Talonrakennus- ja remonttiketju

[Yläpesä]

Kerrotko Yläpesä miten hiilivoimalla tuotettu kaukolämpö on puhtaampaa kuin esim. ydin- tai vesisähkö?

En kerro. Kaukolämpöä ei "tuoteta". Se syntyy muun toiminnan (sähkö) ohessa joka toteutuu joka tapauksessa. Kaukolämpö ei siis aiheuta mitään lisärasitusta. Siinä ymmärtääkseni se millä kaukolämmön ekologisuus on perusteltu. Tietenkin valtio voi raipalla ohjata likaisia kuntia muuttamaan polttoainepolitiikkaansa näissä laitoksissa, mutta se lienee toinen juttu se.

 

[Royal-E]

En kerro. Kaukolämpöä ei "tuoteta". Se syntyy muun toiminnan (sähkö) ohessa joka toteutuu joka tapauksessa. Kaukolämpö ei siis aiheuta mitään lisärasitusta. Siinä ymmärtääkseni se millä kaukolämmön ekologisuus on perusteltu. Tietenkin valtio voi raipalla ohjata likaisia kuntia muuttamaan polttoainepolitiikkaansa näissä laitoksissa, mutta se lienee toinen juttu se.

Korjataan nyt sen verran, että kaukolämpöä syntyy Yläpesän kuvailemalla tavalla, kun paikkakunnalla on CHP-laitos eli sähkön- ja lämmön yhteistuontantolaitos. Näin ei ole suinkaan kaikkialla!

Varsinkaan pienemmillä paikkakunnilla ei ole mahdollisuutta toteuttaa yhteistuontantolaitoksia.

 

[Yläpesä]

Korjataan nyt sen verran, että kaukolämpöä syntyy Yläpesän kuvailemalla tavalla, kun paikkakunnalla on CHP-laitos eli sähkön- ja lämmön yhteistuontantolaitos. Näin ei ole suinkaan kaikkialla!

Joo, tämä on totta mutta pätee ymmärtääkseni yli 80% kaukolämmöstä. Kerrostalot eivät kai juuri muita lämmitysmuotoja nykyään harrastakaan joten purkaukseni koskee lähinnä pientaloja. Ilmastomuutoksen myötä myös jäähdyttämisen merkitys kasvaa ja kaukolämpö tarjoaisi myös siihen erinomaisen ekologisen ratkaisun sen sijaan että aletaan sähköllä jäähdyttämään kämppiä.

 

[Daespoo]

En kerro. Kaukolämpöä ei "tuoteta". Se syntyy muun toiminnan (sähkö) ohessa joka toteutuu joka tapauksessa. Kaukolämpö ei siis aiheuta mitään lisärasitusta. Siinä ymmärtääkseni se millä kaukolämmön ekologisuus on perusteltu. Tietenkin valtio voi raipalla ohjata likaisia kuntia muuttamaan polttoainepolitiikkaansa näissä laitoksissa, mutta se lienee toinen juttu se.

Menee ketjun aiheesta jonkin verran ohi mutta mielestäni hiilivoimalla tuotettua kaukolämpöä ei voi kutsua puhtaaksi vaikka se olisikin CHP-laitoksen sivutuote. Jos kyseessä olisi ydinvoimalaitoksen ylijäämälämpö niin sitten oltaisiinkin huomattavasti lähempänä "puhtautta".

 

[Yläpesä]

Menee ketjun aiheesta jonkin verran ohi mutta mielestäni hiilivoimalla tuotettua kaukolämpöä ei voi kutsua puhtaaksi vaikka se olisikin CHP-laitoksen sivutuote. Jos kyseessä olisi ydinvoimalaitoksen ylijäämälämpö niin sitten oltaisiinkin huomattavasti lähempänä "puhtautta".

Mielestäni ei pidä tahallisesti tai tahattomasti sotkea asioita. Potkitaan niitä sähköä tuottavia laitoksia kivihiilen ja vielä pahemman turpeen käytöstä eikä tuhrita kaukolämmön imagoa sen vuoksi. Haukutaan Helsingin kaupunkia sottaisuudestaan. Sottapytty Hiilsinki!

