Suomi ja suomettumisen vuosikymmenet

[Cobol]

Annetaanhan täällä tilaa, mutta keskustelu kiertää vähän kehää kun välillä tullaan kertomaan kuinka kaikki Venäjään viittaavakin pitäisi poistaa katujen nimistä, patsaista jne. koska ne kertovat Suomettumisesta vaikka historia on paljon sitä vanhempaa eikä niihin kajottu edes 1920- ja 1930-luvuilla. Joku Lenininpuistikko tai Leninin patsas nyt on asiallista poistaa, mutta en tiedä mitä Aleksanterinkadun muuttaminen Risto Rydin kaduksi muuttaisi. En minä halua historiatonta kaupunkia. Kuitenkin Helsingin asema itsessään on Venäjän toimesta säädetty ja suuri osa arkkitehtuuriakin on sieltä päin tullutta.

Neuvostoliiton aikaan ja hirmuhallitsija Leniniin viittaavat muistomerkit ja plakaatit tulee poistaa. Sen sijaan kansalaiskeskustelulle on suorastaan tilaus muissa Venäjään liittyvissä nimissä ja merkeissä. Perusteltuja näkemyksiä olisi syytä tuottaa, jotta keskustelu pääsee eteenpäin.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Miksi poistaisimme Helsingin vanhimman julkisen monumentin? Eikö ole parempi muistaa jotain vanhoja asioita?

Suomen pääkaupungin yhdellä keskeisimmistä ja vierailijamääriltään tärkeimmistä paikoista ei mielestäni tarvitsisi muistaa ja juhlistaa vieraan vallan aikaa. Varsinkaan kun joistakin suvantokausista huolimatta tuo vieras valta pyrki lopulta sortotoimin venäläistämään Suomen ja näivettämään autonomian, siinä kuitenkaan onnistumatta. Voisihan tuon epämuodostuneen kotkansikiön siirtää vaikkapa jonnekin Hakunilaan, tai miksei Sipoonkorven metsiin. Samoin meneteltiin Tampereella Mannerheimin patsaan kanssa, kun laillista hallitusvaltaa vastaan sotineet ja hävinneet punikit ja punikkien jälkeläiset vieroksuivat ajatusta Suomen vapauttajan patsaasta Tampereen keskustassa. Kyllä suunnilleen kaikki ovat tuonkin ratkaisun kanssa tulleet toimeen.

 

[Ann Arbor]

Kaiketihan käsityksemme ns. autonomian ajasta 1809-1917 on monilla ollut jopa suhteellisen myönteinen, pois lukien loppuajan sortokaudet. Vaikka Suomi tuolloin saikin jonkin verran liikkumavaraa ja yhteiskunnallinen kehitys oli koko 1800-luvun ajan nopeaa, en minä ainakaan tuolloista Venäjää kykene näkemään minään "Suomen ystävänä", vaan hyvin imperialistinen maa se silloin oli.

 

[Ann Arbor]

Neuvostoliiton aikaan ja hirmuhallitsija Leniniin viittaavat muistomerkit ja plakaatit tulee poistaa. Sen sijaan kansalaiskeskustelulle on suorastaan tilaus muissa Venäjään liittyvissä nimissä ja merkeissä. Perusteltuja näkemyksiä olisi syytä tuottaa, jotta keskustelu pääsee eteenpäin.

Onko Neuvostoliiton ja Venäjän keisarikunnan välillä loppujen lopuksi suurtakaan eroa Suomen näkökulmasta? Sama Suomea terrorisoinut hirmuvalta sekin oli, vaikkei punalippu liehunutkaan. Kaikilla valtioilla on historiallinen painolastinsa, mukaan lukien Venäjää edeltänyt isäntämme Ruotsi ja itsenäinen Suomi, mutta siltikin näen Venäjästä muistuttamisen syytä olla niin vähäistä kuin mahdollista. Esimerkiksi mainitsemani Keisarinnankivi voi näyttäytyä torilla tuhansittain parveileville turisteille Venäjän vallan ylistämisenä, mitä se tavallaan onkin.

