J.Grönvall
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Kyllähän tämä Suomen tilanne on jo itsessään vaatinut jonkunlaista rungon uusimista. Ei tämä ole mikään Palloliiton sanelema linja tai Baxterin ajama asia, vaan ihan pakon sanelema juttu. Sinällään voidaan kyseenalaistaa oliko Baxterin valinta tässä tilanteessa edes järkevää tai miehen pestin jatkaminen viime karsintojen jälkeen. Litmanen ja Hyypiä ovat jo siinä iässä, että kyllä se melkoista toiveajattelua oli, että heidän kanssaan vielä kisoihin mentäisiin. Itse lähinnä kyseenalaistan sitä miten tämä projekti on läpi viety, potentiaalisia ulkomailla pelaavia Suomalaisia pelaajia on pidetty ringin ulkopuolella ja samalla sinne pääsee Veikkausliigasta tai Allsvenskanista. Ymmärrän että pelituntuma on yksi vaatimus, mutta eikö tuolla sarjan tasollakin pitäisi olla jotain merkitystä.
Oli niin pitkä kirjoitus, että tyydyn lainaamaan vain tämän pätkän. Siis tottakai pakon sanelema juttu mutta kyllähän Baxter olosuhteisiin nähden onnistui hyvin viime karsinnoissa. Lohkossa oli kuitenkin kaksi Euroopan huippujengiä ja lisäksi Wales joka nöyryytti jopa meidän kulta-ajan maajoukkuetta Stadikalla. Siihen nähden saldo oli mielestäni suomalaisittain oikein hyvä.
Baxterin tilannehan oli alusta asti se, että paitsi nuorten pelaajien sisäänajoa, homma oli myös etsiä ja tehdä uudet vastuunkantajat Littien ja kavereiden paikoille. Ensimmäinen kerta oli se silloinen Saksa-peli joka oli ensimmäinen ilman Litmasta saavutettu oikein iso tulos. Se vain ei sitten kantanut enää Venäjää vastaan ja siitä saa ottaa syyn niskoilleen myös Baxter joka peluutti Suomea ihan idioottimaisesti niissä peleissä. Toisaalta Suomen joukkuekin oli kuin lapamatoarmeija molemmissa kohtaamisissa.
Minua tämä tämänhetkinen kritiikkivyöry huvittaa juuri siksi, että olemme olevinamme niin suurta futismaata, että kun karsinnat nyt kuulemma ovat ohi niin äkkiä pitää laittaa päitä vadille. Se on ihan väärä lähtökohta. Nyt jos koskaan tässä maassa pitäisi osoittaa kärsivällisyyttä ja kykyä ymmärtää se, että tappioita tulee ihan väistämättä, kun pelaajarunko heikkenee.
Suomi on mennyt hiljaista alamäkeä jo Hodarin ajoista lähtien. Silloin vielä Hodgson teki hienoa tulosta ja senkin jälkeen vielä Baxter onnistui lähes huikeasti materiaaliin nähden. Jos täällä sitten ollaan niin puusilmäisiä, ettei kelpaa muu kuin maailmanmestaruus niin minkäs sille sitten mahtaa. Sitten voidaan jatkaa tätä potkujen jakamista lehdissä.
Katsokaapa uudelleen se Unkari-ottelun lehdistötilaisuus ja etenkin Baxterin lausunto siitä, että hän tekee juuri sitä mitä suomalainen futisyhteisö, eli viime kädessä Palloliitto, haluaa. Jos halutaan nuorentaa niin nuorennetaan ja jos halutaan voittaa paljon pelejä niin silloin ei voida nuorentaa. En minä ymmärrä miten tuo voi tuottaa kenellekään vaikeuksia sisäistää. Tämä sama meininki jatkuu seuraavat sata vuotta jos ei oikeasti herätä tajuamaan missä täällä mennään.
Mitä pelaajistoon tulee niin sitä samaa juupas-eipäs-leikkiä on minusta ihan typerä käydä. Ne pelaavat ketkä siellä pelaavat ja sillä selvä. Jos pelaaja on riittävän hyvä niin hän ottaa paikan joukkueesta ja jos ei ole niin ei ota. Kaikkia nimiä voi heitellä loputtomasti, kun perusteluja on yleensä ihan turha odottaa. Pääasia että on nuori niin kyllä sillä pitäisi jo Suomessa paikka aueta.
Jos joku on sitä mieltä, että Hetemaj'n ottaminen penkille olisi tuonut voiton Unkaria vastaan niin ihan vapaasti. Minä en ole sitä mieltä ja olen sen mielestäni tuonut myös esiin ihan riittävän selkeästi. Samoin nämä Hakolat ja Raitalat. Olisihan tämä perhana yksinkertainen peli kun se toimisikin näin helposti. Sitten joku sanoo: "Että voitais ees kokeilla". Niin ja kävisi taas niin, että kun tulisi tappio tai kaksi niin pitäisi alkaa erottaa valmentajaa tai vähintään potkia se Hakola/Raitala vittuun kun se ei osaa mitään (näin on käynyt Roni Porokaralle).
Minun mielestäni tässä kierretään kuin kissa kuumaa puuroa sitä oikeaa asiaa. Yksittäiset pelit ovat yksittäisiä pelejä ja niitä tulee ja menee. Suomi ei joka tapauksessa ikinä voita kaikkia pelejään jalkapallossa, eikä tule menemään automaattisesti jokaisiin arvokisoihin vaikka siellä olisi 64 joukkuetta.
Se on minusta aidosti hauskaa, ettei lätkässä saa vaatia MM-kultaa tai olympiakultaa mutta futiksessa kisapaikka on vähimmäisvaatimus. Joskus siellä Shedden-ketjussa oli vääntöä tästä, että vaikka tavoite on kulta niin silti ei saa vaatia kultaa koska se ei ole kuulemma realistista. Heh, ei oikein sanat enää riitä.
Viimeksi muokattu: