Suomi ja suomettumisen vuosikymmenet

  • 71 189
  • 561

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Pahoittelen osittaista off-topicia. Katsoin Yle Areenasta tämän lyhyen dokumenttisarjan:


Pitäisi oikeastaan kirjoittaa siitä useampaankin ketjuun, mutta mennään nyt tässä. Jos joku haluaa jatkaa keskustelua muihin huomioihini liittyen, niin siirrytään sitten siinä vaiheessa oikeampaan ketjuun.

Ekana dokumentti-ketjun asiaa, eli suosittelen tuota kaikille (sota)historiasta kiinnostuneille. Ihan viihdyttävä ohjelma siitä huolimatta - tai ehkä jopa siksi - että tekijäkaksikko oli kuin jostain Kummelin sketsistä. Kaksi nuorta ja innokasta jätkää, jotka esittelivät itsensä puhelimessa Tanskan Yleisradion toimittajiksi, mutta ohjelmassa heidät esiteltiin historioitsijoina. Olivat sitten kumpia tahansa, niin mitään käsitystä kummallakaan ei tuntunut olevan sen paremmin tv-ohjelman teosta kuin tutkimustyöstäkään.

Kaverit olivat ihan halolla päähän lyötyjä, eivätkä meinanneet uskoa ja ymmärtää millään, kun heille yritettiin selittää kuinka strategiset armeijan kohteet ja lentokenttä olisi räjäytetty mikäli saari olisi miehitetty. Itse tutkimus eteni puolestaan ilman mitään järkevää suunnitelmaa tai ymmärrystä esimerkiksi arkistoista. Mutta eteni kuitenkin säkällä ihan hyvin, kun aina joku osasi vinkata jonkun, joka osasi vinkata taas eteenpäin jne..

Sitten toinen off-topic juttu, joka kuuluisi varmaan "asia, joka avautui minulle" tai "toinen maailmansota" -ketjuun. Sen tiesinkin, että se oli Neuvostoliitto, joka kukisti saaren saksalaiset vuonna 1945. Sen sijaan se oli minulle uutta, että Neuvostoliitto miehitti sen jälkeen vuoden ajan Bornholmia. Vähän siis samalla tavalla kuin Hankoa ja Porkkalaa aikoinaan.


Mutta sitten päästään viimein tämän ketjun asioihin. Suomea ja sen suhdetta Neuvostoliittoon on tosiaan pidetty niin poikkeuksellisena, että siitä muodostettiin jopa sana suomettuminen. Mutta tämä dokkari osoitti hyvin, että ei Suomi nyt ihan yksin tuota itänaapuria varonut.

Sodan päätyttyä Tanska oli suostunut ns. Molotovin sopimukseen, mikä vastaa hieman samaa kuin Suomen kohdalla Ahvenanmaan demilitarisointi. Neuvostoliitto siis vaati, että Tanska vastaa Bornholmin puolustuksesta täysin itse, eikä päästä ketään ulkomaisia sotilaita saarelle.

Toisaalta ihan ymmärrettävä vaatimus, mutta sen tulkinnat menivät kyllä sitten tanskalaisiltakin vähintäänkin ihan tähän meiltä tuttuun suomettumiskategoriaan. Vuonna 1982 saarella järjestettiin tapahtuma, jonne oli kutsuttu yhdysvaltalainen sotilassoittokunta esiintymään. Tanskalaispoliitikot ja viranomaiset puuttuivat kuitenkin tähän ja soittokunnan vierailu peruttiin, koska Neuvostoliiton pelättiin pahastuvan. Siis vuonna 1982 ja Nato-maassa!

Ohjelmassa haastateltujen poliittikojen mukaan Tanskassa ei myöskään pelätty niinkään Neuvostoliiton hyökkäystä, vaan enemmänkin sitä, että länsimaat (etenkin Reaganin retoriikka) pelästyttäisi Kremlin ja että Neuvostoliitto reagoisi sitten tähän kuvittelemaansa hyökkäyksen uhkaan jollain lailla. Joten sellaista signaalia piti sitten välttää kaikin keinoin. Kuulostaa tutulta sekin.

Lisäksi sitten vielä se, että Tanskan rantavedet ovat olleet ihan sieltä sodan päättymisestä aina Nordstream-putken räjäyttämiseen asti täynnä Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän vakoilualuksia. On kuunneltu radioliikennettä, tutkittu merenpohjaa ja ehkä käyty vähän sukellusretkilläkin.

Siinä sitten joku selitti, että "kyllähän me tiedetään mitä ne siellä tekevät, eikä niin saisi tehdä meidän aluevesillä, mutta ei me voida asialla mitään kun ei ole todisteita". En mä tiedä sitten miksi todisteiksi ei olisi kelvannut vaikkapa ne 70-luvulla rantavesiin upotetut neuvostoliittolaiset kuuntelupoijut. Eli eiköhän tässäkin ole ollut vaan kyse siitä, että ei nyt sanota mitään, etteivät vaan hermostu.

Että on sitä osattu olla ihan yhtä lapasia kauempanakin Venäjän rajasta ja Naton sateenvarjon alla.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kaiketi Bornholmin voi nähdä ennen kaikkea kuitenkin nyanssina, siinä missä Suomessa itään rähmällään olo ulottui vuosikymmenten ajan hyvin syväluotaavasti eri yhteiskunnan osa-alueille, eikä sen voine sanoa päättyneen kuin vasta 24.2.2022. "Venäjän ymmärtäminen", tai ainakin siihen pyrkiminen oli häpeällinen maan tapa, eikä häpeällisten vuosikymmenten jälkipyykkiä ole edelleenkään pesty kunnolla. Mitä odotamme?
 

rpeez

Jäsen
Mutta sitten päästään viimein tämän ketjun asioihin. Suomea ja sen suhdetta Neuvostoliittoon on tosiaan pidetty niin poikkeuksellisena, että siitä muodostettiin jopa sana suomettuminen. Mutta tämä dokkari osoitti hyvin, että ei Suomi nyt ihan yksin tuota itänaapuria varonut.

Sodan päätyttyä Tanska oli suostunut ns. Molotovin sopimukseen, mikä vastaa hieman samaa kuin Suomen kohdalla Ahvenanmaan demilitarisointi. Neuvostoliitto siis vaati, että Tanska vastaa Bornholmin puolustuksesta täysin itse, eikä päästä ketään ulkomaisia sotilaita saarelle.

Toisaalta ihan ymmärrettävä vaatimus, mutta sen tulkinnat menivät kyllä sitten tanskalaisiltakin vähintäänkin ihan tähän meiltä tuttuun suomettumiskategoriaan. Vuonna 1982 saarella järjestettiin tapahtuma, jonne oli kutsuttu yhdysvaltalainen sotilassoittokunta esiintymään. Tanskalaispoliitikot ja viranomaiset puuttuivat kuitenkin tähän ja soittokunnan vierailu peruttiin, koska Neuvostoliiton pelättiin pahastuvan. Siis vuonna 1982 ja Nato-maassa!

Ohjelmassa haastateltujen poliittikojen mukaan Tanskassa ei myöskään pelätty niinkään Neuvostoliiton hyökkäystä, vaan enemmänkin sitä, että länsimaat (etenkin Reaganin retoriikka) pelästyttäisi Kremlin ja että Neuvostoliitto reagoisi sitten tähän kuvittelemaansa hyökkäyksen uhkaan jollain lailla. Joten sellaista signaalia piti sitten välttää kaikin keinoin. Kuulostaa tutulta sekin.

