Suuri katastrofi ihmiskunnalle – milloin napsahtaa?

  • 147 724
  • 524

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Tavallaan karun hyvä pointti. Ihmisethän ovat planeetta maalle aikalailla samanlainen ilmiö, kuin syöpä tai jokin muu vakava sairaus ihmiselle. Ja en hämmästyisi, jos myös maapallo alkaisi toden teolla hylkiä ihmistä ja hankkiutua siitä eroon samalla tavalla, kun ihmiskeho bakteerista ym. ylimääräisestä.

Maapallo ei ole mikään orgaaninen olento, joka toimisi esim. ihmiskehon kanssa samalla tavalla. Yellowstonen purkausten kaltaisia elämän perusteita järkyttäviä tapahtumia nyt vain sattuu, ihan sama oliko täällä joku muulle elämälle vaivaksi oleva laji päällepäsmäröimässä tai ei.
 
Viimeksi muokattu:

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Jos nyt jätetään avaruuden erilaiset uhkakuvat pois, niin kaiken elämän loppu maapallolla taitaa itseasiassa olla melkoisen työn ja tuskan takana?

Kaiken elämän tuhoaminen lopullisesti on taatusti hyvin vaikea projekti siitä syystä koska elämä nyt sattuu vaan olemaan hyvin sopeutuvaista. Tästä osoituksena mertenpohjissa valottomassa tilassa elävät eläimet jotka hyödyntävät ns. mustia savuttajia, tai sitten kallioperässä eläviä erilaisia bakteereita. Nämäkin ovat elämää vaikka monelta sellainen saattaa unohtuakin.

Eikä kehittyneempääkää elämää ole aivan helppo tuhota lopullisesti, suurin osa voi tuhoutua mutta aina lopulta jokin laji täyttää ekologiset lokerot kunhan aikaa on riittävästi. Ja sitä nyt on kuitenkin vielä tarjolla satoja miljoonia vuosia kunnes auringon aktiivisuus alkaa edetä sellaiseen vaiheeseen, että lämpötila maapallolla alkaa nousta sietämättömäksi.

vlad.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Nämäkin ovat elämää vaikka monelta sellainen saattaa unohtuakin.
Lisäksi ne toimivat pohjana kehittyneemmälle elämälle. Eli ei olisi kai mitenkään ennenkuulumatonta, että sellaiset eliöt, tai osa niistä lähtee kehittymään mutkikkaammiksi ja ennen pitkää kansoittavat planeettaa, täyttäen kehittyneempien organismien jättämän tyhjiön. Toki siihen voi ja meneekin pitkä aika, mutta maapallolla on vielä varsin pitkä aika vielä eleltävänä auringon läheisyydessä, joten suuria muutoksia eläinkuntaan on varmasti odotettavissa tavalla tai sitten toisella.

Uskoisin, että nisäkkäistä esim. rotat on kykeneviä selviytymään vaikeammista oloista. Linnuistakin ehkä osa. Ylipäätään haaskansyöjät ja eläimet, jotka on tottuneet elämään todella likaisissa olosuhteissa.
 

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kaiken elämän tuhoaminen lopullisesti on taatusti hyvin vaikea projekti siitä syystä koska elämä nyt sattuu vaan olemaan hyvin sopeutuvaista. Tästä osoituksena mertenpohjissa valottomassa tilassa elävät eläimet jotka hyödyntävät ns. mustia savuttajia, tai sitten kallioperässä eläviä erilaisia bakteereita. Nämäkin ovat elämää vaikka monelta sellainen saattaa unohtuakin.
Professori Esko Valtaojahan taisi joskus kommentoida siten, että vaikka ihminen käyttäisi kaiken "osaamisensa" ja panokset siihen, että yrittäisi tuhota kaiken elämän maapallolta, niin se ei tässä onnistuisi. Jopa ihmiskunnan tuhoaminen kokonaan omatoimisesti on käytännössä mahdotonta.

