Oletetaan, että taksilupajärjestelmä muuttuisi radikaalisti tai poistuisi kokonaan, ja tästä johtuen markkinoille tulisi lisää tarjontaa. Oletetaan samalla, että hinnoittelu vapautuisi ainakin osittain, ainakin siten, että hinnat voisivat joustaa nykytasosta kymmeniä prosentteja kumpaankin suuntaan.
Oletetaan nyt, että autoja olisi tarjolla kysyntää enemmän, siis siten että vuoron aikana ajettujen kyytien määrä laskisi useilla autoilla alle kannattavuusrajan. Jos Kelan ajot ja sopimuspohjaiset koulukyydit eivät näyttele tulonmuodostuksessa merkittävää osaa, niin kannattavuus voidaan palauttaa A) laskemalla muuttuvia kustannuksia eli käytännössä kuskin palkkaa, B) laskemalla kiinteitä kustannuksia eli siirtymällä elinkaarikustannuksiltaan edullisempaan ajokalustoon, C) nostamalla hintoja, mikäli yrittäjä arvioi hintajouston toimivan edukseen, eli kysyntä ei pienene ainakaan niin paljon, etteikö korkeammilla hinnoilla saisi enemmän tuloja, tai D) laskemalla hintoja, jos yrittäjä arvioi ratkaisun kannattavuusongelmaan löytyvän hintakilpailusta, jolla kyytejä saisi aiempaa enemmän. Käytännössä vaihtoehto C voi olla kyseenalainen, mikäli markkinat ovat hintaherkät, ja samaan aikaan osa muista yrittäjistä pyrkii alhaisemmin kokonaiskustannuksin ottamaan hintakilpailulla isompaa osaa markkinoista. Vaihtoehto D, kuten edellisestä virkkeestä on luettavissa, saattaa edellyttää toimiakseen aiempaa parempaa kustannustehokkuutta (edullisempi kalusto ja halvempi kuski). Tässä siis oletetaan, että yrittäjä voi ainakin joissakin rajoissa nostaa tai laskea hintojaan.
Jos markkinoille tulisi uusissa kilpailuolosuhteissa iso joukko uusia taksikuskeja, jolloin kyytejä ei riitä kaikille samaa määrää kuin aiemmin, niin yhtään aitoa muistuttavassa kilpailutilanteessa alkaisi pudotuspeli. Markkinoilta poistuisi sellaisia yrittäjiä, jotka eivät saavuta kannattavuustavoitettaan. Markkinat kyllä huolehtisivat siitä, että takseja on lopulta liikenteessä melko oikea määrä vastaamaan kulloistakin kysyntää. Jos kuskien määrä esimerkkisi mukaisesti "tuplataan", niin luuletko todella, että kysyntä säilyisi suurin piirtein vakiona, jos yrittäjät nostavat hintojaan roimasti kompensoidakseen vähentyneiden kyytimäärien tuoman tulonmenetyksen? Osa kyydeistä varmasti toteutuisi melko kovallakin hintatasolla, mutta osa taas jäisi kokonaan ajamatta.
No niin, kiitoksia tästä! Nyt on sellaista keskustelua, jota itsekin toivoisin alalla käytävän. Olen tällä hetkellä puhelimen varassa, joten lainaukset eivät onnistu kunnolla tai en osaa niitä tehdä. Yritän ottaa kantaa mahdollisimman neutraalisti näihin kysymyksiin.
Eli, ensimmäinen kappale, eiväthän nuo ole olettamuksia vaan tulevan liikennekaaren mukaisia päätöksiä. Luvat toki säilyvät, mutta käytännössä kuka tahansa lupaehdot täyttävä pääsee alalle. Ja toiseksi, hinnat tulevat varmasti pomppimaan sekä ylös että alas.
Sitten toiseen kappaleeseen, tällä hetkellä kelan ajot näyttelevät merkittävää osaa taksiyrittäjän kokonaistuloksesta. Koulukyydit eivät enää kuulu näihin. Monella paikkakunnalla kilpailutus on vienyt nämä kyydit joukkoliikenneyrityksille.
Sitten näihin vaihtoehtoihin. Vaihtoehto A, eli kuskinpalkka. Taksialalla kuskinpalkka on tällä hetkellä jo sidottuna ajettuihin kyyteihin, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että mitä enemmän ajettuja työtunteja, sitä korkeampi palkka, joten en näe tätä vaihtoehtona, että kuskinpalkasta haettaisiin se säästö. Alalla on tälläkin hetkellä valtava puute kuskeista ja palkan pienentäminen tuskin tilannetta helpottaa.
Vaihtoehto B on sikäli jo nyt toteutunut, että nykyään ajokalustosta löytyy jo huomattavasti edullisempaa kalustoa.
Vaihtoehdot C ja D ovat sikäli ongelmallisia, että mielestäni nämä vaihtoehdot tuovat alalle liikaa turbulenssia. Tällä hetkellä hinnat ovat kiinteitä, eli hyppäät koska tahansa taksiin, niin hinta on aina sama. Hintojen vapautuessa, alalle saattaa hakeutua sellaisia yrittäjiä, jotka painavat ensi alkuun hintoja todella alas, koska eivät tiedä alan todellisia kustannuksia. Näin ollen hinnoissa saattaa alussa tapahtua notkahduksia molempiin suuntiin. Se minne hintataso lopulta jää, on sen sijaan täysi arvoitus.
Tuntuu siltä, että moni ei ymmärrä, kuinka paljon kuluja taksiyrittäjänä toimiminen tuo tullessaan. Tästä vaikkapa esimerkkeinä vakuutusmaksut, teostomaksut, kelan perimät maksut, ajovälityspalveluiden maksut, kaikki maksuliikenteen aiheuttamat maksut, esim maksupäätteiden maksut, luottoyhtiöiden maksut yms.
Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, että toki taksialallekin on mahdollista tehdä uudistuksia ja tuotetta on mahdollista nykyaikaistaa, mutta ei sitä kannata väkisin ruveta tekemään pelkästä tekemisen riemusta.