 

[benicio]

Ilmastomuutoksen myötä myös jäähdyttämisen merkitys kasvaa ja kaukolämpö tarjoaisi myös siihen erinomaisen ekologisen ratkaisun sen sijaan että aletaan sähköllä jäähdyttämään kämppiä.

Kaukokylmä tehdään Turussa kai päämuotona samoin kivihiilellä tuotetulla energialla ja lämpöpumpuilla, kesäisin tosin uskoisin että polttojätteen osuus on suurempi energiantuotannossa. Eikös kiinteistökohtainen pumppu ole ekologisempi, jos sähkö siihen pumppuun on uusiutuvasta energianlähteestä? Ja maaperästä otettava kylmä vielä ekologisempaa?
muoks: ei se ihan niin yksinkertaista olekaan, esim ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämmössä.

 

[Tuamas]

Itse näkisin että tulevaisuudessa panostetaan vahvalla kädellä maalämpöön, nimenomaan kerrostaloyhtiöissä ja isommissa rivariyhtiöissä. Täällä päin on jo joitakin taloyhtiöitä herännyt ja ainakin suunnitelmia maalämmön rakentamisesta on jo useita, suurimpana tuohon Porin Puuvillaan nouseva kauppakeskus jonka lämmöntuotanto on käsittääkseni tarkoitus kokonaan hoitaa maalämmöllä.

Kuitenkin Suomen oloissa järjestelmä olisi optimaalinen isommissa yksiköissä, eikä niinkään yksittäistalouksissa.

 

[Yläpesä]

Itse näkisin että tulevaisuudessa panostetaan vahvalla kädellä maalämpöön,

Saa nähdä. Kannattamisesta huolimatta en suhtaudu yhtä optimistisesti syistä, jotka pullahtivat esiin Helsingin tilanteessa. Myös pohjavesitilanteen tarkkaileminen ja pumppujen aiheuttaman maaperän jäähtymisen pitkäaikaisvaikutukset (ei täysin verrattavissa Ruotsiin) vaativat kuitenkin vielä pätevää tutkimusta ennenkuin massiiviseen käyttöön voitaisiin siirtyä. Sama koskee järvien käyttöä lämmitystarkoituksiin. Meren soveltuvuus taitaa sitten olla näistä paras.

 

[Rööri]

Eli tosiasiassa MLP maksaa Suomessa niin paljon enemmän, koska laitteet maksavat täällä enemmän ja poraus + asennus maksaa enemmän, minkä taustaan vielä vaikuttavat erinäiset yhteiskunnalta kuluttajan saamat avustukset - jotka luonnollisesti yrittäjä kuittaa parempana katteena.
.

Juup, en tosiaan tiedä noista laitteiden ja asennusten hinnoista muualla, mutta jos puhutaan maalämpöpumpun ”teknisestä” hyötysuhteesta, mistä luulin puheen olleen, niin sillä ei ole juuri merkitystä onko se reikä kairattu Jöötteporiin vai Vantaalle. Enemmän vaikuttaa paikalliset olosuhteet kuten maaperän(kallion) lämmönjohtavuus (kinteässä kalliossa joule juokseen vikkelämmin kuin rapakivessä) maaperän radioaktiivisuudesta (punaisimmilla radonalueilla perunat voi keittää suoraan kaivovedessä hellatta), pohjaveden virtauksista reijässä (kuiva taikka muuten liikkumaton reiän sisus ei lämmitä tässäkään asiassa) yms, yms. Muuttujia on niin paljon, ettei parilla(?) sadalla kilsalla pohjois-etelä suunnassa ole merkitystä.

Elikkä toiset puhuu aidasta ja minä sen seipäästä?

Noista yrittäjän katteista ja innokkuudesta asennuksiin ilman kaiken kattavaa kokonaispakettia vielä hieman. Pari vuotta sitten hyvä yhteistyökumppanini rakennuspuolelta kokosi kaikki kylän miehet yhteen ja huokutteli heidät huokeaksi vakuuttelemaansa yhteishankintaan maalämpöasioissa. Kaverilla oli suhteita tukkureihin ja porareihin ja siten saikin neuvoteltua kuudelle omakotiasujalle kaivot ja Nibet varsin sopuisaan hintaan. Miehissä ihmettelivät miten ne pitävät tätä lämmitysmuotoa kalliina perustaa, kun kymppitonnista jäi vielä kohtuullisesti kaljarahaakin.

Eikun porarit ryssän maalta kalliota kairaamaan. Reijät tulivat aikoinaan, kun veli venäläinen ehti tai viitsi – sikäli kun vielä kalusto oli inspiraation osuessa kohdilleen kunnossa. Useinmiten ei ollut. Joka tapauksessa kaikki kaivot tulivat loputalven ja kevään aikana tehtyä jumalattoman sotkun ja hammasten kiristelyjen myötä. Maalämpökoneet olivat tietysti tulleet jo aikapäiviä sitten ja innokkaimmat teeseitse-miehet olivat jo kerenneet purkaa vanhoja kattiloitaan pois uuden tekniikan tieltä ja käyskentelivät kellareissaan malttamattomina maalämmöistään myhäillen. Enää ei tarvittaisi kuin töpseli seinään ja putkari vetäisemään pari rööriä kaivosta koneeseen ja elo olisi silkkaa säästöä lopun elämää. Kyl on helppoo!

Tälle puuhamiehelle kokonaiskeikan tilaajan ominaisuudessa kaivo tehtiin tietysti ensimmäisenä ja kävin kiireitteni keskellä kytkemässä putket paikoilleen ja toinen yhteistyökumppaninsa sähkösyötöt. Koko homma oli ohi kaivoineen kolmessa päivässä ja hinnaksi jäi se vajaa kymppi ja kohtuullinen kiitollisuuden velka, joka on jo kuitattu. Hänen mielestään hanke oli suoranainen suksee, jossa ei turhia välikäsiä ruokittu.

Entäs sitten ne muut kylänmiehet? He tietysti kävivät kynnyksellä vääntelehtimässä, josko kävisin heidänkin myllynsä kykemässä, kun tässä kuulemma oltiin vähän niin kuin samassa veneessä tuon puuhamiehen kanssa. No en käynyt, kun olen ylityöllistetty aina keväästä lämmityskauden alkuun, eikä tosin muutenkaan olisi napannut. Eikä sitten napannut muitakaan toisten myymien myllyjen asennukset. Putkiliikkeet jotka ovat noita maalämpöpumppuja asennelleet (vaikka se oikeasti onkin aivan perusvääntöä) ovat verkostoituneet näiden kokonaispakettien tarjoajien kanssa jakaen hillot laitetoimittajien kanssa sulle–mulle –periaatteella eivätkä he lähde todellakaan asentelemaan ohi ketjun hankittuja laitteita. Miksi lähtisivätkään pelkkää asennusta vääntämään, kun joku on jo käärinyt sen löysän hillon liiveihinsä. Kaivot ja sähköt saa teettää kellä tykkää, mutta älkää hyvät veljet syökö toimeentulorajalla sinnittelevän putkiurakoitsijan leipää ostamalla itse maalämpökojetta muualta – varsikin jos haluatte sitä maalämpöäkin myllyynne joskus. Se pitää vaan reippaasti maksaa vähän kovempaa hintaa hankkiessa, jotta saa sitten suu messingillä säästää.

Niin, viimeisin näistä kylän miehistä lämmitti mökkiään sähkövastuksella toista vuotta ennen kuin kävin säälistä sen kytkemässä. Enkä vähiten nädessäni myös tämän puuhamiehen hädän, koska pimeinä talviöinä hän oli kuullut tulitikujen raapimista rintamamiesmökinsä kulmilla ja tuntenut väkevää bensan katkua. Ei taida tuokaan saada enää pontta uusiin yhteishankkeisiin. Noh, oppivatpahan olemaan omatoimitomppelit

Juohtuipa vaan mieleeni

 

[Fordél]

Kysytääs vaikka tässä ketjussa eli mikäs on tollaisen TV-antennikaapelin kestävyys ulkosalla? Eli olisi tarkoitus vetää toiseen huoneeseen antennikaapeli parvekkeen kautta, joka on toki lasitettu, mutta pakkasella toki lähes yhtä kylmä kuin ulkokona. Voinko käyttää siis ihan normipiuhaa?

 

[Krupieeri]

Kysytääs vaikka tässä ketjussa eli mikäs on tollaisen TV-antennikaapelin kestävyys ulkosalla? Eli olisi tarkoitus vetää toiseen huoneeseen antennikaapeli parvekkeen kautta, joka on toki lasitettu, mutta pakkasella toki lähes yhtä kylmä kuin ulkokona. Voinko käyttää siis ihan normipiuhaa?

Mökillä on ainakin vedetty jotain ihan perusjohtoa suoraan sisältä katolle asti ja aina on kuva näkynyt. Jos joku heikentää kuvanlaatua, niin johdon pituus varmaankin ennemmin kuin pakkanen. Mutuilen tässä kyllä nyt vähän.

 

[Rommeli]

Kysytääs vaikka tässä ketjussa eli mikäs on tollaisen TV-antennikaapelin kestävyys ulkosalla? Eli olisi tarkoitus vetää toiseen huoneeseen antennikaapeli parvekkeen kautta, joka on toki lasitettu, mutta pakkasella toki lähes yhtä kylmä kuin ulkokona. Voinko käyttää siis ihan normipiuhaa?

Riippuu vähän siitä mitä tarkoitat normipiuhalla. Jos siis ihan asennuskaapelia (esim. Tellu 13) tarkoitat, niin kestää varmasti tuossa käytössä. Samalla narulla ne antennit katoillekin kaapeloidaan.

 

[Fordél]

Riippuu vähän siitä mitä tarkoitat normipiuhalla. Jos siis ihan asennuskaapelia (esim. Tellu 13) tarkoitat, niin kestää varmasti tuossa käytössä. Samalla narulla ne antennit katoillekin kaapeloidaan.

Normipiuhalla tarkoitin ihan sellaista minkä ostin marketista. Siinä näytti olevan kolme kuorta eli se kuminen ulkokuori, jonka jälkeen ohut metallinen kuori ja sitten aika paksu muovinen kuori. Jep, mutta eiköhän se kestä ja mitään vahinkoahan siinä ei pääse käymään kuin itse piuhalle.

 

[Veijari]

Ei nyt varsinaisesti rakentamiseen liity mutta en parempaakaan ketjua keksinyt; Onko porukalla kokemuksia terassilämmittimistä?

Meillä on lasitettu ~15 neliön terassi ja lämmitintä pitäisi tuonne keksiä jotta siellä kehtaa keväällä ja syksyllä istuskella punkkupullon kanssa ilman pipoa.

Kaasutoimista lämppäriä aluksi ajattelin, sellaista jalkamallia mutta melko isoja ovat kunnes keksin että onhan noita sähkötoimisia säteilylämppäreitäkin. Säteilylämmitin voisi olla pienemmän kokonsa(?) ja seinä-/kattoasennuksen puolesta kätevämpi kun tila ei ole erityisen suuri ja jokin kalusteryhmäkin sinne on hankittava. Vinkkiä?

 

[Dante]

JOS ekologia on aidosti tärkein asia ja KUN tiedetään että kaukolämpö syntyy muiden yhteisön tarvitsemien toimintojen sivutuotteena NIIN miksi sen käyttö (tai siihen liittyminen) tehdään sietämättömällä hinnoittelulla ei-houkuttelevaksi? Miksi siis kaukolämpöä käytetään vain kunnallisveron paikkaajana? Vastaushan ei voi olla se, että halvempi hinnoittelu romahduttaisi öljyn, pellettien, sähkön ja muiden markkinat koska epäekologisempina niin kuuluisikin tapahtua. Jos kaukolämpö myytäisiin rehellisesti tuotanto- ja sivukuluillaan, veikkaan että yksikään ei jättäisi sitä käyttämättä kenellä vain suinkin olisi siihen mahdollisuus.

Samaa mieltä! Suurehko omakotitalo valmistui Hämeenlinnaan kuluvana vuonna ja kovasti vaivasin lämmitysasioilla päätäni. Kaukolämpöjohto kulkee vieressä ja olin asiasta kovasti kiinnostunut. Paikalliset päättäjät penailivat paikallisyhtiön ruotsalaisten raha-automaatiksi tässä takavuosina. Tulos: Vattenfallin tarjous liittymisestä kaukolämpöön 6800€! Siis pelkkä liittyminen. Ynnäilin lisäksi, että sähkön hintanäkymät ovat edes kohtuullisen vakaat lähitulevaisuudessa, kun ydinvoimalat saivat samaan aikaan lisää lupia. Kaukolämmön polttoaineiden hintakehityksestä ei voi ennustaa juuta, ei jaata, mikä tuli omien päätösteni jälkeen jo todistettua. Lisäksi kaukolämmön hinta Hämeenlinnassa on vissiin n. kolminkertaistunut vajaassa vuosikymmenessä, enkä näe kehityksen jatkumiselle samanlaisena mitään esteitä, tuskin Vattenfallkaan.

Maalämpö ei houkutellut korkean hankintahinnan takia ja siksi, etten halunnut lattialämmitystä. Pattereihin ei maalämmöstä saa tarpeeksi lämmintä vettä ilman lisätulistelua sähkövastuksilla, näin olen ymmärtänyt. Niinpä päädyin suoraan sähköön. Tiedän, olen paha ihminen. Kaukolämmön liittymismaksun hinnalla toteutin koko talon lämmityksen ja ilmanvaihdon lämmön talteenotolla kaikkine kuluineen. Pari lisätonnia sijoitin perusvaihtoehtoa suurempaan varaavaan leivinuuniin, johon olen varsin tyytyväinen. Polttoaineen siihen saan muutaman bensa- ja hikilitran hinnalla. Ilmastopistoa sydämessäni olen puudutellut opettelemalla sytyttämään takan oikein päältäpäin. Vaatii vähän opettelua ja kuivat puut, mutta toimii hienosti. ILPlle on varaus, mutta minusta se sopii uuteen taloon vähän huonosti. Tosin kuumana viime kesänä sille olisi ollut käyttöä.

Ainoa mikä tässä vaiheessa harmittaa on, etten järkännyt helppoa väylää johdoille boilerilta katolle ja valinnut sopivaa kattilaa, että olisi varaus pistää aurinkopaneelit katolle, jos niiden hinta joskus järkevöityy. Oikeastaan harmittaa myös, ettei ympäristölle ystävällisempi kaukolämpö ollut millän laskentatavalla mielekäs vaihtoehto, mutta sitä en suostu ottamaan omaan piikkiini.

Ei käy muuten kateeksi niitä, jotka joutuvat näiden asioiden kanssa painimaan ensi syksynä. Uuden energiamääräykset tulevat voimaan 14kk päästä, eikä oikein kenelläkään tunnu olevan hajua mitä ne sisältävät tai miten niitä sovelletaan..

 

[fiftyeight]

- - -
Säteilylämmitin voisi olla pienemmän kokonsa(?) ja seinä-/kattoasennuksen puolesta kätevämpi kun tila ei ole erityisen suuri ja jokin kalusteryhmäkin sinne on hankittava. Vinkkiä?

Sähköinen säteilylämmitin on helpoin tapa, jos vaan terassillasi on pistorasia. Pari huomioitavaa asiaa:
- säteilijän teho yleensä 1000W tai 2000W, jos pistorasia on 10A ryhmässä, max teho 2300W ja 16A ryhmässä 3600W
- olisi hyvä olla ajastimen takana varmuuden vuoksi, esimerkki elävästä elämästä: kaverilla kuusi lasta temmeltää kotona ja joku oli napsauttanut kytkimestä säteilijät päälle ja niin 4000W posotti läpi yön terassilla.
- tarkista laitteesta suojaetäisyydet

Jos terassilla ei ole pistorasiaa, kaasuversio tullee edullisemmaksi. Sisältä et saa sähköä roikalla ottaa ulos.

 

[Ujcik#11]

Itse olen rakennuttamassa myös ok-taloa.
Tulee sellaiset 100 neliötä, 3 makuuhuoneella ja kappaletavarasta tehtynä (eli ei ole elementtitalo)

Mietin kuumeisesti lämmitysratkaisua. Toiset sanoo toista, toiset toista.
kokoonpanomme on muotoa 2+1, ja tarkoituksena olisi ehkäpä tulevina vuosina kasvattaa perheen kokoa yhdellä kahdella lisävahvistuksella.
Talossa on yläkerta esivalmistettuna, se täytyy tehdä itse (teettää) jos sieltä haluaa lisätilaa käyttöön.

Hyviä ehdotuksia otetaan vastaan. Tällä hetkellä olen kallistumassa suoraan sähkölämmitykseen ja varaava takka toisi hieman lämpöä muutamina kuukausina, jolloin pohjoisessa oikeasti on jo kylmä.

 

[fiftyeight]

- - -
Mietin kuumeisesti lämmitysratkaisua.
- - -

Työni puolesta törmään vastaaviin pähkäilyihin asiakkaiden kanssa viikottain. Oleellista asiassa on lähtökohdat. Rivien välistä luettuna olet ensiasuntoa rakentamassa ja suht pienellä budjetilla (?). Silloin perustamiskustannukset tulevat selvästi esiin.

Suora sähkölämmitys on silloin edullisin ratkaisu. Halvimmaksi tulee sähköpatterein ikkunoiden alle, ja jos hiukan haluaa tasoa parantaa niin hankkii öljytäytteiset lämmittimet. Kattolämmitys on myös edullinen vaihtoehto ja itse olen sekä asentanut että suunnitellut sellaiset kymmeniin ok-taloihin ja ovat olleet tyytyväisiä. Joillain on ennakkoluuloja tyyliin "pöydän alla jalkoja paleltaa", mutta ne ovat turhia. Lattialämmitys tuntuu jaloissa mukavalta ja jos sen tekee varaavana, sähkölaskutkin pysyvät kohtuullisina. Silloin kyllä taas hyvin tehtynä rakentamiskustannus on isompi.

Ekoratkaisu tietysti olisi maalämpö ja vesikiertolattialämmitys. Mutta kallis investointina.

Nää on vähän samanlaisia juttuja kuin saunan kiukaat. Yksi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä. Kolmannelle käy molemmat.

 

[Rommeli]

Hyviä ehdotuksia otetaan vastaan. Tällä hetkellä olen kallistumassa suoraan sähkölämmitykseen ja varaava takka toisi hieman lämpöä muutamina kuukausina, jolloin pohjoisessa oikeasti on jo kylmä.

Tuo valinta lienee oikein hyvä. Lattialämmitystä suosittelisin ja sen lisäksi vähintäänkin varaus ilmalämpöpumpulle.

 

[Krupieeri]

Tuo valinta lienee oikein hyvä. Lattialämmitystä suosittelisin ja sen lisäksi vähintäänkin varaus ilmalämpöpumpulle.

Ehkä joku lämmöntalteenottojärjestelmä voisi olla vielä harkinnanarvoinen tuon suoran sähkölämmityksen kanssa. Maku -ja kustannusasia on sitten juuri tuo em. asia lämmityksen tavasta eli tuleeko lämpö patterista, katosta, lattiasta vai näiden yhdistelmistä.

 

[Rommeli]

Ehkä joku lämmöntalteenottojärjestelmä voisi olla vielä harkinnanarvoinen tuon suoran sähkölämmityksen kanssa. Maku -ja kustannusasia on sitten juuri tuo em. asia lämmityksen tavasta eli tuleeko lämpö patterista, katosta, lattiasta vai näiden yhdistelmistä.

Tuo talteenottohan (ilmanvaihto) on nykyään käytännössä pakollinen juttu. Patteri- ja kattolämmitykset ovat nykyään aika pitkälle sellainen ns. köyhänmiehen ratkaisu, vaikkei noissa nyt mitään isompaa vikaa olekaan. Lattialämmitys on kuitenkin mukavuusmielessä ylivoimainen noihin kahteen verrattuna, vaikka kalliimpi onkin perustamiskustannuksiltaan.

 

[mize]

Kyllä minä ainakin laittaisin varoiksia lattiaan vesiputket, vaikka aluksi sähköllä lämmittäisinkin, sillä vesikieroiseen on paljon helpompi liittää näitä vesi-ilpoja tai aurinkokeräimiä

 

[Veijari]

Meille tuli vesi-ilmalämpöpumppu. Rakennusvaiheessa pähkäilin myös näiden asioiden kanssa ja loppusuoralla oli maalämpö ja VILP. Silloin olin pihi ja "säästin" kallion porauksen verran, eli muutaman tonnin. Laitteethan maksavat kutakuinkin saman molemmissa.