 

[mjr]

Kaiketihan käsityksemme ns. autonomian ajasta 1809-1917 on monilla ollut jopa suhteellisen myönteinen, pois lukien loppuajan sortokaudet. Vaikka Suomi tuolloin saikin jonkin verran liikkumavaraa ja yhteiskunnallinen kehitys oli koko 1800-luvun ajan nopeaa, en minä ainakaan tuolloista Venäjää kykene näkemään minään "Suomen ystävänä", vaan hyvin imperialistinen maa se silloin oli.

Ei sen tarvinnut olla mikään "ystävä" eikä se sitä ollutkaan, mutta silti autonomian aika oli laajoilta osin ennennäkemätöntä suomalaisuuden ja suomalaisen yhteiskunnan kehityksen aikaa, mitä tuskin olisi tapahtunut osana Ruotsia - Tukholma ei todellakaan olisi antanut meille mitään rinnakkaista valtiollista, kielellistä tai taloudellista roolia. Mutta tosiaan, eihän tämä edes nimiin jää: eräs huolestuttava asia ovat sitten lainasanat ja esim. venäläinen kulinaarinen vaikutus. Pitäisi ehkä puhua Bibliasta eikä Raamatusta eikä pistää sieniä ja smetanaa ruokaan tai popsia jotain venäläisyydestä muistuttavia blinejä? Ja entä sitten venäläiset tai venäläisperäiset etu- ja sukunimet?

Ja tosiaan, kun nyt näköjään kanavoimme täällä armasta 1930-lukua ja pesemme historiaamme puhtaan suomalaiskansalliseksi niin kansallisradikaaleissa piireissä ei muuten Ruotsin valtaan suhtauduta juuri sen myönteisemmin - meillähän on siis kokonaisia kaupunkeja ja paikkakuntia nimetty näiden vierasperäisten hallitsijoiden ja merkkimiesten mukaan puhumattakaan kaiken maailman Sturenkaduista ja Kustaa Vaasan teistä jne jne. Pitäisikö pesuveden myötä ehkä laittaa tämäkin lapsi vaihtoon? Ja siis esim isoviha (jota todellakaan ei ole ainakaan Etelä-Pohjanmaalla unohdettu) hyvin pitkälle johtui siitä, että yksi näistä sankareista tapatti urakalla suomalaisia kaukaisessa Ukrainassa samalla kuin laiminlöi valtakunnan itäisen osan puolustuksen.

Paljon olisi aitosuomalaiselle kirveelle töitä tässä maassa - Suomen karhu elämöi, se nosti kämmentään ja löi!

 

[Ann Arbor]

@mjr En itse todellakaan ihannoi ja idealisoi mitään "puhdasta suomalaisuutta", vaan kansainväliset vaikutteet ovat olleet osa kulttuuriamme ja identiteettiämme aina. Sikäli kuitenkin näen Venäjän ja venäläisyyden eri valossa, kuin muualta saadut vaikutteet.

Pohjanmaalla Isoviha toki edelleen muistetaan myös oletettavasti nuorempien sukupolvien taholla, mutta sanon ihan mututuntumalla, ettei täällä PK-seudulla pahemmin kukaan. Toki käsite on tuttu.

 

[mjr]

@mjr En itse todellakaan ihannoi ja idealisoi mitään "puhdasta suomalaisuutta", vaan kansainväliset vaikutteet ovat olleet osa kulttuuriamme ja identiteettiämme aina. Sikäli kuitenkin näen Venäjän ja venäläisyyden eri valossa, kuin muualta saadut vaikutteet.