Maapallon elinkaaressa miljoonat ja jopa miljardit vuodet on sellaisia ajanjaksoja, joilla on jotain merkitystä. Eli vaikka ihminen nyt muutaman vuosikymmenen- tai vuosisadan täysillä ördäilisi ja saastuttaisi maapalloa, niin kyllä äiti maa siitä aikanaan toipuu - tavalla tai toisella. Ei sillä, että tuo "ördäily" olisi ihmisen itsensä kannalta kovin suotavaa, jos nykyiset elämäntavat halutaan säilyttää ja ihminen on siinä määrin viheliäinen ja itsekäs elukka, että saavutetuista hyödyistä halutaan kyllä pitää kiinni. Kyllä esim. ilmastonmuutoksen ja yleisesti luonnon tuhoutumisen estämiseksi olisi keinonsa, mutta ei niitä kukaan suostuisi noudattamaan. Suuret muutokset tapahtuu lopulta vasta pakon edessä, esim. Yellowstonen pamahtaessa ja siihen asti jokainen voi jatkaa viherpipertämistä käyttämällä julkisia ja kierrättämällä biojätteet, jos saa siitä hyvän omatunnon.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
...ja siihen asti jokainen voi jatkaa viherpipertämistä käyttämällä julkisia ja kierrättämällä biojätteet, jos saa siitä hyvän omatunnon.
Eli sinun mielestäsi esim. kierrättäminen ei ole tippaakaan hyödyllistä?
 

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Eli sinun mielestäsi esim. kierrättäminen ei ole tippaakaan hyödyllistä?
En sitä tarkoittanut. Kyllähän sillä saa esim. paikallisesti jätekuormaa hallittua etc, mutta kokonaisuuden kannalta yksityistalouksien kierrätysinto on vähän sama juttu, kuin yrittäisi pysäyttää lähestyvää tavarajunaa ampumalla sitä ilmakiväärillä.

Lisäksi, jos kierrätyksestä puhutaan, niin siinä pitäisi laittaa ensin yrityskiinteistöt kuriin. Olen viime aikoina työskennellyt parissakin isossa "yrityskompleksissa", joissa toisessa ei ollut edes keskitettyä paperinkeräystä, biojätteistä puhumattakaan. Kaikki vaan samaan roskikseen ja kaatopaikalle.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
En sitä tarkoittanut. Kyllähän sillä saa esim. paikallisesti jätekuormaa hallittua etc, mutta kokonaisuuden kannalta yksityistalouksien kierrätysinto on vähän sama juttu, kuin yrittäisi pysäyttää lähestyvää tavarajunaa ampumalla sitä ilmakiväärillä.

Lisäksi, jos kierrätyksestä puhutaan, niin siinä pitäisi laittaa ensin yrityskiinteistöt kuriin. Olen viime aikoina työskennellyt parissakin isossa "yrityskompleksissa", joissa toisessa ei ollut edes keskitettyä paperinkeräystä, biojätteistä puhumattakaan. Kaikki vaan samaan roskikseen ja kaatopaikalle.

Kyllähän yksittäistalouksista muodostuu ihan merkittävä kokonaisuus kuten myös vaikkapa yksityisautoilustakin. Oikeastaan äärimmäisen harva asia jota ihmiset suostuvat luonnon eteen tekemään on millään tasolla turha.

Toki olet oikeassa siinä, että esimerkiksi lainsäädännön olisi ensimmäiseksi puututtava nimenomaan yrityksiin, varsinkin teollisuus-sellaisiin, sillä yksittäisinä saastuttajina ne ovat tietysti kaikista merkittävimpiä. Toki säännöksetkään eivät takaa, että asia käytännössä sujuisi, sekin on tullut huomattua. Joitakin ihmisiä ei vain yksinkertaisesti kiinnosta.
 

Morgoth

Jäsen
Ja sitä nyt on kuitenkin vielä tarjolla satoja miljoonia vuosia kunnes auringon aktiivisuus alkaa edetä sellaiseen vaiheeseen, että lämpötila maapallolla alkaa nousta sietämättömäksi.

Taisi olla lähemmäs 5 miljardia vuotta eli yhtä paljon kuin koko maapallomme on yleensä ollut olemassa. Mahdollistahan on tietysti, että lähistöllä joku tähti räjähtää supernovaksi ja maapalloon osuus hirveän voimakas gammapurkaus yms. joka tuhoaisi kaiken elämän tai maapalloon osuisi joku vaikkapa yli 10 kilometrin halkaisijaltaan olevan meoteori yms.

Tosin voisiko elämä syntyä taas uudestaan, jos se vaikka hetkeksi tuhoutuisikin aivan kokonaan ja olosuhteet olisivat vaikkapa 100000 vuotta elämälle mahdottomat, mutta jos ne sen jälkeen taas palautuisivat... ?
 

Harri2001

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Toki olet oikeassa siinä, että esimerkiksi lainsäädännön olisi ensimmäiseksi puututtava nimenomaan yrityksiin, varsinkin teollisuus-sellaisiin, sillä yksittäisinä saastuttajina ne ovat tietysti kaikista merkittävimpiä. Toki säännöksetkään eivät takaa, että asia käytännössä sujuisi, sekin on tullut huomattua. Joitakin ihmisiä ei vain yksinkertaisesti kiinnosta.
Korjaa jos olen väärässä, mutta käsittääkseni Suomessa suurin saastuttaja on maatalous, ei teollisuus. Syynä tähän taitaa olla teollisuuden investoinnit jäte- ja ilmansaasteteknologioihin ihan viime vuosikymmeninä. Toki tehtaan jätettä on helpompi puhdistaa (putki puhtaalle vedelle ja yks viemärille. Suodatin ennen viemäriä -periaattella) kuin puhdistaa monen pienen maatalousyksikön jätteitä.

Tai jos olen EK:n propagandan uhri, pyydän anteeksi.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Mahdollistahan on tietysti, että lähistöllä joku tähti räjähtää supernovaksi ja maapalloon osuus hirveän voimakas gammapurkaus yms. joka tuhoaisi kaiken elämän tai maapalloon osuisi joku vaikkapa yli 10 kilometrin halkaisijaltaan olevan meoteori yms.
Nekään tuskin tekee sellaista jälkeä, että maapallo hajoaa kappaleiksi tai muuttuu muuten pysyvästi elinkelvottomaksi. Siinä voi vierähtää tovi, mutta elämä alkaa taas kukoistamaan, eikä olisi varmasti ensimmäinen kerta. En tiedä mitä esim. tarviaisi tapahtua, että maapallon ilmakehä tuhoutuisi täysin, että tästä tulisi lähinnä Kuuhun verrattava eloton möykky? No, kai sekin on jotenkin mahdollista, mutta en usko, että moinen tapahtuu helposti. Ihmisen teot ei sellaista maapallon totaalista kuolemista saa kyllä aikaan, ei ainakaan tämänhetkisellä tieto/taitotasolla.

No, tästä maapallon totaalisesta tuhoamisesta on minun avaamani ketju jossain täällä Jatkoajassa. Jos siitä haluaa enempi puhua. =)
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Taisi olla lähemmäs 5 miljardia vuotta eli yhtä paljon kuin koko maapallomme on yleensä ollut olemassa.

Auringon loppu tulee siis sen noin viiden miljardin vuoden kuluttua mutta noin 800 miljoonan vuoden kuluttua Auringon aktiivisuus on jo sitä luokkaa, että elämä maapallolla alkaa käydä hiljalleen mahdottomaksi. Siitä noin miljardi vuotta eteenpäin ja ollaan jo ylitetty kriittinen raja ja mertenkin lämpötila on reilut 100 astetta.*

Mutta kyllä tuossa noin 800+ miljoonassa vuodessa elämä ehtii monipuolistua jos jonkin sortin tuhon seurauksena suurin osa elämästä myös tuhoutuu. Dinosaurusten joukkotuhosta on aikaa se noin 65 miljoonaa vuotta ja dinot hallitsivat maata noin 150 miljoonaa vuotta - eli 800 miljoonassa vuodessa kaikki on mahdollista jos vain perusta on olemassa. Ja muitakin suuria joukkotuhoja on ollut ja niiden jälkeen elämä on aina pinnistänyt ylös ja evoluutio lähtenyt etenemään - ja tähän mennessä aina kohden monimutkaisempia elinmuotoja.

vlad.

edit: Toinen kappale ja tarkennuksia.

*: Toki jokin tällä hetkellä vähemmin tunnettu elämänmuoto voi tuolloinkin toimia. Onhan nykyisinkin varsin hyvin sopeutuneita elinmuotoja - jopa sellaisia jotka pärjäävät hyvin kuumissa olosuhteissa tms.
 
Viimeksi muokattu:

Morgoth

Jäsen
Auringon loppu tulee siis sen noin viiden miljardin vuoden kuluttua mutta noin 800 miljoonan vuoden kuluttua Auringon aktiivisuus on jo sitä luokkaa, että elämä maapallolla alkaa käydä hiljalleen mahdottomaksi. Siitä noin miljardi vuotta eteenpäin ja ollaan jo ylitetty kriittinen raja ja mertenkin lämpötila on reilut 100 astetta.*

Onko sulla lähdettä tähän? Mistä tämä 800 miljoona vuotta? Itseltäni on sellainen mennyt täysin ohi, jos tuo on oikea tieto.

