Ehdottomasti. Ja jos Suomessa on tosiaan poliiseilla liian vähän töitä, niin sehän tarkoitta sitä, että heitä liikaa niin siitähän saadaan kivasti satojen miljoonien eurojen säästöt kun kylmästi puolet karsitaan pois (720 miljoonasta puolet on 360 miljoonaa).
Tällä logiikalla että jos jollakin asialla on kysyntää niin sen myynnistä seuraa hyvinvointia voidaan perustella minkä tahansa asian hyödyllisyys. Logiikka pätee siis niin huumeisiin, aseisiin, pyramidihuijauksiin kuin Johanna Tukiaisen kansikuvalla varustettuihin 7-päivää lehtiin.
Alkoholikeskustelun keskeisiä teemoja on alkoholiin liittyvät korkeat kustannnukset. Tällä argumentilla perusteella enemmän tai vähemmän suuri osa nykyisestä toiminnasta. Tähän liittyen kysyn vain kaksi asiaa:
1) Eikö ole älyllisesti epärehellisestä arvioida vain jonkin asian kustannuksia vaan asioita pitäisi katsoa kokonaisvaltaisesti? Tällä tarkoitan, että alkoholin mahdolliset hyödyt jätetään pois poikkeuksetta kaikesta keskustelusta, ainakin mitä tulee viranomaisiin. Alkoholin keskeinen funktio on tuottaa nautintoa. Tätä nautintoa voidaan mitata samalla tavalla kuin mitä tahansa kuluttajan valintaa, koska jokainen transaktio luo hyötyä. Tässä viittaan nyt kuluttajan valinta- ja utiliteettiteorioihin. Nämä teoriat ovat tieteellisesti vakiintuneita käsitteitä ja toimii monen muun teorian pohjana. Sanon vain, että kun arvioidaan jonkin asian mahdollisia yhteiskunnallisia vaikutuksia kuluttajan valinnan analyysillä ja valintaan liittyvällä (aggregaatti)hyödyllä pitäisi olla keskeinen sija päätöksenteossa.
Joten mitä tulee siis hyödyllisyyteen, niin yksilötasolla kyllä jokainen asia jonka ihminen valitsee itse lisää hyötyä ihmiselleen itselleen (mitä pahaa jos joku haluaa lukea seiskaa, ei ole multa pois) tiettyjä poikkeuksia lukuunottamaatta. Riippuvuudet voidaan nähdä tälläisinä missä yksi kulutettu annos tuottaa hyvinvointitappiota ja sen takia voi olla hyvä rajoittaa tiettyjä hyödykkeitä. Yhteiskunta tasolla pitää sitten arvioida vain aggregaattihyötyjä ja joidenkin hyödykkeiden kohdalla voi olla tarve tehdä rajoituksia, koska kustannukset ovat liian suuria suhteessa hyötyihin. Se ei tarkoita kaiken kieltämistä ja/tai sallimmista vaan asioita pitää analysoida:
Esimerkki:
Alkoholi tuottaa 100 yksikköä hyötyä 3 miljoonalle ihmiselle ja kustannukset ovat 5 yksikköä 5 miljoonalle. Jos hintaa nostetaan vaikka 5 pinnaa niin hyöty tippuu 95 yksikköön, mutta kustannukset tippuu vaikka 4,8 yksikköön. Kannattaako tehdä? Mun mielestä ei koska 0,2 yksikön lasku kustannuksissa johtaa 5 yksikön tippumisen hyödyssä.
2) Alkoholin kustannuksia arvioidaan usein hassujen "anekdoottien" avulla kuten nuo poliisi ja sairaalafaktat. "Anekdootti" siksi, että tietopalasia voidaan tutkia monella eri tavalla ja tossa nyt yritin osoittaa, että tulkintamahdollisuuksia on paljon.