Pystyykö joku vastaamaan neutraalisti ilman mitään Nato myönteisyyttä tai vastaisuutta, että millaiset painolastit Nato-jäsenyys tuo siihen kuuluvalle valtiolle? Eli käytännössä millaista byrokratiallista, taloudellista tai velvoitteita Nato-jäsenyys tuo siihen kuuluvalle maalle?
Ehkä tästä voisi rajata pois sen ilmiselvän asian, että se heikentää suhteita Venäjään.
Jäsenmaksu on joitain kymmeniä miljoonia euroja vuodessa, eli jäsenmaksuilla ei ole käytännön vaikutusta valtiontalouteen.
Nato suosittelee (huom. suosittelee, suurin osa jäsenistä ei tätä noudata) 2% BKT:sta käyttämistä puolustusmenoihin, Suomella tämä täyttyy erityisesti hävittäjäkauppojen jälkeen jo nyt (ja saataisiin reilusti ylikin, jos alettaisiin laskemaan mukaan asevelvollisuuden kansantaloudellisia kustannuksia), eli tällä ei ole käytännön vaikutusta valtiontalouteen eikä puolustusmenoihin.
Naton operaatioihin Suomi on osallistunut jo nyt isommalla panoksella kuin moni jäsenmaa, eli Naton operaatioistakaan ei mitään isompaa eroa tulisi nykytilanteeseen.
Suomen kalustoa on johdonmukaisesti rakennettu Nato-yhteensopivaksi, eli tältäkään osin mitään merkittäviä kustannuksia/investointeja ei syntyisi.
Ainoat isommat erot ovat velvoite mennä avuksi (tavalla tai toisella), jos viidenteen artiklaan vedotaan (tässäkin kynnys on hyvin korkealla, kuten on lähivuosikymmeninä nähty) sekä turvallisuustilanteen radikaali paraneminen.
Ja toki jos Naton toiminta alkaa vituttamaan, sitä viedään väärään suuntaan tai muuten iskee kyllästyminen liittoutumiseen, niin Natosta ja/tai sen sotilaallisista elimistä voi erota.
TJEU: Ranska erosi Naton sotilaallisista elimistä vuonna 1966 ja palasi vasta 2009.