Olen ymmärtänyt, että aurinko pysyy melko stabiliina seuraavat 5 miljardia vuotta, jonka jälkeen auringosta tulee ns. punainen jättiläinen (se laajenee huomatttavasti, koska sen ytimessä ollut vety on loppunut fuusiossa ja se laajenee). Ymmärtääkseni aurinko laajenee niin paljon, että lopulta maa on jopa auringon sisäpuolella. Ei tuokaan ole vielä auringon loppu vaan se kuihtuu valkoiseksi kääpiöksi ja kestää vielä miljardeja vuosia ennen kuin se viilenee ja lopullisesti sammuu.
 
Viimeksi muokattu:

Vanha Len

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Boners
Näitä juttuja kun täällä lukee...siis mitä tapahtuu miljardien vuosien kuluttua ei voi kuin ihmetellä, miksi vaikkapa säätä on niin vaikea ennustaa...edes yhden viikon osalta. Ei riitä meikäläisen kapasiteetti tajuamaan sitä, miten tällaisiin tietoihin on päädytty.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Onko sulla lähdettä tähän? Mistä tämä 800 miljoona vuotta? Itseltäni on sellainen mennyt täysin ohi, jos tuo on oikea tieto.

Olen ymmärtänyt, että aurinko pysyy melko stabiliina seuraavat 5 miljardia vuotta, jonka jälkeen auringosta tulee ns. punainen jättiläinen (se laajenee huomatttavasti, koska sen ytimessä ollut vety on loppunut fuusiossa ja se laajenee). Ymmärtääkseni aurinko laajenee niin paljon, että lopulta maan on jopa auringon sisäpuolella. Ei tuokaan ole vielä auringon loppu vaan se kuihtuu valkoiseksi kääpiöksi ja kestää vielä miljardeja vuosia ennen kuin se vilenee ja lopullisesti sammuu.

wikipediasta löytyy ainakin artikkeli kyseiseen asiaan (lähteinä Ursa) - ja olen siitä myös tiedelehdissä lukenut, eli ei taida olla huuhaata. Muistin alkujaan lukemia vähän väärin mutta perusta on se, että elämä Maassa alkaa käydä tukalaksi jo sen 800+ miljoonnan vuoden kuluttua (wikipediassa 900 miljoonaa vuotta) ja sitten merten lämpöti nousee siihen 100 asteeseen noin 1,9 miljardin vuoden kuluttua.

Aurinko.

Auringon loppukaari on jotakuinkin se mitä luettelit - variaatioita kyllä on eli jääkö Maa laajenevan Auringon sisään vai ei, se on kuitenkin käytännössä Maan loppu osan pintakerroksista höyrystyessä avaruuteen tms. Lopulta Aurinko muuttuu sitten valkoiseksi kääpiöksi - kuten mainitsitkin. Lopulta tätä valkoista kääpiötä kiertää esim. se kivimöykky mitä Maasta on jäänyt jäljelle.

vlad.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Tuosta auringon kasvamisesta on usein tullut mieleen, että sehän tarkoittaa sitä, että se alkaa lämmittämään enemmän etäällä olevia taivaankappaleita. Esim. Mars saa huomattavasti enemmän auringonvaloa, kaasujättiläisten kuut mukaanlukien. Sen voisi tietyllä tapaa ajatella olevan edellytys, että noissa paikoissa voisi elämä kehittyä ja jatkaa olemistaan. Voi tietysti olla, että tukalaa olisi sitten myös Marsissa jo. Tullut silti usein ajateltua, että voisiko siellä olla jossain välissä olosuhteet otollisemmat. Toki se vaatisi sitten muitakin toimenpiteitä, eli kaasukehä pitäisi saada paksummaksi, jotta se vastaisi Maata.
 

Morgoth

Jäsen
Siinä voi vierähtää tovi, mutta elämä alkaa taas kukoistamaan, eikä olisi varmasti ensimmäinen kerta.

Sen kun tietäisi niin ei varmaan tarvitsisi jatkoaikaan kirjoitella :) Alkaisiko elämä syntymään uudestaan, jos kaikki elollinen tuhoutuisi täältä? Mutta olosuhteet palautuisivat elämälle suotuisiksi. Ehkä? Ehkä ei?

