Mainos

Tässä ketjussa tunnustamme asioita

  • 142 677
  • 1 241

JYP#44

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tyyni Kari & Klassikkopaidat
Fanitan salaa Cheekiä ja ihan oikeasti pidän Cheekin stadionkeikkoja kovimpina keikkoina mitä Suomessa on koskaan ollut.
 

Silkkeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Olen kokeillut useita eri hUUmeita höpöheinän lisäksi. Pahimmat olotilat sekä vaikutuksen alaisena, että seuraavana päivänä on edelleen tullut alkoholista. En kuorinut aivojani perunankuorimaveitsellä, nähnyt lohikäärmeitä tai hypännyt parvekkeelta kuvitellen osaavani lentää. Sen sijaan sain muutaman ikimuistoisen kokemuksen ja ymmärryksen siitä, kuinka yleistä vastaavien kokeilujen/viihdekäytön täytyy nykyään jo olla. Ostoksilla käynti on sangen helppoa ja käyttö verrattain turvallista (kunhan tietää mitä on tekemässä), eikä aisoissa pysyvä huumailu näy ulospäin mitenkään jos siitä pitää turpansa kiinni ja hoitaa arkirutiinit selvin päin.

Ala-asteella päädyttiin eräänä iltana koulun pihalle pelaamaan futista. Treenasin vapareita yrittämällä osua erääseen lamppuun useamman kymmenen metrin päästä ja lopulta onnistuin, lopputuloksena lamppu hajosi tuusan nuuskaksi. Muuta porukkaa tuo lähinnä huvitti, mutta eräs moraalinvartija oli sattunut mukaan ja vannotti minua, että jos en mene heti huomenissa kertomaan asiasta rehtorille niin tämä tekee sen itse. No, seuraavana päivänä sitten valehtelin käyneeni reksin luona ja saaneeni vielä kauhean ison laskun kotiin vietäväksi. Ilmeisesti vittuuntunut esitykseni oli sen verran vakuuttava, että kaveri uskoi sen suorilta käsin ja selvisin kuin koira veräjästä. Niin että jos luet tätä, haista vittu.

Ala-asteella löydettiin Töölöstä kaverin kanssa pieni nurmikkopläntti, johon koiranomistajat kävivät paskattamassa koiriaan. Tuo oli sopivan syrjäisessä paikassa kahden hotellin (silloin muistaakseni Radisson SAS ja Sokos Hotel Hesperia) takana, joten saatiin touhuilla siellä ilman pelkoa ohikulkijoista. No, käytiin etsimässä sopivan mittaiset kepit, jotka tökittiin paskapökäleistä läpi ja keppiä käytettiin ikään kuin "pumppuna" "linkona", jolla heiteltiin noita kakkakikkareita hotellin ikkunoihin. Muistaakseni kovin suoritus oli pökäleen sinkoaminen viidennen kerroksen ikkunaan siten, että se jäi siihen kiinni ja valui hiljakseen alas jättäen pitkän ruskean raidan koko ikkunan mitalta. Sori siivooja...

Yläasteikäisenä asustelin Kalliossa ja siskon kanssa keksittiin hieno ajanviete. Iso siivousämpäri täyteen jääkylmää vettä, ikkunalle passiin ja tilaisuuden tullen koko satsi ohikulkijoiden päälle viidennestä kerroksesta. Jatkettiin tuota säännöllisen epäsäännöllisesti parisen vuotta, useaan otteeseen poliisit kävivät kadulla osoittelemassa lampuilla ikkunaan ja soittelemassa ovikelloa, mutta luonnollsesti emme avanneet ja tilanne ei koskaan mennyt tuon pidemmälle. Uhriksi joutuneilta tuli kyllä mielenkiintoisia reaktioita, mm. "tuu tänne alas ni mä revin sut kappaleiks" jäi mieleen erityisen houkuttelevana tarjouksena. No, olihan tuo aika paskamaista toimintaa varsinkin talvipakkasilla, mutta myös niin kovin viihdyttävää.
 
Viimeksi muokattu:

ZayWest

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Käännettävät rotsit, Ensisijainen kontakti
Isä, olen tehnyt syntiä.

Fanitan salaa Cheekiä ja ihan oikeasti pidän Cheekin stadionkeikkoja kovimpina keikkoina mitä Suomessa on koskaan ollut.

Aloitan komppaamalla tätä. En näe itseäni ehkä ihan fanina kun toisinaan herra on ajatuksineen kuin pahin teini-ilmo ja verbaalista moukaria on periaatteen vuoksi jaettava. Toinen puoli on kuitenkin menestyskeskeisen elämän, jonkinmoisen tsemppimeiningin ja pinnallisuuden ihannointi. Onhan se mukava jutella syvällisiä naapurin 200kg Lillukan kanssa, mutta toisinaan on vain pyrittävä saamaan hänen tyhjäpäiseltä, mutta hävyttömän seksikkäältä siskoltaan. Säilyy balanssi ja jaksaa taas itseään läpi synkkien vesien.

