Odotappas vaan kun työnseisaus tulee, niin alkaa median rummutus, miten tehdas menettää X monta miljoonaa per vuorokausi.Näinhän tuossa kävi. Ja on Storalla muutenkin asioita kuplimassa pinnan alla tällähetkellä. Lähinnä järjetöntä perseennäyttöä työntekijöitä kohtaan...
TES-neuvottelut tuolla on totaalisen jumissa tällähetkellä, kuun lopun jälkeen ovat sopimuksettomassa tilassa. Varastot on ajettu täyteen, ja metsäteollisuudella ei mitään intoa neuvotella. Aikamoinen vitutus oli päällä, ja työsulkua (taas) odottelivat.
No, ei se työntekijäpuolikaan mitään kovin joustavaa minun näkemykseni mukaan ole, mutta eivät sentään edes yhdessä ihan yhtä suurta vahinkoa saa aikaan kuin huono johtaja.
Odotappas vaan kun työnseisaus tulee, niin alkaa median rummutus, miten tehdas menettää X monta miljoonaa per vuorokausi.
Tää on vähän sama kun Finnairilla oli työnseisaus, niin muka meni miljoonia päivässä. Todellisuus oli, että Finnair teki itse sinä vuonna niin isot tappiot, että olemalla lentämättä se itseasiassa säästi miljoonia, kun jokainen päivä jona ne lensi ne teki persnettoa.
Mielestäni osaamiseensa ja omistautumiseensa nähden alipalkattu insinööri- ja asiantuntijaporras on koko teollisuudenalaa kasassapitävä voima ja heidän puolestaan harmittaa.Ei ole joo, huomasin saman. Se kai johtuu lähinnä koko alaa koskevasta pattitilanteesta. Toiset sanelee, ja toiset ei ala siihe taipumaan. Ja sitten toisin päin. Että sitä niittää, mitä kylvää, koko porukka.
Mielestäni osaamiseensa ja omistautumiseensa nähden alipalkattu insinööri- ja asiantuntijaporras on koko teollisuudenalaa kasassapitävä voima ja heidän puolestaan harmittaa.
Tai ei niinkään enää harmita kun metsäteollisuus on taas uudelleen Suomen ykkösteollisuudenala ja viennin veturi.
Tuossa puhuttiin Kemijärven sellutehtaan alasajosta. Havusellun tuotannossa ei ollut mitään ylikapasiteettia. Siitä on osoituksena Kemijärven alasajon jälkeen Suomeen tehdyt havuselluinvestoinnit, Äänekoski nyt viimeisimpänä. Ymmärtääkseni silloinen TJ J. Karvinenkin on myöhemmin myöntänyt sulkemisen olleen virhe.
Laajemmin Stora Enson ongelmat johtuivat paitsi toki paperin ylikapasiteetista, mutta myös täysin järjettömistä Jukka Härmälän aikaan tehdyistä vauhtisokeista Amerikan seikkailuista.
Jotain siis varmaan on pitänyt tehdä, mutta suuri syy on ollut aiempi huono johtaminen ja strategiset virheet sekä Kemijärven tapauksessa ehkä jopa kyvyttömyys nähdä tulevaisuutta. Työntekijätkin ymmärsivät paremmin havusellun erittäin hyvän tulevaisuuden ja siis ilmeisesti olisivat olleet valmiita ostamaan sen laitoksen.
Ikääntynempi työntekijäsukupolvi sekä duunarit tuntuvat kaikista vahvimmin edustavan vieläkin tuota vastakkainasettelua. Sanotaan että tuo 70-luvulla (tarkennettuna vuosikymmenen lopulla) syntynyt sukupolvi on ehkä se "aallonmurtaja" kun vastakkainasettelu ei ole niin merkittävää, 80-luvulla syntyneillä tuntuu että suurin osa on tuon "me" puolella. Toki yksilöitä löytyy paljonkin ja oma otanta on hyvin suppea. SDP:n kannatusluvuistahan näkee muutosta työelämässä, mitä vähemmän ääniä SDP saa, sitä pienempi kuilu on olemassa.Se minua hämmentää että täällä Suomessa on vieläkin niin iso kuilu työnantaja- ja työntekijäpuolen välillä, ainakin siinä vaiheessa kun aletaan miettimään yrityksen tulevaisuutta ja menestystä. Mennään eri puolille pöytää ja lyödään omat ehdotukset kehiin ja sitten neuvotellaan että mitkä ehdotukset hyväksytään ja mitä ei. Ruotsi taitaa olla edelläkävijä siinä, että sekä työpaikan johto ja duunareiden edustajat kokoontuvat säännöllisesti yhdessä pohtimaan, miten homma saadaan menestymään kaikkia hyödyttävällä tavalla. Täällä on edelleen liikaa asenne "te" vs. "me" kun pitäisi olla vain "me".