Toisaalta alkaa ehkä menemään jo vähän otsikon ohi. Ihmiskunnan tuhoamiseen ei varmaan tarvita välttämättä mitään suuria galaktisia voimia ja maapallon totaalituhoutumista. Eipä varmaan dinosauruksetkaan uskoneet asemaansa mennettävänsä (olettaen että niiden aivokapisiteetti olisi edes riitänyt sellaisen pohdiskeluun :)).

Nuo aikajaksot maapallon historiassa ja tulevaisuudessa ovat kuitenkin niin tolkuttomia, että ei niitä oikeasti pysty ymmärtämään.
 

Morgoth

Jäsen
että elämä Maassa alkaa käydä tukalaksi jo sen 800+ miljoonnan vuoden kuluttua (wikipediassa 900 miljoonaa vuotta) ja sitten merten lämpöti nousee siihen 100 asteeseen noin 1,9 miljardin vuoden kuluttua.

Ok, toisaalta luulisi jo tuossa ajassa sivilisaation (ihmis- tai mikä örkkimörkki sivisaatio silloin olisikaan) keksivän tavan matkustaa toiseen aurinkokuntaan, mikäli sellainen on ylipäätään mahdollista.

Toisaalta jollakin aikavälillähän kaikki tähdetkin sammuvat ja siinä vaiheessa ei enää matkustaminenkaan auta :)
 

Carlos

Jäsen
Toisaalta jollakin aikavälillähän kaikki tähdetkin sammuvat ja siinä vaiheessa ei enää matkustaminenkaan auta :)

Tämä on muuten mielenkiintoinen pointti. Nykytietämyksen valossa joskus kaukana tulevaisuudessa, ehkä n. 10 miljardin vuoden kuluttua jokainen tunnettu universumin tähti on sammunut, sitten jäljellä ei ole enää käytännössä muuta kuin lauma pimeydessä kierteleviä mustia aukkoja.

Tämän kaiken jälkeen on ihan pakko kysyä, että what's the point? Siis ensin oli alkuräjähdys "jossain", "jostakin" syystä. Sitten oli valoa, menoa ja meininkiä, ja sitten tuli pimeää ja hiljaista. Joku tässä kyllä meikäläisen logiikalla mättää, ensin ei ollut mitään, sitten oli maailmankaikkeus, ja sitten taas ei mitään. Kun tätä tarpeeksi funtsii, tulee väkisin eteen teksti "error - not enough memory".
 

#3

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingfors IFK
Tämä on muuten mielenkiintoinen pointti. Nykytietämyksen valossa joskus kaukana tulevaisuudessa, ehkä n. 10 miljardin vuoden kuluttua jokainen tunnettu universumin tähti on sammunut, sitten jäljellä ei ole enää käytännössä muuta kuin lauma pimeydessä kierteleviä mustia aukkoja.

Tämän kaiken jälkeen on ihan pakko kysyä, että what's the point? Siis ensin oli alkuräjähdys "jossain", "jostakin" syystä. Sitten oli valoa, menoa ja meininkiä, ja sitten tuli pimeää ja hiljaista. Joku tässä kyllä meikäläisen logiikalla mättää, ensin ei ollut mitään, sitten oli maailmankaikkeus, ja sitten taas ei mitään. Kun tätä tarpeeksi funtsii, tulee väkisin eteen teksti "error - not enough memory".

Niin tai sitte homma voi mennä niin että mustat aukot imevät kaiken sisäänsä ja lopulta toisensa. Loppupelissä koko maailmankaikkeus on yksi iso musta aukko jonka tiheys on lähes ääretön. Tämä taas romahtaa itseensä ja saadaan aikaan "uusi" singulariteetii ja kaboum homma alkaa uudestaan.
 

Morgoth

Jäsen
Tämä on muuten mielenkiintoinen pointti. Nykytietämyksen valossa joskus kaukana tulevaisuudessa, ehkä n. 10 miljardin vuoden kuluttua jokainen tunnettu universumin tähti on sammunut, sitten jäljellä ei ole enää käytännössä muuta kuin lauma pimeydessä kierteleviä mustia aukkoja.

Mustat aukot eivät ole lopullisia vaan nekin 'hyörystyvät' ja hajoavat lopulta todella, todella, todella pitkän ajan kuluessa. Lopultahan, tai jonkun teorian mukaan, edes vahva ydinvoima, joka pitää atomit kassassa ei lopultakaan ole riittävän voimakas vaan atomitkin lopulta hajoavat.

Maailmankaikkeudessa ei ole enää lämpötila eroja vaan lämpötila on absoluuttisessa nollapisteessä ja maailmankaikkeudessa ei käytännössä tapahdu yhtään mitään. Tuota sitten jatkuu loputtomiin? Aika tylsä loppu maailmankaikkeudelle, jos lainaa Esko Valtaojaa.

Tuo oli ainakin yksi teoria, onko se sitten loppulinen totuus, niin kuka tietää. Ilmeisesti tuokin keksittiin vasta joskus 90-luvulla, kun pimeä energia löydettiin ja tajuttiin, että maailmankaikkeus laajeneekin jatkuvasti kiihtyvällä vauhdilla.

ämän kaiken jälkeen on ihan pakko kysyä, että what's the point?

Ei mitään? Jotenkin olen henkilökohtaisesti päätynyt, että tuolle kysymykselle ei löydy järkevää vastausta eikä sen pohtiminen oikeastaan johda mihinkään, muuhun kuin päänsärkyyn ja ahdistukseen.

Lisäksi maailmankaikkeus tuntuu 'järjenvastaiselta' tai ainakin siis kun sitä yrittää vain hahmottaa sillä logiikalla, joka täällä maapallolla vallitsee, mutta eihän maapallon pinnalla tallustaminen toisaalta kerro yhtään siitä millaista tuolla avaruudessa on ja millaiset ovat avaruudessa ne 'normaalit olosuhteet'.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Maailmankaikkeudessa ei ole enää lämpötila eroja ja vaan lämpötila on absoluuttisessa nollapisteessä ja maailmankaikkeudessa ei käytännössä tapahdu yhtään mitään. Tuota sitten jatkuu loputtomiin?
Maailmankaikkeudessa ei ole silloin ollenkaan ainetta, eli se on olemattomuus. Mielestäni ei ole myöskään silloin loputonta, koska jos ei ole mitään mihin aika vaikuttaa, sitä ei myöskään ole. Oman näkemykseni mukaan aikakäsitystä ei voida sijoittaa sellaiseen paikkaan, eikä etäisyyksiäkään.
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Maailmankaikkeudessa ei ole silloin ollenkaan ainetta, eli se on olemattomuus. Mielestäni ei ole myöskään silloin loputonta, koska jos ei ole mitään mihin aika vaikuttaa, sitä ei myöskään ole. Oman näkemykseni mukaan aikakäsitystä ei voida sijoittaa sellaiseen paikkaan, eikä etäisyyksiäkään.
Tuota aikakäsitystä Valtaoja selvensi aika hyvin taannoisessa ohjelmasarjassaan. Sitä voi verrata kulkuun pohjoisnavalle. Kun on saavuttanut sen, ei voi mennä enää pohjoisemmaksi. Sama pätenee maailmankaikkeuden alku- ja loppupisteisiin. Ei ole ikuisuutta ennen alkuräjähdystä, kuten ei myöskään loppu"huipennuksen" jälkeen.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Maailmankaikkeudessa ei ole silloin ollenkaan ainetta, eli se on olemattomuus. Mielestäni ei ole myöskään silloin loputonta, koska jos ei ole mitään mihin aika vaikuttaa, sitä ei myöskään ole. Oman näkemykseni mukaan aikakäsitystä ei voida sijoittaa sellaiseen paikkaan, eikä etäisyyksiäkään.

Kun pohdinnat ovat tulleet tähän pisteeseen meikäläisen logiikka antaa 2 vaihtoehtoa:

1) Ihmisen logiikka ei vaan riitä kaikkeen, homma selviää kun henki lähtee tai sitten ei selviä.

2) Matrix-elokuva on kaiken ytimessä ja me olemme vain surkea koeeläinlaboratorio joidenkin paljon viisaampien ja isompien toimesta. Siellä ne katsovat millaisiin pohdintoihin koe-eläin pääsee kun vihjeitä annetaan.
 

Morgoth

Jäsen
Maailmankaikkeudessa ei ole silloin ollenkaan ainetta, eli se on olemattomuus.

Ei se noin mene. Jäljelle jäisi silti alkeishiukkaisia, jotka vaeltaisivat maailmankaikkeus eikä maailmankaikkeus mihinkään 'kutistuisi'. Jäljellä olisi vain alkeishiukkasia. Entä mitä tapahtuisi pimeälle aineelle? Hajoaisiko sekin vai jäisikö se ja se pitäisi maailmankaikkeutta kasassa tjms.
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Kävi miten kävi, lopussa on kuitenkin lämpimämpi kuin tänään.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös