Suomen tasavallan presidentti

[Kaukalon laidalla]

Valta edellyttää myös vastuuta. Tarja ei tuota vastuuta halua kantaa, vaan käyttää demokraattisesti annettua valta-asemaa moraalisesti väärin ajaen henkilökohtaista punaista naisasiaansa myöskin demokraattisesti valittua yksimielistä hallitusta vastaan. Halosta ei voi puolustella sillä, että se tekee noin, koska se voi.

En ole mitenkään vakuuttunut että punaväri tässä vaikuttaa, naiskysymys ehkä kyllä. Villjanen ei ole 30 vuoteen ollut missään demarijutuissa mukana, joten siltä osin ei ihan kadun kiihkein toveri.

Itse luulen, että Halonen ei kerta kaikkiaan katsonut olevan riittävästi perusteita vaihtaa kansliapäällikköä. Kartoituksessa todettiin myös Viljasen olevan pätevä, joten hänen jatkonsa ei ole mikään superkupla.

Onhan tämä kaksipiippuinen juttu, ilman muuta.

 

[flintstone]

Valta edellyttää myös vastuuta. Tarja ei tuota vastuuta halua kantaa, vaan käyttää demokraattisesti annettua valta-asemaa moraalisesti väärin ajaen henkilökohtaista punaista naisasiaansa myöskin demokraattisesti valittua yksimielistä hallitusta vastaan. Halosta ei voi puolustella sillä, että se tekee noin, koska se voi.

Hallituksen valinnan demokraattisuudesta en tiedä koska sitähän ei päätetä vaaleissa vaan vasta vaalien jälkeen puolueiden keskinäisissä hallitusneuvotteluissa. Sitä en kiistä etteikö eduskuntaa valittaisi demokraattisesti, ainakin puolueiden välillä tosin yksittäisten edustajien ääntenlaskenta ei edustuspaikkoja jaettaessa olekaan enää niin päivänselvä tai on selvä mutta se ei ole samanlailla suora laskentatapa kuin presidentin valinnassa.

Ja Kaukalon laidalta tulee hyvä pointti koskien tuota nimitysjuttua, eli Viljanenkin vaikkka onkin vain nainen ja vieläpä sossu todettiin näistä ilmiselvistä rasitteista huolimatta päteväksi tehtävään.

 

[jani73]

Mukava täälä on kirjoitella ja arvostella ihmisiä jolla on valtaa ja vastuuta. Meistä ei kukaan tiedä millä perusteilla Halonen valitsee Viljasen tai Laitisen kansliapääliköksi.

Jos Viljanen olisi mies ja kokoomuslainen ja Halosen mielestä Viljanen olisi pätevämpi jatkamaan tehtävässään kuin hallituksen esittämä Laitinen. Mistä silloin suurin osa tämänkin palstan keskustelijoista Halosta syyttäisivät? Nyt on helppo vedota siihen että Halonen valitsee Viljasen sen vuoksi että on nainen tai demaritaustainen!

Onko tämä yo-merkonomi, Siwan kassaneiti Holmlund edes perustellut Laitisen ehdotusta muulla kuin sillä että hän on mies ja porvari :) Sinänsä on aika säälittävää että Suomesta ei löydy pätevämpiä ministereitä kuin jotain yo-merkonomeja. Kyllä luulisi että Benin tallista löytyisi sitten edes hiukan edustavampia missejä. Virkamiehet ne oikeat hommat kuitenkin tekevät.

 

[Vakio]

Mukava täälä on kirjoitella ja arvostella ihmisiä jolla on valtaa ja vastuuta. Meistä ei kukaan tiedä millä perusteilla Halonen valitsee Viljasen tai Laitisen kansliapääliköksi.

Aivan. Tämähän se pointti onkin. Kun ei Tarja kerro, miksi on näin päättänyt. Väkisin tulee mieleen, että päteviä argumentteja ei ole. Halonen tietää, että hänellä on varsin laaja kansan tuki ja kyllä tuulipukukansa kuitenkin on hänen puolellaan tässä asiassa. Niinpä on helppo käyttää niitä valtaoikeuksia esim. naisten ja demarien hyväksi.

Tänään oli Ilta-Sanomissa hauska pilapiirros, jossa Halonen soittaa onnittelut Satu Mäkelä-Nummelalle Pekingiin ja kysyy samalla onko tämä demari :).

 

[grace]

Onko tämä yo-merkonomi, Siwan kassaneiti Holmlund edes perustellut Laitisen ehdotusta muulla kuin sillä että hän on mies ja porvari :) Sinänsä on aika säälittävää että Suomesta ei löydy pätevämpiä ministereitä kuin jotain yo-merkonomeja. Kyllä luulisi että Benin tallista löytyisi sitten edes hiukan edustavampia missejä. Virkamiehet ne oikeat hommat kuitenkin tekevät.

Sisäministeriö on perustellut kantaansa seuraavasti Hesarin uutisessa:
Sisäministeriön esityksessä painoi ministeriön tehtäväkuvan muutos. Ministeriö on muuttunut kunta- ja alueministeriöstä enemmän turvallisuusministeriöksi.

Ministeriön ehdokas Ilkka Laitinen on EU:n rajaturvallisuusviraston päällikkö. Hänellä on takana pitkä kokemus rajavartiolaitoksessa.

Sisäisen turvallisuutemme kannalta Laitinen on paperilla pätevämpi aiemman kokemuksensa vuoksi.

 

[Jussih]

Onko tämä yo-merkonomi, Siwan kassaneiti Holmlund edes perustellut Laitisen ehdotusta muulla kuin sillä että hän on mies ja porvari :)

Normaalia vasuripropagandaa/vasuriasiantuntemattomuutta. Laitinen on toki mies, mutta ei porvari vaan sitoutumaton. Tosin arvon toverit ehkä noudattavat logiikkaa, jonka mukaan porvareiksi lasketaan kaikki, jotka eivät avoimesti kuulu vasurimafiaan.

 

[jani73]

Normaalia vasuripropagandaa/vasuriasiantuntemattomuutta. Laitinen on toki mies, mutta ei porvari vaan sitoutumaton. Tosin arvon toverit ehkä noudattavat logiikkaa, jonka mukaan porvareiksi lasketaan kaikki, jotka eivät avoimesti kuulu vasurimafiaan.

Heitin kyllä tuon herjana :) Minulle on aivan sama kuka siellä toimii kansliapäälikkönä - kuten sanoin, niin virkamiehet tekevät kaiken työn sielä. Tietenkin olisi mukavampi hallituksen työskennellä virkamiesten kanssa jos heidän ja välillään olisi samalla tavalla ajatteleva henkilö.

Ja asia toimisi myös toisin päin kuten sanoin - jos meillä olisi Sauli pressana nyt ja hallituksessa vaikka keskusta sekä demarit. Luuletteko että Sauli toimisi toisin? Täälä olisivat silloin äänessä kaikki feministit huutamassa että Sauli sortaa naisia kun hän valitsee miehen naisen tilalle. Kaikki kiintiöt ovat perseestä. Tehtävään pitäisi valita pätevin riippumatta siitä onko hän mies vai nainen.

 

[dana77]

Onpa ristiriitainen lause. Kansahan ne valtaoikeudet nimenomaan päättää valitsemansa eduskunnan kautta. Kai professorit saavat mielipiteitään vapaassa maassa kertoa siinä kuin muutkin? Valtio-opin professoreilla on siihen tosin keskimäärin paremmat eväät.

Vitsi yleensä menee pilalle selittelemällä, mutta onneksi se tässä tapauksessa ei niin hyvä ollut alunperinkään että varsinaista vahinkoa voisi tapahtunua.

Juttuhan lähti siitä että jussi_j kertoi kannattavansa ulkopoliittisen ja kaiken muunkin vallan viemistä presidentiltä ja perusteli sitä sillä että hän kannattaa demokratiaa. Tässähän on siis kompassi sillä tavalla hassusti sekaisin, että oikeastihan demokraattisessa maassa se on kansan enemmistö joka päättää että pitäisikö vallan olla presidentillä vai eduskunnalla, eikä jussi_j kannattaessaan hallituksen vallan kasvattamista.

Oikeastihan tässä on kyse siitä että kansa on vain presidentin valtaoikeuksia kannattaessaanväärässä. Jostain syystä tällainen ajatustapa on jatkoajan oikeistolle (johon toki määritelmällisesti itsekin kuulun) tyypillisistä.

Pahoittelen etten osannut aiheesta parempaa vitsiä vääntää!

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Onko tämä yo-merkonomi, Siwan kassaneiti Holmlund edes perustellut Laitisen ehdotusta muulla kuin sillä että hän on mies ja porvari :) Sinänsä on aika säälittävää että Suomesta ei löydy pätevämpiä ministereitä kuin jotain yo-merkonomeja. Kyllä luulisi että Benin tallista löytyisi sitten edes hiukan edustavampia missejä. Virkamiehet ne oikeat hommat kuitenkin tekevät.

Holmlundin koulutus on aivan oikein yo-merkonomi, mutta en tiedä hänen toimineen Siwan kassana. Ehkä hän on ollutkin töissä jossain kaupassa joskus, mene ja tiedä. Sen kuitenkin tiedän, että Anne Holmlund hallinnoi veljensä kanssa kohtalaista kiinteistöomaisuutta Porissa.

Sitä vastoin edellisen hallituksen liikenneministeri Susanna Huovinen (sd.), myös yht.maist., on varmuudella tunnettu menneisyydestään kaupan kassana. Joku voisi kenties sanoa, että Huovinen oli myös ministerinä toimiessaan usein kassalla.

 

[grace]

MTV3:n uutisessa on hieman tietoa kansliapäällikköehdokkaiden vertailusta. Lisäksi Halosen odotetaan perustelevan ratkaisuaan huomena. Saas nähdä onko tässä ketjussa huomena normaalia enemmän mielipiteiden vaihtoa...

 

[tant gredulin]

Maikkarin uutisen mukaan Viljanen on vahva johtaja ja 'äijä' ja Laitinen sovitteleva ja yhteistyökykyinen. Mielenkiintoisemmaksi vaan menee :)

 

[jussi_j]

....

Niin, olisi ehkä pitänyt sanoa, että kannatan edustuksellista demokratiaa. Suomessa on demokraattisilla vaaleilla valittu eduskunta, joka edustaa suomen kansaa ja käyttää ylintä päätösvaltaa suomessa. Hallitus käyttää eduskunnan valtuuttamana toimeenpanovaltaa ja ministerit johtavat ministeriöitään.

Nyt tässä tilanteessa kolmas osapuoli, mikä ei kuulu tähän johtamisketjuun lainkaan, on puuttumassa ministereiden päätöksiin ja ministeri ei saa nimittää alaisiaan. Valta ja vastuu eivät kohtaa tässä tapauksessa. Pressahan ei vastaa ministeriöiden toiminnasta, vaan asianomainen ministeri ja valtioneuvosto, joka on siis yksimielinen tässä asiassaan ja jota siis eduskunta valvoo.

Minusta homma on selkeä ja demokraattinen ilman pressaa ja pressan vaaleja.

Ihan totta puhuakseni paras valtiomuoto on yksinvaltius, kunhan minä olen yksinvaltias. Takaan, että päätöksenteko tehostuisi ja virkamiesten määrä vähenisi. Verotus kevenisi ja ihmisillä olisi keskimäärin parempi olla kuin nyt.

 

[Vakio]

Rupeaa Halosen käyttäytyminen jo ihmetyttämään laajemmallakin rintamalla, eli myös oppositiossa. Timo Soini toteaa päivän Hesarissa juuri sen mitä itsekin olen asiasta ajatellut:

"Valtaa ei voi uskottavasti käyttää perustelematta kantaansa julkisesti. Presidentin nimitysoikeus ei ole ongelma, vaan se, jos hän perustelematta pitää jonkin kannan, joka vielä näyttää puoluepoliittisesti värittyneeltä, Soini sanoo päivän Helsingin Sanomissa."

Ja tässä uusisuomi.fi-sivuston juttu, josta tuo lainaus on peräisin:

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/32296-tuleeko-perusteluja-halonen

 

[Kyylä]

Keskustelua presidentin valtaoikeuksista käydään tasaisen lämpöisenä. Yksi keskustelijoista on istuva presidentti itse oikeusoppineiden säestämänä. Kansalaisten keskuudesta kuuluu ääniä, joiden mukaan (nykyisen) presidentin valtaoikeuksia pitäisi laajentaa - nyrkillä tai ilman. Pitkän linjan kehitys taas Suomessa on ollut presidentin valtaoikeuksien kaventaminen. Kekkosen aikojen paluuta ei haluta monistakaan syistä.

Keskutelua presidentin valtaoikeuksista hankaloittaa muutama seikka. Ensimmäinen on nykyisen presidentin kansansuosio. Niinistö on hoitanut tonttinsa hyvin. Yhtäältä hän on ollut kunnon "monarkki" ja paistatellut Aaron, Lennun ja Jennin loisteessa. Harkitut henkilökohtaisen elämän ulostulot ovat piirtäneet kuvaa kansakunnan isästä jolla kuitenkin on kansanmiehen elkeitä. Samalla on kuitenkin pidetty huolta etäisyydestä, jotta taika säilyisi.

Kansansuosiota - toki edellistä enemmän - on tuonut Niinistön osaaminen. Taitava puhuja, oppinut valtiomies ja ketterä taustavaikuttaja on käyttänyt asemaansa maksimaalisesti. Osin tähän on syynä mainittu kansansuosio. Suosittu presidentti voi nojata valtaoikeuksiensa takalaitaan. Samalla "vallaton" presidentti voi valita ne keskustelut, joihin lähtee mukaan. Istuva presidentti voi päättää pelata vain pelkät ylivoimat kotipeleissä. Presidentti voi olla astumatta paskaan johon ministerin on pakko astua.

Toinen julista keskustelua valtaoikeuksista hankaloittava seikka on tietämättömyys presidentin nykyisistä valtaoikeuksista. Näkyvimpänä presidentin tehtävänä on ulkopolitiikan johtaminen yhdessä valtioneuvoston kanssa. Edelleen presidentti on armeijan ylipäällikkö ja onpa hänellä edelleen käytössään oikeudellinen kummajainen eli armahdusoikeus. Enää ei presidentillä ole sentään oikeutta antaa lupaa mennä lapsen kanssa naimisiin.

Edellinen ehkä vielä tunnetaan, mutta täysin tuntematonta alkaa olla se, miten presidentti tuota valtaansa käyttää. Merkittävimmän osan päätöksistään presidentti nimittäin tekee valtioneuvostossa asiaan kuuluvan ministerin esittelystä. Armahdusasian esittelee oikeusministeri ja armeijaan liittyvän paperin hänelle tuo allekirjoitettavaksi PV:n komentaja tai oikeusministeri. Toki presidentillä on yksinomainen päätäntävalta - mm. omaa kansliaansa koskevissa asioissa.

Tärkeä instituutio on presidentin esittely, jossa ministerit esittelevät asioita presidentille. Jos presidentti ei hyväksy ehdotettua, jättää ministeri asiaan eriävän mielipiteen. Tämän jälkeen valtioneuvostolla on keinonsa viedä asia muuta reittiä eteenpäin. Samoin on lain säätämisen kohdalla. Jos presidentti kieltäytyy hyväksymästä jotakin lakia, kierrätetään asia kerran eduskunnan kautta, jolloin presidentin on pakko allekirjoittaa laki.

Mitä tuo edellä sanottu sitten tarkoittaa ja miksi tällainen järjestelmä on olemassa? Suomen valtiosäännössa on vielä haluttu säilyttää presidentillä rooli. Voisi puhua hyvällä syyllä unilukkarista. Presidentillä on mahdollisuus nostaa asioista julkiseen keskusteluun, kysellä ja haastaa. Oppinut valtiomies valtioneuvoston sparraajana on vain hyvä asia.

Se, miksi presidentin valta on liitetty ministereihin ja valtioneuvostoon taas johtuu parlamentarismista ja demokratiasta. Ministeri on lopulta se, joka kantaa poliittista vastuuta myös presidentin päätöksistä. Olisi demokratian kannalta ongelmallista, jos valtion ylimmässä johdossa olisi henkilö, joka olsi poliittisen vastuun ja parlamentarismin (hallitus nauttii eduskunnan enemmistön luottamusta) ulkopuolella. Parlamentarismi toimi, kun Antti Rinne sai lähteä.

Presidentti-instituution valtaa hämärtää nykyisen presidentin suosio. Vaikka nykyinen istuva presidentti onkin suoriutunut hyvin, täytyy presidentti-intituution valtaa katsoa toisin. Vaikka minusta voisi tulla seuraava presidentti. Edelleen olisi allekirjoitettava ne samat valtaoikeudet kuin mitä Niinistölle on suotu. Toinen näkökulma on se, miten nykyisellään presidentin kansansuosio syntyy. Nykypresidentin ei tarvitse ryvettyä päivänpoliittisissa kysymyksissä. Hän voi esittää epämääräisiä lausuntoja tai olla kokonaan niitä antamatta. On helppo luoda kuvaa onnistumisesta, kun voi valita pelit joita pelaa.

Jos presidentin valtaa päädyttaisiin kasvattamaan, olisi keskusteltava heti vallan kontrollista. Presidentin olisi vähintääkin istuttava (ja seisottava) kyselytunnilla vastaamaassa oppposition kysymyksiin ja eduskunnalla tulisi olla selkeä mekanismi laittaa presidentti vastuuseen tekemisistään. Valtaa pitää demokratiassa aina seurata vastuu. Tätä ei Niinistö tunnu aika itse oivaltavan - tai jättää sen tarkoituksella sanomatta.

Itse ole nyky järjestelmän kannalla. Armahdusoikeuden ottaisin presidentiltä pois, mutta säilyttäisin ehdottomasti ulkopolitiikan roolin. Vaikka viimeksimainittu aiheuttaakin haastetta tehtävänjaosta muun valtioneuvoston kanssa. Presidentti on hyvä sparraaja päivänpoliittisiin kysymyksiin, eikä hänellä siksi pitäisi olla rajoitetta kysellä myös sisäpoliittisista kysymyksistä. Paino sanalla kysellä. Tällainen nyrkki-ehdottelu ei kuulu presidentin rooliin.

 

[DonTirri]

@Kyylä esitti hyvää pohdintaa yllä, mutta mielestäni on yksi asia mikä puoltaa presidentin valtaoikeuksien lisäämistä.
Presidentti on suoraan kansan valitsema. Kekkosen aikana näin ei käsittääkseni ollut (valitsijamiehet jne) mutta nykyään presidentti taitaa olla ainoa poliittinen asema mihin valitaan suoralla kansanäänestyksellä.

Pääministerihän ei tätä ole, vaan pääministeri on puolueiden valitsema, eikä aina edes suurimman puolueen. Viime eduskuntavaalit olivat hyvä esimerkki, Rinne ei ollut suurin ääniharava eikä edes puolueensa suurin (kun Marin korvasi Rinteen niin kohta kaksi muuttui.) puhumattakaan eduskuntavaalien vaalipiiri-systeemistä joka tuo oman kommervenkkinsä suhteelliseen vaalitapaan.

Tavallaanhan voisi kyseenalaistaa kuinka demokraattista on se että valtion suurinta valtaa käyttävä henkilö on valittu asemaansa ilman että kansalla on muutakuin epäsuora kyky vaikuttaa siihen.

 

[Jymäkkä]

Tavallaanhan voisi kyseenalaistaa kuinka demokraattista on se että valtion suurinta valtaa käyttävä henkilö on valittu asemaansa ilman että kansalla on muutakuin epäsuora kyky vaikuttaa siihen.

Se on juuri Suomessa käytössä olevan edustuksellisen demokratian mukaista. Kansa valitsee eduskunnan, ja hallitus muodostuu lähtökohtaisesti suurimman puolueen johdolla, vaikka tätä ei taida varsinaisesti olla lakiin kirjattu. Ei suora kansanäänestys ole mitenkään toimivin tapa demokratiaa toteuttaa. Näissä kansanäänestyksissä yleinen vaara on se, että kansa äänestääkin "jostain muusta" kuin kysytystä. Presidentin vaalissa tämä tietysti pienempää. Nimenomaan poliittinen vastuu on kansanedustajilla ja hallituksella, joten tosiaan luonnollista, että suurin valta keskittyy sinne.

 

[Cobol]

Itse ole nyky järjestelmän kannalla. Armahdusoikeuden ottaisin presidentiltä pois, mutta säilyttäisin ehdottomasti ulkopolitiikan roolin. Vaikka viimeksimainittu aiheuttaakin haastetta tehtävänjaosta muun valtioneuvoston kanssa. Presidentti on hyvä sparraaja päivänpoliittisiin kysymyksiin, eikä hänellä siksi pitäisi olla rajoitetta kysellä myös sisäpoliittisista kysymyksistä. Paino sanalla kysellä. Tällainen nyrkki-ehdottelu ei kuulu presidentin rooliin.

Hyvää pohdintaa, vaikka olen lainaamastani kappaleesta ainakin osin eri mieltä. Nykyinen järjestelmä ei toimi. Kuten kirjoitat, presidentin tehtävänä on ulkopolitiikan johtaminen yhdessä valtioneuvoston kanssa. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan ole, sillä presidentin toimivaltaan ei kuulu Suomen EU-politiikka. Ja EU on myös ulkopolitiikkaa. Kun valtioiden johtajat kokoontuvat EU-kokoukseen, Niinistö ei ole paikalla, vaan pääministeri (tai esimerkiksi ulkoministeri, kun agenda on siihen sopiva).

Itse näkisin järkeväksi riisua presidentiltä ulkopoliittisen vallan, ja laittaa hallitus vastuuseen mm. Suomen Venäjän politiikasta. Monet kavahtavat tällaista ajatustakin. Juuri siksi se tulisi toteuttaa. Ei ainoana syynä, vaan osana Suomen integroimista yhä enemmän länteen. Nyt presidentti voi puuhailla Venäjän päämiehen kanssa lähes mitä sattuu, kun hallitus haluaisi samaan aikaan enemmän lännettyä.

 

[mjr]

Hyvää pohdintaa, vaikka olen lainaamastani kappaleesta ainakin osin eri mieltä. Nykyinen järjestelmä ei toimi.

Jep, epäselvä kompromissi, joka jättää suuren harmaan alueen valtaoikeuksiin. Itselleni olisi hyvin riittäneet Koiviston uudistukset, mitkä karsivat pois mahdollisuuden kekkoslaiseen vallankäyttöön, enkä tältä osin pidä uudesta perustuslaista. Mutta kun kerran sen henki on täysin selvä niin presidentistä pitäisi tulla puhdas keulakuva, eikä tämä nykyinen omituinen sekasikiö-instituutio.

 

[finnjewel]

Nyt presidentti voi puuhailla Venäjän päämiehen kanssa lähes mitä sattuu, kun hallitus haluaisi samaan aikaan enemmän lännettyä.

Pesidentin Venäjä-puuhailusta olen samaa mieltä, mutta en ole yhtä vakuuttunut siitä, että nykyiset hallituspuolueet olisivat yhdessä tuumin lännettymässä. Mielestäni sekä SDP:ssä, Vasemmistoliitossa, Vihreissä että (varsinkin) Keskustassa on edelleen yksittäisiä Venäjä-mielisiä (post-neuvostohenkisiä). Löytyy sellaisia oppositiostakin, sekä Kokoomuksesta että Perussuomalaisista.

 

[Cobol]

Pesidentin Venäjä-puuhailusta olen samaa mieltä, mutta en ole yhtä vakuuttunut siitä, että nykyiset hallituspuolueet olisivat yhdessä tuumin lännettymässä. Mielestäni sekä SDP:ssä, Vasemmistoliitossa, Vihreissä että (varsinkin) Keskustassa on edelleen yksittäisiä Venäjä-mielisiä (post-neuvostohenkisiä). Löytyy sellaisia oppositiostakin, sekä Kokoomuksesta että Perussuomalaisista.

Aivan, mutta en tarkoittanut nykyistä, sitä edeltänyttä tai aiempia hallituksia. Kun ulkopoliittinen vastuu olisi valtioneuvostolla ilman presidenttiä, hallituksen politiikka voisi kasvaa. Vierastan aivan erityisesti tilannetta, jossa valtaoikeuksiaan käyttävät presidentit sopivat asioita Venäjän kanssa.

 

[Kyylä]

Hyvää pohdintaa, vaikka olen lainaamastani kappaleesta ainakin osin eri mieltä. Nykyinen järjestelmä ei toimi. Kuten kirjoitat, presidentin tehtävänä on ulkopolitiikan johtaminen yhdessä valtioneuvoston kanssa. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan ole, sillä presidentin toimivaltaan ei kuulu Suomen EU-politiikka. Ja EU on myös ulkopolitiikkaa. Kun valtioiden johtajat kokoontuvat EU-kokoukseen, Niinistö ei ole paikalla, vaan pääministeri (tai esimerkiksi ulkoministeri, kun agenda on siihen sopiva).

Itse näkisin järkeväksi riisua presidentiltä ulkopoliittisen vallan, ja laittaa hallitus vastuuseen mm. Suomen Venäjän politiikasta. Monet kavahtavat tällaista ajatustakin. Juuri siksi se tulisi toteuttaa. Ei ainoana syynä, vaan osana Suomen integroimista yhä enemmän länteen. Nyt presidentti voi puuhailla Venäjän päämiehen kanssa lähes mitä sattuu, kun hallitus haluaisi samaan aikaan enemmän lännettyä.

Kiitos. Nykyisessä EU:n vaiheessa pidän itse EU-polittiikkaa jo enemmän sisäpolitiikkana kuin ulkopolitiikkana. Onhan EU-oikeus kuitenkin Suomessa sovellettavaa oikeutta. Mutta se on semantiikkaa. Ymmärrän pointtisi. Itse en antaisi presidentin millään tavalla osallistua EU-tasolla, vaan se on kunkin hallituksen tehtävä. Eurooppa-neuvoston tulee olla jatkossakin pääministerin hommia.

Presidentin ulkopoliittisesta roolista ajattelen, että tarvitsemme ulkopolitiikan maastotöihin nimenomaan presidentin. Siis käymään neuvottelut Trumppien ja Putinien kanssa. Siinä tehtävässä auttaa mielestäni se, että hän on hieman arkisen puoluepolitiikan yläpuolella valtiomies-roolissa mutta samalla hänellä on natsoja ja uskottavuutta.

Mutta edelleen on ongelmana se, ettei presidentti vastaa tekemisistään kuin kerran kausin välissä vaaleissa.

 

[Cobol]

Jos katsotaan lähihistorian presidenttejä, mitä ne ovat saaneet aikaan?

