Talonrakennus- ja remonttiketju

[Rommeli]

Keskusteluun kaipaisin jonkinlaisia lukemia. Tottakai lukemien suuruus riippuu esim talon koosta tms, mutta edes jonkinlaisia karkeita lukemia vaikkapa 100m2 okt:ille, kuinka paljon mikäkin fiftyeightin mainitsema lämmitysjärjestelmä tulee kustantamaan.

Minä uskon niin että niin VILP kuin myös maalämpö ovat aitoja vaihtoehtoja myös rajallisen budjetin omaavalle uudisrakentajalle.

Uskaltaisin pokalla naamalla väittää, ettei maalämpö noilla neliöillä ja nykyisillä eristysvahvuuksilla maksa itseään koskaan takaisin, jos verrataan vaikka suoraan sähköön. Neliöt saa melkeinpä tuplata ennen kuin maalämpö ihan oikeasti kannattaa. Joka tapauksessa noin yleistettynä maalämmön kannattavuus on suoraan verrannollinen lämmitettävän rakennuksen tilavuuteen.

 

[Black Star]

Tuo lämmitysjärjestelmän valinta oli itselläkin ajankohtainen muutama tovi sitten. Loppujen lopuksi päädyin maalämpöön vaikka se tyyris onkin. Vaihtoehtoina oli oikeastaan vain suora sähkö tai vilp. Vilp:iin hinnan ero oli kuitenkin niin marginaalinen, että se jäi melko aikaisessa vaiheessa pois ajatuksista. Suora sähkö olisi ollut perustamiskustannuksiltaan aivan ylivoimainen, mutta kun talo on suurehko (180m2) ja sähkön hintakehitys arvaamaton, vei maalämpö lopulta voiton.

Tällä hetkellä olen rauhallisen tyytyväinen valintaani vaikka laitteita ei ole vielä edes asennettu. Katsotaan tilannetta sitten uudelleen kun tuo pumppu mäjähtää paskaksi viiden vuoden kuluttua.

Itse olen myös ns. budjettirakentaja, mutta en siltikään aio tinkiä kettiöstä tai pintamateriaaleista vaikka maalämmön valitsinkin. Itselle tässä kuitenkin rakennetaan, eikä sitä viitsi muutaman tuhannen euron takia kärsiä kahdenkymmenen vuoden vitutusta. Laitetaan sitten pihalle vähemmän niitä kullattuja lyhtypylväitä.

 

[fiftyeight]

Uskaltaisin pokalla naamalla väittää, ettei maalämpö noilla neliöillä ja nykyisillä eristysvahvuuksilla maksa itseään koskaan takaisin, jos verrataan vaikka suoraan sähköön. Neliöt saa melkeinpä tuplata ennen kuin maalämpö ihan oikeasti kannattaa. - - -

Näin juuri. Siksipä tarjosin jo kättelyssä suoraa sähkölämmitystä. Noita hintoja on tässä kohtaa vähän vaikea suoraan heitellä sillä niissä on niin paljon vaihtelua kun puhutaan rakentamisesta pk-seudulla tai maakunnissa, sielläkin on aivan eri tasolla hinnat taajamassa ja sen ulkopuolella. Samaten urakointimuotoja on niin monia, jollain on tuttuja ja ystäviä yms., tai hommaa teetetään ammattikoululaisilla tai virolaisilla jne.

Ihan mutuna siis lattialämmitys on kallein vaihtoehto, varsinkin jos siihen haluaa hiukan älyä mukaan, kattolämmityksen buumi on jo ohitettu ja aika harvoin siitä kysellään vaikka on varsin kelvollinen ratkaisu ja edullinen ratkaisu, lähes peruspatterien hintaluokassa.

Jos siis peruspatterit on 1, kattolämmityselementit 1,1, öljytäytteiset patterit on 1.2 ja lattialämmitys 1,3. Tämä siis hyvin karkeana ja keskimääräisenä arviona. Kuten sanottu, vaihtelua hinnassa on mahdollista olla paljonkin eikä kaikki vaihtoehdot ole keskenään verrannollisia ennen kuin suunnitelmat on tehty kustakin. Vesikiertoisiin systeemeihin nähden en lähde edes arvailemaan kertoimia, mutta ymmärtääkseni ao.vempeleiden kauppaajat antavat kernaasti tarjouksia ihan talon pohjakuvien perusteella.