Ja minä taas näen autonomian saamisen suorastaan ihmeellisenä onnenpotkuna, joka mahdollisti Suomen valtion perustan syntymisen jo pitkälti 1800-luvun puolella. Kehittyi oma hallituskoneisto, omat valtiopäivät, oma valuutta, enemmistön kielestä tuli virallinen kieli ja siitä nousi puhdas eurooppalainen kulttuurikieli. En näe että mitään tästä olisi tapahtunut Tukholman alaisuudessa 1800-luvulla, päinvastoin ruotsalainen nationalismi olisi pyrkinyt entisestään alistamaan suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria. Venäjän takapajuisuus mahdollisti meidän itsehallintomme ja kulttuurimme nousun ja Ruotsin kehittyneisyys olisi estänyt sen.

 

[Jussih]

Itse asiassa aika uskottavasti ollaan spekuloitu, että Ruotsille jääminen olisi vahvasti taannuttanut suomen kielen ja suomalaisuuden asemaa tässä maassa (tai siis kokoelmassa Ruotsin itäisiä maakuntia, joista siis osa olisi Kymijokea myöten kuulunut vielä Venäjälle) - ehkä rannikoilla jopa olisi tapahtunut samanlaista kielenvaihtoa kuin jossain Irlannissa 1800-luvulla. Autonomian saaminen juuri tuolloin oli meille todellinen historiallinen onnenpotku.

Makuasia. Minusta ei olisi ollenkaan hullumpi asia kuulua Ruotsiin, jossa demaritkin ovat fiksumpia ja puhua äidinkielenä ruotsia, joka helpottaisi muiden eurooppalaisten kielten oppimista. Elintasokin olisi luultavasti parempi, lätkäliigan tasosta nyt puhumattakaan. Kaarle XVI Kustaa perheineen olisi luultavasti ainoa heikennys nykytilanteeseen...

 

[Ann Arbor]

Ja minä taas näen autonomian saamisen suorastaan ihmeellisenä onnenpotkuna, joka mahdollisti Suomen valtion perustan syntymisen jo pitkälti1800-luvun puolella. Kehittyi oma hallituskoneisto, omat valtiopäivät, oma valuutta, enemmistön kielestä tuli virallinen kieli ja siitä nousi puhdas eurooppalainen kulttuurikieli. En näe että mitään tästä olisi tapahtunut Tukholman alaisuudessa 1800-luvulla, päinvastoin ruotsalainen nationalismi olisi pyrkinyt entisestään alistamaan suomen kieltä ja Suomen kulttuuria. Venäjän takapajuisuus mahdollisti meidän itsehallintomme ja kulttuurimme nousun ja Ruotsin kehittyneisyys olisi estänyt sen.

On allekirjoittaneen suosikki vaihtoehtohistoriallisia skenaarioita, mitä Suomelle olisi käynyt, mikäli se olisi jäänyt Ruotsin alaisuuteen. Toden totta autonomiaa ei olisi keskusvallallisessa Ruotsissa tippunut, eikä suomen kieli mitä oletettavimmin kohonnut samaan asemaan, mitä se teki 1800-luvun aikana.

 

[mjr]

Makuasia. Minusta ei olisi ollenkaan hullumpi asia kuulua Ruotsiin, jossa demaritkin ovat fiksumpia ja puhua äidinkielenä ruotsia, joka helpottaisi muiden eurooppalaisten kielten oppimista. Elintasokin olisi luultavasti parempi, lätkäliigan tasosta nyt puhumattakaan. Kaarle XVI Kustaa perheineen olisi luultavasti ainoa heikennys nykytilanteeseen...

Toki varmasti noin - pidän kyllä suomen kieltä jotenkin ilmaisuvoimaisempana kuin ruotsin, tai jotenkin tänne synkkiin metsiin ja karuille soille sopivana. Ruotseja nyt on kolmetoista tusinassa, mutta me olemme oudompi ja omaperäisempi maa... Ja Ruotsi nyt varmasti olisi uhrannut suuria osia itämaastaan Venäjä/NL:lle, kun tämän ilmansuunnan puolustaminen on harvoin ollut heille mikään iso prioriteetti.

 

[Jussih]

Tehtaankadun nimen voisi kyllä ihan jäynämielessä vaihtaa, tässä pari ehdotusta:

Mariupolin marttyyrien katu
Zelenskyinkatu
Vapaan Ukrainan katu
Kalsarimyrkyttäjänkatu
Himars-katu
Navalnyinkatu
Slava Ukraini -katu

 

[Cobol]

Onko Neuvostoliiton ja Venäjän keisarikunnan välillä loppujen lopuksi suurtakaan eroa Suomen näkökulmasta? Sama Suomea terrorisoinut hirmuvalta sekin oli, vaikkei punalippu liehunutkaan.

Monella tavalla ei ole eroa.

Mitä tulee ko. aikojen patsaisiin, esimerkiksi Kotkan kaupunkisuunnittelujohtaja vastusti Leinin-patsaan poistamista sillä, että historia tulisi säilyttää näkyvänä, vaikka sen katsominen tekeekin kipeää, eikä patsasta tulisi tässä yhteydessä siirtää pois.

Minusta kestämätön perustelu, mutta se kuuluu demokratiaan. Onneksi jäi vähemmistöön.

Autonomian ajan muistomerkit ja katujen nimet ovat sitten hieman eri asia. Niistä tulisi keskustella ja näkisin, että silloin olisi hyvä pohtia sitäkin, onko ne pystytetty tavalla tai toisella pakon edessä. Yksi keino jota voisi myös miettiä, on jonkin tyyppisten "vapaan Euroopan" yms aukioiden tai vastaavien nimeäminen siihen lähelle.

Tiukkaa kantaa en tässä omaa vaan lähtisin tutkijoiden, kaupunkisuunnitelijoiden ja historioitsijoiden käynnistämän kansalaiskeskustelun kautta eteenpäin. Se voisi olla osa toivottavasti vihdoin käynnistyvää suomettuneisuus keskustelua.

Yksi syy arvatakseni sille, että katujen nimet yms nousee vähän väliä keskusteluun on laajemman keskustelun puuttuminen Suomen historiasta ja erityisesti suomettuneisuuden ajasta.

 

[Ann Arbor]

Yksi syy arvatakseni sille, että katujen nimet yms nousee vähän väliä keskusteluun on laajemman keskustelun puuttuminen Suomen historiasta ja erityisesti suomettuneisuuden ajasta.

Historia ei pahemmin näytä suomalaisia nykyään kiinnostavan, mielestäni valitettavasti. Moni valitsee "hömppäviihteen" historiadokumentin sijaan.

Suomettuneisuuden ajasta, mikä mielestäni jatkui aina vuoteen 2022 olisi syytä käydä laajaa keskustelua ja siitä tulisi tehdä tieteellistä tutkimusta. Asia on vaikea, mutta vaikeneminenkaan ei ole hyvä asia.

 

[Luoto]

Kuinkas työläisvaltio Neuvostoliiton aikaiset nimet? Turussa on Leningradinkatu, jonka kaupungin nimen venäläiset vaihtoivat, ja sen jatkeena on Pietarinkatu. Samasta risteyksestä lähtee Göteborginkatu. No, ne onkin Turussa.
Tehtaankatua ei mielestäni pidä vaihtaa sen takia, mitä ikävää sen varrella on ollut. Nimi ei muuten ole kovin ylevä enkä sen vaihdosta pahastuisi.
Turku on ruotsalainen kaupunki ja Helsinki patsaineen venäläinen. Historiaa en yleensä kannata hävitettävän, mutta Helsingin kohdalla voisin tällä hetkellä antaa periksi.
Ilaskiven kanssa olen tietysti samaa mieltä.

