötilan mittauksesta jossain olkkarissa tai asuinhuoneessa.

Nykyäänhän joka huoneessa periaatteessa pitäisi olla termostaatit, myös kylppärissä. Laitteiden ohjeissa on kerrottu tarvittava verkostotilavuus, joka käytännössä monesti vaatii puskurivaraajan lämmityspuolelle, että laite toimii oikein myös silloin kun kaikki lattialämmityspiirit ovat kiinni.

 

[Poulu Jukki]

Meillä on märkätiloissa termostaatti. Se oli juri idea, ettei kesällä ole laatat kylminä ja siinä kiertää kuitenkin lämpö, vaikka muualla onkin off.

Vesikiertoisessa lattialämmityksessä termostaatilla vain rajoitetaan virtaamaa, ei lisätä sitä. Sen puolesta termostaattia ei tarvitse märkätilaan. Sähköisessä lattialämmityksessä toki toinen tilanne.

 

[benicio]

Nibehän ei sinällään tiedä, mitä termostaattipäässä tapahtuu, joten eikös tuo lämmöntuotanto voi jäädä kuitenkin turhaan päälle, jos laite ei tiedä sisälämpöanturoinnin avulla katkaista lämpöpumpun lämmitystoimintoa?

Toki juu, mutta ei sen energiaa pitäisi juuri viedä kun ei lämpöä mihinkään luovuteta, paitsi häviöinä yms. Mutta siis kyllä sisäanturi kannattaa minusta laittaa, varsinkin jos järjestelmän säädössä on hitautta, kuten esim juuri takka + lattialämmitysjärjestelmässä on Ja varmaan esim Niben pörsä-ohjauskin hyötyy sisälämpötilatiedosta.

 

[Bob Rambo]

Nykyäänhän joka huoneessa periaatteessa pitäisi olla termostaatit, myös kylppärissä. Laitteiden ohjeissa on kerrottu tarvittava verkostotilavuus, joka käytännössä monesti vaatii puskurivaraajan lämmityspuolelle, että laite toimii oikein myös silloin kun kaikki lattialämmityspiirit ovat kiinni.

Mä en kyllä aivan ymmärrä, mitä hyötyä tuosta termariohjauksesta kylppärissä varsinaisesti on. Kesäaikaan muut tilat termarilla kiinni ja ulkolämpötilan mukaan sopivan lämpöistä vettä vapaalla kierrolla kylppärin lattiaan. Ei tarvita puskurivaraajiakaan näillä eväin.

 

[Poulu Jukki]

Mä en kyllä aivan ymmärrä, mitä hyötyä tuosta termariohjauksesta kylppärissä varsinaisesti on. Kesäaikaan muut tilat termarilla kiinni ja ulkolämpötilan mukaan sopivan lämpöistä vettä vapaalla kierrolla kylppärin lattiaan. Ei tarvita puskurivaraajiakaan näillä eväin.

Eihän siitä mitään hyötyä ole, mutta EU:n energiatehokkuusdirektiiviä tulkittiin ainakin muutama vuosi sitten siten, että pitäisi olla joka tilassa. En ole enää ollut noissa hommissa niin en osaa sanoa onko tilanne muuttunut.

Tilavuus yhdessä kylppärin piirissä on sen verran pieni, että ainakin jotkin lämpöpumput tarvitsevat silti puskurivaraajan toimiakseen oikein.

 

[Tadu]

Eihän siitä mitään hyötyä ole, mutta EU:n energiatehokkuusdirektiiviä tulkittiin ainakin muutama vuosi sitten siten, että pitäisi olla joka tilassa. En ole enää ollut noissa hommissa niin en osaa sanoa onko tilanne muuttunut.

Eikös siellä kylppärin lattiassa pitäisi koko ajan pyöriä vesi, niin eihän sillä termarilla ole mitään virkaa. Ei kait tuo ole koskaan ollut eri tavalla.

Joku saattaa peräti ottaa lattialämmityksen pois päältä, ja sitten onkin kosteusongelmaa.

 

[JZZ]

Eihän siitä mitään hyötyä ole, mutta EU:n energiatehokkuusdirektiiviä tulkittiin ainakin muutama vuosi sitten siten, että pitäisi olla joka tilassa. En ole enää ollut noissa hommissa niin en osaa sanoa onko tilanne muuttunut.

Tilavuus yhdessä kylppärin piirissä on sen verran pieni, että ainakin jotkin lämpöpumput tarvitsevat silti puskurivaraajan toimiakseen oikein.

Toisaalta eikös se ole myös ihan vaatimus, että märkätiloissa pitäisi olla aina lämmitys päällä kosteusvaurioiden ehkäisemiseksi?

Meillä ainakin pumpussa asetettu minimilämmöksi 25 astetta ja tuo kiertää sitten kesäisin aina kylppärissä ja saunassa. Kiertoa saa rajattua manuaalisella säätimellä, mutta sekin on ns. "lukkojen takana" jakotukin kanssa.