Jotain oma-aloitteista voisi myös tunnustaa ja tunnustan runkanneeni bussissa junnuna. Tai lähinnä huomaamattoman tyylikkäästi hieroin itseni onnelliseen tilaan. Kello oli kymmenen aamulla, bussissa itseni lisäksi neljä ihmistä ja olin tentistä menossa himaan. Farkut eivät koskaan toipuneet täysin.
 

NDT665

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Laitoin "ylimääräisen" tykinjytkyn uuden vuoden jälkeen näkemääni, houkuttelevan punaiseen postilaatikkoon. En jäänyt koskaan kiinni.

Tein jo pentuna jänskiä pommeja. Mielenkiintoisimmat oli niistä kääritty joulupaperiin, jotta ne eivät vanhempien tai siskosten penkoessa kaappeja kiinnitä huomiota. Uutena vuotena sitten poksahteli.
Lapsuuden kerhoissa oli vain pari pahempaa tapaturmaa: hurjin meistä menetti silmänsä ja toinen vain etusormensa.
Minun pommit räjähtelivät vain metsiköissä ja öisin urheilukenttien reunalla. Kuka nyt tytöistä olisi ehtinyt olla kiinnostunut? Kohteen laukeamisprosentti on siis ollut aika hyvä/huono.

Erään valmistamani sytytyslankapommin kamu pisti paikallisen tanssitalon postiluukusta sisään. Kyllähän sen pitikin räjähtää, mutta paikkana oli tuulikaappi, jonka kaikki ikkunalasit molemmin puolin lakkasivat olemasta.
Armeijan loppupuolella kävin pariviikkoisen pioneerikurssin, jonka jälkeen en ole räjäyttänyt yhtään mitään.
Tieto teki minusta impotentin?

Jos joku jatkislainen maajussi haluaa siirtää oman purettavan navettansa vaikka Espoolta maata kiertävälle radalle parin kananpaskasäkin ja fairypullon hinnalla, niin…
 

Vanha Len

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Boners
Tunnustan olevani monissa asioissa ennakkoluuloinen ja myös semisti rasisti. Tosin tämä ei hetkauta mua pätkääkään. Olen vieläpä rasisti monessa muussakin asiassa kuin pelkästään näiden loispakolaisten suhteen.
 

Wicci

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Pittsburgh Penguins, Sudden Death (RIP)
Pikkuveljen kanssa ollaan synnytty samana päivänä, eri vuonna tietysti. Pikkuveljen kummitäti oli mulkku (vaikka mutsin paras kaveri olikin), on kai vieläkin. Mun kummitäti toi aina lahjan myös mun pikkuveljelle synttäreillä mutta toi mulkumpi pikkuveljen kummitäti ei koskaan edes onnitellu mua. Kyräili vaan pikkuveli sylissä ja lörpötteli sille. Alkohan se vituttaa pientä ihmistä. En kuitenkaan ala-asteikäisenä suunnitellut mitään kostoa, kosto tuli vahingossa monen sattuman kautta. Luokkakaverin kanssa pöllittiin koulusta muovailuvahaa ja väänneltiin sitä kotimatkalla. Kotimatka kulki tän mulkun kummitädin kerrostalon pihan läpi ja tänä kyseisenä päivänä huomasin sen hienon Fiat 127:n olevan parkissa. Hetken mielijohteesta tungin sen koko helvetin muovailuvahapallon sen tankin luukusta sisään ja eihän se sitä sitten kestäny. Se kone siis.

Joten tuli tunnustettua kaksikin asiaa, Ojoisten ala-aste Hämeenlinnassa on pientä erää muovailuvahaa köyhempi ja jatkossa mulla oli synttäreillä aina kivaa kun näin sen mulkun naaman. Parasta siinä oli se, että näin ilmeet kun se mutsillekin valitti joku päivä, miten hänen Fiatin kone on tuhottu.

Noi kaikki siis 80-luvun lopulla. Viimeisen kostoni sain tälle ihmiselle kun hänen tyttärensä tuli meille 90-luvun puolivälin tienoilla kylään ja tutustuun kaupunkiin. Maalta kun olivat. Minä tietysti oppaaksi tyttärelle kun olin mopoiässä ja samaa ikäluokkaa tyttären kanssa. Tottakai, tulihan sitä sitten yön tunteina pantuakin.

Mutta kyllä mä monta synttäripäivää kärsinkin, joten sovitaan meidän olevan sujut nyt.
 

Syöttöpiste

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Olen joskus lyönyt mustaa. Ja en nyt tarkoita kummelimaisesti kasipallon lyömistä biljardipyödän äärellä. Tämähän on näinä aikoina vaarallista tunnustaa, koska rasistikortti heilahtaa helposti. Tilanteessa ei kuitenkaan tapahtunut viharikosta, koska lyönnin kohteena ollut tummaihoinen halusi tapella ja puolustin vain itseäni linttaamalla häntä vatsaan ja ns. ilmat pihalle. Ei halunnut tapella enää sen jälkeen. Tämä tapahtui aikoinaan ala-asteella.

Olen myös joskus tullut ajaneeksi kuorma-autolla ylikuorman kera. Ylikuormaa oli karkeasti arvioiden noin 5-6t. Onneksi ei poliisi pysäyttänyt punnitakseen ajokkini painoa. Olisi ollut melko kova lasku, minkä olisivat kirjoittaneet.

Viimeinen ja kaikista ankarin rikos ja synti, mitä olen koskaan tehnyt on: Olen joskus katsellut tv:stä KalPan ja Tapparan välistä peliä ja samalla toivonut KalPan voittoa. Tuon jälkeen olen viettänyt monta unetonta yötä miettien mitä kaikkia kauheuksia minulle onkaan luvassa kun hiippakuntaa joskus vaihdan. Joudunko kuuntelemaan kenties Yötä tai katselemaan kun Mervi Tapola, Tuksu ja Keskisen Vesa tekevät "sitä"? Myös Pekka Virran näkeminen JYPin vaihtoaitiossa penkin takana voisi olla perin ikävä rangaistus. Mitä minut pitäisi tehdä jotten kokisi noin karua kohtaloa vai onko sitä vain tyydyttävä osaansa?
 
Viimeksi muokattu:

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK
Ajoin muutama viikko sitten erään nuoren kuoliaaksi. Tai oikeastaan sain aikaiseksi ilmavirran, jonka vaikutuksesta kyseinen nuori lensi takanani ajaneen rekan alle. Tapahtumapaikkana oli Hämeenlinnanväylä, muutama kilometri pohjoiseen Nurmijärveltä.

P.S. Ja se uhri oli orava.
 

NDT665

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Väiski Vemmelsääri ei tee enää elokuvia. Hänen päänsä irtosi viime syksyn ronskissa pusussa Mondeon etusäleikköön.
R.I.P.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Olen minäkin ajanut oravan hengiltä. Siis autolla, en nyt sillä lailla ole oravan kanssa sentään. Harmillinen tapaus. Orava vielä pysähtyi tien sivusta juostessaan penkalle, mutta viime hetkellä päätti lähteä tien yli. Suoraan renkaan alle. Autoon kuului vain kaksi pienta napsahdusta, ensin etu- ja sitten takarenkaasta. Siihen kuukahti.

Keskisessä Kaliformiassa ajoin autolla lintuhämähäkin yli. Hämis tuli ihmeen reipasta vauhtia vasemmalta, ja splät, suoraan Lincolnin leveän eturenkaan alle. Oli saakelin iso otus, mutta ei siitä paljoa jäänyt päältäajon jälkeen tielle.

Olen tappanut vasikan lyömällä eläintä vasaralla päähän. Tässä oli kyse paremminkin eläinsuojelullisesta toimenpiteestä.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Tunnustan, että teininä tulin kaivertaneeksi silloisessa asuintalossa asuneen kusipäisen naapurinmiehen puhelinnumeron lukuisiin puhelinkoppeihin, ja saatetekstiksi kirjoitin vielä "homoseksiä tarjolla". Kyseinen naapurismies uhkaili minua, kävi syyttä suotta valittamassa vanhemmilleni ja huokui fyysisen väkivallan uhkaa, joten katsoin oikeutetuksi järjestää hänelle pientä vipinää elämään.

Minkälainen mies ylipäätään uhkailee yläkoululaista? Tuolloin eli noin 26 vuotta sitten olin hyvätapainen ja kunnollinen nuorimies, joten aiheeton kyräily pisti sylkirauhasetkin sen verran liikkeelle, että tulin äijän uhoamisten jälkeen räkineeksi hänen ulko-oveensa yli vuoden verran putkeen aina siitä ohi mennessäni rappukäytävässä. Ehkä iljettävä kosto, mutta mitään en saatana kadu, mulkku miehekseen koko äijä.
 

Useful Idiot

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Tunnustan, että teininä sen aikaisena skeittirampeilla oli rekan lava parkissa, johon murtauduttiin sisälle vain huomatakseen, että lava oli tyhjiä panttipulloja täysi.
Tunnustan myös, että kyseisiä pulloja saattoi sattua paikallisten kauppojen palautusautomaatteihin monen tuhannen markan edestä.

Tunnustan myös, että ostin skeitticompleten(1000mrk) ja skeittikengät (n.300mrk) noilla rahoilla.

Hyvät oli gearit. Ei läskit vinkunut.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings

Iisoppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, FC Lahti, Lahden Ahkera, LHS
Saimme veljeni kanssa aikoinaan mummolta joululahjaksi 150 mk. Veljen rahat jäi äidille talteen mutta ne hukkui jonnekin. Eri paikoista rahoja etsittiin mutta niitä ei löytynyt. Asia unohtui mutta myöhemmin löysin kirjekuoren ja rahat keittokirjan välistä. Jätin rahat paikoilleen kunnes tuli euron aika (ja markat piti käyttää pois). Päätin ottaa rahat kun niitä ei enää kukaan kaivannut. Pari vuotta tämän jälkeen kun puhuttiin (mystisesti) kadonneista asioista niin äiti mainitsi joulurahat. En voinut kertoa että minä löysin ne. Nyt asia on taas hautautunut. Rahojen häviämisestä on nyt varmaan ainakin 25 vuotta.
 

vilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kauhajoen Karhubasket
Minä hajotin sen meidän perheen ensimmäisen nintendon. Se nintendo taisi olla virallisemmin malliltaan Family computer.

Nintendon pelikasetilla oli sellainen peli kuin Baseball. Hävisin erään baseball-pelin ja suutuspäissäni revin konsolin muuntajan irti seinästä, heitin sitä ja se hajosi.

Tämän jälkeen koitin sitten peitellä jälkeni. Laitoin konsolin hyllylle ja taisin sanoa veljelleni että keräsin konsolin pois. Nyt on kesä ja päätin, että pidetään taukoa pelaamisesta. Tästä ajasta on tainnut kulua aikaa sellaiset 23 vuotta. Mutta en ole tainnut oikein koskaan tunnustaa kenellekään tekoani enkä ole koskaan teostani jäännyt kiinnikään. On vain tuumattu jälkikäteen että konsoli on mennyt hajalle ja ostettu tilalle se "aito Nintendo".

Edelleen minua itseäni kaduttaa se mitä tein. Voishan se olla hienoa ja retroa pelata yhä tuota konsolia, jos se vain toimisi.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Tunnustan, että olen kussut Kiasman seinään.

Olisit kuvannut kusemisen videolle ja myynyt sen Kiasmaan installaatioksi, olisit saanut rahaa ja mainetta postmodernina taiteilijana. Kyseinen kusivideo olisi luultavasti ollut ihan parhaasta päästä Kiasman kokoelmissa erilaisten paskalla tuherrettujen käsitetaideteosten joukossa.
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Minä kusin joskus vappuna biokemian laitoksen seinään. Se oli silloin vielä Helsingin keskustassa.
 

Knox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers
Olen aikanaan kaatanut reippaat määrät ulostuslääkettä erään mulkun tuoppiin. Kyseessä oli muutaman vuoden minua vanhempi tapaus, joka oli totaalinen kusipää. Oli kotibileet, ja kyseinen kaveri tapasi aina juoda oluet lasista/tuopista. Ihmetteli kyllä erikoista makua, mutta joi entiseen malliin.

Ai että kun kaveri ripuloi vessassa, se tunne kun lähes kaikkien vihaama öykkäri paskoo niin että koko kämppä raikaa ja kaikki nauravat. Kun en fyysisesti pärjännyt niin piti keksiä muuta.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Tunnustan, että vaikka Olli Lindholmin kuolema nuorena oli ikävä asia ja Yö oli suomi-Rockin klassikkoasemaan yltänyt veteraanibändi, niin en minä oikeasti muista Yöltä muita kappaleita kuin Tia-Marian, ja siitäkin vain kertosäkeen.

Sen kertosäkeenkin kuulin kerran jollain festivaaleilla (Ankkarock?) jossa Yö soitti ja jossa kävelin sattumalta lava-alueen ohi matkalla kuuntelemaan jotain toista yhtyettä. Ei tule tällä hetkellä mieleen yhdenkään muun biisin sanoituksia tai sävelkulkuja. Voi olla, että jonkun olen kuullut, mutta en niitä juuri nyt muista.

Ikävä poismeno silti, ei pitäisi noin nuorena lähteä Lindholmin tai muidenkaan.
 
Suosikkijoukkue
1992-1993 JyP HT, no smoking team
Käyn usein Malmilla kaupassa ja aina kun olen siellä, niin metskaan sopivan oloisia tyyppejä ja arvuuttelen kuka heistä voisi olla @pettter
Veikkaan, että aito ja oikea ei ole vielä tullut vastaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös