Talonrakennus- ja remonttiketju

[Remy Martin]

En kyllä olisi osannut ennustaa tätä stressin määrää, vaikka toki tiesin ettei tämä mikään pikku-urakka ole. Ajattelin että kun samalle tontille rakentaa niin siinä pikkuhiljaa pakertelee kun ei mikään kiire ole ja vanhassa osassa pystyy hyvin asumaan, jos väsyttää niin pitää taukoa. Yhtäkkiä olikin loppukesä ja puurunko pystyssä keskellä kaatosateita ja tajusi että kuivumisolosuhteet eivät ole enää kovin optimaaliset, pimeys lisääntyy ja pakkasetkin...

Minulla valmistui hiljattain noin viiden vuoden projektina itse tehty talo, oli kyllä huomattavasti pienempi kuin teikäläisen. Jos rulianssin vaan läpi jaksaa niin kyllä se kiitos sieltä tulee, ja se tuntuu hyvälle. Vielä on mielessä se ensimmäisen kesän loppu kun tuskailin samojen asioiden kanssa, loka-marraskuussa oli kuin olikin seinät pystyssä ja katto päällä, eristykset ja lattian valun tein vasta myöhemmin. Sitten kun torppa on säältä suojassa niin helpottaa, eli pientä pyristystä vielä tarvitaan. Sitten voikin pitää sen pienen ja ansaitun paussin, itsellä se tuli lääkärin määräyksestä kun kumpikin käsi pääsi kirurgin käsiteltäväksi rasitusvammojen takia.

Sitten kun pääsee sisälle tekemään ilman vuodenaikojen aiheuttamia deadlineja, niin stressitasokin laskee. Siis mikäli osaa olla itse asettamatta itselleen deadlineja, minulta tämä ei aina onnistunut, kannattaa yrittää olla fiksumpi. Jossain vaiheessa siitä rakentamisesta tulee eräänlainen tapa ettei sitä edes enää pidä työnä, menee vaan raksalle aina kun vähänkin ylimääräistä aikaa, eikä tule mieleenkään että voisi tehdä myös jotain muuta, vaikka nähdä kavereita yms.

Talvella oli ainakin itsellä hyvää aikaa iltaisin touhuta, mutta maailmasta ei taida niin hyviä työmaavaloja löytää etteikö ikkunoista tunkeutuva pimeys veisi mehuja kun yksin touhuaa. Kesällä muu perhe tuli hakemaan joskus iltakymmenen jälkeen melkein puoliväkisin pois rakennukselta, mutta talvella oli jo kasin aikoihin ihan valmis sänkyyn.

Onnea ja tsemppiä projektiin. Onneksi on vielä joitain ketkä tekee hartiapankilla, arvostan.

 

[SamSpade]

Olin aikanaan ison rautakaupan päällikkönä ja siinä hommassa näki rakentamisen todellisuuden. Miten aikataulut pettävät, miten budjetti ei pysy, miten oma jaksaminen ei riitä, miten parisuhde kärsii (pettämisen jälkeen toisella sijalla avioeroissa taisi olla omakotitalon rakentaminen), miten byrokratia vie aikaa, miten tavarantoimitukset saattavat pettää, miten palkattu työvoima onkin jossain muualla kun pitäisi olla tontilla jne.
Hatunnosto kaikille jotka vetävät läpi.
Itse teen avaimet käteen jos joskus rakennutan.

