Tämän voisi sijoittaa hyvin puolustusvoimat -ketjun alle, mutta sijoitetaan tänne, kun jutun loppupuolella on ilmavoimien komentajan suulla juttua Suomesta, Pohjoismaista ja Natosta:
Ensi kesänä Naton yleiskokouksessa Washingtonissa on tarkoitus saada Pohjoismaat saman katon alle. Pohjoismaiden ilmavoimien komentajilla on aiesuunnitelma yhdistää maiden ilmavoimat:
Se, miksi tämä kiinnostaa asianosaisia ja myös Natoa, on se, että yhdessä Pohjoismaat muodostavat varsin kyvykkään yksikön Naton pohjoissektorille:
Suomen ilmavoimien komentaja näkee, että integraatio tiivistyy tulevaisuudessa ja mukaan tulevat yhteiset hankkeet:
Jää toki nähtäväksi, kuinka syväksi integraatio menee ja tuleeko se koskettelemaan myös meri- ja maavoimia. En näkisi sitä mahdottomaksi.
Suomen Nato-jäsenyysketjussa spekuloin aikoinaan, että yksi mahdollinen yhteinen kehittämisen kohde olisi ilmavoimien kuljetuskapasiteetti. Isot kuljetuskoneet voivat olla yksittäiselle maalle liian kallis hankinta suhteessa saatavaan hyötyyn, mutta jos kuljetuskapasiteetti voidaan rakentaa yhdessä, niin voitaisiin ehkä saada aikaiseksi riittävän kokoinen laivasto.
Tämän kuljetuskyvyn nostin silloin esille siksi, että Afganistanin evakuointioperaation jälkimainingeissa tehty selvitys osoitti puutteita esimerkiksi Suomen kyvyssä siirtää joukkoja ja kalustoja nopealla aikajänteellä. Tuossa operaatiossa nojattiin vahvasti Yhdysvaltojen logistiikkaan.
Uudet tiedot Suomen F-35-hävittäjistä – näin koneet sijoitetaan käyttöä varten
Ilmavoimien komentaja Juha-Pekka Keränen kertoi hävittäjien uusimman tilanteen sekä kuinka Nato-jäsenyys vaikuttaa Suomen ilmavoimiin.
www.is.fi
Ensi kesänä Naton yleiskokouksessa Washingtonissa on tarkoitus saada Pohjoismaat saman katon alle. Pohjoismaiden ilmavoimien komentajilla on aiesuunnitelma yhdistää maiden ilmavoimat:
Pohjoismaiden ilmavoimien komentajien aikeena on, että Pohjoismaat tekevät yhteistyötä. Aasiasta on lyöty kättä päälle, ja viesti on myös Natossa kuultu.
– Ajatuksena on, että tulee pohjoismaalainen ilmaoperaatiokeskus, joka on verkotettu ja taistelunkestävä ja voi eri häiriötilanteissa toimia. Keskus tulee olemaan Norjassa, Keränen kertoo.
Se, miksi tämä kiinnostaa asianosaisia ja myös Natoa, on se, että yhdessä Pohjoismaat muodostavat varsin kyvykkään yksikön Naton pohjoissektorille:
KERÄNEN muistuttaa, että Pohjoismaiden yhteinen puolustusbudjetti noin 25-35 miljardin euron välissä, maailmassa 12. suurimpia. Yhteisessä hävittäjäkalustossa on noin 250 hävittäjää, mikä on enemmän kuin Isolla-Britannialla.
Suomen ilmavoimien komentaja näkee, että integraatio tiivistyy tulevaisuudessa ja mukaan tulevat yhteiset hankkeet:
Keränen näkee, että tulevaisuudessa Pohjoismaat keskittävät myös puolustushankinnat yhdessä. – Veikkaukseni on, että jo parinkymmenen vuoden päästä ollaan siinä tilanteessa, että mietitään yhdessä, millä tavalla kehitetään yhteisiä voimia.
Jää toki nähtäväksi, kuinka syväksi integraatio menee ja tuleeko se koskettelemaan myös meri- ja maavoimia. En näkisi sitä mahdottomaksi.
Suomen Nato-jäsenyysketjussa spekuloin aikoinaan, että yksi mahdollinen yhteinen kehittämisen kohde olisi ilmavoimien kuljetuskapasiteetti. Isot kuljetuskoneet voivat olla yksittäiselle maalle liian kallis hankinta suhteessa saatavaan hyötyyn, mutta jos kuljetuskapasiteetti voidaan rakentaa yhdessä, niin voitaisiin ehkä saada aikaiseksi riittävän kokoinen laivasto.
Tämän kuljetuskyvyn nostin silloin esille siksi, että Afganistanin evakuointioperaation jälkimainingeissa tehty selvitys osoitti puutteita esimerkiksi Suomen kyvyssä siirtää joukkoja ja kalustoja nopealla aikajänteellä. Tuossa operaatiossa nojattiin vahvasti Yhdysvaltojen logistiikkaan.