Lisäksi sitten vielä se, että Tanskan rantavedet ovat olleet ihan sieltä sodan päättymisestä aina Nordstream-putken räjäyttämiseen asti täynnä Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän vakoilualuksia. On kuunneltu radioliikennettä, tutkittu merenpohjaa ja ehkä käyty vähän sukellusretkilläkin.

Siinä sitten joku selitti, että "kyllähän me tiedetään mitä ne siellä tekevät, eikä niin saisi tehdä meidän aluevesillä, mutta ei me voida asialla mitään kun ei ole todisteita". En mä tiedä sitten miksi todisteiksi ei olisi kelvannut vaikkapa ne 70-luvulla rantavesiin upotetut neuvostoliittolaiset kuuntelupoijut. Eli eiköhän tässäkin ole ollut vaan kyse siitä, että ei nyt sanota mitään, etteivät vaan hermostu.

Että on sitä osattu olla ihan yhtä lapasia kauempanakin Venäjän rajasta ja Naton sateenvarjon alla.

Joo, Bornholm itselle uutta ja mielenkiintoista tietoa, mutta jälleen kerran, tuona aikana eläneenä, ei näitä "lapasuuksia" kannata niin kovasti ihmetellä. Täytyy ymmärtää sen ajan tilannetta.

Silloin oli rauha ja kirjaimellisesti todella valtava jännite kahden ison välissä, USA &kumppanit vs. Neuvostoliitto, joka oli voimissaan silloin.
Korostan vielä, henkeä pidätettiin ettei mikään riko kauhun tasapainoa.

Todellisuudessakin oli ilmeisesti aika lähellä vahingossa se napin painaminen ainakin kertaalleen, ja Genesiksen Land of Confusion kappaleen loppu heijastelee yhdellä tapaa mitä pelättiin.

Nykypäivänä ei ole sellaista jännitettä, se jännite on isolta osin purkautunut NL:n pirstoiduttua, ja maailman muututtua. P yrittää nyt saada jännitettä takaisin.
 

rpeez

Jäsen
Jatkan vielä sen verran, että tilanteeseen oltiin jollain tapaa myös tyytyväisiä, koska oli rauha ja sen säilymiseen aika pitkälti myös uskottiin, etenkään mitään naapurimaahan hyökkäämisen tyyppisiä asioita ei juuri ajateltu muualla kuin PV:ssä viran puolesta.

Tilanne oli täällä siis stabiili ja sellaisena se haluttiin pitää. Vakoilu yms ymmärtääkseni nähtiin osapuolten itsensä vahvistamisena kauhun tasapainon varmistamiseksi ja etujen hakemisena, eikä imperialistiseen operaatioon valmistavana toimintana.

Nämä siis omia havaintojani niiltä ajoilta, en ole varsinaisesti opiskellut alaa tai hakenut tietoja historian kirjoista.
 

Alejandro

Jäsen
"Venäjän ymmärtäminen", tai ainakin siihen pyrkiminen oli häpeällinen maan tapa, eikä häpeällisten vuosikymmenten jälkipyykkiä ole edelleenkään pesty kunnolla. Mitä odotamme?
Odotamme tietysti näiden Venäjän ymmärtäjien, eli tiettyjen suomalaisten poliitikkojen luonnollista poistumista. Useat nimet ovat niin ilmiselviä, että ei niitä tarvitse edes erikseen mainita.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Odotamme tietysti näiden Venäjän ymmärtäjien, eli tiettyjen suomalaisten poliitikkojen luonnollista poistumista. Useat nimet ovat niin ilmiselviä, että ei niitä tarvitse edes erikseen mainita.
Mielestäni menneisyyttä ei pitäisi siltikään pyrkiä lakaisemaan maton alle edes tietyksi aikaa, vaan häpeällinen aikakausi on syytä perata jo silloin kun siitä ei kovin kauaa ole kulunut.