 

[MacRef]

Kuten tuossa joku viikko sitten tuli kirjoitettua, kotoamme hajosi saunasta kiuas. Uusi on hankinnassa ja nyt pitäisi tietää tai arvata, millaisen sitä hankkisi. Muutamia speksejä ja reunaehtoja:

• Aiempi oli Harvian Moderna. Siinä on digitaalinen "komentokeskus" ja tuosta tykkäsin, joten vastaava tulee uudessakin olemaan. Nythän nuo ovat ilmeisesti sellaisia, että ne eivät enää ole edes kiukaassa kiinni vaan sen voi asentaa saunan seinälle tai vaikka kylpy- tai pukuhuoneen puolelle, jos niin haluaa. Tästä jo kotona keskustelimme ja tulee pysymään saunassa, niin tuleepahan aina samalla kun saunan päälle pistää, tarkistettua ettei saunassa ole mitään sinne kuulumatonta kiukaan ollessa päällä.
• Saunan (laskennallinen) tilavuus on noin 9 m³, joten kiukaan teho on oltava luokkaa 8 - 9 kW. Saunan todellinen tilavuus on noin 7,2 m³, mutta lasioven kanssa laskennalliseksi tilavuudeksi päätyy tuo noin 9 m³
• Seinäasennus
• Budjetin kipuraja luokkaa 450 €
• Haluan kiukaan olevan aika perinteisen näköinen, joten kaiken maailman verkkomallit ym. erikoisuudet (jotka voivat kyllä olla hienojakin, mutta eivät sovi meidän saunaan) voidaan heti unohtaa.

Tässä kun olen erilaisia vaihtoehtoja katsellut, niin listalle on poimiintunut seuraavia kiukaita: Harvia Moderna, Helo Havanna, Misa Sunny, Sawo Scandia, (" veli Leijonan" mainostama) Narvi NC ja Harvia The Wall. (lähde taloon.com, jossa aika monen eri valmistajan kiukaita on kaupan.) Onko noita muita vaihtoehtoja vielä kuinka paljon?

Onko noissa nyt tosiasiassa kummoisia eroja itse saunomista ajatellen? Onko joku, mistä kannattaa pitää näppinsä erossa visusti, eli onko huonoja kokemuksia jostain mallista jollain? Sinänsä 8 kW:n kiukaan pitäisi riittää, mutta kannattaako suosiolla ottaa astetta isompi, jolloin on varaa vähän enemmän pelata sen kiukaan lämpötiloilla? Periaatteessa kai jopa 7 kW:n kiukaan pitäisi riittää, mutta luulen jättäväni sen suosiolla väliin.

 

[Aces High]

@MacRef, edellisestä elämästä (ei kaukaisesta) jäi jonkin verran tietoutta kiukaista. Mitään konkreettista hyötyä et saa hankkimalla 8kw kiuasta tehokkaampaa kuvaituun löylytilaan, ainoastaan kavennat vaihtoehtoja budjettisi ollessa tuo 450€. Tosin laadullisesti ei käytännön eroa ole esittelemälläsi joukolla. Mun vinkki on se että ota malli mikä silmää eniten miellyttää, hyviä peruskiukaita kaikki.

 

[MacRef]

@MacRef ei ole laajaa kokemusta eri kiukaista. Ulkosaunassa menöö puhki sitä nopeampaa, mitä nopeampaa talvella sen haluaa lämpimäksi. Mutta siihen ohjausyksikköön voin tuoda oman kaksisenttiseni. Saunan sisään sijoitettuna varsin näppärä paikka, mikäli malli sen sallii, on oven karmiin pystyyn. Toimii. Ei haittaa silmää. Tulee tarkistettua sauna. Isukin saunassa näin.

Pappa kertoi joskus mökillä puukiukaan mitoituksen salaisuudet. Arvatkaa muistanko? Ja arvatkaa harmittaako, kun en muista.

Valitettavasti puukiuas ei nyt ole vaihtoehto.

 

[MacRef]

@MacRef, edellisestä elämästä (ei kaukaisesta) jäi jonkin verran tietoutta kiukaista. Mitään konkreettista hyötyä et saa hankkimalla 8kw kiuasta tehokkaampaa kuvaituun löylytilaan, ainoastaan kavennat vaihtoehtoja budjettisi ollessa tuo 450€. Tosin laadullisesti ei käytännön eroa ole esittelemälläsi joukolla. Mun vinkki on se että ota malli mikä silmää eniten miellyttää, hyviä peruskiukaita kaikki.

