Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[Sohjo]

Tässä kävi hiljattain sellainen juttu, että hallitus sai "laskuvirhe pankissa sinun eduksesi, peri 2 mrd euroa" kortin ja päätti lyhentää valtionvelkaa ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen tuolla ylimääräisellä kahdella miljardilla. Jäi mietityttämään, että kuinkas paljon tällainen toimenpide säästää korkomaksuja vuositasolla. Osaisikohan joku minua paremmin asioista perillä oleva vastata? Noin suunnilleen siis. Suomen ottamat lainat ovat käsittääkseni kohtalaisen matalakorkoisia johtuen hyvästä luottoluokituksesta, joten ei varmasti päätä huimaavia summia ole, mutta jotain miljoonaluokkaa kuitenkin. Vai?

Demarit lupasivat ottaa ainakin 10mrd ylimääräistä lainaa seuraavalla vaalikaudella, että tokko tuota säästöä kannattaa edes pohtia. Saattaa ne kyllä vähän myydä kansallisomaisuuttakin, että ei se välttämättä ole kuin 8mrd.

 

[Walrus21]

Tässä kävi hiljattain sellainen juttu, että hallitus sai "laskuvirhe pankissa sinun eduksesi, peri 2 mrd euroa" kortin ja päätti lyhentää valtionvelkaa ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen tuolla ylimääräisellä kahdella miljardilla.

Velkaa lyhennettiin 900 miljoonalla. Hallitukselta tämä ei ollut mikään aktiivinen toimi, vaan budjettiesitys oli laadittu jo aiemmin.

Tässä on esitys korkomenoista viime vuosina. (linkki: valtionvelka.fi)

Aika pienistä summista on kyse tuon lyhenneksen osalta. Korot ovat matalalla, joten akuutteja ongelmia ei ole.

Orpon mukaanhan kyseessä oli lähinnä symbolisesti tärkeä signaali, joka kertoo valtiontalouden parantuneesta tilasta. Rakenteelliset ongelmat odottavat kuitenkin jo horisontissa.

 

[Alfred E Neuman]

Kiitos @Walrus21 . Lähinnä noista summista olin kiinnostunut. Nuo rakenteelliset ongelmat taitavat olla kaikkien muiden tiedossa, paitsi Antti Rinteen.

 

[dana77]

Kiitos @Walrus21 . Lähinnä noista summista olin kiinnostunut. Nuo rakenteelliset ongelmat taitavat olla kaikkien muiden tiedossa, paitsi Antti Rinteen.

Eihän tässä kannata mitään rakenteellisia ongelmia alkaa korjaamaan, kun eihän Rinne enää ole hengissäkään silloin kun paska osuu tuulettimeen.
Eikö se mulkku tosiaan ihan ääneen vähän tuollaista sanonut.

 

[olkikuukkeli]

Mitä tulee makrotaloustieteeseen niin siinä mielessä olen nimimerkin @Tarinankertoja linjoilla että kyllähän se on taloustieteen vähiten tieteellisiä (ellei vähiten tieteellinen) osa-alue joka sisältää poikkeuksellisen paljon ideologista tarinankerrontaa. Tästä oli juuri hyvä kirjoitus Economistissa "modernin rahateorian" hengessä:

Is modern monetary theory nutty or essential?

They also speak volumes about macroeconomics.

En äkkiseltään löytänyt kuin tämän talousketjun, voi puolestani siirtää parempaankin halutessaan.

Mutta anyways, makrotalouden haukkuminen on minusta kyseenalaista ja harmittavaa. Jos nykyiset talousteoriat ovat heikkoja ja selitysvoimaltaan puutteellisia, miksi niitä ei sitten korvata paremmilla malleilla? Vai olisiko kuitenkin niin, että kun taloustieteen mallit viedään mikrotasolta makrotasolle, tarkkuus vähenee kuten olettaa saattaakin ihmisen käytöstä tutkiessa? Eihän tämän pitäisi silti johtaa sellaiseen johtopäätökseen, että makrotaloustieteestä ei pitäisi välittää tai että se nyt vaan on paskaa. Epätarkkuus kertoo siitä, että talouspolitiikka on tosi monimutkainen asia lukemattomine kerrannaisvaikutuksineen.