 

[El Gordo]

Kaiketihan käsityksemme ns. autonomian ajasta 1809-1917 on monilla ollut jopa suhteellisen myönteinen, pois lukien loppuajan sortokaudet. Vaikka Suomi tuolloin saikin jonkin verran liikkumavaraa ja yhteiskunnallinen kehitys oli koko 1800-luvun ajan nopeaa, en minä ainakaan tuolloista Venäjää kykene näkemään minään "Suomen ystävänä", vaan hyvin imperialistinen maa se silloin oli.

Imperialismi oli tuolla aikakaudella päivän sana. Ja mitä raakuuksia länsivallat Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Belgia ym. tekivätkään hallinnoimissaan alusmaissa.

Siihen nähden Suomi sai verrattain siedettävän isännän. Ei tuo Venäjän aika tietysti mikään päiväkävely Aleksanterinkatua pitkin ollut sekään. Mutta ajat olivat yleisesti vaikeita.

Pahin hetki oli varmaan nälänhätä 1860-luvulla, jossa kuoli 8 % väestöstä. Tuo tapahtui Suomelle myötämielisen kenraalikuvernöörin aikana ja ennen kuin Venäjä alkoi kaventaa Suomen itsehallintoa, joten ei näytä siltä että katastrofia voitaisiin laittaa Venäjän vallan syyksi. Ennemminhän tuota on koitettu laittaa oman senaattimme ja Snellmanin toimien syyksi, mutta pohjasyy voi olla silloisen maanviljelyksen haavoittuvuus ja tilattoman väen kasvanut määrä.

Pari vuosikymmentä aiemmin Irlannissa oli suurempi katastrofi kun nälänhätä vei 20-25 % maan väestöstä. Se taas voidaankin selvemmin linkittää Britannian hallintoon alueella.

 

[mekabyte]

Pahin hetki oli varmaan nälänhätä 1860-luvulla, jossa kuoli 8 % väestöstä. Tuo tapahtui Suomelle myötämielisen kenraalikuvernöörin aikana ja ennen kuin Venäjä alkoi kaventaa Suomen itsehallintoa, joten ei näytä siltä että katastrofia voitaisiin laittaa Venäjän vallan syyksi. Ennemminhän tuota on koitettu laittaa oman senaattimme ja Snellmanin toimien syyksi, mutta pohjasyy voi olla silloisen maanviljelyksen haavoittuvuus ja tilattoman väen kasvanut määrä.

Nälkävuodet wikipediassa on varsin kelpo kuvaus noista vuosista ja hankala on asioita laittaa Venäjän vallan syyksi. Pitkään jatkunut tilanne ja ihan karmeat kelit maanviljelyksen kannalta viimeistelivät setin sekä tietenkin huonon ravinnon edesauttamat kulkutaudit.

 

[JZZ]

Kuitenkin Helsingin asema itsessään on Venäjän toimesta säädetty

Tämä on luonnollisesti virhe, joka toki tulisi korjata ensitilassa. Kummallisen kauan tuolle desanttikylälle on annettu oikeus nimittää itseään pääkaupungiksi, mutta nykyinen alennustila Venäjän suurlähetystöineen ja venäläisine kadunnimineen olkoon se viimeinen niitti pääkaupunkioikeuksien palauttamiseksi takaisin ainoalle oikealle omistajalleen, Turulle.

Eihän tuosta toki voi suoraan Helsinkiläisiä itseään syyttää, kun ei sinne alunperinkään ihan sitä terävintä kärkeä täältä länsirannikolta lähetetty. Mutta eiköhän tuon aikanaan tehdyn virheen voi nyt Nato-suomessa jo korjata.

 

[BigRedCat]

Ei historiaa voida uudelleenkirjoittaa vain palvelemaan niitä "hyviä asioita". Toivottavasti tämä jenkeistä kopioitu patsaiden piilottelu ja historian vääntely ei rantaudu Suomeen.

