Talonrakennus- ja remonttiketju

  • 929 977
  • 4 368

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Itse olin tasapainottamassa vanhaa taloa missä oli suora sähkö vaihdettu maalämpöön ja omistaja oli ihmeissään kun sähkönkulutus oli noussut 16000--> 21000kw.

Talossa oli patteriverkosto ja lattialämmitys pesutiloissa. Sekä ilmalämpöpumppu "vinttitoimistossa".

Eristettiin pannuhuoneen putket , asennettiin linjasäädöt, esisäädettiin patterit, nyt kävin asentemassa vielä ylimääräisen patterin vinttitoimistoon keventämään ilpin taakkaa.

Suora sähkö patteriverkostolla kuulostaa aika eksoottiselta yhdistelmältä. Vai siis oliko patteriverkostokin asennettu maalämpöremontin yhteydessä? Toki virtaussäädöt pitää kunnossa olla, kun muuten tosiaan kuten sanoit menee energiaa menee hukkaan, ja herkästi silti jotkut tilat on kylmiä. Lose lose -tilanne niinku.
 

SamSal

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vilpas, Englanti
Siis oli sähkölämmitys ennen. Nyt on maalämpö ja patteriverkosto joka oli asennettu maalämmön yhteydessä, sekä pesutiloissa lattialämmitys.
 

Aces High

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Red Wings, HIFK Gimmat, THFC
Siis oli sähkölämmitys ennen. Nyt on maalämpö ja patteriverkosto joka oli asennettu maalämmön yhteydessä, sekä pesutiloissa lattialämmitys.

Mielenkiintoinen kombo, ei tosin harvinainen, mutta omaan korvaan kuulostaa aika kalliilta ratkaisulta. Harvoin vastaavalla muutoksella aidosti kustannustehokkaaseen malliin päästään, tosin asiakkaan tyytyväisyyshän aina on pääasia...
 

SamSal

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vilpas, Englanti
No joo, patteriverkosto oli tehty vielä kuparista ja pelkästään osilla. Vähän vaan tuntuu että on ollut hyvä myyntimies ja puhunut asian hyväksi.

No olen minä ollut tekemässä käyttövesiremonttia jossa täysin toimiva suojaputkissa oleva pex-putkisto vaihdettiin komposiittijärjestelmäksi.
 

Rööri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Itse olin tasapainottamassa vanhaa taloa missä oli suora sähkö vaihdettu maalämpöön ja omistaja oli ihmeissään kun sähkönkulutus oli noussut 16000--> 21000kw.

Talossa oli patteriverkosto ja lattialämmitys pesutiloissa. Sekä ilmalämpöpumppu "vinttitoimistossa".

Eristettiin pannuhuoneen putket , asennettiin linjasäädöt, esisäädettiin patterit, nyt kävin asentemassa vielä ylimääräisen patterin vinttitoimistoon keventämään ilpin taakkaa.

Hyvä se on säädötkin olla kohdillaan ja eristellä pannarin putkia, mutta ensin kannattaa selvittää miksi maalämpöpiiristä ei saada ollenkaan tehoja. Pelkällä vastuksella nimittäin mennään, jos nuo kulutuslukemat pitävät suoran sähkön/"maalämmön" suhteen paikkansa.

Asia erikseen on sitten kannattaako muuttaa mitään, jos vanhan vesikierrottoman talon sähkön vuosikulutus on 16 000 kwh/a.
 

Turder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Aika mahtavan pieni sähkölasku kyllä!

Vertailuna oma marraskuun sähkölasku 137€. Talossa lämpiää sähköllä vesi käyttöön ja talon lämmitykseen (lämmitys hoidettu lämmitettävällä ilmanvaihdolla). Lisäksi varaava leivinuuni, jota kyllä poltan aika paljon. Ja puukiuaskin säästää sähköä. Asuinneliöitä reilut 120 (ja toinen mokoma autotalli/varastotilana, jota en tosin lämmitä). Vuosikulutus viimeiseltä 12kk jaksolta n. 13200kwh.