Lähtökohtaisesti kehottaisin teettämään sähkösuunnitelman esim. lattialämmityksellä ja sitten pyytämään urakoitsijoilta hinta sellaisenaan tai sitten pattereilla toteutettuna. Riippuu sitten paikkakunnasta ja suhdanteista saatko vertailevia hintoja.

Ihan lopuksi, netistä kun katsot esim. 1000W patterien hintoja, löydät halpiksia 70 eurolla ja sitten esim. Enston Taso-patterin n. 150 eurolla (ohjehinta 250 eur); kerrot tuon huoneiden lukumäärällä ja patterilämmityksen hinta on siinä. Märkätilojen lattialämmitys n. 300 eur/tila. Revi nyt sitten noista.

 

[Rommeli]

Ihan lopuksi, netistä kun katsot esim. 1000W patterien hintoja, löydät halpiksia 70 eurolla ja sitten esim. Enston Taso-patterin n. 150 eurolla (ohjehinta 250 eur); kerrot tuon huoneiden lukumäärällä ja patterilämmityksen hinta on siinä. Märkätilojen lattialämmitys n. 300 eur/tila. Revi nyt sitten noista.

Jos vertaillaan ihan suoraan lattia- ja tasolämmitysten hintoja €/kW, on lattialämmitys joissakin tapauksissa jopa halvempi ratkaisu. Esimerkiksi Enston ja Devin (tavalliset, ei saneeraus-) kaapelit ovat yli 1000 W tehoilla hinnaltaan jonkin verran alle 100 €/kW, jollei oteta huomioon lisätyötä ja termostaatteja. Termostaattien kanssa hinnat ovat sitten jo suunnilleen tasoissa. Materiaaleissa hintaerot syntyvät sitten pienten (alle 10 neliötä) tilojen osalta tasolämmittimien eduksi. Mutta näin karkeasti ottaen tee se itse mies ei säästä kuin aikaa ja vaivaa valitessaan jonkin muun kuin lämmityskaapelit lattiaan, jos sähköllä aiotaan lämmittää. Tämä siis sillä oletuksella, ettei laiteta niitä halvimpia rimpuloita pattereiksi.

Laitetaanpa nyt vielä joitakin hintaesimerkkejä Sähkökaluste.fi Ulvila:

Ensto Taso 12: 1200 W, 150€
vs.
Devi DTIP-18: 1220 W, 130 €

Ensto Taso 8: 800 W, 120 €
vs.
Devi DTIP-18: 800 W, 80 €

Ensto Taso 3: 300 W, 100 €
vs.
Devi DTIP-18: 270 W, 50 €

Kattolämmitys on näemmä sitten jo huomattavasti kalliimpi materiaaleiltaan kuin kumpikaan edeltävistä.

Edit. Näemmä noilla suuren metritehon kaapeleilla pienten tilojen kustannukset ovatkin selvästi lattialämmitykselle edullisemmat.

 

[fiftyeight]

- - -
Termostaattien kanssa hinnat ovat sitten jo suunnilleen tasoissa.
- - -

Eihän voi edestä alusta vertailla siten, että toiseen kuuluu termostaatti ja toiseen ei. Asennustyönä myös patterin asennus on huomattavasti nopeampaa kuin lattialämmityksen.

Enivei, ainoa oikea tapa päästä selville oman talon lämmityksen hinnasta, on pyytää tarjous urakoitsijalta, päivän hinta ja sillä paikkakunnalla.

 

[Rommeli]

Eihän voi edestä alusta vertailla siten, että toiseen kuuluu termostaatti ja toiseen ei. Asennustyönä myös patterin asennus on huomattavasti nopeampaa kuin lattialämmityksen.

Ei toki voikaan ja yritin asiaa viestissäni valottaakin. Vertailin siis ihan selkeästi pelkkiä materiaalikustannuksia tuossa, kuten kerroinkin. Käytännössä materiaalit ovat lattialämmityksen osalta halvemmat termostaatin kanssakin.

Enivei, ainoa oikea tapa päästä selville oman talon lämmityksen hinnasta, on pyytää tarjous urakoitsijalta, päivän hinta ja sillä paikkakunnalla.

Tämä pitää paikkansa, jollei itsellä ole mahdollisuutta ja oikeuksia sähkötöitä tehdä. Mutta noin yleisesti tuo hintaero urakassa tulee työstä, eikä suinkaan materiaaleista, mikä ainakin itse tekevien kannattaa pitää mielessään.