Tähän erona se, että jenkeissä moni näistä patsaista (ei toki kaikki) on nimenomaan etelävaltioiden todellisen historian valkopesuun alunperin tähdänneitä hankkeita joista osa melkoisen jälkijunassa, siis jopa sata vuotta sisällissodan jälkeen, pystytettyjä. Vastaavat siis paremmin sitä, että itsenäiseen Suomeen olisi organisoitu Venäjän Ystävien toimesta tsaarien ja muiden itäisten vaikuttajien patsaita ja monumentteja.

 

[Nahkasohva]

Patsaista ja muista puhuttaessa tuli mieleen, että Suomi taitaa olla yksi hyvin harvoista maista, joissa on saksalaisille sotilaille pystytettyjä muistomerkkejä. Vai oletteko törmänneet vastaaviin jossain? Niiden poistamista en muista kenenkään koskaan ehdottaneen. Varmaan joku on niinkin tehnyt, mutta en muista huomanneeni.

 

[Ann Arbor]

Vaikka ikävästä menneisyydestä keskustelu ei mitään mukavaa olekaan, kyllähän ainakin itse näen tilausta laajalle kansalaiskeskustelulle ja tieteelliselle tutkimukselle häpeällisistä suomettuneisuuden vuosikymmenistä.

Sikäli ymmärrettävästi päähuomio on ollut siinä ajassa, kun itänaapurimme tunnettiin Neuvostoliittona, mutta yhtä lailla vuosista 1991-2022, joilloin Suomen rähmällään olo ei niin näkyvää ollut, mutta teimme kuitenkin monia kategorisia virheitä Venäjän suhteen tulisi käydä keskustelua.

 

[finnjewel]

Omat havainnot ovat Neuvostoliiton aikakaudelta. Olin silloin ikäni takia taustajoukoissa, mutta kuitenkin ns. isojen poikien tuntumassa, kuuloetäisyydellä heidän juttelustaan.
Yleinen käsitys Neuvostoliitosta oli, että sen valtiontalous oli käsittämätöntä tuhlausta, eikä sellainen voi kauan jatkua. Olivat silti valmiita kiskomaan omille firmoilleen niin paljon voittoa kuin mahdollista. Poliittisella puolella varmaankin oli ihan aitoja hyödyllisiä idiootteja.

 

[Patarouva]

Omat havainnot ovat Neuvostoliiton aikakaudelta. Olin silloin ikäni takia taustajoukoissa, mutta kuitenkin ns. isojen poikien tuntumassa, kuuloetäisyydellä heidän juttelustaan.
Yleinen käsitys Neuvostoliitosta oli, että sen valtiontalous oli käsittämätöntä tuhlausta, eikä sellainen voi kauan jatkua. Olivat silti valmiita kiskomaan omille firmoilleen niin paljon voittoa kuin mahdollista. Poliittisella puolella varmaankin oli ihan aitoja hyödyllisiä idiootteja.

Eli osa suomalaisista oli hyödyllisiä idiootteja ja osa halusi hyötyä idiooteista.

 

[finnjewel]

Eli osa suomalaisista oli hyödyllisiä idiootteja ja osa halusi hyötyä idiooteista.

Niin, ensinmainitut pyörittelivät päätään ihastuksesta, ja jälkimmäiset epäuskosta.

 

[OLLI58]

Yleltä tulee uusintana "hullu vuosi 1991" sarja (löytyy Areenasta).
Ohjelma on käsittääkseni tehty 2021, tuota keskustelua voi siten peilata hyvin tämän hetkiseen tilanteeseen.

 

[Ann Arbor]

Aleksanteri-instituutti – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Vaikka Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa onkin kestänyt jo yli kaksi vuotta ja Suomi on onnistuneesti tehnyt selvää pesäeroa itänaapuriin, en muista laajaa keskustelua käydyn Aleksanteri-instituutin asemasta. Toki Suomessa on syytä olla turvallisuutemme kannalta Venäjään liittyvää osaamista, mutta onko nykymuodossaan Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutti Suomen etujen mukainen?