Oma talo 80-luvun tuotoksia ja aikoinaan oli maalämpö, jonka aiempi omistaja sitten 90-luvulla poisti koska ei toiminut hyvin. Nyt tietysti nuo ovat parempia ja kehittyneet huimasti ja olen sitä miettinyt, etenkin kun jossain pitäisi olla kaivo+putket valmiina kun vain löytäisi että missä. Aiempi omistaja ei enää vanhuuden höperänä muista näiden sijaintia, enkä ole niitä itse löytänyt. Ne jos ovat toimintakunnossa niin säästäisi ison osan maalämmön hankintakuluissa. Sähkölasku on kuitenkin nykyisellään pysynyt aisoissa niin ei ole tullut ryhdyttyä projektiin sen tarkemmin, toisaalta sähkö koko ajan kallistuu...
 

Rööri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Oma talo 80-luvun tuotoksia ja aikoinaan oli maalämpö, jonka aiempi omistaja sitten 90-luvulla poisti koska ei toiminut hyvin. Nyt tietysti nuo ovat parempia ja kehittyneet huimasti ja olen sitä miettinyt, etenkin kun jossain pitäisi olla kaivo+putket valmiina kun vain löytäisi että missä. Aiempi omistaja ei enää vanhuuden höperänä muista näiden sijaintia, enkä ole niitä itse löytänyt. Ne jos ovat toimintakunnossa niin säästäisi ison osan maalämmön hankintakuluissa.

Villi veikkaus, että mitään kaivoa sieltä ei löydy, vaan tuohon aikaan oli tapana kaivaa maalämpöputkisto tonttiin vajaan metrin syvyyteen. Maapiirin putkenpäät löytynee pätkäistynä sieltä missä vanha "Lämpö-Kissa" on sijainnut. Tuskin niitä maan sisältä on lähdetty esiin tonkimaan.
 

Turnipsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Kertokaa fiksummat uskaltaako tuosta linkitetystä kuvasta ottaa nuo pysty ja alajuoksut pois kokonaan?

Kyseessä on siis kaksilappeinen omakotitalo jossa tuo kuvan kohta on lappeiden keskellä. Kuvan oikeassa sivussa oleva seinä on kantava seinä, ja tuo kantava seinä jatkuu myös vasemmalle puolelle (ei näy kuvassa). Eli kantava seinä on lappeiden harjan kohdalla.

Kyseessä ei ole oviaukko (ei ole karmeja) vaan ihan pelkkä kulkuaukko josta tuon yläosan siis haluaisin repiä pois (yläjuoksun jätän ja koteloin, eli siihen en koske).

http://aijaa.com/1sO0cM

http://aijaa.com/O99LWR
 

Oijennus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Näyttäisi siltä, että jollain tapaa tukeva osa on tuo harmaa palkki katon rajassa. Mielestäni noilla muilla palkeilla ei ole kantavaa merkitystä tuossa kohtaa. Itse ottaisin pois, mutta loppujen lopuksi tuosta kuvasta on vaikea tuntea tarpeeksi hyvin vanhan rakennuksen todellista luonnetta.
 

Vatso

Jäsen
Otan esimerkiksi tilanteen jossa perhe lähtee 4 päivän reissulle ja (vanha/väljä) talo on tyhjillään, reissun aikana kotipaikkakunnalla on ollu vuorokauden k-lämpötila -30 ja kotia tullessa sisälömpötila on on laskenut normaalista +22 --> +17 silloin lämpöpumpulla saadaan sisälämpö nostettua nopeammin.

Miksi se talon lämpötila laskisi 5 astetta sen vuoksi, että ei olla kotona ja ulkona on kylmä? Tai eri asia tietysti on jos lämpötila on reissun ajaksi tarkoituksella tiputettu, mutta siinäkin tapauksessa maalämpöpumpuissa on nykyjään erilliset ohjelmat, joilla lämmöt saa valmiiksi nostettua normaaliksi ennen kotiintuloa.

Ja jos ulkona on mitään edes -20 astetta lähenteleviä lämpötiloja niin harvasta ilmalämpöpumpusta on tuossa vaiheessa mitään apua lämpötilan nopeassa nostamisessa
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Ja jos ulkona on mitään edes -20 astetta lähenteleviä lämpötiloja niin harvasta ilmalämpöpumpusta on tuossa vaiheessa mitään apua lämpötilan nopeassa nostamisessa

Viime talven kokemus (sinänsä toki uudesta) ilmalämpöpumpusta täysin toinen. Noillakin pakkasluvuilla nosti torpan lämmön todella nätisti, kun reissusta palattiin ja oli säädöt olleet matalalla. Eikä vienyt kauaa, tosin ei lämmitysalaakaan ole kuin se sata neliötä.
 

Turnipsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Kiitoksia kaikille vastanneille.

Tein hieman lisätutkimuksia tuon rakenteen osalta.

Eli kuvassa alhaalla näkyy ensin tuollainen 5cmx5cm palkki. Tuo on vain koolauspalkki lastulevylle.

Tuon palkin takana näkyvä palkki on 125mm (?) korkea palkki joka ei jatku enää kantavan seinän sisäpuolella. Ts. palkki on vain oviaukon kohdalla.

Oviaukon vieressä oleva pystyjuoksu on lovetettu tämän palkin kohdalta samalla tavalla kuin nämä lyhyet 40cm pystypalkit, eli tämä palkki makaa oviaukon vasemmalla ja oikealla puolella olevien pystyjuoksujen kantamana.

Yläreunassa näkyvä harmaa palkki (2 kpl 2x4) on taas talon keskilinjalla johon myös kattotuolien tuet tukeutuvat.

Muuten olisin jo repinyt palkin pois, mutta mua alkoi ihmetyttämään miksi alaslaskussa olisi käytetty noin järeää palkkia, tuohonhan riittäisi huomattavasti kevyempikin ratkaisu, eikö? Eli oiskohan tuo alapalkki kantava palkki jotta aukon jänneväliä on saatu pienemmäksi? Nyt tuo aukon leveys on n. 1.5m.
 
Viimeksi muokattu:

J.J.Jasper

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Menee varmaan tyhmien kysymysten ketjuun, mutta ihmetyttää.

Kylppäriremppa on valmis ja kehuttu lafka tekijänä. Kaksi viikkoa valmistumisen jälkeen laattojen saumoissa halkeamia ja pieniä koloja pari kappaletta. Onko tässä nyt jokin kompa vai aivan luokatonta työtä? Tuntuu jotenkin käsittämättömältä.
 

Oijennus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Menee varmaan tyhmien kysymysten ketjuun, mutta ihmetyttää.

Kylppäriremppa on valmis ja kehuttu lafka tekijänä. Kaksi viikkoa valmistumisen jälkeen laattojen saumoissa halkeamia ja pieniä koloja pari kappaletta. Onko tässä nyt jokin kompa vai aivan luokatonta työtä? Tuntuu jotenkin käsittämättömältä.

Saitko ohjeita jälkikasteluun? Jokaisella laastin valmistajalla neuvotaan ohjeissa suorittamaan jälkikastelua. Ongelma on luultavasti tuossa tai sitten työ on tehty huolimattomasti.
Tosin harvoin näkee kylpyhuonetta jossa ei saumoissa olisi lainkaan halkeamia tai pieniä reikiä.
 

J.J.Jasper

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Saitko ohjeita jälkikasteluun? Jokaisella laastin valmistajalla neuvotaan ohjeissa suorittamaan jälkikastelua. Ongelma on luultavasti tuossa tai sitten työ on tehty huolimattomasti.
Tosin harvoin näkee kylpyhuonetta jossa ei saumoissa olisi lainkaan halkeamia tai pieniä reikiä.

Ei tullut ohjeita. Koska ollaan oltu poissa kotoa, niin suihkua on käytettykin vasta yhtenä päivänä + perussiivous tehty rempan jälkeen.

Ihan totta, ainahan saumoissa on reikiä. Jotenkin vain 14pv tuntuu turhan lyhyeltä ajalta.

Tekijät palaavat vielä paikalle ensi vuoden puolella yhden pikkuhomman puitteissa, joten hoitavat varmaan tuon. Toivottavasti ei nyt ole silti merkki muista kämmeistä, jos tuokaan sitä on.
 

Oijennus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ei tullut ohjeita. Koska ollaan oltu poissa kotoa, niin suihkua on käytettykin vasta yhtenä päivänä + perussiivous tehty rempan jälkeen.