Ikääntynempi työntekijäsukupolvi sekä duunarit tuntuvat kaikista vahvimmin edustavan vieläkin tuota vastakkainasettelua. Sanotaan että tuo 70-luvulla (tarkennettuna vuosikymmenen lopulla) syntynyt sukupolvi on ehkä se "aallonmurtaja" kun vastakkainasettelu ei ole niin merkittävää, 80-luvulla syntyneillä tuntuu että suurin osa on tuon "me" puolella. Toki yksilöitä löytyy paljonkin ja oma otanta on hyvin suppea. SDP:n kannatusluvuistahan näkee muutosta työelämässä, mitä vähemmän ääniä SDP saa, sitä pienempi kuilu on olemassa.
Kyllä se on muuttumassa pikkuhiljaa. Jahka työnantajat lopettavat luottareiden kutsumista kommarreiksi. Ei työnantajatkaan ole mitään riistoporvareita.
Niin ja tärkeintä on että asioista on selvästi sovittu keskenään työpaikalla. Aika paljon on ihmisestä kiinni, että haittaako se että työantaja saattaa pistää informaatiota jostain uudesta jutusta myöhään illalla tai viikonloppuna. Varmasti myös alakohtainen juttu. Meillä on putiikki auki seitsemän päivää viikossa, joten joku siellä kuitenkin on aina jotain infoamassa tai kysymässä.
Ja ainakin meillä nuoremmat / opiskelijat eivät tunnu olevan moksiksaan. He kun kuitenkin elävät somessa jatkuvasti, niin kai se on sitten sama onko se kaveri, pomo tai joku instagram-fani jonka takia luuri piippaa. Joillakin jo pidempään talossa olleilla tuntuu kyllä olevan selkeästi negatiivinen asenne tähän, että työn ja vapaa-ajan ero hämärtyy.
@douppi & @ipaz tuo on kyllä todella kaksipiippuinen asia. Mun mielestä on jo levynkin kannalta todella tärkeää, että työt pystyy oikeasti jättämään työpaikalle. Ei ketään voi velvoittaa lukemaan duunimaileja edes kuuden jälkeen illalla. Toisaalta tärkeä ja akuutit viestit on ihan ookoo pistää viestillä.
Itse kun oon pääluottona, niin taas olen tavallaan "aina tavoitettavissa", ja aika usein noita soittoja iltaisin tuleekin. Tosin, tämän kyllä tiesin tuon ko etukäteen, eikä minua haittaa mitenkään. Plus että työajan jälkeen saa puhua myös paremmassa rauhassa. Maileja en tosin avaa työ-ajan ulkopuolella.
@douppi minusta tuo taas on jokaisen henkilökohtainen ratkaisu. Silloin, kun työstään oikeasti nauttii ja pääsee käyttämään vahvuuksiaan niin silloin on kiva hoitaa asiaa myös vapaa-ajalla. Itselläni on paha tapa mennä töihin etukäteen tekemään jotain töitä, jotka ovat jääneet rästiin. Minulle on henkilökohtaisesti tärkeää, kas kun asiakaspalvelija olen, että asiakkaat ovat oikeasti tyytyväisiä & voivat luottaa minuun. Se on minusta yksi asia, joka liittyy enemmän persoonaani kuin työnantajaan. Silloin, kun asia vaivaa minua ja jos minulla on pienikin mahdollisuus asia itse hoitaa kuntoon niin haluan sen myös tehdä. Se ei ole minulle rahakysymys vaan ihan oman henkilökohtaisen preferenssin kysymys.
Kun taas olen kotona en edes pääse hoitamaan työasioita, jonka ansiosta työt pysyvät töissä ja kotona ollaan kotona. Aikaisemmin toimin hieman toisenlaisessa asiakaspalvelutyössä ja siinä sitten kohtasi asiakkaita myös vapaa-ajalla, kun pienellä paikkakunnalla asui. Silloinkin yritin kierrellä hieman kauempaa, kun sosiaalisena ihmisenä haluan puhua ihmisten kanssa ja sitten, kun jutulle jäädään niin siinä menee äkkiä tunti. Koen sen enemmän sellaisena henkilökohtaisen PR:n rakentamisena, jonka avulla on helppoa osoittaa välittävänsä siitä, mitä tekee. Tosin minä olen tähän ikään mennessä myös hyväksynyt heikkouteni: minua ei todennäköisesti tulla ikinä arvostamaan työpaikalla töideni vuoksi vaan enemmänkin persoonani takia. Ja sille taas en voi mitään, joten en jaksa asiasta murehtia. Uraeteneminen vain on minulle hieman vaikeaa, kun tietty pedanttisuus työssä ohjaa herkästi siihen, että haluaa tehdä liian hyvin ja sitten ei päästetä poiskaan siitä asemasta.
No semmosta se on. Joka tapauksessa minun mielestäni kumpikin ratkaisu on työntekijästä kiinni ja hänen omasta suhteestaan. Kivoja keissejä voi hoitaa vapaallakin, mutta niitä vaikeampia juttuja hoitaisi mieluusti työaikana. Se on vähän kuin palautteen pyytäminen: kiva pyytää silloin, kun tietää palvelleensa hyvin, mutta heti, kun palvelee huonosti ja vihkoon menee ja itsekin sen tietää niin sitten ei kovin mielellään palautettakaan enää kysy. Jännä juttu. Persoonallisuuskysymyksiä. Olen kuitenkin yrittänyt iän myötä ajaa työn merkitystä alas ja ajatella asioita enemmän työt työnä ja muut muuna. Liika sekoittaminen tekee hallaa.
Sen verran koulutuksesta Etta parhaat yliopistot ovat yksityisia, tosin voittoa tavoittelemattomia.Tämä kapitalismin kritiikitön ihannointi menee välillä kummallisuuksiin. Perusinfraa(sähkö, vesi, ym) ja tiettyjä peruspalveluita(sairaanhoito, junaliikenne, koulutus) on fiksumpaa, ennustettavampaa ja halvempaa tuottaa suurta voittoa tavoittelemattomien valtionyhtiöiden tai kuntien toimesta..
No, jotkut ei saa juuri mitään lisiä paskoista vuoroistaan. Enkä siis tarkoittanut, että noissa olisi jotain väärää. Hyvä, jos edes jossain vielä tienaa. Mä näen keskiluokan kurjistumisen aika isona uhkana Suomessa.
Sen verran koulutuksesta Etta parhaat yliopistot ovat yksityisia, tosin voittoa tavoittelemattomia.
JOL
Menee vahan off-topic:ksi, mutta nama parhaat yliopistot ja niihin paasy, jos on valkky oppilas lukiossa ja perheen tulot ovat vahemman kuin $60000, niin tuloksena on ns. free ride (ilmainen opiskelu). Mutta toki monia asioita olisi parempi pitaa julkisen hallinnon hallussa, esim. vankilalaitokset (tama siis jenkeissa, yksityisia vankiloita), en kylla nae sille mitaan perustetta.Juu, tiedän. Mulla oli tuossa useampi syy, miksi olisi parempi pitää julkisena, eikä paras laatu edes ollut yksi niistä. Totta kai yksityinen voi olla laadukkaampi, mutta kovin edullista se ei ole esimerkiksi Jenkeissäkään.
Minkälaiseen hommaan?3-5 työpaikkaa auki Tampereella, ja rekryfirmalta tulee viestiä, että ei ole ketään, ketä kehtaisi meille edes lähettää. Alkaa olla kohta kestämätön tilanne. Pitäiskö alkaa soitella porukalle kotiin, että olis duunia tarjolla...
Minkälaiseen hommaan?
Varastologistiikkaa. Laitan yv:nä lisää.