 

[BigRedCat]

En äkkiseltään löytänyt kuin tämän talousketjun, voi puolestani siirtää parempaankin halutessaan.

Mutta anyways, makrotalouden haukkuminen on minusta kyseenalaista ja harmittavaa. Jos nykyiset talousteoriat ovat heikkoja ja selitysvoimaltaan puutteellisia, miksi niitä ei sitten korvata paremmilla malleilla? Vai olisiko kuitenkin niin, että kun taloustieteen mallit viedään mikrotasolta makrotasolle, tarkkuus vähenee kuten olettaa saattaakin ihmisen käytöstä tutkiessa? Eihän tämän pitäisi silti johtaa sellaiseen johtopäätökseen, että makrotaloustieteestä ei pitäisi välittää tai että se nyt vaan on paskaa. Epätarkkuus kertoo siitä, että talouspolitiikka on tosi monimutkainen asia lukemattomine kerrannaisvaikutuksineen.

Eihän tuossa mitään haukkumista ole. On ihan paikallaan kohdata tosiasiat ja todeta että, johtuen juuri vaikeudesta, makrotaloustiede sisältää poikkeuksellisen paljon tarinankerrontaa koska sille on tilaa. Tilaa taas on koska teorioita ja tuloksia ei pystytä tiukan tieteellisesti testaamaan eikä falsifioimaan. Tämän kannalta on ihan yhdentekevää onko syynä vaikeus, mahdottomuus, vai taloustieteilijöiden surkeus. Minusta kaksi ensimmäistä.

Vähän sama juttu kun jossain fysiikassa otetaan tietyssä kohtaa hyppy tieteiskirjallisuuden puolelle. Eiköhän madonreikien hyödyntämisen teoreettisen mahdottomuuden/mahdollisuuden todentaminen ja se mitä ennen alkuräjähdystä tapahtui nekin ole vaikeita kysymyksiä ja sen takia niihin ei varmaa vastausta ole. Eikä villien spekulaatioiden esittäminen ole siinä määrin tieteellistä teoriaa kuin suhteellisuusteoria tai kvanttimekaniikka, vaan lähempänä scifiä.

En ihan ymmärrä tätä ajattelua että mitään tieteenalaa ei millään perusteella saisi pitää vähemmän tieteellisenä. Ei tämäkään ole mikään binäärinen valintatilanne, vaan makrotaloustieteen teorioiden testaamisessa käytetään pitkälle kehittyneitä ekonometrisiä menetelmiä. Muuttujia ja niiden välisiä takaisinkytkentöjä nyt vain on niin valtavasti datankin ollessa laadultaan vaihtelevaa ja kausaation ja korrelaation eron epäselvää, että hyvinkin monenlaisille tarinoille voi löytää "tukea" tai päinvastoin. Narratiivin merkitys on todella suuri. Vastapainona esim. mikrotasolla voidaan tehdä jopa kokeita ihmisten käyttäytymisestä tietyissä tilanteissa. Näitä kokeita sitten voidaan toistaa ympäri maailman ja tarinoille jää paljon vähemmän sijaa.

Ei se mikään ihan tuulesta temmattu vitsi ole että makrotaloudellisissa ennusteissa ei julkaista luottamusvälejä sillä jos näin toimittaisiin, kukaan ei kiinnittäisi niihin mitään huomiota. Tästä huolimatta en pidä makrotaloustiedettä turhana tai vähäpätöisenä. Tulee vain pitää mielessä että siinä on taloustieteenkin piirissä poikkeuksellisen paljon subjektiivisuutta mukana. Voiko tästä muka olla eri mieltä?

 

[olkikuukkeli]

Eihän tuossa mitään haukkumista ole. On ihan paikallaan kohdata tosiasiat ja todeta että, johtuen juuri vaikeudesta, makrotaloustiede sisältää poikkeuksellisen paljon tarinankerrontaa koska sille on tilaa. Tilaa taas on koska teorioita ja tuloksia ei pystytä tiukan tieteellisesti testaamaan eikä falsifioimaan. Tämän kannalta on ihan yhdentekevää onko syynä vaikeus, mahdottomuus, vai taloustieteilijöiden surkeus. Minusta kaksi ensimmäistä.

Vähän sama juttu kun jossain fysiikassa otetaan tietyssä kohtaa hyppy tieteiskirjallisuuden puolelle. Eiköhän madonreikien hyödyntämisen teoreettisen mahdottomuuden/mahdollisuuden todentaminen ja se mitä ennen alkuräjähdystä tapahtui nekin ole vaikeita kysymyksiä ja sen takia niihin ei varmaa vastausta ole. Eikä villien spekulaatioiden esittäminen ole siinä määrin tieteellistä teoriaa kuin suhteellisuusteoria tai kvanttimekaniikka, vaan lähempänä scifiä.

En ihan ymmärrä tätä ajattelua että mitään tieteenalaa ei millään perusteella saisi pitää vähemmän tieteellisenä.

Kyllä tieteellisyydestä käyty keskustelu minusta on sinänsä ihan hedelmällistä. On tärkeää tehdä rajanvetoa pseudo- ja oikean tieteen välille. Minusta olennaista tuossa rajanteossa on kuitenkin metodien ja tutkimusasetelman tarkastelu. Vaikka jostain asiasta ei voida saada sadan tai edes 95 prosentin tarkkuudella tietoa (lähes kaikki kontingentit asiat tuppaavat olemaan tällaisia), pitää sitä silti tutkia sopivimmin menetelmin heikko ennustavuus tai selittävyys tietysti muistaen. Pidän vahingollisena niin taloustieteen kuin talouspolitiikankin kannalta, että monimutkaisten ilmiöiden tutkimista aletaan verrata "tieteiskirjallisuuteen" - varsinkin kun taloustieteellisiin lausumiin samaan aikaan piilotetaan kaikenlaista poliittisesti värittynyttä ohjetta ja neuvoa!

 

[heavy]

Eilen kuului ihan hyviä uutisia Suomen taloudelle kun Google ilmoitti sijoittavansa uudet 600 miljoonaa Haminan datapalvelinkeskukseen aiemmin tänä vuonna ilmoitetun 600 miljoonan lisäksi. Nämä investoinnit nostavat yhtiön Suomen investointien kokonaisarvon pariin miljardiin. Uusi ilmoitus oli hyvä imagojuttu Antti Rinteelle hallituksineen, mistä porukka ottikin kaiken irti.

Lisäksi tiedotettiin Googlen sopimuksesta tuulivoiman tuottajayhtiön kanssa eli yhtiö sitoutuu ostamaan yli puolet kainuuseen rakenettavan tuulivoimapuiston tuotannosta.

Vaikka rakennusvaiheen jälkeen nämä investoinnit eivät mitään jättityöllistäjiä olekaan, niin onhan se Suomelle hyvä juttu että olemme kilpailukykyisiä ainakin tälaisille nykypäivän megahankkeille.

 

[arvee]

Suomi lähti mukaan kehittämään uutta torjuntaohjusta – hanke antaisi rajoitetun kyvyn avaruuspuolustukseen

Euroopan unioni sopi uusista puolustushankkeista; Twister-ohjus on vastaus Venäjän hypersoonisille aseille.

www.is.fi

Pamahti tutkaani tällainen uutinen. Arvoin korrektia ketjua suuren ilon ilmoitukseen, mutta Puolustuspolitiikka jne:n sijaan tällään tänne, koska näen fyffen ja duunaamisen poikivan ensisijaisesti monia tutkimus- ja teknologiakehitysmahdollisuuksia.

Vasemmistoliitto ja Vihreät, nuo "tiedepuolueet" luultavasti suhtautuvat nihkeähkösti, koska feministinen painotus vaikuttaa ensilukemalla vähäiseltä.

 

[Kiekkokatsoja]

Liekkö mikään totuus, mutta kyllä tämä hyvinvointiyhteiskunta nimeltä Suomi, lähestyy loppuaan. Edessä on vielä lama/kriisi/joku uusio sana. Ja "hyvinvoinnin" alasajo.
Ihmisten oikeudet saada kaikkea lisääntyy koko ajan, mutta velvollisuus ja halukkuus tehdä jotain yhteiskunnan eteen vähenee.
Pian on rahat loppu, ja lisävelkaa ei ole hyvä ottaa.
Ja en tarkoita pelkästään tätä nykyhallitusta, joka tukee Suomen romahtamista toimillaan, vaan myös sitä faktaa, että ihmiset eivät ole enää niin kiinnostuneita tekemään töitä tulevaisuuden eteen. Tekemättä mitään, saa kohtuu rahan. Pimeästi tai rikoksilla lisäliksaa.

