Tässä ketjussa tunnustamme asioita

[Evil]

Niinhän noista Use Your Illusioneistakin ulistiin, että eivät pärjää Appetitelle, kun ei jaksettu kuunnella kahta levyä loppuun asti. Totuus on se, että Gunnareiden nimellä on julkaistu vain priimaa, ei ainuttakaan huonoa levyä.

Ja Gunnareiden paras biisi on muuten tässä:

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=NAxwmaCDYcI

Näistä Illusioneista olisi saanut helevetin hyvän ep:n kun olisi pikkuisen tiivistänyt. Toisella puolella olisi Dust’n’Bones ja 14 Years, toisella Locomotive ja se Estrangedin pätkä, missä on nimimerkki Slashin kuolemattomin ja ainoa kuolematon kitaramelodia. Se kestää jotain 16 sekuntia. Kaikki muu siitä ylipöhöttyneestä tuplakaksoisöveristä on silkkaa paskaa.

 

[Hööty]

Taisinpahan olla kahdeksannella luokalla, kun Hysteria ilmestyi. Olin pitänyt Leppardia sellaisena pophevin nousevana kykynä. Vähän parempana kuin Quiet Riot mutta ei nyt ihan Scorpionsina (josta en edes pitänyt) kuitenkaan. Pyromanialla oli yksi vitun hyvä biisi, Too Late For Love, ja muutamia ihan kelpoja. Välillä oli menettänyt kätensä runpali ja kulunut vuosia oli, eli ei tiedetty mitä tulee. Tuli jotain Meat Loafin Bat Out Of Hellin, Bonnie Tylerin ja Mott The Hooplen sekoitusta. Helevetin hienosti viilattua ja siihen aikaan vallankumouksellisen kirkasta soundia, mutta ei siinä sielua ollut paskaakaan. 1987 oli mulle muutenkin sellainen suurten pettymysten vuosi. Hysteria, vitun paskaksi osoittautunut Whitesnaken tukkahevilinja, mainion comebacklevy Perfect Strangersin nosteen vesittänyt sysipaska Deep Purple -levy House of Blue Light, Bowien VIELÄ edellistäkin paskaa paskempi Never Let Me Down, Springsteenin valju Tunnel of Love... No, muutama hyvä levy sentään tuli vuonna 1987. Princen Sign O’ The Times, Grateful Deadin In The Dark... oliko muita?

Anthraxin Among the Living, Testamentin The Legacy ja King Diamondin Abigail nyt ainakin.

 

[Hööty]

Näistä Illusioneista olisi saanut helevetin hyvän ep:n kun olisi pikkuisen tiivistänyt. Toisella puolella olisi Dust’n’Bones ja 14 Years, toisella Locomotive ja se Estrangedin pätkä, missä on nimimerkki Slashin kuolemattomin ja ainoa kuolematon kitaramelodia. Se kestää jotain 16 sekuntia. Kaikki muu siitä ylipöhöttyneestä tuplakaksoisöveristä on silkkaa paskaa.

Ainoa mikä on paskaa on tuo lainaamani kommentti, jonka olet kirjoittanut tänne palstalle varmaan viisi kertaa jo aiemmin.

Locomotive on kyllä käsittämättömän kova biisi, kuten myös pari biisiä ennemmin oleva Breakdown.

 

[nummenkallio]

Näistä Illusioneista olisi saanut helevetin hyvän ep:n kun olisi pikkuisen tiivistänyt. Toisella puolella olisi Dust’n’Bones ja 14 Years, toisella Locomotive ja se Estrangedin pätkä, missä on nimimerkki Slashin kuolemattomin ja ainoa kuolematon kitaramelodia. Se kestää jotain 16 sekuntia. Kaikki muu siitä ylipöhöttyneestä tuplakaksoisöveristä on silkkaa paskaa.

Siitä olen ehkä snadisti samaa mieltä, että yhdeksi levyksi tiivistämällä olisi saatu kasaan Appetitea kovempi rocklevy. Siitä olisi tullut se oppikirja-rocklevy, mikä Appetite nyt on. Mutta toisaalta näin 30 vuotta myöhemminkin tuo tupla on niin antoisa kaikkine häröilyineenkin. Eihän tuon jälkeen mikään bändi ole uskaltanut tehdä tuplalevyjä. Minä kaipaan Axlin mahtipontisuutta, se on aina tervetullutta. Axl elää niin 70-luvun rockin ajatusmaailmassa, sehän ihailee sen ajan Elton Johnia. Ja se on hienoa!

 

[Hööty]

Siitä olen ehkä snadisti samaa mieltä, että yhdeksi levyksi tiivistämällä olisi saatu kasaan Appetitea kovempi rocklevy. Siitä olisi tullut se oppikirja-rocklevy, mikä Appetite nyt on. Mutta toisaalta näin 30 vuotta myöhemminkin tuo tupla on niin antoisa kaikkine häröilyineenkin. Eihän tuon jälkeen mikään bändi ole uskaltanut tehdä tuplalevyjä. Minä kaipaan Axlin mahtipontisuutta, se on aina tervetullutta. Axl elää niin 70-luvun rockin ajatusmaailmassa, sehän ihailee sen ajan Elton Johnia. Ja se on hienoa!

Mulla on Spotifyssa tiivistetty soittolista Illusioneista. 81 minuuttia näkyy olevan silti mitta. Taitaa se justiin mahtua yhdelle CD:lle?

 

[nummenkallio]

Mulla on Spotifyssa tiivistetty soittolista Illusioneista. 81 minuuttia näkyy olevan silti mitta. Taitaa se justiin mahtua yhdelle CD:lle?

Mulla on molemmat vinyylit vuodelta 1991. Ajattelin laittaa jotenkin kehyksiin uudessa kämpässä.

 

[Evil]

Anthraxin Among the Living, Testamentin The Legacy ja King Diamondin Abigail nyt ainakin.

Hyvä veto. En tosiaan huomioinut noita äärimmäisemmän metallin alalajeja, kun en niistä ole ollut oikein ikinä kiinnostunut. En huomioinut räppilevyjäkään, kun en niistäkään. Enkä iskelmiä. Tekikö Lea Laven parhaan albuminsa 1987? Frederik?

Olen kyllä sitä mielipuolta, että minun syntymävuoteni, 1973, on jos ei nyt paras niin ainakin yksi parhaista modernin länsimaisen populaarimusiikin historiassa. Aatellaas nyt. Dark Side of the Moon, Houses of the Holy, Quadrophenia, Aladdin Sane, Tres Hombres, Pronounced Leh-nerd Skin-nerd, Sabbath Bloody Sabbath, Raw Power, Goat’s Head Soup, Wake of the Flood, Greetings From Asbury Park, N.J., Catch a Fire, Space Ritual... Helvetin paljon hienoa musiikkia putkahti ilmoille samana vuonna kuin Evil.

 

[Breeze Harbour]

Nimimerkkisi perusteella voisin mennä naimisiin sun kanssa.

No ehkä musta liikkuu hyvällä mäihällä miehistä kiinnostunut versio tuolla jossain?? En mä tiiä, kaikki on mahollista.

Just nyt mielessä on naiset, tai no nainen. Päätinpä nyt senkin vielä tunnustaa ettei mene OT:n puolelle. Lisätiedot pidän samassa paikassa minne säilön ajatukseni.

 

[Hööty]

Hyvä veto. En tosiaan huomioinut noita äärimmäisemmän metallin alalajeja, kun en niistä ole ollut oikein ikinä kiinnostunut. En huomioinut räppilevyjäkään, kun en niistäkään. Enkä iskelmiä. Tekikö Lea Laven parhaan albuminsa 1987? Frederik?

Olen kyllä sitä mielipuolta, että minun syntymävuoteni, 1973, on jos ei nyt paras niin ainakin yksi parhaista modernin länsimaisen populaarimusiikin historiassa. Aatellaas nyt. Dark Side of the Moon, Houses of the Holy, Quadrophenia, Aladdin Sane, Tres Hombres, Pronounced Leh-nerd Skin-nerd, Sabbath Bloody Sabbath, Raw Power, Goat’s Head Soup, Wake of the Flood, Greetings From Asbury Park, N.J., Catch a Fire, Space Ritual... Helvetin paljon hienoa musiikkia putkahti ilmoille samana vuonna kuin Evil.

Kyllähän näitä 87 vuoden levyjä löytyy kun hieman miettii. Evilille rakas Appetite for Destruction tietysti, Marillionin Clutching at Straws, Rushin Hold Your Fire, Miljoonasateen eka, Sepulturan Schizophrenia, Peer Güntin Good Gilrs Don't ja toki Popedan Ei oo valoo.

 

[Evil]

Siitä olen ehkä snadisti samaa mieltä, että yhdeksi levyksi tiivistämällä olisi saatu kasaan Appetitea kovempi rocklevy. Siitä olisi tullut se oppikirja-rocklevy, mikä Appetite nyt on. Mutta toisaalta näin 30 vuotta myöhemminkin tuo tupla on niin antoisa kaikkine häröilyineenkin. Eihän tuon jälkeen mikään bändi ole uskaltanut tehdä tuplalevyjä. Minä kaipaan Axlin mahtipontisuutta, se on aina tervetullutta. Axl elää niin 70-luvun rockin ajatusmaailmassa, sehän ihailee sen ajan Elton Johnia. Ja se on hienoa!

Ei Eltonin ihaileminen ole koskaan hienoa. Mieti nyt vaikka Mikko Alataloa.

Ymmärrän pointtisi. Minusta oli hienoa kun CMX teki Dinosaurus Stereophonicuksen. Rakastan tuplia, vaikkapa nyt Exile On Main Streetiä, Valkoista Tuplaa, Quadropheniaa, Electric Ladylandia, Physical Graffitia. Tuplan tekemisessä pitää kuitenkin olla funktio. Syy. Joko rakenne, musiikin ja lyriikan keinoin kerrottu tarina joka vaatii tilaa tuplan verran. Tai sitten on vaan niin paljon hienoja biisejä, että ne ei mahdu yhdelle. Princen Sign on tällainen levy. Nick Caven Abattoir Blues / Lyre of Orpheus.

Guns’n’Rosesin syy tehdä tuplalevyjä ei koskaan valjennut minulle. Eihän niillä, saatana, ollut hyviä biisejä edes yhdelle kokonaiselle lp:lle! Miten sitten tuplalle, tai jopa kahdelle?

Mahtipontisuus on ihan ok, jos on mistä ammentaa. Nimimerkki Axl Rose lupaili kunnon ilotulitusta, mutta aika tuhnu tussari tuli. Määrä ei korvaa laatua. Paskat biisit on paskoja biisejä, vaikka niitä latoisi 15 päällekkäin. Määrä kasvaa, laatu ei parane. Suurin osa Illusioneista kuulostaa köyhän miehen Love/Hatelta tai Rautalammin kansanopiston bändikerholta soittamassa Damnedia ja Billy Joelia.

 

[Evil]

Kyllähän näitä 87 vuoden levyjä löytyy kun hieman miettii. Evilille rakas Appetite for Destruction tietysti, Marillionin Clutching at Straws, Rushin Hold Your Fire, Miljoonasateen eka, Sepulturan Schizophrenia, Peer Güntin Good Gilrs Don't ja toki Popedan Ei oo valoo.

Vittu, unohdin Clutchingin! Ruoskaa ja kieltäymystä! Rushia diggaan, mutta Hold Your Fire ei ole niitä isoimpia suosikkeja. Gynttikin oli jo tehnyt parhaansa. Muista en välitä.

 

[nummenkallio]

Ei Eltonin ihaileminen ole koskaan hienoa. Mieti nyt vaikka Mikko Alataloa.

En ehdi millään vastata kaikkeen, mutta jos ihan oikeasti vertaat Elton Johnia ja Mikko Alataloa keskenään, niin todellisuus on hämärtynyt.

Elton on tehnyt muun muassa nämä:

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=DtVBCG6ThDk

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=GlPlfCy1urI

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=r_QZe8Z66x8

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=UroApoVbKn0

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=NagnbRHdh-0

Puhutaan sit sen jälkeen. Elton on vitun kova. Monesti myös nähty, kuten on tapana mainita.

Minä ihailen Elton Johnia. Mahtava äijä.

 

[Hööty]

1973 on muuten kova vuosi, tajusin juuri, että Genesiksen parashan on siltä vuodelta. Ja se ei ole vähän se. Eltonista sen verran, että vaikka olisi julkaissut vain Your Songin niin sillä jo pitäis päästä kaikkiin mahdollisiin kunniagallerioihin.

 

[Breeze Harbour]

Tunnustan että ylläoleva keskustelu aiheutti taas kerran minussa reaktion "Mitä vittua nyt taas?"

Älkää laittako mua tunnustamaan enää tänään.

 

[Evil]

1973 on muuten kova vuosi, tajusin juuri, että Genesiksen parashan on siltä vuodelta. Ja se ei ole vähän se. Eltonista sen verran, että vaikka olisi julkaissut vain Your Songin niin sillä jo pitäis päästä kaikkiin mahdollisiin kunniagallerioihin.

Jumalauta, Selling England by the Pound! Loistava! Jotenkin unohtui listaillessani. Ja on siitä levystä muutkin tykänneet. Taskisen Ari nyt ainakin.

 

[Moto]

Tunnustan että ylläoleva keskustelu aiheutti taas kerran minussa reaktion "Mitä vittua nyt taas?"

Älkää laittako mua tunnustamaan enää tänään.

Tunnustan, etten jaksa selvittää kuinka monta sivua taaksepäin tätä ketjua pitää selata ennen kuin löytää jonkun tunnustuksen.

 

[Evil]

Minusta Genesis on kyllä vähemmän kuin osiensa summa. Tykkään Sellingistä ja Lambista, mutta muutoin olen Gabriel-mies. Minusta Gabrielin soolot - etenkin eka, kolmas ja neljäs - ovat ihan saatanan paljon parempia levyjä kuin mikään mihin Genesis on ikinä kyennyt.

 

[nummenkallio]

Jos nyt täällä pitää jotain tunnustaa, niin minä en mene välttämättä suihkuun baari-illan jälkeen. Menen nukkumaan dödöt kainalossa.

 

[Palstalegenda]

Tunnustus: Mikko Alatalon Känkkäränkkä on kympin arvoinen lastenlaulu. Ja Alatalon Suojelusenkeli on myös aivan priimaa.

Kulki kaksi pientä lasta pitkin vaarallista siltaa...

Jos ei tuosta herkisty, niin joutaa hypätä Merikoskeen.

Tunnustan myös, etten ole hypännyt Merikoskeen.

 

[ace]

Kuka olikaan se nimimerkki joka mainitsi palstan ainoasta oikeasta oikein eläjästä. I feel you, musiikkiakin voi ilmeisesti kuunnella väärin.

Tunnustan että naurattaa.

 

[Evil]

Tunnustan, etten jaksa selvittää kuinka monta sivua taaksepäin tätä ketjua pitää selata ennen kuin löytää jonkun tunnustuksen.

Mikä on lopultakin tunnustamista? No tunnustetaan sitten. Olen pannut kansanedustajan tyttären kaveria kansanedustajan saunan lauteilla. Hyi minua.

Äitiäni vihaan leppymättä. Onko se tunnustus? Ikinä en anna anteeksi niitä sanoja, mitä se saatanan kuppainen huuhka sanoi minun lapsilleni/-stani.

Sami, minä olin se joka kusi kaljapulloosi 1988.

 

[nummenkallio]

Kun Donkkarit alkoi myydä levyjä eniten eli Hyvää yötä-levyllä, niin kyllähän siinä oli jo paras terä mennyt. Mutta kai sen niin täytyy mennä, että suurimmat särmät ja innovatiivisuus täytyy kadota, että suuri yleisö löytää levyostoksille.

Donkkarit tekivät itse asiassa parhaan levynsä viimeisellä levyllään. Se nimetön oli bändin mestariteos.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=S-3w0GGFlVY

Sen jälkeen oli vähän sellainen tunne, että höh, miksi nyt lopettavat. Tuo viimeinen levy oli tosi hyvä. Ja "Keltainen satama" on bändin paras biisi.

Donkkarit hajosivat juuri kun niistä tuli helvetin hyvä bändi.

 

[Breeze Harbour]

Kuka olikaan se nimimerkki joka mainitsi palstan ainoasta oikeasta oikein eläjästä. I feel you, musiikkiakin voi ilmeisesti kuunnella väärin.

Tunnustan että naurattaa.

Mitään sellaista en tunnusta, minkä olen jo kerran tunnustanut.

Tunnustan että en ole vieläkään kännissä.

 

[Moto]

Donkkarit tekivät itse asiassa parhaan levynsä viimeisellä levyllään. Se nimetön oli bändin mestariteos.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=S-3w0GGFlVY

Sen jälkeen oli vähän sellainen tunne, että höh, miksi nyt lopettavat. Tuo viimeinen levy oli tosi hyvä. Ja "Keltainen satama" on bändin paras biisi.

Donkkarit hajosivat juuri kun niistä tuli helvetin hyvä bändi.

Verta, pornoa & propagandaa ja Kaksoisolento ovat minulle tärkeimmät Don Huonot-levyt, joskin ensin mainittua voisi ehkä tiivistää vinyylimittaan muutaman heikoimman biisn karsimalla, mutta tuo viimeinen tulee heti niiden jälkeen. Chydeniuskin on kelpo kannuttaja, mutta avautui Antti Lehtisen suuruus viimeistään bändin toistaiseksi viimeisellä keikalla, kun Letku vieraili lavalla loppumetreillä ja suunnilleen tuhosi Jussin rumpusetin.

Tässäkään ei tainnut olla mitään tunnustusta, pata kattilaa soimaa.

 

[nummenkallio]

Tunnustan että en ole vieläkään kännissä.

Vielä ehtii! Minullakin on humala nyt vähän ns. takapainotteinen.