Mitä tulee tuohon sukellusveneselkkaukseen, mikä toki nolo tapaus oli Ruotsille, ei Neuvostoliiton voi kuitenkaan sanoa hyvin länsi-orientoitunutta Ruotsia kuitenkaan ohjailleen, toisin kuin Suomea, missä vähän asiaan kuin asiaan piti saada Tehtaankadun hyväksyntä. Inhottavaa yhtä lailla se, ettei murrosvuosien 1989-1991 jälkeenkään Suomessa kyetty tekemään riittävää pesäeroa pahan valtakuntaan, vaan suomettuneisuus lähinnä muutti muotoaan ja se päättyi vasta 24.2.2024.
 

rpeez

Jäsen
Hienoa, että Tiitinen on nyt avannut sanaista arkkuaan 80-luvun tapahtumista päivän Hesarissa. Kaksilla korteilla pelattiin, sitä aikakautta on ymmärrettävä kuten olen aina sanonut.

Tiitinen, erityisesti Kekkosen ja myöhemmin Koiviston käsikassara, kestitsi sekä KGB:tä että CIA:aa mökkisaunallaan.

Harmittavasti tämä mielenkiintoinen juttu maksuartikkeli. Tässä pari yksittäistapahtumaa

CIA halusi vakoilla vastoin lakejamme Suomessa Libyaa Gaddafin takia, mutta Libya oli venäjän liittolainen. CIA pyysi siihen Tiitiseltä lupaa, joka sen antoikin ehdolla ettei hänelle saa kertoa. Tiitinen ei kertonut asiasta edes Koivistolle tätä suojellakseen.

Jotkut muistaa kun lapissa järveen harhautui 80-luvulla NL:n ohjus. Norjalaiset huomasi sen, ja kertoivat Supolle, mutta tiedonkulun katkoksen takia Suomen valtiojohto Tiitistä myöten kuuli asiasta viisi päivää myöhässä!


Artikkelissa mainitaan ja näytetään CIA:n lahjoittaman monitoimiseinäkellon roikkuvan Tiitisen rantamökin seinällä. Omassa päässäni tästä tulee mieleen hämärästi eräs kuuluisa vakoilutapaus, lol.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Hakaniemen "Maailman rauhasta" on keskusteltu paljon, mutta Itäkeskuksen Ystävyyden puistosta löytyvästä suomettuneesta Kansojen ystävyyden monumentista ei niinkään. Monumentti on loppujen lopuksi toki valettua pronssia, mutta mielestäni sen poistamisesta olisi syytä käydä keskustelu ja myös suomettuneeseen aikakauteen viittaavasta puiston nimestä.

Oma ehdotukseni on, että puisto nimettäisiin uudelleen Volodymyr Zelenskyin puistoksi ja nykyisen monumentin paikalle järjestettäisiin suunnittelukilpailu vapaata Ukrainaa kunnioittavalle teokselle. Itä-Helsinki on monien maamme ukrainalaistaustaisten koti ja muutenkin todella kummallista, että moinen jäänne on yhä paikallaan muistuttamassa häpeällisistä vuosikymmenistä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Ulkoministeriö (UM) myönsi Helsingin Taka-Töölössä sijaitsevalle Venäjän tiede- ja kulttuurikeskukselle uuden poikkeusluvan jäädytettyjen varojen käyttöön viime toukokuussa, Talouselämä-lehti uutisoi torstaina.

Kyse on pakotelistatun keskuksen ”perustarpeiden tyydyttämisestä”, eli sähkön, veden ja tietoliikenteen turvaamisesta.

Keskus on osa hyökkäyssotaa Ukrainassa käyvän Venäjän pehmeää vaikuttamista ja keskuksella uskotaan yleisesti olevan myös rooli Venäjän Suomeen kohdistamassa vakoilutoiminnassa.

Ikävämpi uutinen tähän väliin. Onhan kyseinen linnake synkkä muistutus Tehtaankadun suurlähetystön ohella Venäjän edelleen omaamasta vaikutusvallasta Suomessa.
 

OLLI58

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Eilen tuli yleltä uusintana dokkari Tamminiemen Pesänjakajista, toiminnasta sen tiimoilla ja mitä seurauksia siitä oli tekijöille. Saa aika hyvän kuvan kuinka hähmäistä politiikka oli 70-80 lukujen taitteessa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vähissä tuntuu tällä hetkellä olevan julkinen keskustelu suomettuneisuuden vuosikymmenistä, vaikka aihe on hyvin ajankohtainen ja mielestäni paljon olisi vielä käsiteltäviä kysymyksiä ja kannaltamme ikävää historiaa.

Erityisesti Neuvostoliiton hajoamista seuranneet 30 vuotta, jolloin suomettuneisuus muutti muotoaan aiemmasta, mutta sen omaehtoisen luonteen johdosta, helmikuuhun 2022 saakka kestäneen aikakauden voi nykyvalossa nähdä kenties sitäkin kiusallisempana. Miksi vaikenemme?
 

rpeez

Jäsen
Vähissä tuntuu tällä hetkellä olevan julkinen keskustelu suomettuneisuuden vuosikymmenistä, vaikka aihe on hyvin ajankohtainen ja mielestäni paljon olisi vielä käsiteltäviä kysymyksiä ja kannaltamme ikävää historiaa.

Erityisesti Neuvostoliiton hajoamista seuranneet 30 vuotta, jolloin suomettuneisuus muutti muotoaan aiemmasta, mutta sen omaehtoisen luonteen johdosta, helmikuuhun 2022 saakka kestäneen aikakauden voi nykyvalossa nähdä kenties sitäkin kiusallisempana. Miksi vaikenemme?
Kyselet tämän saman asian perään säännöllisesti. En kyllä ymmärrä mitä selvitettävää tuossa on. Venäjä haluttiin sitoa läntiseen meininkiin taloudellisilla ja kulttuurisilla kytköksillä ja muutoksilla, ts porkkanaa käyttäen.
Se oli täysin väärä tilanneanalyysi melkeinpä meidän kaikkien osalta.

Mitä voitamme asian tonkimisella kuka oli enemmän ja kuka vähemmän väärässä?
Vai meinaatko että taustalla on aktiivista ja tilanteen tiedostanutta maanpetostoimintaa?
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Kyselet tämän saman asian perään säännöllisesti. En kyllä ymmärrä mitä selvitettävää tuossa on. Venäjä haluttiin sitoa läntiseen meininkiin taloudellisilla ja kulttuurisilla kytköksillä ja muutoksilla, ts porkkanaa käyttäen.
Se oli täysin väärä tilanneanalyysi melkeinpä meidän kaikkien osalta.

Mitä voitamme asian tonkimisella kuka oli enemmän ja kuka vähemmän väärässä?
Vai meinaatko että taustalla on aktiivista ja tilanteen tiedostanutta maanpetostoimintaa?

Vähän samoilla mietteillä asiasta. Venäjän kaltaisen ”suurvallan” kanssa varmasti ajateltiin viimeiseen asti että yrittää täytyy ja kaikki tehtiin välttääksemme nykyinen tilanne. Tuskin kukaan ajatteli että annetaanpa Venäjän vahvistaa itseään tulevia sotatoimia varten vaan vilpittömästi uskottiin että juuri taloudelliset riippuvuudet sen parhaiten estäisivät.

No toisin kävi ja parempia toimintatapoja tai vaihtoehtoja ei juuri kuulunut. Halpa energia kelpasi ihan kaikille. Krimin valtauksen jälkeen äänenpainot toki muuttuivat hiljalleen.
 

Dino

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Mitä voitamme asian tonkimisella kuka oli enemmän ja kuka vähemmän väärässä?
Vai meinaatko että taustalla on aktiivista ja tilanteen tiedostanutta maanpetostoimintaa?
Minä näkisin, että taustalla on lähinnä hyväuskoisuutta, hölmöyttä ja joidenkin kohdalla ahneutta ja nähty mahdollisuus tienata itätunkion kautta hyvin. Tietoisesti idän pussiin pelanneiden määrän en usko kuitenkaan olevan iso. Näihin virhearvioihin syyllistyneitä löytyy aika paljon, kyllähän tässä ihan yhtä lailla itsekin neukkulan kaatumisen jälkeen elätteli toiveita että tarjoamalla venäläisille porkkanaa ja kytkemällä heidät mahdollisimman hyvin länsimaiden talouteen saataisiin venäjän historiallinen imperialismi kitkettyä. Mutta länsi teki tuossa virheitä, ja halusi ensimmäisten varoittavien merkkien jälkeenkin vielä ummistaa silmänsä ja toivoa parasta.

Sinällään tuota toki on hyvä vähän "tonkia", että tajuttaisiin kunnolla mitä virheitä on tehty ja miten ne voitaisiin jatkossa välttää, mutta en tiedä kannattaako nyt kovin voimallisesti lähteä sormella osoittelemaan tiettyjä tahoja, kun tuohon hölmöyteen, hyväuskoisuuteen ja ahneuteen on syyllistynyt varmaan suurin osa meistä.
 

rpeez

Jäsen
@opelix ja @Dino , sanailitte asian paremmin kuin minä. Tuo ennenkaikkinen halu tehdä bisnestä, ja silmien sulkeminen ja toivominen linjaa asiaa. Koulukirjoihin asiasta voi hienon kappaleen aikanaan kirjoittaa, kuten siellä tulee olemaan lännen sodan ja eskalaation pelostakin kappale.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kyselet tämän saman asian perään säännöllisesti. En kyllä ymmärrä mitä selvitettävää tuossa on. Venäjä haluttiin sitoa läntiseen meininkiin taloudellisilla ja kulttuurisilla kytköksillä ja muutoksilla, ts porkkanaa käyttäen.
Se oli täysin väärä tilanneanalyysi melkeinpä meidän kaikkien osalta.

Mitä voitamme asian tonkimisella kuka oli enemmän ja kuka vähemmän väärässä?
Vai meinaatko että taustalla on aktiivista ja tilanteen tiedostanutta maanpetostoimintaa?
Jos nyt Bäckmanit ja muut marginaaliporukat jätetään pois laskuista, taustalla kaiketi oli ennen kaikkea pitkään jatkunutta optimismia ja sinisilmäisyyttä.

Toki iso virhe näin jälkikäteen sanottuna tehtiin mielestäni siinä, ettei Suomi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeenkään rohjennut asemoitua selvemmin 100% integroituneeksi länteen, vaan "erityissuhdetta" Venäjään pidettiin pitkään arvossaan. Toki taustalla tässä oli merkittävältä osin maamme kaupalliset intressit, ei niinkään mikään suomalaisten aito viehtymys Venäjään. Joka tapauksessa tuskin mikään "Ruotsi-Venäjä-seura", tai "Norja-Venäjä-seura" ovat olleet yhtä vaikutusvaltaisia, mitä täkäläinen ystävyysseura. Itse kriittisesti Venäjään aina suhtautuneena, myönnän että venäläinen vaikutus Suomessa on minulle ollut kova paikka.
 

Alejandro

Jäsen
Mitä voitamme asian tonkimisella kuka oli enemmän ja kuka vähemmän väärässä?
Ainakin voisimme oppia historiasta siltä varalta, että samanlainen tilanne tulee eteen joskus tulevaisuudessa. Ei pidä toistaa samoja virheitä kerta toisensa jälkeen. Itse uskon, että perinpohjainen perkaaminen alkaa, kun uussuomettumisen valonkantajat (Halonen, Lipponen, Tuomioja ja kumppanit) ovat mullan alla. Ei kehdata tahrata näiden ulkopoliittisten legendojen kilpiä heidän ollessaan elossa.
 

Dino

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Toki iso virhe näin jälkikäteen sanottuna tehtiin mielestäni siinä, ettei Suomi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeenkään rohjennut asemoitua selvemmin 100% integroituneeksi länteen, vaan "erityissuhdetta" Venäjään pidettiin pitkään arvossaan. Toki taustalla tässä oli merkittävältä osin maamme kaupalliset intressit, ei niinkään mikään suomalaisten aito viehtymys Venäjään.
Täällä itä-Suomessa Venäjää on varmaan siksikin haluttu katsoa vähän liian sinisin silmin, tai ainakin toinen silmä ummistaen, koska Venäjä toi tänne vuosikausia sitä rahaa ja työtä mikä täältä muuten on valunut koko ajan pois päin. Kun täällä on koettu, että itä-Suomi on suomalaisten toimesta ehkä jätetty vähän oman onnensa nojaan, niin on aika luonnollista että itäsuhteiden ylläpito nähtiin ainakin täällä hyvänä vaihtoehtona, vaikka täälläkin on silti ollut suurimmaksi osaksi "russorealistinen" suhtautuminen Venäjään ja venäläisiin. Mutta ehkä tuo toiveikkuus siitä, että idän kautta valuva raha pitäisi myös itä-Suomen maan sisäisessä kilpailussa jotenkin mukana sai ihmiset ummistamaan silmiään liikaa varoittaville merkeille.
 

rpeez

Jäsen
Itse kriittisesti Venäjään aina suhtautuneena, myönnän että venäläinen vaikutus Suomessa on minulle ollut kova paikka.
Tässä on ehkä sukupolvikysymys siinä, että myös -70 ja -80 luvut eläneenä totuin tuohon maailmaan eikä se ole koskaan ollut minulle siksi kova paikka. Miksi?

Siksi, että tiesin kautta aikojen suurimman osan suomalaisista vaan feikkaavan osana pragmaattista näytelmää. Meidän katse oli jokapäiväisessä elämässä oikeasti lännessä aina ja ikuisesti, ja hyvin vapaasti.

Joku Halonen vertautuu näytelmässä vanhan ajan vähemmistö kommunisteihin, ei jaksa edes kurmoottaa.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Kyselet tämän saman asian perään säännöllisesti. En kyllä ymmärrä mitä selvitettävää tuossa on. Venäjä haluttiin sitoa läntiseen meininkiin taloudellisilla ja kulttuurisilla kytköksillä ja muutoksilla, ts porkkanaa käyttäen.
Se oli täysin väärä tilanneanalyysi melkeinpä meidän kaikkien osalta.

Mitä voitamme asian tonkimisella kuka oli enemmän ja kuka vähemmän väärässä?
Vai meinaatko että taustalla on aktiivista ja tilanteen tiedostanutta maanpetostoimintaa?

Sivusta sen verran, että aika tulisi käydä tarkkaan läpi. Monet oppivat valheeseen, jossa USA ja NATO olivat sotahulluja ja vaaraksi Suomelle. Ystävyys Venäjään tuli säilyttää ja siksi kieltäytyä läntisestä turvallisuusjärjestöstä. Kansa jatkoi valheessa elämistä ja piti sitä normaalina. NATO-jäsenyys annettiin Venäjän käsiin. Rosatom päästettiin melkein Suomeen vaikka useat Euroopan maat varoittivat siitä, mitä tapahtuu kun Venäjän tiedustelutahot alkavat Suomessa asioita pyörittämään.

Kun Kekkosen kautta suomettumisineen ei käyty läpi, seuraava suomettumisen vaihe meni helposti läpi. Venäjän ja Kiinan silmät eivät ole Suomessa, mutta kyllä ne Suomea seuraavat ja pyrkivät vaikuttamaan. Siksi on hyvä ymmärtää, mitä tapahtui CCCP:n aikana ja mitä tapahtui vähän ennen CCCP:n kaatumista (mm. Kokoomus suljettiin hallituksesta) ja mitä tapahtui CCCP:n kaaduttua 1990-luvulta vuoteen 2022 asti.

Jos emme tunne ja ymmärrä historiaamme ja sen virheitä, kansan jakaminen tai jakautuminen saattaa seurata jopa äärimmäistä eurooppalaista polarisaatiota. Näin on historiassamme käynyt enemmän kuin kerran.
 

rpeez

Jäsen
Sivusta sen verran, että aika tulisi käydä tarkkaan läpi. Monet oppivat valheeseen, jossa USA ja NATO olivat sotahulluja ja vaaraksi Suomelle. Ystävyys Venäjään tuli säilyttää ja siksi kieltäytyä läntisestä turvallisuusjärjestöstä. Kansa jatkoi valheessa elämistä ja piti sitä normaalina. NATO-jäsenyys annettiin Venäjän käsiin. Rosatom päästettiin melkein Suomeen vaikka useat Euroopan maat varoittivat siitä, mitä tapahtuu kun Venäjän tiedustelutahot alkavat Suomessa asioita pyörittämään.

Kun Kekkosen kautta suomettumisineen ei käyty läpi, seuraava suomettumisen vaihe meni helposti läpi. Venäjän ja Kiinan silmät eivät ole Suomessa, mutta kyllä ne Suomea seuraavat ja pyrkivät vaikuttamaan. Siksi on hyvä ymmärtää, mitä tapahtui CCCP:n aikana ja mitä tapahtui vähän ennen CCCP:n kaatumista (mm. Kokoomus suljettiin hallituksesta) ja mitä tapahtui CCCP:n kaaduttua 1990-luvulta vuoteen 2022 asti.
Valhe tuossa on vain se, ettei kansa ymmärtänyt Venäjän imperialismin elävän ja voivan nähdyn hyvin.

USA ja Nato hulluus oli lähinnä tiettyjen piirien juttuja, en usko että suurin osa kansasta ajatteli niin. Nato:a pidettiin vaan tarpeettomanan riskinä ottaa kun ei ymmärretty Venäjän tarkoitus periä, ja erityisesti peräti uhkaa Suomelle. Jolloin Naton ajateltiin merkitsevän mahdollisuutta joutumista muiden puolesta taistelemaan.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Valhe tuossa on vain se, ettei kansa ymmärtänyt Venäjän imperialismin elävän ja voivan nähdyn hyvin.

USA ja Nato hulluus oli lähinnä tiettyjen piirien juttuja, en usko että suurin osa kansasta ajatteli niin. Nato:a pidettiin vaan tarpeettomanan riskinä ottaa kun ei ymmärretty Venäjän tarkoitus periä, ja erityisesti peräti uhkaa Suomelle.

Tämä on hyvä kommentti myös siksi, että USA:n tapaan Suomessa nuoret miehet ja miehet ovat naisia selvästi konservatiivisempia ja seuraavat yhä enemmän mm. uutisia tiktokista ja somealustoilta. Niiden sisältö on monella tavalla vapaa ja käyttäjien tuottama. Mutta taustalla on kuitenkin Kiinan haluama algoritmi, joka tuottaa tietyn tyyppisiä uutisia halutuista aiheista.

Tulemme perusasiaan. Jos Suomen lähihistoria jää osalla liikaa tiktokin varaan, käsitys saattaa olla Venäjän ja Kiinan tavoitteita myötäilevä joskus 10-20 vuoden päästä. Ja jos lähihistoriaa Venäjän kanssa ei avata, nuoret ja tulevat tikitok-sukupolvet voivat helpommin uskoa, että ennen oli paremmin ja USA sekä NATO veivät Suomea kohti tuhoa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös