Canucks-fanin näkökulmasta:
Sympatiat:
1. Washington Capitals: Sympatiat tulivat oikeastaan sen jälkeen kun Ovechin aloitti Capseissa. Ovien peliä on erittäi mukava katsoa, kun mies on useimmiten aina todella innoissaan ja sydämellä mukana. Ennen Ovechinia joukkue oli mulle aika HMV.
2. Minnesota Wild: Canucksin divarivastus, Mikko Koivu ja vielä kun Mikke Granlund liittyy jengiin. Jotenki Wild on muutenki semmonen sympaattinen "pikku"seura. Ehkä miellän sen ylimielisesti Canucksin pikkuveljeksi jollain omituisella tavalla.
3. Philadelphia Flyers: Jo 1997 finaaleissa olin iso Ericin ja Legion of Doomin puolella, mutta harmittavasti Wings vei cupin. Vuosi sitten keväällä toivon Cuppia Phillyyn ja Timoselle yli kaiken (varsinkin ku vastassa oli Chicago->seuraa antipatioissa).
Antipatiat:
1. Chicago Blackhawks: Muutaman viime kevään playoffien johdosta muodostunut ylivoimaiseksi inhokiksi. Pelaajat kuten Pat Kane ja Byfuglien vituttaa suunnattomasti. Buff ei enää niinkään paljon, mutta Kanen ylimiesen näköinen naama ja hymy sekä urpon näköinen takatukka vaan ärsyttävät suunnattomasti. Myös pari JA:n provoiluhenkiset kirjoitukset ja itkemiset otteluseurantaketjuissa jonkin verran ärsytti.
2. New Jersey Devils: Ollut aina kohtalaisen tylsä joukkue, mutta silti samaan aikaan ärsyttävä.Tarkempia syitä en osaa sanoa, mutta vuodesta 1995 ko. joukkue on lähinnä vaan vituttanut. Ehkä Marty Brodeurin itkuilla on ollu vaikutusta tähän fiilikseen muustakin joukkueesta.
3. Pittsburgh Penguins: Varmaan samat syyt kuin muillakin vihaajilla. En arvosta tapaa, jolla Pens on pariin kertaan noussut huipulle. Ensin kontataan ja saadaan Mario, myöhemmin Jagr. Sitten pelataan keskinkertasesti kunnes taas kontataan ja saadaan Crosby, Malkin etc. Crosby ärsyttää myös omalla tavallaan, vaikkakin pidän häntä maailman parhaana. Mutta jälleen päästään niihin itkuihin ja parkuihin, mitkä ovat pelaajan arvostusta laskeneet.
Sympatiat:
1. Washington Capitals: Sympatiat tulivat oikeastaan sen jälkeen kun Ovechin aloitti Capseissa. Ovien peliä on erittäi mukava katsoa, kun mies on useimmiten aina todella innoissaan ja sydämellä mukana. Ennen Ovechinia joukkue oli mulle aika HMV.
2. Minnesota Wild: Canucksin divarivastus, Mikko Koivu ja vielä kun Mikke Granlund liittyy jengiin. Jotenki Wild on muutenki semmonen sympaattinen "pikku"seura. Ehkä miellän sen ylimielisesti Canucksin pikkuveljeksi jollain omituisella tavalla.
3. Philadelphia Flyers: Jo 1997 finaaleissa olin iso Ericin ja Legion of Doomin puolella, mutta harmittavasti Wings vei cupin. Vuosi sitten keväällä toivon Cuppia Phillyyn ja Timoselle yli kaiken (varsinkin ku vastassa oli Chicago->seuraa antipatioissa).
Antipatiat:
1. Chicago Blackhawks: Muutaman viime kevään playoffien johdosta muodostunut ylivoimaiseksi inhokiksi. Pelaajat kuten Pat Kane ja Byfuglien vituttaa suunnattomasti. Buff ei enää niinkään paljon, mutta Kanen ylimiesen näköinen naama ja hymy sekä urpon näköinen takatukka vaan ärsyttävät suunnattomasti. Myös pari JA:n provoiluhenkiset kirjoitukset ja itkemiset otteluseurantaketjuissa jonkin verran ärsytti.
2. New Jersey Devils: Ollut aina kohtalaisen tylsä joukkue, mutta silti samaan aikaan ärsyttävä.Tarkempia syitä en osaa sanoa, mutta vuodesta 1995 ko. joukkue on lähinnä vaan vituttanut. Ehkä Marty Brodeurin itkuilla on ollu vaikutusta tähän fiilikseen muustakin joukkueesta.
3. Pittsburgh Penguins: Varmaan samat syyt kuin muillakin vihaajilla. En arvosta tapaa, jolla Pens on pariin kertaan noussut huipulle. Ensin kontataan ja saadaan Mario, myöhemmin Jagr. Sitten pelataan keskinkertasesti kunnes taas kontataan ja saadaan Crosby, Malkin etc. Crosby ärsyttää myös omalla tavallaan, vaikkakin pidän häntä maailman parhaana. Mutta jälleen päästään niihin itkuihin ja parkuihin, mitkä ovat pelaajan arvostusta laskeneet.