Olen samaa mieltä. Mutta samaan hengenvetoon uskon erittäin vahvasti siihen, että jos hoidat asiasi paremmin kuin muut, sinun pitää saada siitä parempi palkinto. En tiedä miten tuo sitten toteutuu jossain muussa järjestelmässä, mutta ihmiselle paras kannustin on kuitenkin palkinto.. ja taitaapa se olla kaikille elukoille muodossa tai toisessa.
Ei tule toteutumaan ilman hirvittävää määrää verta ja kyyneliä. Senkin jälkeen asiat palautuvat samalle tolalle kuin olivat ennen.
Niin, kysymys on ihan saakelin vaikea. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että eihän edistystä tapahdu, jos eivät ihmiset halua tehdä parhaintaan ja se toteutuu vain kannustimilla ja joidenkin ihmisten ylettömällä empatiaan taipuvaisuudella. Tätä jälkimmäistä on paljon vähemmän, joten ensimmäinen olkoot se merkityksellisin asia.
Eri asia on sitten se, mikä se kannustin on. Jokaisen pitäisi jo tässä vaiheessa nähdä, että puhtaasti raha ei toimi. Raha on loistava vaihdon väline ja sitä sen soisi olevan jatkossakin. Siinä mielessä se toimii. Mutta kun raha piilotetaan pörsseihin ja nimettömiin pääomiin, tilanne onkin jo ihan toinen. Tällöin tarvittaisiin sitä poliittista tahtoa, mitä en usko globaalisti ikinä löydettävän. Kyllä kuitenkin rahaa tarvitaan. Nämä zeitgeist-hörhöt mielestäni vähän kuvittelevat liikoja ihmisen sopuisuudesta. Rahan pitää liikkua ja tuloeroja pitää olla. Mutta poliittisilla toimilla voidaan silti luoda puskureita ja malleja, joilla yhteiskunta ei hommaa itselleen järjettömiä kuiluja.
Suomessahan on aika toimivasti aikanaan onnistuttu tässä. Ollaan eletty markkinataloudessa, mutta sosiaalinen turvaverkko on kuitenkin ollut kohtalaisen kattava. Mutta ongelmia syntyy, kun globaalisti näin ei toimita. Nykyään pääomat voivat niin herkästi karata muualle.
Ja kun se pääoma on pikkuhiljaa muuttunut vain kasvottomammaksi. Ja pääomat eivät tunnu sitten millään ajattelevan asioita seuraavaa kvartaalita tai enintään tulevaa tilinpäätöstä pidemmälle. Ne pääomat eivät sitten millään kelaa, että olisiko ihmisillä asiat paremmin parin kymmenen vuoden kuluttua, jos nyt todella yritettäisiin elää vastuullisesti. En tiedä, mistä tämä johtuu. Onko siinä vain massoittain ihmisen perimmäinen luonne ja myöskin oma sisäinen tuomionsa?
Ihan rehellisesti sanottuna, en oikein jaksa uskoa, että mikään globaali poliittinen voima enää pystyy sitä suitsimaan ennen kuin ollaan siinä tilanteessa, että luonnonvarat on käytetty, ympäristö pilattu, käsittämätön määrä eliöstöä tapettu sukupuuttoon, pallo liikakansoitettu ihan järjettömiin määriin ja sitten lopulta kaiken niukkuuden keskellä sodittu ympäri likaista palloamme.
Luonto selviää, se on selvinnyt aina ja tulee aina selviämään. Vaikka me posauttaisimme tämän pallon pitkään radioaktiiviseen ydintalveen, luonto selviää. Ihmisen selviytymiseen en jaksa uskoa ja uskon, että homma kaatuu ennen kuin olen eläkkeellä ja olen nyt reilu kolmikymppinen.
Joskus sitä kelaa, että miten sitä voikin ajatella näin, vaikken tosiaan ole mikään lakanan levittelijä enkä edes ylipäänsä minkään sortin aktivisti. Olen moneen kertaan pyrkinyt vain hahmottamaan asiaa niin realistisesti kuin sen itse näen ja en vain oikein jaksa nähdä yhtään ruusuisempaa kuvaa.
Ehkä pitäisi lopettaa tällaisten ketjujen syynääminen. :)