Ihan totta, ainahan saumoissa on reikiä. Jotenkin vain 14pv tuntuu turhan lyhyeltä ajalta.

Monesti reiät tulee heti työtä tehdessä siinä vaiheessa kun ylimääräistä laastia pestään pois liikaa vettä käyttäen. Halkeamat taas johtuu enemmänkin siitä, että jälkikastelua ei ole tehty.
 

J.J.Jasper

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Monesti reiät tulee heti työtä tehdessä siinä vaiheessa kun ylimääräistä laastia pestään pois liikaa vettä käyttäen. Halkeamat taas johtuu enemmänkin siitä, että jälkikastelua ei ole tehty.

Onko noiden reikien ns. paikkaamisessa mitään suurta pointtia (koska pian tulee kuitenkin uusia) ja onko ihan jokin nopeasti tehtävä juttu?
 

Oijennus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Onko noiden reikien ns. paikkaamisessa mitään suurta pointtia (koska pian tulee kuitenkin uusia) ja onko ihan jokin nopeasti tehtävä juttu?

Jos ovat pieniä reikiä niin voit yrittää etsiä sopivan värisen kynsilakan ja sillä töpötellä reiät piiloon. Tosin kyse on ihan täysin esteettisestä ongelmasta ja tuolla kikalla saat ongelman pois silmistä.

Toisaalta niin kuin sanoit, niitä tulee lisää jossain vaiheessa kuitenkin.
 

J.J.Jasper

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Jos ovat pieniä reikiä niin voit yrittää etsiä sopivan värisen kynsilakan ja sillä töpötellä reiät piiloon. Tosin kyse on ihan täysin esteettisestä ongelmasta ja tuolla kikalla saat ongelman pois silmistä.

Toisaalta niin kuin sanoit, niitä tulee lisää jossain vaiheessa kuitenkin.

Kiitokset vinkeistä. Mielenkiintoista nähdä ehdottavatko remppamiehet itse että tuolle mitään tarvitsisi tehdä.
 

verikuut

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suonen Veto
Muuten olisin jo repinyt palkin pois, mutta mua alkoi ihmetyttämään miksi alaslaskussa olisi käytetty noin järeää palkkia, tuohonhan riittäisi huomattavasti kevyempikin ratkaisu, eikö? Eli oiskohan tuo alapalkki kantava palkki jotta aukon jänneväliä on saatu pienemmäksi? Nyt tuo aukon leveys on n. 1.5m.

Tässä tullaan vastauksen kanssa niin armottomasti myöhässä, että varmaan olet jo kerennyt ratkaista dilemman ja muutaman uudenkin tässä välissä, mutta joristaan nyt kuitenkin. Eli, tarkemmin tutkailtuna tuo kakkosviitonen on minun silmään runkorakennetta ja tästä syystä niin jämäkkä. Se on tuossa kohtaa juurikin siksi, että oviaukkojen yläpuolelle jää yksi palkki pääkannattajan lisäksi, ja voisi kuvitella että tuossa korossa se kulkee läpi seinän, ovi- ja kulkuaukkojen korkeuden ollessa suurinpiirtein vakio.

Tuossa tilanteessa, jossa jo olemassa olevan aukon yläpuolelta poistetaan rakenteet poislukien kurkihirsi, ei kyseiseen kohtaan jää varsinaisesti mitään kannateltavaa. Pilarit aukon molemmin puolin kantavat pääkannattajaa kuten ennenkin, ja noin pienellä jännevälillä se on ihan riittävää, niin kuin on ollut tähänkin asti. Tuo kakkosviitonen palkki on korkeintaan jakanut aukon kohdalta pääkannattajan kuormaa viereisille pilareille, eli tilanne ei muutu, jos palkin katkaisee aukon kohdalta, vaan sama kuorma menee samoille pilareille.

Mutta mahdollisuus on tottakai olemassa, että tuosta saisi vaurioita aikaiseksi. Mieleen tuli vaihtoehto, että palkki jäykistää seinärakennetta eli pilareita, huonoimmassa tapauksessa palkki ulottuu hädin tuskin aukon viereisten pilareiden yli ja näin ollen molemmin puolin aukkoa jäisi vain tyngät pätkät, jotka eivät ole kuin yksittäisessä pilarissa kiinni. Tällöin jonkinmoinen nyrjähdysvaara voisi olla kuviteltavissa, kun aukkoa reunustavien pilareiden yläpäät lähtisivät muljuamaan toisiaan kohti, kun tuota massiivista palkkia ei olisi ottamassa ko. puristusta vastaan.

Tulisiko sellainen vaihtoehto kyseeseen, että revit muuten nuo rakenteet tuosta pois, mutta teet ylemmäs uuden palkin? Toisin sanoen tuo kakkosviitonen siirtyisi sinne koteloinnin sisään. Sillä saisi pidettyä pilareiden yläpään etäisyyden toisiinsa vakiona ihan siltä varalta, että yllä kuvailemani skenaario toteutuisi. Tai sitten lisäät kiinnitystä pilareiden ja pääkannattajan välillä, jolloin se toimittaisi palkin virkaa.

Onko tuon aukon molemmin puolin reilusti umpiseinää, eli eihän tuo aukko ole lähellä ovea tai muuta sellaista, joka saattaisi vaikuttaa palkin merkitykseen jäykistävänä rakenteena?
 
Viimeksi muokattu:

Benn

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Arsenal, Stars, Hahl, Wilshere, Roussel
Kukaan ottanut avaimet käteen -pakettia Design Talolta? Plussat ja miinukset? Ja muutenkin saa kertoa omat mielipiteet koko avaimet käteen-systeemistä. Mitä kannattaa huomioida jne.
 

Veijari

Jäsen
Teillä on varmaan siis tontti jo hankittuna?

Ei ole juuri tuosta Design talosta kokemusta, mutta rakennusalalla jonkin aikaa pyörineenä voin todeta, että talopaketti projektin onnistuminen tai epäonnistuminen riippuu pitkälti sen taloa pystyttävän työryhmän ammattitaidosta ja vastaavan työnjohtajan sekä mahdollisen valvojan viitseliäisyydestä. Näiden referensseihin kannattaa siis oikeasti perehtyä. Tavallisesti talopaketti tulee tilaajan valmiiksi rakentamien perustusten päälle eikä talopaketti sisällä myöskään pihatöitä, vesi,- viemäri-, tele- yms. liittymiä.

Valmistalo pakettien vertailussa kannattaa kiinnittää huomiota lopputuotteen laatutasoon kuten pintamateriaaleihin, rakenneratkaisuihin, talotekniikkaan jne. Jos et näistä ole vähääkään ajan tasalla niin kannattaa se oma valvoja tai vastaava työnjohtaja ottaa jo tässä vaiheessa projektia mukaan.

Googlettamalla löytyy vaikka hur mycket asiaa valmistaloista. Talopaketeista ja tästä Desing talostakin on netti pullollaan perheenäitien kauhukertomuksia mutta niitä kannattaa lueskella jonkin näköisen suodattimen läpi.
 

Janiz80

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Onko jollakin Porin Mattia aktiivisessa lämmityskäytössä? Hyvämaineinenhan tuo on, mutta onko järkevä ratkaisu? Autotallista tuollaisen kaivoin esille, ja nyt harkitsen sen raahaamista sisälle. Paikka kyllä olisi, johon jotakin kevyttä tulisijaa ollaan harkittu. Miten fiksu ratkaisu tuollainen kaminan tyylinen tulisija on, kun siinä päällä keittotaso kuumenee sitten ihan helvetisti? Ei varsinaisesti ole tarkoitus jossakin työhuoneessa / olohuoneessa mitään perunoita keitellä... Sormet siinä sen sijaan lapset varmaan osaa polttaa.

Plussana tietysti on se, että ilmaiseksihan tuon saisi. Hormiliitoskappale kylläkin puuttuu, ja näyttäisi maksavan kuusikymppiä. Uutta tulisijaa saisi sitten jo alta neljänsadan, eikä tarvitsisi siistiä Matin pintoja.

Kokemuksia ja ajatuksia Porin Matista ja muista vastaavista tulisijoista siis kyselisin!
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös