Mainos

Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

  • 361 203
  • 3 425

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Jos korona saadaan kuriin ennen kesää, veikkaan vaikutukseksi 0-5% laskua, jos pandemia jyllää vielä heinäkuussa jossain, veikkaan 5-9% laskua.

Voidaan ottaa vaikka viskipullon veto, minä sanon alle 15% ja sinä yli, tulokset tiedossa sitten ensi vuoden alussa.

Itse ajattelen, että jotain finanssikriisin luokkaa tämä olisi. Tietysti paljon epävarmuustekijöitä juuri tällä hetkellä. Anyway, mitä enemmän keynesiläistä talousajattelua ja mitä vähemmän klassista liberalistista talouspolitiikkaa niin sitä paremmin menee...
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vuonna 2008 kun jysähti, niin arvioni oli - 9 %. Jotain sellaista se sitten oli.
Laskin, että 10,7 % oli pudotus vuodessa. Jätän mahdollisuuden virheeseen, koska en ole matematiikan asiantuntija ja yläasteella matematiikan numeroni oli joko 8 tai 9.

17 % kuulostaa liian isolta, mutta 5 - 15 % välillä riippuen kuinka pitkään tämä pahin tilanne kestää.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Vaikka tässä nyt ollaan vasta kriisin alkuvaiheessa, niin Kiinasta saadut signaalit epidemian taittumisesta tukevat ajatusta siitä, että kriisi on väliaikainen hidaste, jonka vaikutukset käytännössä loppuvat, kun epidemia talttuu.

Tähän ystäväni Koronavirus pyysi kommentoimaan: "Huhut kuolemastani ovat vahvasti liioiteltuja". Hän hekotteli idolinsa A.Schwarzeneggerin äänellä "I'll be back".
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
...klassista liberalistista talouspolitiikkaa...

Onko sellaista nähty jossain? Jopa Hayek, huolimatta nobelistaan (jonka kiitospuheessa lähinnä kehotti varomaan taloustieteilijöiden episteemistä ylimielisyyttä) oli jossain määrin hylkiö verrattuna rocktähti-Keynesiin. Joo, Friedman, mutta eipä talouspolitiikka ihan hänen mielensä mukaan mennyt kun jenkeissäkin valtion koko paisui. Edelleen jos käyt haastattelemassa taloustieteen opiskelijoita, Keynes on se seksikäs tapaus jota palvotaan, kun taas Hayek joku pölyttynyt tylsimys.

Itävaltalaiset koulukunnat sun muut erikseen, mutta missä tällaiset ovat merkittävää jalansijaa saaneet?

Keynesiä toki fanitan itsekin mutta hän oli ensisijaisesti merkittävä todennäköisyysteoreetikko ja toissijaisesti taloustieteilijä, vaikka hänet jälkimmäisestä muistetaankin. Enkä ole ihan vakuuttunut että Keynes allekirjoittaisi montakaan hänen nimellään ratsastavan nykytaloustieteilijän tekemää "keynesiläistä" johtopäätöstä. Mutta tiedän kyllä että sinä ns. tunnet Keynesisi enkä yritä siinä mielessä sinua naiivisti valistaa. Voidaan jatkaa mielenkiintoista keskustelua menneisyyden suurista jossain muualla, mutta en osannut olla vastaamatta.

Jokos olette muuten vaihtaneet maisemaa isoomman pihan ääreen?
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Laskin, että 10,7 % oli pudotus vuodessa. Jätän mahdollisuuden virheeseen, koska en ole matematiikan asiantuntija ja yläasteella matematiikan numeroni oli joko 8 tai 9.

17 % kuulostaa liian isolta, mutta 5 - 15 % välillä riippuen kuinka pitkään tämä pahin tilanne kestää.
Tilastokeskus julkaisi tuolloin, että 8,2 % oli pudotus, mutta myöhemmin korjattu lukema oli 7,8 %.

Tämä pysäyttää lähes kaikki ja taloudellisia raatoja kannetaan pitkään senkin jälkeen kun suurin koronavaara on ohi.

Mielestäni arvioni on suorastaan maltillinen.
 
En ole tietysti edes puolta vuosisataa elänyt, mutta minun elinaikanani Suomessa on ollut vain sekasuunnitelmatalouden mallit käytössä.

Tuntuisi erikoiselta että täällä kokeiltaisiin nyt jotain talousliberaalia mallia, kun ei ole koskaan aikaisemminkaan kokeiltu.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Keynesiä toki fanitan itsekin mutta hän oli ensisijaisesti merkittävä todennäköisyysteoreetikko ja toissijaisesti taloustieteilijä, vaikka hänet jälkimmäisestä muistetaankin. Enkä ole ihan vakuuttunut että Keynes allekirjoittaisi montakaan hänen nimellään ratsastavan nykytaloustieteilijän tekemää "keynesiläistä" johtopäätöstä. Mutta tiedän kyllä että sinä ns. tunnet Keynesisi enkä yritä siinä mielessä sinua naiivisti valistaa. Voidaan jatkaa mielenkiintoista keskustelua menneisyyden suurista jossain muualla, mutta en osannut olla vastaamatta.

Jokos olette muuten vaihtaneet maisemaa isoomman pihan ääreen?

No siis, Keynesin kiinnostuneisuus matematiikkaan ja etenkin todennäköisyyslaskentaan on juuri niitä asioita, mitkä lisäävät hänen vaikuttavuuttaan. Tietenkään hänestä ei pitäisi tehdä dogmaa eikä jokin rakenteellinen syömävelka ole mitään keynesiläisyyttä vaan vastuuttomuutta, samoin hän oli inflaation vihollinen ja vielä toisen maailmansodan aikaan vastusti Britannian ruokasäännöstelyä koska (jostain syystä, go figure) markkinat olisivat toimineet hänen mielestään paremmin. Pointti on siis pragmaattisuus, systemaattinen ennakkoluulottomuus - Keynes ei todellakaan ollut mikään ideologi.

Joo, isoompi piha on nyt touch and go, poika sairastui tänään koulussa, joskin näyttää vain vanhanaikaiselta mahataudilta. Jos ei nyt parissa päivässä tervehdy niin varmaan sitten lähdetään lakeuksille polttamaan pääsiäiskokkoa...
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
No siis, Keynesin kiinnostuneisuus matematiikkaan ja etenkin todennäköisyyslaskentaan on juuri niitä asioita, mitkä lisäävät hänen vaikuttavuuttaan. Tietenkään hänestä ei pitäisi tehdä dogmaa eikä jokin rakenteellinen syömävelka ole mitään keynesiläisyyttä vaan vastuuttomuutta, samoin hän oli inflaation vihollinen ja vielä toisen maailmansodan aikaan vastusti Britannian ruokasäännöstelyä koska (jostain syystä, go figure) markkinat olisivat toimineet hänen mielestään paremmin. Pointti on siis pragmaattisuus, systemaattinen ennakkoluulottomuus - Keynes ei todellakaan ollut mikään ideologi.

Ymmärrän ja ollaan kyllä samoilla linjoilla tässä. Minäkin olen omasta mielestäni Keynesin kannalla, mutta näkemykseni siitä mitä mieltä Keynes oli kenties eroaa joistain valtavirtatulkinnoista. Tuo kiinnostuneisuus matematiikkaan ja todennäköisyyslaskentaan on lievä ilmaus. Keynesin väitös oli "Treatise on probability" jolla oli valtava vaikutus esim. matemaattisen tilastotieteen kehitykseen. Keynes oli ensin matemaatikko, toiseksi taloustieteilijä, vaikka tuota valtavaa kontribuutiota vähemmän tunnettuun (mutta tärkeämpään) alaan ei yleisesti tiedostetakaan.

Joo, isoompi piha on nyt touch and go, poika sairastui tänään koulussa, joskin näyttää vain vanhanaikaiselta mahataudilta. Jos ei nyt parissa päivässä tervehdy niin varmaan sitten lähdetään lakeuksille polttamaan pääsiäiskokkoa...

Toivottavasti poika toipuu pian, kutsuipa lakeudet tai ei.


edit: Linkki Wikipediasivuun Keynesin "Treatise on probability":


edit2: Vastasin typeryksenä tuonne utopistiketjuun, kun en tajunnut tämän vastauksen jo olevan tässä ketjussa koronaketjun sijaan... Siirsinpä takaisin.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: mjr

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Laskin, että 10,7 % oli pudotus vuodessa. Jätän mahdollisuuden virheeseen, koska en ole matematiikan asiantuntija ja yläasteella matematiikan numeroni oli joko 8 tai 9.

17 % kuulostaa liian isolta, mutta 5 - 15 % välillä riippuen kuinka pitkään tämä pahin tilanne kestää.
5-15 % -arvio ei ole haarukointia, vaan lukuisten ydinpommien tiputtamista.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Tadu

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Onko sellaista nähty jossain? Jopa Hayek, huolimatta nobelistaan (jonka kiitospuheessa lähinnä kehotti varomaan taloustieteilijöiden episteemistä ylimielisyyttä) oli jossain määrin hylkiö verrattuna rocktähti-Keynesiin. Joo, Friedman, mutta eipä talouspolitiikka ihan hänen mielensä mukaan mennyt kun jenkeissäkin valtion koko paisui. Edelleen jos käyt haastattelemassa taloustieteen opiskelijoita, Keynes on se seksikäs tapaus jota palvotaan, kun taas Hayek joku pölyttynyt tylsimys.

Itävaltalaiset koulukunnat sun muut erikseen, mutta missä tällaiset ovat merkittävää jalansijaa saaneet?

No ovathan nuo nyt aika vaikuttavia talouden suuntauksia nykypäivänä, vaikkei kenenkään tietyn taloustieteilijän tai edes suuntauksen oppeja tarkasti noudatettaisikaan. Ei finanssikriisin jälkeen EU:ssa esimerkiksi tehty mitään keynesiläistä elvytyspolitiikkaa vaan maksettiin julkisella rahalla pankkien velat pois ja sen jälkeen alettiin pumppaamaan helvetisti rahaa rahoitusmarkkinoille luottaen siihen, että kyllä ne siellä järkevästi ohjautuvat käyttöön. No eivät vittu välttämättä ohjaudu, saattaisi joku kuuluisa suomalainen koomikko sanoa.

Talouskuripolitiikka voisi olla lähellä suomalaisten sydäntä, vaikka monetaristista vallankumousta ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Sehän kuulostaa maalaisjärkeen käyvältä taloutta hoitaa taloutta. Mark Blyth kirjoitti v. 2013 kirjan "Austerity: The History of a Dangerous Idea", joka sai silloin huomiota, mutta on jäänyt sitten vähän unohdetuksi. Hänen lähestymistapansa on historioitsijaa tyydyttävä, mutta en tiedä mitä palstalaiset hänen ajattelustaan ovat mieltä? Voin suoraan myöntää, etten ole taloustieteen ammattilainen.

Jos ei nyt ihan kirjaa pysty lukemaan, niin Blyth avaa ajatteluaan lyhyemmin esim. alla olevalla videolla:


 
Viimeksi muokattu:

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ei finanssikriisin jälkeen EU:ssa esimerkiksi tehty mitään keynesiläistä elvytyspolitiikkaa vaan maksettiin julkisella rahalla pankkien velat pois ja sen jälkeen alettiin pumppaamaan helvetisti rahaa rahoitusmarkkinoille luottaen siihen, että kyllä ne siellä järkevästi ohjautuvat käyttöön. No eivät vittu välttämättä ohjaudu, saattaisi joku kuuluisa suomalainen koomikko sanoa.

Boldaus minun. Olet sinänsä oikeassa, mutta mikä tuossa boldatussa osassa edustaa sinusta klassista liberalismia tai sen ihanteita? Ei niin yhtään mikään. Päinvastoin.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Boldaus minun. Olet sinänsä oikeassa, mutta mikä tuossa boldatussa osassa edustaa sinusta klassista liberalismia tai sen ihanteita? Ei niin yhtään mikään. Päinvastoin.

Mitä klassisessa liberalismissa olisi tehty? Aivan, ja sitä taas ei uskallettu päästää tapahtumaan. Nähty toimintatapa edustaa nähdäkseni eräänlaista sopeutumaa (historiallinen polkuvaikutus) ideologisesti ristiriitaiseen käytännön tilanteeseen. Joka tietysti toimii huonosti ja on pidemmän päälle typerää. Kysymys kuuluukin, mikä olisi järkevää? Mitä jos bailoutteja ei olisi tehty? Miksi tämä järjestelmä tuntuu sakkaavan? Miksi markkinatalousutopioita ei ole oikeasti olemassa? Mielestäni Blythillä tuossa yllä on ihan varteenotettavia näkemyksiä asiasta.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mitä klassisessa liberalismissa olisi tehty?

En lähde tähän muuhun juttuun nyt mukaan yhtään, mutta @mjr puhui klassisen liberalismin mukaisesta talouspolitiikasta johon minä ihmettelin että missä sellaista on nyt nähty. Ihan oikeasti, et voi tosissasi kuvitella että niin sosialistisilla toimilla kuin sillä että käytännössä veroilla (nämähän ovat tosi suosittuja klassisen liberalismin piirissä) rahoitetaan yritysten tappioiden sosialisointi, on joku "klassisen liberalismin" pohja. Jos pankkien olisi annettu kaatua ja markkinoiden hoitaa, voitaisiin puhua jostain klassisesti liberaaleista talouspoliittisista toimista, olipa lopputulos mikä hyvänsä.

Ei kaikki ei-keynesiläinen talouspolitiikka ole "klassisesti liberaalia". Ei sinnepäinkään. Absurdia että tuollaiset klassisen liberalismin näkökulmasta täysin sosialistiset ja vastustettavat toimenpiteet sälytetään sen kontolle.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Ei kaikki ei-keynesiläinen talouspolitiikka ole "klassisesti liberaalia". Ei sinnepäinkään. Absurdia että tuollaiset klassisen liberalismin näkökulmasta täysin sosialistiset ja vastustettavat toimenpiteet sälytetään sen kontolle.

Klassisella liberalistisella talouspolitiikalla on sama onni kuin marxismi-leninismillä, sitä ei koskaan ole missään puhtaasti ja oikein harrastettu... Mutta lainaus meni siis näin, ja sisältö on minusta täysin faktuaalinen: Anyway, mitä enemmän keynesiläistä talousajattelua ja mitä vähemmän klassista liberalistista talouspolitiikkaa niin sitä paremmin menee...

Toki tuntemamme "reaalikapitalismi" on pitkälle korruptoitunutta pääomien keskittymiä hyödyntävää pro-business -plutokratiaa. Mutta tätä se on aika tavalla automaattisesti: mitä enemmän valvontaa ja säätelyä puretaan, sitä plutokraattisemmaksi järjestelmä muodostuu ja mitä enemmän on valvontaa ja säätelyä, sitä vähemmän puhumme myöskin klassisesta liberalistisesta talouspolitiikasta. Eli sellaista politiikkaa ei koskaan harrasteta. Hymiö.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Ei kaikki ei-keynesiläinen talouspolitiikka ole "klassisesti liberaalia". Ei sinnepäinkään. Absurdia että tuollaiset klassisen liberalismin näkökulmasta täysin sosialistiset ja vastustettavat toimenpiteet sälytetään sen kontolle.

En ole @mjr, mutta itse ajattelen, että ns. klassisen liberalismin (tutummin ja vastustetummin uusliberalismin) ajatuksia sovellettiin paljon 1970-luvun lopulta ihan finanssikriisin alkamiseen asti. Markkinoiden "vapauttaminen" ei vain tuonutkaan pelkästään positiivisia tuloksia, josta finanssikriisi v. 2008 on hyvä esimerkki. Markkinatalousutopiassa pankkien olisi tietysti annettu kaatua. Mitä Adam Smith ja häntä seuranneet alkuperäiset liberalistit eivät ehkä osanneet ennakoida oli se, että yksityisistä yrityksistä ja rahoituslaitoksista voi kasvaa niin suuria ja valtion ja maailmantaloudenkin kannalta olennaisia toimijoita, että niiden kohtelu klassisen liberalismin periaatteiden mukaisesti voisi johtaa käsittämättömiin katastrofeihin ja inhimilliseen kurjuuteen.

(Tämä keskustelu saattaa mennä liikaa tuonne yhteiskuntafilosofian raiteille tässä muodossaan.)
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
En ole @mjr, mutta itse ajattelen, että ns. klassisen liberalismin (tutummin ja vastustetummin uusliberalismin) ajatuksia sovellettiin paljon 1970-luvun lopulta ihan finanssikriisin alkamiseen asti. Markkinoiden "vapauttaminen" ei vain tuonutkaan pelkästään positiivisia tuloksia, josta finanssikriisi v. 2008 on hyvä esimerkki.

Pääomaliikkeiden vapauttaminen ja valvonnan systemaattinen purkaminen ovat luoneet valtaisia yksityisen velan vuoria ja samalla (ja melko lailla siten) myös valtaisia pääoman keskittymiä. Finanssimarkkinoiden vapautuminen sekä keskuspankkien silmitön likviditeetin pumppaaminen ovat luoneet erittäin suuren eron pörssikurssien ja reaalitalouden kehityksen välillä. Ylimääräinen pääoma ei olekaan pääosin mennyt investointeihin edes nykyisilla nollakoroilla, mikä olisi se klassinen tai uusklassinen käsitys markkinoiden toiminnasta, päinvastoin, talouskasvu on pysynyt heikkona ja kuplavetoisena.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En ole @mjr, mutta itse ajattelen, että ns. klassisen liberalismin (tutummin ja vastustetummin uusliberalismin) ajatuksia sovellettiin paljon 1970-luvun lopulta ihan finanssikriisin alkamiseen asti. Markkinoiden "vapauttaminen" ei vain tuonutkaan pelkästään positiivisia tuloksia, josta finanssikriisi v. 2008 on hyvä esimerkki. Markkinatalousutopiassa pankkien olisi tietysti annettu kaatua. Mitä Adam Smith ja häntä seuranneet alkuperäiset liberalistit eivät ehkä osanneet ennakoida oli se, että yksityisistä yrityksistä ja rahoituslaitoksista voi kasvaa niin suuria ja valtion ja maailmantaloudenkin kannalta olennaisia toimijoita, että niiden kohtelu klassisen liberalismin periaatteiden mukaisesti voisi johtaa käsittämättömiin katastrofeihin ja inhimilliseen kurjuuteen.

(Tämä keskustelu saattaa mennä liikaa tuonne yhteiskuntafilosofian raiteille tässä muodossaan.)

Pitää ensinnäkin muistaa, että klassinen liberalismi (tai tutummin liberalismi) on nimenomaan yhteiskuntafilosofinen suuntaus eikä joku yksittäinen talouspoliittinen koulukunta. Ainoa mihin minä nyt puutuin oli se, että ei ole mitään mieltä sälyttää jotain luonteeltaan enemmänkin sosialistisia keskusjohtoisia toimia klassisen liberalismin kontolle, olipa siitä tai sen utopistisuudesta muuten mitä mieltä hyvänsä. Itsekin kirjoitit kuinka julkisella rahalla pelastettiin pankkeja yms. ja jo tuon "julkisen rahan" isossa mittakaavassa käyttö ja mainitseminen on melkoinen vihje. Hmmm.... mikäköhän ideologia olisi yhteensopiva keskusjohtoiseen julkisen rahan massiiviseen käyttöön...? En ihan ymmärrä miten kukaan voi rehellisesti päätyä johtopäätökseen jossa vastaus kysymykseen olisi juuri se ideologinen koulukunta jossa valtion puuttumisen, koon ja roolin tulee olla minimissä. Olivatpa seuraukset mitkä hyvänsä, jos pankkien olisi annettu kaatua ja sijoittajien menettää rahansa, voitaisiin puhua klassisen liberalismin ihanteisiin pohjaavasta talouspolitiikasta.

Uusliberalismista arvatenkaan en terminä tykkää yhtään. Paljonpuhuvaa on, että noin 100% "uusliberalismista" kirjoitetusta kirjallisuudesta on täysin toisenlaisen ideologian omaavien toimesta tehty. Se on ikään kuin joku kattotermi/olkiukko johon voidaan sysätä kaikki mikä maailmassa mättää ja joka voidaan milloin milläkin löyhällä aasinsillala yhdistää "sääntelyn purkamiseen" tms. Rahoitusmarkkinoilla Euroopassakin on nyt ennätysmäärät sääntelyä jonka noudattaminen työllistää niin ikään ennennäkemättömät armeijat juristeja ja compliance-asiantuntijoita pankeissa. Silti tämänkin kehityksen negatiiviset piirteet ovat, luonnollisesti, "uusliberalismia".

Uusliberalismia käytetään enemmänkin jonkinlaisena synonyymina roisto-/kaverikapitalismille, jota inhoan intohimoisesti, mutta klassisen liberalismin kanssa sillä ei ihan hirveästi ole tekemistä. Ihan jo heikon määriteltävyytensä kautta.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Ainoa mihin minä nyt puutuin oli se, että ei ole mitään mieltä sälyttää jotain luonteeltaan enemmänkin sosialistisia keskusjohtoisia toimia klassisen liberalismin kontolle, olipa siitä tai sen utopistisuudesta muuten mitä mieltä hyvänsä. Itsekin kirjoitit kuinka julkisella rahalla pelastettiin pankkeja yms. ja jo tuon "julkisen rahan" isossa mittakaavassa käyttö ja mainitseminen on melkoinen vihje. Hmmm.... mikäköhän ideologia olisi yhteensopiva keskusjohtoiseen julkisen rahan massiiviseen käyttöön...? En ihan ymmärrä miten kukaan voi rehellisesti päätyä johtopäätökseen jossa vastaus kysymykseen olisi juuri se ideologinen koulukunta jossa valtion puuttumisen, koon ja roolin tulee olla minimissä. Olivatpa seuraukset mitkä hyvänsä, jos pankkien olisi annettu kaatua ja sijoittajien menettää rahansa, voitaisiin puhua klassisen liberalismin ihanteisiin pohjaavasta talouspolitiikasta.

En ole eri mieltä siitä, että klassinen liberalismi ei sovi ideologiana erityisen hyvin EKP:n toimien määrittelemiseen finanssikriisin jälkeen. Pointtini oli lähinnä siinä, ettei klassisesta liberalismista ole välttämättä johdettavissa mitään inhimillisesti kestäviä ratkaisuja syntyneen tilanteen (jonka taustalla oli siis edelleen mielestäni isosti liberalistista talouspolitiikkaa) korjaamiseksi. Kun järjestelmä on kuitenkin rakennettu pitkälti vain hintavakauden ylläpitämiseksi ja sisältää kaikenlaisia velkaantuneisuusehtoja yms., on työkalupaketti vähän kuin Bilteman halpishyllyltä ostettu.

Summasummarum -> "klassisen liberalismin" (ei tämäkään termi mielestäni kovin helposti määriteltävissä ole!) soveltaminen talouspolitiikassa voi johtaa nähtyyn reaalipolitiikkaan, joka ei klassisen liberalismin määritelmää tietenkään paskan osuttua tuulettimeen enää täytä.
 

M@rko77

Jäsen
Suosikkijoukkue
LFC, FC Lahti ja Pelicans
Kyllähän tämä hirvittää tämä talous - ei ehkä tällä hetkellä, vaan tulevaisuudessa. Niin fiksu kuin tuo valtion pelastuspaketti onkaan, niin kyllä se lasku sieltä tulee. VVM:n mukaan valtio takaa, pankit jakaa. Oikeastiko tuollainen löyhä talouspolitiikka on sitä pitkänäköisintä? Nyt varmaan on päättäjilläkin pienimuotoinen paniikki valtiotalouden suhteen. Taantumasta ehkä selvitään, lamasta emme - ainakaan nykyinen hyvinvointivaltion taso ei vaan voi ikuisuuksiin jatkua. Laskinta saa käyttää ja tulee käyttää myös paniikkiratkaisuja tehtäessä.
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Vituttaa kun näitä tulppairti- talouskriisejä on tullut koko aikuisiän n 10 vuoden välein. Ja joka vitun kerta on telkkarissa joku ärsyttävä broileri aukomassa päätään ja vedättämässä vyötä kireämmälle ja julistamassa että huonompaa on edessä aina hamaan tappiin asti.

On tässä pärjätty ja silleen mutta eurokriisin jälkimainingeissa taannoin vedin johtopäätökset ja siirryin taloudellisesti nykyaikaiseen metsästäjä/keräilijä tyyliin elää, mitä tulee henkilökohtaiseen taloudenpitoon, velkaan/velattomuuteen, säästämiseen, kulutushyödykkeisiin jne.
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Jos korona saadaan kuriin ennen kesää, veikkaan vaikutukseksi 0-5% laskua, jos pandemia jyllää vielä heinäkuussa jossain, veikkaan 5-9% laskua.

Voidaan ottaa vaikka viskipullon veto, minä sanon alle 15% ja sinä yli, tulokset tiedossa sitten ensi vuoden alussa.
Miksi minä antaisin sinun lukemalla - 14,99 voittaa mahdollisen vetomme, kun mielestäsi -17,7 oli huumorivastaus ja oma pahin skenaariosi lukema oli vain 9.

Ei, kyllä veto pitää olla niillä lukemilla, joita siinä tilanteessa piti todennäköisimpänä ja lähimmäksi osunut olisi voittanut.

Ennustit siis viime viikolla vielä mahdollisesti tulevaa nollatulosta. Tuskin ennustat enää. Ja lopulta mennään kohtaan 5-9 miinusta ja sitten sen yli.

Sitten ei naurata kumpaakaan, vaikka minulla olikin huumorivastaus.

Oma arviosihan on oikestaan 0-14,99 % kun otetaan huomioon tuo nollatuloksenkin mahdollisuus ja tarjoamasi veto, jossa -14,99 toisi sinulle voiton. Huikeaa ylimielisyyttä tarjota tuollaisia puheita ja vetoa.

No oikeasti ei tietenkään lyödä vetoa. Uskon silti lukemiin enemmän, kuin sinun lukemiisi, enkä pidä edelleenkään omaani huumorivastauksena. Sen sijaan tuota mahdollista nollatulosta pidän huumorivastauksena.
 
Viimeksi muokattu:

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Minua ällöttää ajatus siitä, että ravintoloita ei voitaisi sulkea keskeytys-/epidemiavakuutusten takia. Siis siksi että ne aiheuttaisivat pankeille/vakuutuslaitoksille ja sitä kautta taloudelle liiallisia ongelmia. Tämä on järkyttävä tilanne johon on päädytty näillä implisiittisillä pelastustakuilla. Mitä hyötyä on vakuutuksesta jonka korvauksiin ei ole varaa kun niitä tarvitaan? Palautetaanko vakuutusmaksut tällaisesta hyödyttömästä vakuutuksesta, jossa vakuutuslaitokset tavallaan ulkoistavat kustannukset yhteiskunnalle? Eipä tietenkään.

Vakuutuslaitokset testiin, ja valtio voinee tarvittaessa ottaa vastuita kontolleen niin että sijoittajat menettävät rahansa. Moraalikatoa ja rent-seeking-käytöstä ruokkivaa olisi vahvistaa finanssisektorin toimintamallia jossa peritään vuokraa "riskistä" jonka todellisuudessa kantaa veronmaksajien kollektiivi.

edit: Ylipäänsä yritysten "pelastamisen" sijaan tukea olisi kohdistettava lyhytnäköisyyden uhreille. Nythän maailmalla tilanne on isossa kuvassa se, että yritysjohtajat ovat harrastaneet mm. omien osakkeiden ostoja, joiden kätevänä sivuvaikutuksena omat bonukset ovat kasvaneet, sen sijaan että olisivat varautuneet tällaisiin (ennustettaviin) vastoinkäymisiin. Toimivaa kapitalismia ei edusta tilanne jossa veitsenterällä eläen puristetaan omaan taskuun maksimimäärä voittoa hyvänä aikana mutta huonona aikana huudetaan valtiota hätiin pitäen matkalla ylöspäin kerrytetyt bonukset tiukasti taskussa.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: moby

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Minua ällöttää ajatus siitä, että ravintoloita ei voitaisi sulkea keskeytys-/epidemiavakuutusten takia. Siis siksi että ne aiheuttaisivat pankeille/vakuutuslaitoksille ja sitä kautta taloudelle liiallisia ongelmia. Tämä on järkyttävä tilanne johon on päädytty näillä implisiittisillä pelastustakuilla. Mitä hyötyä on vakuutuksesta jonka korvauksiin ei ole varaa kun niitä tarvitaan? Palautetaanko vakuutusmaksut tällaisesta hyödyttömästä vakuutuksesta, jossa vakuutuslaitokset tavallaan ulkoistavat kustannukset yhteiskunnalle? Eipä tietenkään.