Nyt tuo tehty 1-2 % säästö kokonaisbudjetista tuntuu turhalta sillä maalämpö olisi idioottivarmaa lämpöä ympäri vuoden kun VILP:ssä tehot loppuu teoriassa -20 asteessa jonka jälkeen lämmitys on sähkövastuksella. VILPissä tulee mukana myös jonkin verran äänisaastetta, joten kannattaa olla tarkkana sen ulkoyksikön kanssa ettei laita sitä pöhisemään makuuhuoneen ikkunan alle.

Neuvoni on että älä tee kompromisseja niinkin suuressa asiassa kuin talon lämmitysjärjestelmän kanssa. Myöskään mitään väliaikaisjärjestelyjä on mielestäni turha tehdä sillä se vasta loppupeleissä maksaakin. Kerralla valmiiksi, sillä ei niitä omakotitaloja yhden elämän aikana kovin montaa rakenneta.

 

[Beltran]

Kuitenkin tuossa nimimerkki fiftyeight kertoo siitä mikä usealle rakentajalle on realismia. Sinällään aivan asiallisia huomioita, liittyen siihen että budjetti on rajallinen ja sillä on ehdoton maksimiarvo kuitenkin niin että se maksimimäärä rahaa/lainaa tullaan käyttämään.

Keskusteluun kaipaisin jonkinlaisia lukemia. Tottakai lukemien suuruus riippuu esim talon koosta tms, mutta edes jonkinlaisia karkeita lukemia vaikkapa 100m2 okt:ille, kuinka paljon mikäkin fiftyeightin mainitsema lämmitysjärjestelmä tulee kustantamaan.

Minä uskon niin että niin VILP kuin myös maalämpö ovat aitoja vaihtoehtoja myös rajallisen budjetin omaavalle uudisrakentajalle. Kuitenkin nämä valinnat saattaa käytännössä tarkoittaa sitä että rakentaja tinkii muussa siis valiten karumpia ratkaisuja muualle. Karkea esimerkki, näissä kustannukset ei mene välttämättä yksi-yhteen, on vain periaatteellisella tasolla kertomassa siitä millaisia (uudis)rakentajan käytännön vaihtoehdot voivat olla:
a) lämmitys sähköpattereilla, kylppäriin myös joitakin koristelaattoja, lattiamateriaaliksi parkettia oh ja makkarit, keittiön työtasot aitoa puuta, keittiökomeroiden ovet puuta, väliovet peiliovia
b) lämmitysratkaisu VILP, muuten sisustus kuin kohdassa a) mutta keittiön työtasot halvempia, keittiön komeroiden ovet mdf:ää
c) maalämpöpumppu ja mitään kohdan a) "luksusta" ei saa, kylppärin seiät vain peruslaatoilla ilman mitään erikoislaattoja, olkkariin ja makkareihin lattiapinnaksi muovimatto (tai halpa laminaatti), väliovet laakaovia ilman ovipeilejä

Saattaa olla niin että okt:n voi tehdä esim kolmella perustavalla a), b) ja c) kuten esimerkissä, kaikkien tapojen kustannus on samansuuruinen eli siitäpä voi valita mikäli rakentaja edes tietää omaavansa moiset vaihtoehdot. Noin jalostetussa muodossa kellekään asiasta ei varmaan kerrota ja monellekaan ei tule mieleen moinen mahdollisuus. Tämän jälkeen olisi hyvä jos joku osaisi kertoa valistuneen arvauksen siitä, kuinka suuren energiamäärän / vuosi kukin esimerkin taloista tulee kuluttamaan.

Tiedän että keskustelu tuolla tasolla ei ole helppoa, koska todella moni tekijä vaikuttaa hintakokonaisuuteen mutta kiva olisi jos noin voisi puhella. Fiftyeightilla tuntuisi olevan vahvaa näkemystä ainakin kun puhutaan lämmitysratkaisuista mutta ulottuuko se näkemys myös noihin kokonaiskustannuksiin ja sen osatekijöihin?

 

[Daespoo]

Laatat, ovet ja keittiöt voi myöhemmin päivittää haluamalleen tasolle mutta lämmitysjärjestelmää taitaa olla huomattavasti vaikeampi (=kalliimpi) uusia jälkikäteen. Tai näin siis mutuilen.