Suomen pahin alisuorittaja oli Jesperi Kotkaniemi, joka veti turnauksen läpi kiikaritehoilla 0-0. Ei ikinä enää nuorisomaajoukkueisiin.
Tsekki pelasi viisaasti ja vapautuneesti ja hyödynsi Suomen itselleen rakentaman painetilan.
Luukkonen ei ollut kai tarpeeksi huono mikä koitui Suomen kohtaloksi. Vuoden 99 U20-kisoissa silloinen päävalmentaja Jukka Rautakorpi (sic!) yritti väkisin peluuttaa Mika Norosta maalilla joka pelissä kun hän sentään oli edellisten kisojen mestarivahti. Suomi oli jo kovaa vauhtia matkalla kohti putoamissarjaa kunnes kolmannessa pelissä oli kertakaikkisesti pakko tehdä jotain kun Noroselle meni kaikki ja kolmanteen erään vaihdettiin Mika Lehto maalille. Lehto pelasikin sitten kisat loppuun asti ja hoiteli Suomen puolivälieriin ja sielläkin pakotti lopulta mestaruuden voittaneen Venäjän jatkoajalle yli 40 torjunnalla mutta loputtomiin ei hänkään venynyt. Spekuloida saa mitä olisi tapahtunut jos maalivahdin vaihto oltaisiin tehty aikaisemmin. Suomi olisi todennäköisesti voittanut alkulohkonsa ja edennyt suoraan välieriin jossa olisi vasta kohdannut Venäjän ylimääräisten lepopäivien jälkeen ja...Viimeisenä case-Luukkonen. Ei mennyt häävisti ei. En tiedä miksi Luukkonen pelasi jokaisen ottelun alkusarjassa. Ehdottomasti olisi pitänyt antaa Lehtiselle mahdollisuus Slovakia-pelissä näyttää osaamisensa, varsinkin kun hänellä olisi ollut oikeasti mahdollisuus ykkösmaalivahdin paikkaan.
Kyllähän näissä U20-kisoissa valmentajavalinnalla on valtava merkitys. Ei varmasti ole sattumaa, että menestystä on tullut, kun valmentajina ovat olleet Jalonen ja Kivi. Sitten kun vastuussa ovat olleet hupiukot, kuten Raipe, Tomek tai Ahokas, niin tulos on sen mukainen.
Eikös periaatteessa jokainen maalipaikka aiheudu jonkun virheestä? Jos neljästä maalipaikasta tehdään kolme maalia, niin siinä on helppo paikka gamesaverille. Ensimmäinen ja toinen maali oli mielestäni täysin torjuttavissaMäärittele nyt se paljon hehkutettu gamesaver. Yleensähän nuo ovat jotain varmojen maalien pelastamisia, jotka aiheutuvat jonkun virheestä. Yhden (puolittaisen) läpiajon Luukkonen otti, lasketaanko gamesaveriksi? Ei ilmeisesti. Taisi siellä räpyläkin kerran komeasti heilahtaa tänään, mutta ei lasketa gamesaveriksi.
Se ei varsinaisesti olisi ollut gamesaver, koska kuten sanoinkin, tuollaiset ohjurit läheltä maalia ovat aina tuuripeliä. Siitä maalista tosin ei maalivahtia voi mielestäni syyttää.Olisiko se lopun ripuliranne, josta Tshekki tasoitti laskettu gamesaveriksi? Tuskin, jos olisi patjoihin jäänyt, sitä oltaisiin pidetty täällä rutiininomaisena torjuntana, joka kuuluikin ottaa sata kertaa sadasta. Tshekillä ei tänään yksinkertaisesti ollut niin montaa laadukasta maalipaikkaa, josta niitä gamesavereita olisi voinut ottaa.
Miten se vanha lausahdus meni, yhdellä maalilla häviät, kahdella pelaat tasurin ja kolmella voitat normaalisti. Tuolla Suomen painostuksella ja hallinnalla, ei pelin voittaminen 1-2 päästetyllä maalilla pitäisi olla vaikeaa. Tämä oli maalivahdilta täysin "peruspeli", eli ei riittävän hyvä suoritus tuolle tasolle.Kuten aikaisemmin kirjoitin, Suomi kaatui tänään johonkin ihan muuhun kuin Luukkoseen. Itse pyrin arvioimaan näitä mahdollisimman objektiivisesti ja ennen kuin minut leimataan jonkun Luukkosvihaajan toimesta Ukko-Pekka -fanclubin kapteeniksi, sanon ettei tämä missään nimessä ollut huippupeli Luukkoselta, mutta kuitenkin riittävä. Tästä pelistä olisi noilla maalipaikoilla yksinkertaisesti pitänyt edetä jatkoon, mutta tänään ei maalinteko maistunut.
