Lainaan kirjoitustasi hiukan pilkkoen ja järjestystä kääntäen, se tuskin on ongelma.
Tässä keskustelussa menee iloisesti sekaisin todelliset pelot taajamien lähellä pyörivistä susista ja ihmisten omat valinnat. Mikäli joku haluaa lähelle luontoa ja asettuu asumaan metsän keskelle, hänen täytyy ymmärtää, että siellä metsässä asuu mm. susia ja karhuja. Toisaalta kun metsästäjä päästää ajavan koiran metsään, hänen täytyy ymmärtää, että se voi joutua suden syömäksi, auton yliajamaksi tai jopa omakotitalon isännän ampumaksi.
Periaatteesta samaa mieltä. Maalaisen riskilistaan voisi lisätä vaikka ja mitä latvialaiskilikalirosvoista alkaen ihan siinä missä kaupunkilaisille löytyy omat riskinsä.
Metsästystä tuskin monikaan voi enää pääelinkeinokseen mainita. Ainakaan perheen ruokkiminen ei nyky-Suomessa enää voi kenelläkään olla pelkästään metsästyksen varassa. Tekeekö se silti metsästyksestä jotenkin suojaamattoman harrastuksen? Montako koiraa per määräala on tarpeeksi ennen kuin siihen saa puuttua? Onko esimerkiksi seitsemän
samalla alueella syksyn aikana tapettua koiraa tarpeeksi, liian vähän, vai "voi, voi"? Tämä keskustelu on tavallaan turha, koska kyllähän RKTL noita poikkeuslupia myöntää, kuten tässäkin tapauksessa on käynyt. Mielipiteesi vaan kiinnostaa.
Susi on riistaeläin, jolle myönnetään vuosittain kaatolupia kannan säätelyä varten. Keskustelu on räjähtänyt näiden taajamasusien takia, jonka seurauksena on syntynyt jonkin näköinen susihysteria.
Näitä hysteerikkojakin on useampaa sorttia kunkin intresseistä riippuen. Elinkeinonsa vuoksi huolestuneet, harrastuksensa vuoksi huolestuneet, lastensa puolesta huolestuneet ja viimeisimpänä se surkein ja monesti äänekkäin porukka, joka on huolissaan vaatimattomasti aivan kaikesta, ja yleensä aivan suotta. Minkä tahansa suomalaisen lehden tekstiviestipalstalta löytyy esimerkkejä loputtomiin. Näistä syntyy kyllä kiva vatkuli käsiteltäväksi, mutta ei liene epäselvää, että osalle pelko on ihan aiheellistakin.
Minusta susikeskustelussa käytetään ns. tavallisten ihmisten pelkoja muiden intressiryhmien eduksi.
Aivan taatusti. Luultavasti sinä tai minä tekisimme samoin, jos intressiryhmään kuuluisimme ja muut huudot hukkuisivat tuuleen. Eikös tämä keskustelu juuri siksi ole laukalle lähtenytkin?
Metsästäjien, mökin mummojen tai maanviljelijöiden mielipiteitä on paha mennä manipuloimaan Viikistä käsin. Minusta ainoa tapa saada vallalla oleva hysteria ja piirien välinen epäluottamus loppumaan, olisi jos RKTL nostaisi käden ylös, jalkautuisi, paiskaisi paikallisen metsästäjäpomon kanssa kättä vaikka väkisin ja painuisi yhdessä metsään toteamaan mikä tilanne oikeasti on. Ei luulisi olevan niin vaikeaa.