* Päästäneet itänaapurin päättämään Suomen politiikasta ja siitä millainen hallituksen tulee olla ja tilanneet itselleen sopiva uhkauksia Venäjältä (Kekkonen)
* Estäneet Suomen NATO-jäsenyyttä monin eri tavoin (Koivisto, Halonen)
* Tehneet sopimuksen, jo Venäjän toimittaa Venäjän osaomistaman ydinvoimalan Suomeen (Niinistö)
* Pokkuroineet Venäjää kun EU päätti ottaa etäisyyttä Ukrainaan hyökkäyksen jälkeen (Niinistö)

Joku saattaa pohtia, että jos osalla Venäjä onkin henkilökohtaisessa aatteessa ainakin vähän, ei kai Niinistö ja Koivisto mitään juoksupoikia ole? Eivät ole, kaikkea muuta. Mutta Venäjän on helppo kiristää Suomea energialla, kaupalla, tihutöillä ja voimalla verkoissa sekä aseissa. Tässä ei ole mitään uutta, näin Venäjä toimii kaikkien maiden kanssa, jos saa mahdollisuuden.

Yksittäinen henkilö on minusta haavoittivaisempi ja menee helpommin Venäjän peleihin mukaan kuin valtioneuvosto. Vaikeaa se olisi valtioneuvostollekin, mutta kun Venäjän aggressiivisuus on kasvanut, pitäisin parempana presidentin ulkopoliittisen vallan riisumisen, kun tähänkään asti siitä ei ole mitään hyvää oikeastaan seurannut.

Tämä kommenttina. En viitsi lomalla kesällä lähteä esimerkiksi vääntämään, onko Venäjä ongelma vai ei. On se, ja vaarallisuus ei suinkaan vähene, vaan kasvaa, kun otetaan kaikki Venäjän vaikuttamiskanavat huomioon.

Kuulun siihen vähemmistöön, jonka mielestä Suomi on hoitanut pitkään huonosti Venäjän politiikkaansa. Venäjä on päästetty sanelemaan milloin mistäkin, ja esimerkiksi NATO-kortti on annettu Venäjälle. Presidentti on näissä virheissä yleensä mukana.

 

[Joukka]

@Cobol in presidenttilistan mukaan pystyy hyvin hahmoittamaan sen, että suurimman presidentillisen kömmähdyksen on tehnyt SDP. Mutta olisiko Ahtisaari saanut mielipideilmaston muuttumaan suosiollisemmaksi NATO:n kannalta mahdollisella jatkokaudellaan ja oliko tämä se suurin syy ottaa Halonen puolueen ehdokkaaksi ohi istuvan presidentin?

 

[/dev/null]

Venäjä | Todisteet Venäjän valtiosta Navalnyin murhayritysten takana saivat loputkin suomalaismepit pakotteiden kannalle: ”Uudet tiedot ovat tyrmistyttäviä”

Eero Heinäluoma tunnistaa neuvostoaikojen kaikuja tavassa, jolla Venäjä on yrittänyt kiistää ilmeisiä asioita.

www.hs.fi

Aika mielenkiintoinen artikkeli. Erityisesti huomio kiinnittyi 2018 turvallisuusneuvoston tutkimukseen. Presidentti Niinistö piti salamurhista puhumista trollaamisena ja totaalisen naurettavana ja typeränä.

Skripalin ja nyt Navalnyin murhayritykset laittaa ihmettelemään mistä presidentti ammentaa näitä mielipiteitään. Onko kyse taas suomettumisesta?

 

[rpeez]

Tällaiselle historian tunnit lintsanneelle tollolle kun minäkin olen, onpa näppärä kooste Suomen presidenteistä tämä MTV:n kysely kolmesta parhaasta presidentistä. Siitä näkee kuka milloinkin oli presidenttinä ja saavutuksensa. Itse puhuisin ehkä merkittävimmistä presidenteistä.

MTV:n kysely: He ovat kolme Suomen kaikkien aikojen parasta presidenttiä

MTV Uutisten kyselyyn vastanneiden mielestä Suomen historian kolme parasta presidenttiä ovat tasavallan presidentti Sauli Niinistö, presidentti Urho Kekkonen ja presidentti Mauno Koivisto.

www.mtvuutiset.fi

Hauskana yksityiskohtana Halosen sijoittuminen noinkin kärkeen, hymähdys.

Otan nuo Meinanderin omat valinnat aika hyvinä hakuina.