Asiaa käsiteltiin eilen ja se näkyi myös telkkarissa. Oikeusministeriön kansliapäällikkö Timosen mukaan ravintolat voidaan sulkea, mutta se näyttäisi vaativan uutta lainsäädäntöä. Tarkka lainaus: "Ravintoloinnin kieltäminen suoraan lainsäädännöllä näyttäisi vaativan jonkin lain muuttamista ensin".

Lisäksi Timonen toi esille, että hallitus ja varmaan muutkin haluavat, että kaikkia ravintoloita ei suljeta. Tarvitaan ruokahuoltoa. YLE:n uutinen aiheesta:


Jos asia on kuten yllä, kyse ei ole ainakaan yksin tai lainkaan vakuutusmaksuista sen osalta, miksi ravintoista osaa ei suljeta.
 
Minua ällöttää ajatus siitä, että ravintoloita ei voitaisi sulkea keskeytys-/epidemiavakuutusten takia. Siis siksi että ne aiheuttaisivat pankeille/vakuutuslaitoksille ja sitä kautta taloudelle liiallisia ongelmia. Tämä on järkyttävä tilanne johon on päädytty näillä implisiittisillä pelastustakuilla. Mitä hyötyä on vakuutuksesta jonka korvauksiin ei ole varaa kun niitä tarvitaan? Palautetaanko vakuutusmaksut tällaisesta hyödyttömästä vakuutuksesta, jossa vakuutuslaitokset tavallaan ulkoistavat kustannukset yhteiskunnalle? Eipä tietenkään.

Vakuutuslaitokset testiin, ja valtio voinee tarvittaessa ottaa vastuita kontolleen niin että sijoittajat menettävät rahansa. Moraalikatoa ja rent-seeking-käytöstä ruokkivaa olisi vahvistaa finanssisektorin toimintamallia jossa peritään vuokraa "riskistä" jonka todellisuudessa kantaa veronmaksajien kollektiivi.

Mahdoton tilanne tuo vakuutusyhtiöille: jos keskeytysvakuutus olisi hinnoiteltu koko maan mukaan, olisi sen hinnaksi tullut jotain järjetöntä.

Toisaalta taas yrittäjillä, ainakin velan omaavilla, on pakko olla vakuutukset.

Ei kai kotivakuutuksen hintaakaan voi nostaa 100 000/vuodessa sillä olettamalla, että tsunami tai meteori tuhoaisi 500 000 kotia kerralla.

Mutta jos tavallasi toimittaisiin, niin menisikö OP-Pohjola esimerkiksi nurin? 38% suomalaisista menettäisi säästönsä, 35% Suomen asuntolainoista erääntyisi välittömästi.

Vakuutusyhtiöiden osakkeita muuten omistavat monet eläkeyhtiöt.

Saataisiin työeläkkeetkin lopetettua.

Lopullinen niskalaukaus Suomen taloudelle...
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Minua ällöttää ajatus siitä, että ravintoloita ei voitaisi sulkea keskeytys-/epidemiavakuutusten takia. Siis siksi että ne aiheuttaisivat pankeille/vakuutuslaitoksille ja sitä kautta taloudelle liiallisia ongelmia. Tämä on järkyttävä tilanne johon on päädytty näillä implisiittisillä pelastustakuilla. Mitä hyötyä on vakuutuksesta jonka korvauksiin ei ole varaa kun niitä tarvitaan? Palautetaanko vakuutusmaksut tällaisesta hyödyttömästä vakuutuksesta, jossa vakuutuslaitokset tavallaan ulkoistavat kustannukset yhteiskunnalle? Eipä tietenkään
Naapuriketjussa jo joku kävi vakuutusehdot läpi ja nämä epidemiat on rajattu ulkopuolelle, joten tämä logiikka ei kanna. Eipä silti, jos nyt nähdään miljardien eurojen vahingot, niin ei mikään vakuutusyhtiö niitä kestäisikään. Sen takia force major -ehdot yleensäkin on keksitty.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös