Viestin lähetti finnishninja
Suomella on paras mahdollisuus esim. Slovakiaa vastaan, jos hyökkäyspeli toimii ja uskalletaan painaa. Slovakialla on hyvä hyökkäyspeli, mutta pakit ovat hieman harhateillä.
Ei muuten pidä paikkaansa. Yltiöpäinen hyökkääminen jättää takalinjat liian haavoittuvaksi, siihen Slovakian taitavien hyökkääjien on liian helppo iskeä. Suomella on vahva puolustus mutta se tarvitsee hyökkääjien tukea. Viisaampaa olisi antaa Slovakkien hyökätä ja iskeä nopeasti ja tehokkaasti vastaiskuilla siihen heikohkoon puolustukseen ja maalivahtipeliin kun hyökkääjät ovat pelanneet itsensä ulos tilanteista.
Viestin lähetti finnishninja
Ja sitten 5-1 johto kääntyy 5-6 tappioon... Sen jälkeen ihmetellään kun ei olla opittu mitään.
Olen eri mieltä. On eri asia muuttaa koko turnauksen ajan pidetty tyyli kertaheitolla uusiksi isossa johtoasemassa kuin lähteä turnaukseen tieten tahtoen tällä tyylillä ja hakea voittoja sitä kautta.
Viestin lähetti finnishninja
Mitkä oikeat? Samat jätkät heiluvat taas kaukalossa. Suomi on kesy jengi kun aletaan tositoimiin. Joukkue nelosketjulaisia.
Aivan, mutta nyt näiden jannujen lähtökohdat ovat erilaiset. Tärkeimpänä kaikesta Suomen maalivahtitilanne on täysin uusi, kaksi huippuluokan kassaria. Puolustuskin on syvempi ja kokeneempi. Nyt taktiikka voi nojata puolustuspelin lisäksi vahvoihin maalivahteihin. Tätä vaihtoehtoa ei ollut vuonna 2002 ja se on ratkaisevaa.
Ja mihin tarvitaan enempää kuin muutama ratkaisija jos tavoitteena on tehdä 1-2 maalia per peli (kun sen enempää ei tarvita jos pelaajat totetuttavat taktiikkaa oikein)? Koivu, Selänne, Lehtinen, Peltonen, Jokinen ja Ruutu riittävät tähän tarkoitukseen hyvin ja löytyypä takaa muutama muukin kundi joka on joskus maalin tehnyt.
Suomen taktiikan kannalta on oleellista että suuri osa hyökkääjistä on osaavia puolustus- ja karvauspelaajia. Joukkueessa riittää vauhtia ja työmoraalia jotka ovat avaintekijöitä Suomen menestykselle.
Valmennus nousee tärkeään rooliin. Liian pitkään arapuro yritti tunkea Suomen peliä hyökkäävään muottiin kun pelaajamateriaali huusi täysin toisenlaista pelitapaa. Summasella on nyt mahdollisuus muuttaa tätä ja ottaa pelaajista kaikki irti. Mutta jos Summanenkin lähtee siitä liikkeelle että Suomen pitää hallita pelejä ja pitää kiekkoa niin turpaan tullee silloin.
Viestin lähetti finnishninja
Onneksi sentään kotimaiset jääkiekkotietäjät osaavat pitää hieman malampaa profiilia. Mahdolliset välierät on bonus ja suuri askel eteenpäin suomalaisessa jääkiekossa. Siitä eteenpäin voidaan puhua jo sensaatiosta. Noh, jospa Teemu vielä kerran syttyisi...
Oletko Jari Porttila valeasussa? Näin pahaa omiin muroihin kusemista en ole lukenut aikoihin. Suomalaisten perisynti lajissa kuin lajissa (kiekko, futis, yleisturhailu, mikä vaan) on uskon puute omaan tekeemiseen. Nöyristellään, haetaan "kokemusta", ollaan "tarkkailuasemissa", puhutaan ilmiselvistä epäonnistumisista menestyksinä, tyydytään minimisuoritukseen ja selitellään jo etukäteen valmiiksi jotta voidaan lopuksi sanoa "en minä mitään odottanutkaan, kyllä tärkeintä oli osallistua ja nauttia kokemuksesta".
Missä on voiton tavoittelu? Joka ikinen kerta kun tällaisiin karkeloihin lähdetään on tavoiteltava voittoa vaikka mahdollisuudet siihen olisivatkin pienet. Mikä lähtökohta on tyytyä siedettäviin tappiolukuihin? Jos asetetaan olemattomia ja helposti saavutettavia tavoitteita on mukava hymistellä "eteenpäin on menty" asenteella, mutta todelliset saavutukset jäävät tekemättä. On parempi yrittää ja epäonnistua kuin luovuttaa jo etukäteen kuten Suomessa niin usein tehdään sekä urheilijoiden että kotikatsomoiden joukossa.
Ei tämä tarkoita että pitää lähteä rummut paukkuen huutamaan varmaa voittoa, vaan kovat tavoitteet voi myös asettaa altavastaajan paikalta. Voidaan pelata altavastaaja-näkökulmaa ja silti olla itsevarmoja menestyksen suhteen. Mutta surkeimpia tapauksia ovat nämä porttilamaiset "realistit" jotka aina povaavat tappiota ja surkeutta. Näille on tärkeintä kumarrella suurille tähdille ja palvoa maata jolla he kulkevat. Omaa tekemistä pilkataan vain koska ei ole samanlaista tähtikulttia mille kumarrella. Olisi eri asia jos nämä veikkaukset perustuisivat faktoihin, mutta tässä tapauksessa ne eivät osoita kohti pettymystä.
Mitä Suomelta puuttuu?
Suomella on huippuluokan maalivahtipeli joka ei nojaa vain yhteen veskariin
Suomella on hyvä ja monipuolinen puolustus
Suomella on riittävästi ratkaisijoita hyökkäyspäässä
Suomen hyökkääjistöstä löytyy paljon sumppupuolustamisen erikoismiehiä sekä 2 huippuluokan ärsyttäjää.
Suomella on altavastaajan asema hyödynnettäväksi.
Kerro ihmeessä finnishninja mitä tästä yhtälöstä puuttuu?
Ainoa suuri puute on mahdollinen uskon puute omaan tekemiseen.
Tottakai Suomen menestyminen vaatii nappisuoritusta, mutta keltäpä ei vaatisi? Nyt suomalaisten on osoitettava että paras kunto löytyy tärkeimmällä hetkellä.
