blackhawk kirjoitti:
Jos Venäjä kehittyy nykyiseen suuntaansa, Nato-jäsenyys on juuri sellainen kotivakuutus, jota Suomi tarvitsee.
Toisaalta, jos Venäjä demokratisoituu ja muuttuu kansainvälisesti yhteistyökykyisemmäksi, Nato-jäsenyydestä ei olisi Venäjän suhteiden kannalta silloinkaan mitään haittaa. Venäjälläkin tiedetään, että Nato ei olisi demokraattisen ja naapureihinsa asiallisesti suhtautuvan maan näkökulmasta mikään vihollinen.
Tässä kyllä hämmentää tämä kotivakuutus, mille?
Takuusti asia on niin, että venäjä näkee naton nyt ja vastaisuudessa vastapoolinaan ja kävisi, kuten ovat lupailleet, että rautaa rajalle tulisi ja lujasti.
Naton jäsenyys tarkoittaisi käytännössä sitä, että suomesta tulisi poliittinen työkalu idän ja lännen sapelienkalistelussa natolle ja molempien skenarioissa sopiva taistelukenttä.
Sitä en ymmärrä miten nämä natoon haikailevat unohtavat, mitä se todella merkitsisi suomen kansalaisille kriisin sattuessa, eli se puolustuspolitiikka tulisi kyllä rakentaa muiden pilarien varaan.
Miettiä sopii kauhuskenarioita, että mitäs jos tämä typerä patsasepisodi olisi johtanutkin aseelliseen eskaloitumiseen? Viro olisi miehitetty jo ennen kuin natokenraalit olisivat aamukahviaan ryystää. Jenkeillä ei olisi mitään mahdollisuuksia syöksyä apuun, koska voimat ja varat on sidottu tärkeimpään - öljyyn, toisaalle. Viron kohtalo muistuttaisi jotenkin toisen maailmansodan puolaa turvatakuineen, lännestä lentäisi noottia ja viron kansa kärsisi joka tapauksessa ja siinäkin tapauksessa, että länsi päättäväisesti lähtisi takuitaan lunastamaan taistelutanner olisi viro, ei ne maat, jotka faktisesti sotii.
Useissa strategisissa pohdinnoissa täällä kirjoittajat, ehkä nuoruuttaan, ovat jossain tähtien sota tasoisissa todellisuudesta mahdollisimman kaukana olevissa mun iskä sun iskä pullisteluissa, sen sijaan, että miettisivät, mitä todella merkitsee erilaiset vaihtoehdot tosielämässä ja käytännössä.
Jos näissä skenarioissa suomikin olisi naton jäsen, kuka avaisi dialogia ja olisi mahdollinen vastuunkantaja, jotta tappelus, joka olisi kohtalokas ehkä koko maapallolle voisi loppua? Tämän vuoksi monien naton kaluunaherrojen lausunnoista voi havaita, ettei siellä välttämättä nähdä parhaana vaihtoehtona suomen jäsenyyttä natossa, vaan strategisena välittäjänä molemmille puolille.
Tuo lainauksen viimeinen lause kuulostaa yhtä naivin sinisilmäiseltä kuin irakin "vapauttaminen". Venäläiset voi olla kieroja, muttei sentään tyhmiä.
Kannattaa muistaa, ettei venäjästä koskaan tule amerikkalaista "demokratiaa", jonka kanssa käydä bisneslaitumelle auvoisasti, eikä mitään poliittista valtapeliä ole kummallakaan (vastakkain asettelun aika on todellakin ohi, hah!hah!haa!), siis ainakaan venäjällä, länsihän on kieroilusta ja kusipäisyydestä vapaa onnen vyöhyke. Siitäkin huolimatta, juuri sen olemassaolevan venäjän kanssa ne suhteet on luotava ja kehitettävä molempien yhteisesti, vailla toisen puolen klausuulia: jos muuttuisit haluamakseni olisit paras kaverini, muuten potkin sua perseelle ja hankin koalition koulukiusaamaan sua ikuisesti, vähän niinkuin sillä ameriikalla on tapana.
