Remy Martin
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Lukko
En kyllä olisi osannut ennustaa tätä stressin määrää, vaikka toki tiesin ettei tämä mikään pikku-urakka ole. Ajattelin että kun samalle tontille rakentaa niin siinä pikkuhiljaa pakertelee kun ei mikään kiire ole ja vanhassa osassa pystyy hyvin asumaan, jos väsyttää niin pitää taukoa. Yhtäkkiä olikin loppukesä ja puurunko pystyssä keskellä kaatosateita ja tajusi että kuivumisolosuhteet eivät ole enää kovin optimaaliset, pimeys lisääntyy ja pakkasetkin...
Minulla valmistui hiljattain noin viiden vuoden projektina itse tehty talo, oli kyllä huomattavasti pienempi kuin teikäläisen. Jos rulianssin vaan läpi jaksaa niin kyllä se kiitos sieltä tulee, ja se tuntuu hyvälle. Vielä on mielessä se ensimmäisen kesän loppu kun tuskailin samojen asioiden kanssa, loka-marraskuussa oli kuin olikin seinät pystyssä ja katto päällä, eristykset ja lattian valun tein vasta myöhemmin. Sitten kun torppa on säältä suojassa niin helpottaa, eli pientä pyristystä vielä tarvitaan. Sitten voikin pitää sen pienen ja ansaitun paussin, itsellä se tuli lääkärin määräyksestä kun kumpikin käsi pääsi kirurgin käsiteltäväksi rasitusvammojen takia.
Sitten kun pääsee sisälle tekemään ilman vuodenaikojen aiheuttamia deadlineja, niin stressitasokin laskee. Siis mikäli osaa olla itse asettamatta itselleen deadlineja, minulta tämä ei aina onnistunut, kannattaa yrittää olla fiksumpi. Jossain vaiheessa siitä rakentamisesta tulee eräänlainen tapa ettei sitä edes enää pidä työnä, menee vaan raksalle aina kun vähänkin ylimääräistä aikaa, eikä tule mieleenkään että voisi tehdä myös jotain muuta, vaikka nähdä kavereita yms.
Talvella oli ainakin itsellä hyvää aikaa iltaisin touhuta, mutta maailmasta ei taida niin hyviä työmaavaloja löytää etteikö ikkunoista tunkeutuva pimeys veisi mehuja kun yksin touhuaa. Kesällä muu perhe tuli hakemaan joskus iltakymmenen jälkeen melkein puoliväkisin pois rakennukselta, mutta talvella oli jo kasin aikoihin ihan valmis sänkyyn.
Onnea ja tsemppiä projektiin. Onneksi on vielä joitain ketkä tekee hartiapankilla, arvostan.