Jotain tämän suuntaista ajattelinkin. Pitää hieman pohtia, minkä noista haluan.

 

[MacRef]

Hyvä, että tulee muitakin kommentteja. Näistä sitten yritän suodattaa itselleni sopivan vastauksen.

Erilaisten ohjeiden mukaan minulle voisi riittää jopa 6 tai 7,5 kW:n kiuas, sillä noidenkin väitetään riittävän 9-12 kuution saunan lämmittämiseen. Mutta ne unohdan suosiolla ja harkinta on tosiasiassa vain noissa 8 ja 9 kW:n malleissa tällä hetkellä.

 

[Torsti]

Olen kanssasi eri mieltä, itse valitsisin 9Kw kiukaan. Perustelut tässä;
Sauna lämpenee selkeästi nopeammin ja kiukaan suurempi kivimassa antaa paremmin löylyä.

Miten tuo kiukaan teho vaikuttaa kivimäärään? Esimerkkinä vaikkapa Harvian Kivi PI70 ja PI90. Teho 6,9 kW ja 9,0 kW, maksimikivimäärä 100 kg ja 100 kg. Ja selvennyksen vuoksi ettei kukaan nyt puutu, niin en ole suosittelemassa ko. kiuasta @MacRef:lle sillä hän ei verkkomallia tai muuta erikoisuutta halunnut. Muuten kyseessä on aivan oiva ja tyylikäs löylygrilli.

 

[SteelGate]

• Haluan kiukaan olevan aika perinteisen näköinen, joten kaiken maailman verkkomallit ym. erikoisuudet (jotka voivat kyllä olla hienojakin, mutta eivät sovi meidän saunaan) voidaan heti unohtaa.

Tässä kun olen erilaisia vaihtoehtoja katsellut, niin listalle on poimiintunut seuraavia kiukaita: Harvia Moderna, Helo Havanna, Misa Sunny, Sawo Scandia, (" veli Leijonan" mainostama) Narvi NC ja Harvia The Wall. (lähde taloon.com, jossa aika monen eri valmistajan kiukaita on kaupan.) Onko noita muita vaihtoehtoja vielä kuinka paljon?

Meneekö Mondexin Teno-malli liian "verkkomaiseksi"? Nimestään huolimatta täysin kotimainen valmistaja. Sawosta tiedän sanoa sen verran, että ne tehdään niinkin perinteisessä saunakulttuurin maassa kuin Indonesia Filippiinit...

 

[Sistis]

Sanotaan, että suutarin lapsilla ei ole kenkiä. No, nyt on sähköinsinööri hieman epätietoinen sähköasioiden kanssa. Puolustuksekseni on sanottava, että en ole opiskellut rakennusten sähkötekniikkaa pätkääkään, vaan olen suuntautunut aivan toisenlaisen tekniikan pariin.

No, asiaan. Muutin kesällä rivitaloon, joka on rakennettu vuonna 2001. Teetin remontin, jossa myös laitatin kattoon valaisinpistorasiat. Tänään ostin kahteen tyhjänä olleeseen paikkaan kattolamput, joissa on led-polttimot.

Huomasin, että nuo molemmat valaisimet jäävät himmeästi päälle, kun valon kääntää sammuksiin. Heti alkuun tuli mieleen kauhuskenaario jostain nollajohdinviasta, mutta sellaisesta tuskin on kyse. Ilmeisesti on ihan normaalia, että tuonne jää pieni jännite, vaikka kytkimen kääntää pois päältä. Ja muista johdoista saattaa indusoitua häiriötä. Nuo LED-lamput olivat halpoja, mutta uskalsin ostaa ne, kun sähköliike niitä suositteli. Mitä googletin, niin halvoista lampuista puuttuu etuvastus, jolloin ne ovat alttiita tuollaiselle häiriöille. Myös asennukset tehnyt sähköasentaja ehti jo suositella kunnon lamppuja juuri tuolla perusteella.

Ruuvasin toimivaksi todetun valaisimen makuuhuoneen katosta irti, ja testasin sillä nuo uudet paikat. Toimi normaalisti, mikä myös kielii minusta siitä, että sähköjohdot ovat kunnossa.

Onko kanssapalstalaisilla kokemusta vastaavasta? Onko LED-lamppujen laadussa noin merkittävää eroa?

 

[benicio]

Onko kanssapalstalaisilla kokemusta vastaavasta? Onko LED-lamppujen laadussa noin merkittävää eroa?

Joo. Kiinasta tilatut g9-ledit hehkuu, osramit ei. Yksi halogeeni per valaisin "korjaa" ongelman, muistaakseni. On vaan niin kalliita nuo laadukkaat g9-ledit, tai ainakin oli.
Kyllä mun 50w ulkoledvalaisinkin vähän hehkuu, vissiin aika tavallista sekin.

 

[Sistis]

Joo. Kiinasta tilatut g9-ledit hehkuu, osramit ei. Yksi halogeeni per valaisin "korjaa" ongelman, muistaakseni. On vaan niin kalliita nuo laadukkaat g9-ledit, tai ainakin oli.
Kyllä mun 50w ulkoledvalaisinkin vähän hehkuu, vissiin aika tavallista sekin.

Keskustelin tästä tänään kollegoiden kanssa, ja samoja havaintoja heilläkin. Tosin eräällä heistä ei ollut edes auttanut lampun vaihto kalliimpaan. Huomasimme, että ilmiö tuntuu esiintyvän GU-10 -kannalla varustetuilla ledeillä, mutta E14- ja E27-kannan ledeillä ei. Sitä pohdimme, että onko noissa lampun kannoissa erilaista elektroniikkaa? Kukaan ei oikein tiennyt.

Kokeilen nyt himmeämpiä ledejä. Josko ilmiö sitten häviäisi... Jos ei, niin ei auta kuin mennä takaisin valaisinliikkeeseen ja kysyä, voisiko nuo vaihtaa sellaisiin, joissa on tuo E-kanta.

 

[PePo_17]

@Sistis

Onko tiedossasi kuinka pitkä kaapeli jakorasialta lampulle on?

(Ainakin joillakin) Ledeillä on taipumuksena hohtaa kaapeliin indusoituvan jännitteen vuoksi. Siksi valaisipisteisiin kulkevien kaapelin ei tulisi kulkea samansuuntaisesti jatkuvaa sähköä kuljettavien kaapeleiden kanssa.

 

[Sistis]

@Sistis

Onko tiedossasi kuinka pitkä kaapeli jakorasialta lampulle on?

(Ainakin joillakin) Ledeillä on taipumuksena hohtaa kaapeliin indusoituvan jännitteen vuoksi. Siksi valaisipisteisiin kulkevien kaapelin ei tulisi kulkea samansuuntaisesti jatkuvaa sähköä kuljettavien kaapeleiden kanssa.

Indusoitumisesta tuossa on kyse. En ehtinyt eilen kaivaa talon sähköpiirustuksia esiin, mutta esimerkiksi keittiössä on kahden eri valaisimen kytkimet samassa rasiassa (kummallakin oma painike) ja nuo valaisimet sijaitsevat samalla "suoralla" siten, että tämä led-valaisin on taaempana. Kun tuo edempänä oleva valaisin on päällä, taaempi led näkyy loistavan himmeänä.

Tuossa on aika kapea kohta, joten kaapelit menevät varmasti ainakin jonkin matkaa lähekkäin. Se on juuri riittävästi, että tuo häiriöjännite kytkeytyy.

Jatkuvien sähköjen suhteen en tiedä vielä tilannetta, mutta käytävän valo palaa himmeänä jatkuvasti, eli joku sitä häiritsee. Voi toki olla, että tuokin syyllinen löytyisi jonkun toisen huoneen valaistuksesta.

No, se on varmaa, että taloyhtiö ei noita johtoja ala korjata, etenkin kun jo toimivaksi havaitulla valaisimella ei ollut ongelmia.

 

[PePo_17]

^Jups. Kyllä se helpointa on etsiä toimiva lamppu.

Tämä sama ongelma on kuulemma nykyään kohtuu yleinen. SItä yritetään suitsia kaapeloimalla ristiin (vrt edellinen viesti) , ferriittirenkailla tai poppakonsteilla.

Itsekään en touhua rakennussähköistyksen kanssa, mutta seuraan sujuvasti sivusta.

 

[Sistis]

^Jups. Kyllä se helpointa on etsiä toimiva lamppu.

Tämä sama ongelma on kuulemma nykyään kohtuu yleinen. SItä yritetään suitsia kaapeloimalla ristiin (vrt edellinen viesti) , ferriittirenkailla tai poppakonsteilla.

Itsekään en touhua rakennussähköistyksen kanssa, mutta seuraan sujuvasti sivusta.

Clas Ohlsonin oma tuotemerkki, 2.3W ja 140lm ratkaisi asian. Alkuperäinen Unison Classic, 5W ja 300lm lentää mäkeen. Suhtauduin skeptisesti näihin omatuotemerkkeihin, mutta muutakaan ei kaupassa ollut, enkä sateessa viitsinyt pidemmälle kävellä.

Toimii. Todennäköisesti se, että kyse on valovoimaltaan selvästi heikommassa lampusta, on syynä tähän, ettei tuollainen häiriöjännite riitä "kummitteluun".

 

[PePo_17]

Onko muuten kyse ihan e27/14 kantaisesta lampusta vai g-jotakin kantaisesta spotista?

Noissa ledeissä on tämän em ongelman lisäksi huimia eroja. Ostin ulos muutaman mukamas laadukkaan gu10 kantaisen mollukan. Näistä kaksi poiki jo parin päivän hetkittäisen käytön jälkeen. Bilteman vastaavat ovat rokanneet jo pari vuotta. Jotta ei se merkki aina sano kaikkea.

Lisäksi ainakin osa ledeistä generoi syöttöön päin sellaista härdeliä, että voipi herkemmät laitteet tykätä huonoa. Mitään suodatusta ei välttämättä ole. Tilanne on tosin parantunut ajan saatossa.

 

[Sistis]

Onko muuten kyse ihan e27/14 kantaisesta lampusta vai g-jotakin kantaisesta spotista?

Noissa ledeissä on tämän em ongelman lisäksi huimia eroja. Ostin ulos muutaman mukamas laadukkaan gu10 kantaisen mollukan.

GU-10 -kanta. Tuossa vähän ylempänä tästä kirjoitinkin. Samoja kokemuksia oli työkavereillakin, ja juuri näiden GU-10 -kantaisten kanssa. Nuo E-kantaiset toimivat paremmin.

Sitä pohdimme, että onko noissa E-kantaisissa sitten enemmän elektroniikkaa kannan sisällä, minkä vuoksi ne toimivat paremmin...

 

[PePo_17]

GU-10 -kanta. Tuossa vähän ylempänä tästä kirjoitinkin. Samoja kokemuksia oli työkavereillakin, ja juuri näiden GU-10 -kantaisten kanssa. Nuo E-kantaiset toimivat paremmin.

Sitä pohdimme, että onko noissa E-kantaisissa sitten enemmän elektroniikkaa kannan sisällä, minkä vuoksi ne toimivat paremmin...

Pitäisi lukea huolellisemmin.

En osaa sanoa, onko komponenttien määrässä eroa, mutta asennustilaa luulisin e-kantaisessa olevan enemmän. Sitä kautta komponenttien väliset etäisyydet suuremmat ja ristiinkuulumisen mahdollisuus pienempi. Voisi luulla, että myös lämpö saadaan paremmin johdettua pois.

 

[Sistis]

Pitäisi lukea huolellisemmin.

En osaa sanoa, onko komponenttien määrässä eroa, mutta asennustilaa luulisin e-kantaisessa olevan enemmän. Sitä kautta komponenttien väliset etäisyydet suuremmat ja ristiinkuulumisen mahdollisuus pienempi. Voisi luulla, että myös lämpö saadaan paremmin johdettua pois.

Ihan normaalia, että joku juttu menee ohi silmien. Sinulta on joka tapauksessa tullut hyvää infoa tähän ketjuun, mistä kiitokset.

Voi hyvin olla, että tuo kertomasi pitää paikkaansa. Ja kirkkaimmilla valoilla noissa kulkee todennäköisesti hieman suurempi virta läpi, jolloin häiriöt saattavat kytkeytyä helpommin piirissä. Sähkömieheltä saatu vastaus oli, että halvoissa valoissa ei olisi kunnollista etuvastusta, ja siksi pienikin häiriöjännite voi riittää saamaan valoilmiön aikaiseksi. Kuulostaa ihan loogiselta.

 

[JZZ]

Halvoissa LED-lampuissa on myös sellaista ongelmaa, että ne vilkkuvat. Tuota ei muuten silmällä näe, mutta esim pyörittäessä jotain esinettä (vaikka palloa tms) huomaa samanlaisen efektin kuin telkkarissa, eli kuva päivittyy pätkittäin. Samalla myös valokuvaaminen on hyvin hankalaa, kun puolet ruuduista on pimeänä. Tuo johtunee jostain huonosta / olemattomasta kondensaattorista? Ongelma tavattavissa ainakin Motonetin halpis-ledeissä (E-kantainen).

 

[Myyrä]

Peltikatollatolla ollut reikä, mutta vesi ei ole tullut aluskatteen läpi. Toki valunut siitä päältä ja suurimmaksi osaksi imeytynyt yhden kattotuolin päällä olevaan tuuletusrimaan, joka on osin pehmeä ja homeinen. Huomasin kun kuikuilin aluskatteen välistä. Ruoteet näytti ok:lta. Ja siis kattotuolikin, mitä nyt pieni valumajälki siinä oli yläosassaan, josta asian huomasinkin. Villoihin asti ei ole tippunut.

Kysymys kuuluukin, maksaako vaivaa irroittaa pelti ja vaihtaa tuuletusrima? Vai vain korjata reikä ja jättää tuuletusrima sinne olemaan?

 

[Veijari]

Korjaisin vain reiän ja jättäisin tuuletusriman vaihtamatta. Kun vuoto loppuu niin kastunut puurakennekin kuivuu.

 

[ISH]

Mulla on sellainen pikku haave muuttaa tämän talon rossipohja asuinkäyttöön. Tila on keskimmäisen kerroksen alla, n. 40-50 neliötä ja huonekorkeus n. 165 cm eli muu perhe mahtuu kävelemään siellä suorassa. Lattia on hiekalla, seinät harkkoa ja katto ontelolaattaa. Tilaan pääsee alimman kerroksen vaatehuoneen perällä olevasta luukusta.

Jos asuisin yksin, olisin satavarmasti jo tuota tekemässä mutta luulen että vaimo olisi että radon sitä, home tätä ja viranomaiset tuota. Tosin ihan ajatustasolla piti kuitenkin ideaa kiehtovana.

Ja kaikkein villleimmissä unelmissa tuo tila olisi uima-allas..

 

[Schwein]

Todennäköisesti tyhmä kysymys, mutta esitän sen silti, koska olen täysin osaamaton ja tietämätön rakennus- ja remonttiasioissa.

Eli: väliseinään pitäisi puhkaista aukko, jonka tilalle rakennettaisi ovi. Tässä jo esitän sen, minkä en tiedä olevan mahdollista: voiko ovea varten puhkaista aukon väliseinään, vai pitääkö koko seinä purkaa?

Seinä on tavallinen gyproc-levyistä tehty väliseinä, jota pitää pystyssä metalliset rangat.