Tänään sitten on se vaihe, kun mummoni siirretään ns. viimeiselle matkalleen elävien kirjoissa. Viimeiset viisi päivää viettänyt vain omassa sängyssään, pääosin nukkuen, kipujen vaivaamana. Jalat eivät enää kanna muualle kuin sairaalapöntölle sängyn viereen mihin isoisäni hänet auttaa sängyltä. Morfiinipumppu on säädetty lähes äärimmilleen mutta ei silläkään kipuja saada kuriin kuin ajoittain.
Tarkoituksena oli viettää siis alunperin tämä kesä vielä suht normaalisti siellä maalla, järven rannalla elämästä nautiskellen, mutta tämä taudin etenemisnopeus on yllättänyt kyllä jokaisen. Joten, hänet siirretään tänään ambulanssilla lähimpään keskussairaalaan saattohoito-osastolle jonne sitten jää lopullisesti. Kauhean montaa päivää ei varmaankaan ole enää jäljellä.
Kyllä se nyt konkretisoituu kunnolla myös isoisälleni, tuo tilanteen lopullisuus. On yrittänyt pysyä vahvana ja uljaana, mutta nyt alkaa olla hänellekin vähitellen liikaa, sekä fyysisesti että henkisesti. Jokainen päivä on lähestulkoon pelkkää jojoilua eri tunnetilojen ja uupumuksen värittämänä. Itselläni on sen verran ollut opiskelukiireitä sekä suorituspaineita koko heinäkuun ajan että pakko on ollut ajatella muitakin asioita, mutta on sitä aika pysäyttävää miettiä että siellä maalla ei jatkossa enää koskaan olekaan mummoa eikä hänen herkullisia kokkailujaan vastassa.
Tarkoituksena oli viettää siis alunperin tämä kesä vielä suht normaalisti siellä maalla, järven rannalla elämästä nautiskellen, mutta tämä taudin etenemisnopeus on yllättänyt kyllä jokaisen. Joten, hänet siirretään tänään ambulanssilla lähimpään keskussairaalaan saattohoito-osastolle jonne sitten jää lopullisesti. Kauhean montaa päivää ei varmaankaan ole enää jäljellä.
Kyllä se nyt konkretisoituu kunnolla myös isoisälleni, tuo tilanteen lopullisuus. On yrittänyt pysyä vahvana ja uljaana, mutta nyt alkaa olla hänellekin vähitellen liikaa, sekä fyysisesti että henkisesti. Jokainen päivä on lähestulkoon pelkkää jojoilua eri tunnetilojen ja uupumuksen värittämänä. Itselläni on sen verran ollut opiskelukiireitä sekä suorituspaineita koko heinäkuun ajan että pakko on ollut ajatella muitakin asioita, mutta on sitä aika pysäyttävää miettiä että siellä maalla ei jatkossa enää koskaan olekaan mummoa eikä hänen herkullisia kokkailujaan vastassa.