Lisäselvyyden vuoksi laitetaan vielä pari esimerkkiä, joissa on otettu huomioon myös lattialämmityksen termostaatti (mitoituksena vaikkapa vanha nyrkkisääntö 100 W/neliö):

Tila 30 neliötä:

Ensto Taso 10 1000 W (3 kpl): 3*140 € = 420 €
vs.
Devi DTIP-18 1100 W (3 kpl): 3*110 € = 330 € (säästyneellä 90 € saa jo erittäin hyvän termostaatin ja kontaktorin)

Tila 3 neliötä:

Ensto Taso 3 300 W (1 kpl): 100 €
vs.
Devi DTIP-18 270 W (1 kpl): 50 € (viidellä kympillä saa hyvän lattia- ja kohtuulisen yhdistelmätermarin)

Työkustannusten kanssa molemmat vaihtoehdot kääntyvätkin sitten selkeästi pattereiden eduksi.

Nyt vallinnee täydellinen yhteisymmärrys-

 

[fiftyeight]

Ei - - -
Nyt vallinnee täydellinen yhteisymmärrys-

Kylläpä hyvinkin. Kuten siitäkin, ettet sinä ole juuri nyt rakentamassa, enkä minäkään. Olen vain aikoinani, ennen ihmeellistä internet-maailmaa, ollut siinä tilanteessa kun valintoja on pitänyt tehdä, ja silloin asialliset neuvot olisivat olleet varsin hyödyllisiä.

 

[Bob Rambo]

Itse olen rakennuttamassa myös ok-taloa.
Tulee sellaiset 100 neliötä, 3 makuuhuoneella ja kappaletavarasta tehtynä (eli ei ole elementtitalo)

Noilla neliöillä kannattaa kyllä nämä ehdotetut maalämpöjärjestelmät unohtaa. Kalliita pumppujärjestelmiä et tule ikinä saamaan maksettua takaisin.

Suorat sähköjärjestelmät ovat ehkä halvimmat investointikustannuksiltaan, mutta kannattaa miettiä niitä vuosikustannuksiltaan edullisempia vaihtoehtoja, jos meinaatte talossa pitempään asua. Itse lähtisin tuon kokoiseen taloon miettimään vesikiertoista lattialämmitystä, mahdollisesti toteutettuna ilma-vesilämpöpumpulla.

Toinen vaihtoehto voisi olla sähköt lattiassa/katossa ja ilmalämpöpumppu hoitamaan lämmitystä ja tarpeen vaatiessa jäähdytystä. Kustannusten lisäksi kun tuo mukavuustekijäkin on melko isossa osassa omakotitalossa.

 

[Yläpesä]

Heitän lusikan soppaan vaikka kovin vähillä lähtötiedoilla joutuukin arvailemaan. Edes asunnon energiantarve olisi hyvä tietää. Poissa laskuista lienevät öljy,puu,pelletti,aurinko,tuuli. Asunnon jälleenmyyntiarvoon vaikuttanee positiivisesti maalämpö ja kaukolämpö. Jos mahdollisimman edulliset perustamiskustannukset ovat ratkaiseva tekijä niin suorasähkö plus ilmalämpöpumppu olisi oma valintani. Jos vesikiertoinen järjestelmä tulevaisuuden optioineen (aurinko, tuuli) kiehtoo niin ilma-vesilämpöpumppu ja sähkö varsinkin jos et asu aivan pohjoisessa. Jos kaukolämpö on saatavilla niin melkeinpä jo kääntyisin sen puoleen suht huolettomana vaihtoehtona. Kuten todettua niin maalämpö lienee 100 neliön taloon vaikeasti kuoletettava ratkaisu. Toki se nostaa jälleenmyyntiarvoa joten omansa voi saada myytäessä takaisin ja maalämpö voi myös nopeuttaa/helpottaa kauppojen syntymistä.

 

[Vanha Len]

Poistoilmalämpöpumppu on myös melko varteenotettava vaihtoehto uudessa talossa kun lisäksi todennäköisesti se tulisijakin muurataan. Tosin nämä ovat järjestelmiä passiivitaloissa enemmänkin.

 

[Rööri]

Kuten todettua niin maalämpö lienee 100 neliön taloon vaikeasti kuoletettava ratkaisu. Toki se nostaa jälleenmyyntiarvoa joten omansa voi saada myytäessä takaisin ja maalämpö voi myös nopeuttaa/helpottaa kauppojen syntymistä.

Joop, ei se maalämpömylly maksa itseään takaisin tuon kokoisessa talossa energian säästöllä ennen kuolemaansa. Nykymääräyksin rakennettu sadan neliön mökki on ilmastoinnin LTO-laitteineen niin energiapihi, että suoraan noin laskien ei kannata, jollei nyt sähkön hinta pompsahda puolella ylös.