Huomiotavaa on, että muilla(kin) mailla lahjakkuuksia tulee vuosittain pinnalle ja taitotaso paranee. Tsekkikään ei ole mikään pilpalimaa. Suomi on hyvä jääkiekkomaa, muttei ainoa. Kulta-ajat taitaa olla joka tapauksessa takanapäin joka ikäryhmässä.Täällon fiksummat ja tyhmemmät tyhjentäneet jo pankin. Kuinka Suomi lähesty turnausta, pelitavallisesti yms. ja kuinka sitten toteutettiin tällä materiaalilla, ei mennyt ihan nappiin. Hieman vaiheittaista pelaamista, tavallaan nousujohteistakin -Tshekki oli pääsääntösesti hyvä matsi- mutta toisaalta tietty pelillinen, voittaviin suoritteisiin perustuva kovuus jäi uupumaan. Vähän sinne päin, kovista yksilöistä ei saatu revittyä optimia irti tällä tyylillä.
Posin kautta: jo vuoden päästä kisat jälleen samalla mantereella, Kanadan puolella. Saa taas liiton miehet ja valmennustiimi -mikä sitten lienee- pohdiskella, kuinka tätä turnausta Pohjois-Amerikassa pelattaessa lähestytään. Kuinka pelitapa ja joukkue valmistetaan, ohjeistetaan. Analysoitavaa piisannee.
Huomiotavaa on, että muilla(kin) mailla lahjakkuuksia tulee vuosittain pinnalle ja taitotaso paranee. Tsekkikään ei ole mikään pilpalimaa. Suomi on hyvä jääkiekkomaa, muttei ainoa. Kulta-ajat taitaa olla joka tapauksessa takanapäin joka ikäryhmässä.
Eihän varaukset ja läpimurrot voittoja takaa, vai takaako? Fakta on sama, mitä futiksessa: Suomen pelaajamäärät ovat paljon isoja maita pienemmät ja sillä tasolla pysyvät. Tietenkin joskus voi käydä tuuri ja mestaruus tulla, mutta kyllä nämä sijat ovat Suomen kohtalot tulevaisuudessakin. Finaalipaikka korkeintaan, mutta mestaruuteen en lähivuosina jaksa uskoa. Onneksi ei ole mikään uskon asia tietenkään.Kulta-ajat on tainnu mennä ja tulla noin 15 kertaa sinä aikana mitä oon lätkää noin 25 vuotta seurannu. Nyt on ollu korkeita NHL-varauksia ja nuoria läpimurtoja 2000-luvun aikana olleen kuopan jälkeen.
Tshekille teki varmaan hyvää voitto. Heillä vasta hiljasta on ollutkin vikan vuosikymmenen.
Koskakohan Suomessa herätään tekemään ihan tosissaan töitä ja miettimään, että miksi ei IKINÄ pärjätä ja todella harvoin pelataan edes hyvin pienessä kaukalossa?
Ei nämä ole monimutkaisia asioita. Leveys houkuttelee syöttelemään, pituus ja kapeus kuskaamiseen. Jos haluaa opettaa vaikka junnuille syöttelypeliä, niin lyhyt ja leveä kenttä sopii hyvin. Sitten jos haluaa haastoja ja kuljettamista niin pitkä ja kapea toimii asiassa paremmin. Kuten tästä jatkoajan artikkelissa mainittiin, niin Suomi pelasi selälle ja se on kaikista vaikein tapa pelata. Pienessä kaukalossa jos halutaan käyttää leveyttä hyväksi niin viisikon välimatkojen pitää olla pituussuuntaan pieniä, tai muutoin syötöt tulee aina selkään, tai selkä on kentälle. Samasta syystä pienessä kaukalossa omassa päässä korostuu ennemmin se keskustan sumputus, kuin leveys, koska hävityt yks- ykköset on maalilla nopeampaa kuin leveässä kaukalossa, joten paikkaajan pitää olla lähempänä. Itse peli ei kuitenkaan muutu. Ja nämä ovat omia mielipiteitä.Aiheellinen kysymys. Jo kolme vuotta sitten silloinen U20-päävalmentaja Hannu Jortikka nosti asian esille, Kari Jalonen ja Lauri Marjamäki olivat samaa mieltä, että asiaa täytyisi tutkia ja pohtia. Yksi haaste tässä on, että esimerkiksi Karri Kivi totesi vuoden takaisen katastrofin jälkeen, että peli ei juurikaan muutu, kun mennään pieneen kaukaloon. Osan mielestä taas muuttuu paljonkin.
En tiedä antaisinko itse potkuja Ahokkaalle. Jos olisin pyöreässä pöydässä päättämässä hänen kohtalostaan, niin en itse ehdottaisi potkuja, mutta jos joku tätä ehdottaa, niin saattaisin kompata hänen mielipidettäänsä. Kuitenkin kukaan ei voi väittää, että Ahokas onnistui.
Valmennus: Ahokas teki useita ratkaisevia virheitä.
Ensinnäkin kuolemanpelin rankkarivetäjät: sä et vaan VOI laittaa koko turnauksen täysin kädet jäässä pelannutta Tolvasta, joka oli hukannut jo noin 200 maalipaikkaa, vetämään tuollaisessa paikassa elintärkeää rankkaria.
Jopa kuutamolla oleva tv-kommentaattori naureskeli jo kesken pelia, että Tolvasella on ollut jo tässä pelissä noin 50 maalipaikkaa, mutta kun ei maistu niin ei maistu.
Etkä sä voi valita myöskään Kuokkasta vetämään, joka ei ole onnistunut millään osa-alueella koko turnauksessa.
Etkä myöskään Juolevia..