Tuo toinen mainitsemasi seikka onkin sitten vaikeammin hinnoteltavissa. Minä rööri-maakarina en koskaan ottaisi vesikierrotonta lämmitystsydeemiä talooni. Se antaa aina mahdollisuuden varioida vehkeitä tekniikan kehittymisen ja kulloisenkin markkinatilanteen mukaan. Suurin osa omakotiasujista tietenkin tyytyy sen hetkiseen lämmitysmuotoon niin kauan kuin vehkeet pelaa, kuten järkevintä onkin. Mutta minä ainakin tykkään harrastaa lämmityslaitteiden kanssa ja maksan suu messingillä sen kympin pari ekstraa vesikiertoisesta lämmityksestä.

Miksi muuten useat omakotirakentajat kuvittelevat asuvansa loppuelämänsä tuossa samassa mökissä? Ymmärrän sen reilun kymmenen vuotta, kun lapset ovat kouluiässä, ettei välttämättä haluta uusia kuvioita, mutta miksi sitä muuten pitää jumittaa ikänsä samoilla jalansijoilla. Vaihtelu virkistää asumisessakin.

 

[Beltran]

Noilla neliöillä kannattaa kyllä nämä ehdotetut maalämpöjärjestelmät unohtaa. Kalliita pumppujärjestelmiä et tule ikinä saamaan maksettua takaisin.

Kaipaan tuonkaltaisiin väitteisiin muitakin perusteluja, siispä koitin laskea itse. Toivon että puututte lasku- yms virheisiin esityksessäni.

Maalämpöjärjestelmä aiheuttaa 10.000€ lisäkulun rakentajalle verrattuna siihen että lämmitysjärjestelmä olisi suora sähkö. Vertaillaan tilanteita joissa rakentaja valitsee näiden kahden vaihtoehdon väliltä, hän tekee asuntolainaa jonka maksaa 20 vuodessa pois ja lainan määrä riippuu siitä onko maalämpöä vai ei, siis lainaa on 10.000€ enemmän siinä tapauksessa että hänellä on maalämpö.

Muita kuluja. Laina olkoon 3,5% korolla. 10.000€ 20v maksuajalla kyseisellä korolla tulee maksamaan karvan verran alle 14.000€. Tämän lisäksi maalämpöjärjestelmää pitää huoltaa, sanotaan vaikkapa että 20v aikana 6000€:lla, joka tekee keskimäärin 300€/v. Lienee aika realistinen arvaus.

Joten 20v maksuajalla maalämmöstä tulee kuluja 10.000€+4.000€+6.000€ = 20.000€ joka pitäisi säästää sähkölaskussa jotta maalämpö olisi kannattava. Tämä olisi 1.000€/vuosi eli pyöreästi 10.000 kWh/vuosi, hieman vähäisempikin määrä riittää.

100 m2 okt:lla tuo ei toteudu, 200 m2 kokoisella ehkäpä. On kuitenkin muistettava että maalämpöjärjestelmän rakentaminen noihin kahteen vertailutaloon ei ole samanhintaista koska suurempi talo vaatii syvemmän porakaivon (syvyys on suuruusluokkaa 1m/1m2). Kunhan kallioperään päästään, joka tyypillisesti tulee vastaan kai jossakin 15m syvyydessä, porausmetrit ovat halvempia mutten tiedä metrihintaa kalliossa enkä ei-kalliossa.

Kokonaan huomioimatta on tietysti talon jälleenmyyntiarvo jota maalämpö varmasti osaltaan nostaa ihan mukavasti. Jos maalämpö nostaa talon markkina-arvoa esim 10.000€:lla, se kannattaa huomioida jollakin tavalla.

 

[Yläpesä]

Kaipaan tuonkaltaisiin väitteisiin muitakin perusteluja, siispä koitin laskea itse. Toivon että puututte lasku- yms virheisiin esityksessäni..

Oletko tuossa huomioinut lämpimän käyttöveden osuutta mitenkään?

 

[Beltran]

Oletko tuossa huomioinut lämpimän käyttöveden osuutta mitenkään?

No en sen kummemmin. Siis talon sähkönkulutus koostuu lämmityksestä (talon ja käyttöveden lämmitys) sekä käyttösähköstä. Jos okt-asukkaan talo kuluttaa vuodessa vaikkapa 20.000 kWh, hän ei voi esim sähkölaskua lukemalla tietää paljonko on kulunut lämmitykseen ja paljonko käyttösähköön. Tässä muutamia viikkoja sitten kirrjoitin tähän ketjuun viestin jossa arvioin noita osuuksia, enää en muista mihin johtopäätöksiin päädyin silloin. Mutta aiempaa ketjusta se löytyy.

Kuitenkin tämä lienee totta. Jos suora sähkölämmitystalo kuluttaa sähköä 30.000 kWh, joista 20.000 kWh menee talon ja käyttöveden lämmitykseen ja 10.000 kWh käyttösähköön, vastaava talo kuluttaisi 10.000 kWh + 10.000 kWh jos olisi maalämpötalo. Siis mikäli maalämpöpumppu toimii hyötysuhteella 1:2. Olen nähnyt lukemia 1:2 ja 1:3, todellinen lienee jotakin siltä väliltä ollen kuitenkin lähempänä 1:2sta.

 

[fiftyeight]

Oletko tuossa huomioinut lämpimän käyttöveden osuutta mitenkään?

Oman kokemukseni perusteella suoran sähkölämmityksen 3,0kW lvv:n ja maalämpöpumpun lisävastuksien 6-9kW vuosittaisella energiankulutuksella ei ole sellaista eroa että se vaikuttaisi juurikaan laskelmiin; semminkin kun lvv:n käyttö pyritään rajoittamaan yösähköaikoihin. Toki tässäkin ovat muuttujina perheen koko, iät, käyttötottumukset yms.

 

[Yläpesä]

Oman kokemukseni perusteella suoran sähkölämmityksen 3,0kW lvv:n ja maalämpöpumpun lisävastuksien 6-9kW vuosittaisella energiankulutuksella ei ole sellaista eroa että se vaikuttaisi juurikaan laskelmiin; semminkin kun lvv:n käyttö pyritään rajoittamaan yösähköaikoihin. Toki tässäkin ovat muuttujina perheen koko, iät, käyttötottumukset yms.

OK. Yösähkösopimuksien merkitys säästömielessä taitaa kuitenkin jo olla historiaa muuten kuin todellap poikkeustapauksissa.

 

[Rommeli]

OK. Yösähkösopimuksien merkitys säästömielessä taitaa kuitenkin jo olla historiaa muuten kuin todellap poikkeustapauksissa.

Varsinaisia yösähkösopimuksia ei taida enää mikään sähköyhtiö edes tehdä. Sen sijaan kausisähkö on tuota vastaava nykyään. Siinä näyttäisi noin karkeasti olevan siirto yli puolet halvempaa yöaikaan ja kesällä kuin talvipäivinä. Myyntihinnoissa ero onkin sitten huomattavasti pienempi. Kyllä tuossa varmaan jotain säästää, jos käyttöveden tuolla halvemmalla sähköllä lämmittää.

 

[Rööri]

Vesihiisi sihisi suihkussa

Se lienee tarkoitus tuossa "yösähkösuihkuttelussa", että se 300 l lämmintä vettä riittää "yösähkö" latauksella koko päiväksi. Eli tuupataan boileri "yöllä" kahdeksaankymmeneen asteeseen ja toivotaan, että se riittää sitten lopun päivää. Normikulutuksella sen pitäisi piisata n. 3-4:lle hygieniastaan auttavasti huolehtivalle henkilölle, mutta ei puhettakaan meillä.
Eukko vetää aamuisin itse ohjaamaansa sademusikaalia n. puolisen tuntia, ja itse pulahdan kumiankkapoikueineni töiden jälkeen lämpöiseen kylpyyn päivittäin. Uusiessani nyt lähiaikoina lämmitystsydeemiäni, otan oitis siihen kylkeen ylimääräisen lvv-varaajan.

Hietanenkin oli aikoinaan ahvena.


edittiä Beltsulle: Suomen porakaivon päivän hinta: 32e/m kallioon ja 60e/m suojaputkella pehmeeseen.

 

[benicio]

Tietääkö joku mistä löytäisin - vai onko edes olemassa - liiketunnistimella varustettua E27-kantaista lamppua. Autotallin katossa on vanha valaisimen kanta valmiina ja jos siihen kiertäisi lampun jossa olisi liiketunnistin sisäänrakennettuna, tai edes joku valaisimen kantaan kierrettävä liiketunnistinpalikka, olisin hyvin tyytyväinen.

Tuollainen lampun ja kannan väliin kierrettävä liiketunnistinhan olisi mainio, eikö sellaisia ole olemassakaan?

Paratronicilla on lamppu mutta on turhan arvokas ja komia.

 

[Tinke-80]

Tietääkö joku mistä löytäisin - vai onko edes olemassa - liiketunnistimella varustettua E27-kantaista lamppua. Autotallin katossa on vanha valaisimen kanta valmiina ja jos siihen kiertäisi lampun jossa olisi liiketunnistin sisäänrakennettuna, tai edes joku valaisimen kantaan kierrettävä liiketunnistinpalikka, olisin hyvin tyytyväinen.

Tuollainen lampun ja kannan väliin kierrettävä liiketunnistinhan olisi mainio, eikö sellaisia ole olemassakaan?

Paratronicilla on lamppu mutta on turhan arvokas ja komia.

Hong Kong:sta ilman postikuluja löytyy tuollainen:

Dealextreme.com E27 3W 48-LED Infrared Sensor Motion Activated White Lamp (220V) http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.35428

-Tinke-80

 

[Yläpesä]

Hong Kong:sta ilman postikuluja löytyy tuollainen:

Valovoima on sitten aivan eri luokkaa, eli todella hämäräksi jää autotalli 3W ledien valossa. Minulla on ulkovaloissa n. 8W ledipolttimoita ja ne alkavat kutakuinkin riittää, ehkä 10W olisi jo lähellä 75W hehkulamppujen antamaa valoa.
Minusta benicion toive on mahdoton toteuttaa. Eivät ne hinnat minnekään kymppiin tuollaisen laitteen kohdalla putoa.

 

[benicio]

Minusta benicion toive on mahdoton toteuttaa. Eivät ne hinnat minnekään kymppiin tuollaisen laitteen kohdalla putoa.

Joo, siltä se vaikuttaa, kävin halpamarketissa hypistelemässä ja huonolta näytti. Sellaisia kyllä löytyi about kympillä, joissa on hämäräkytkin sisäänrakennettuna, mutta ei ollenkaan liiketunnistimellisia.
Onkohan muuten joku sähköturvallisuusmääräys tms joka kieltää tuollaiset lampun ja kannan väliin tulevat sovittimet, luulisi jonkinlaiset markkinat olevan, kun energiansäästölamppujakin on sen tuhannen erilaista. Sehän voisi olla vaikka liiketunnistin, hämäräkytkin, ajastin, himmennin tai näiden yhdistelmä.

 

[fiftyeight]

- - -
Onkohan muuten joku sähköturvallisuusmääräys tms joka kieltää tuollaiset lampun ja kannan väliin tulevat sovittimet, luulisi jonkinlaiset markkinat olevan, kun energiansäästölamppujakin on sen tuhannen erilaista. Sehän voisi olla vaikka liiketunnistin, hämäräkytkin, ajastin, himmennin tai näiden yhdistelmä.

Kun hämäräkytkimellä ja liiketunnistimella varustetun koko valaisimen lamppuineen saa parilla-kolmella kympillä, ei ole oikein järkeä alkaa moisten sovittimien kanssa puljaamaan.

Sinänsä mikään määräys tai laki ei noita kiellä, kunhan ne rakenteeltaan täyttävät samat pykälät kuin muutkin sähkölaitteet. Ei kun vaan värkkäämään ja rahoiksi!

 

[Veijari]

Keittiön valaimista yksi halogeenipolttimo poksahti. Voiko tuohon laittaa tilalle LEDin muuntajaa vaihtamatta? Kyseessä G4-kantainen 10W/12V halogeeni eli tällainen .

 

[fiftyeight]

Keittiön valaimista yksi halogeenipolttimo poksahti. Voiko tuohon laittaa tilalle LEDin muuntajaa vaihtamatta? Kyseessä G4-kantainen 10W/12V halogeeni eli tällainen .

Periaatteessa pitäisi voida, mutta en ymmärrä miksi pelleillä ledien kanssa, ne kun vain valaisevat itsensä eikä tuossa tehonkaan puolesta varsinaisesti mitään säästä.

Led-valaistus on muutenkin niin lapsen kengissä vielä, että suosittelen aina kokeilemista ennen kuin ostaa led-lampuin varustettuja valaisimia. Toistaiseksi tehot ovat yleensä liian alhaisia, tai jos on riittävästi tulee ongelmia jäähdytyksen kanssa, valon väri on mitä sattuu, suunnattavuus heikkoa, häikäisevät helposti eikä kaikkia ledejä voi himmentää. Noin niin kuin aluksi. Odotellaan muutama vuosi niin ehkä ne sitten...