 

[arvee]

Baltzarin menetelmiä arvostellut raportti maksoi 180 000 euroa, mutta tuloksia ei huomioitu – Rehtori: ”Meillä ei ole hävettävää”

Miksi raportti maksoi 180 000 euroa, sen tekeminen kesti pari vuotta ja Baltzarin toiminta vain jatkui? Rehtori vastaa.

www.is.fi

Humanistinen ammattikorkeakoulu tutki taiteen opetusta. Kassakone kilkatti laskuksi 180 000€. Nyt vaikuttaa, että paskasta maksettiin, mutta kaikilla osallisilla oli jotain kivaa tekemistä hetken aikaa, kivaa maan tapaa vietettiin.

arvee-Diktaattori olisi ehkä onnistunut tunteella lätkäisemään vastaavan panoksen jollekin teknologian (biokin sopii hyvin) startup-pikkufirmalle vaikka mikroskooppivehkeen hankintaan. Luultavasti hommasta ei olisi poikinut mitään muuta kuin, että tuli yksi polku käveltyä loppuun. Eli jotain opittiin.

Tämä panostus sen sijaan edisti joidenkin ihmisten illuusiota tekeleidensä tärkeydestä: Äiskä! hei mä pääsin tutkimusryhmään!! Mennään Ryhmän kanssa punaviineille!!!

 

[olkikuukkeli]

Korona näyttää aiheuttavan vääjäämättä todella pahan talouskriisin. Tilanteesta tekee erityisen haitallisen se, että finanssikriisi 2008 oli niin syvä, ettei siitä koskaan toivuttu. Meillä on edelleen käytössä kaikki rahapoliittiset elvytyskeinot, mitä on olemassa ja sen lisäksi joukko räätälöityjä muita keinoja, joita EKP:n ei koskaan pitänyt edes käyttää.

Kysymys kuuluu: jos kaikki nykytilanteen standardielvytyskeinot ovat käytössä (eikä niistä ole pystytty luopumaan markkinoiden vajoamisen pelossa), mitä uudelle, kenties vielä syvemmälle kriisille pitäisi tehdä? Nythän tämä pakottaa meidät miettimään talouspolitiikkaa ns. tyyppimallien ulkopuolelta. Palataanko takaisin monetarismin vallankumousta edeltäneeseen wanhan ajan finanssipolitiikkaan vai tarvitaanko jotain vielä radikaalimpaa, modernien aikojen New Deal?

Periaatteessa näen tässä myös mahdollisuuksia. Talousjärjestelmä täytyy tuoda lähemmäksi reaalitaloutta joka tapauksessa. Kriisitilanne mahdollistaa radikaalimmat uudistukset ja ihmiset ovat myös avoimempia niille (tai ainakin nielevät ne vastentahtoisesti, mutta auliimmin).

Korona iskee talouteen – Ekonomisti: Suomi syöksyy lamaan ja suurtyöttömyyteen

GnS Economicsin mukaan Suomen talous supistuu 5 prosenttia vuonna 2020 ja 14 prosenttia vuonna 2021.

www.iltalehti.fi

 

[Wiljami]

Makrotaloutta kun ei tajua lainkaan niin ihmetyttää vaan että minkä takia sopimuksiin ja todellisuudessa olemassa olemattomaan rahaan perustuvassa järjestelmässä ei yksinkertaisesti voi vaan sopia että no nyt vaikka sääntöjen mukaan olisi lama niin eipä ole kuitenkaan että puksutellaan vaan onnellisena eteenpäin? Koko systeemi pysyy joka tapauksessa pystyssä ainoastaan niin kauan kun ihmisillä on siihen luotto, eli todellisuudessa millään rahoituslaitoksella ei ole omaisuutta siinä määrin mitä taselukemat väittävät.

Toki ihan paikallaan olisi ihmisille muistutus että jokaista kertakäyttöistä perseenpäristintä ei tarvitse välttämättä hankkia vaikka siihen varaa olisikin taas jossain vaiheessa, kun huomaa ettei niitä elämiseen niin tarvitse.

 

[Petri1981]

Tosiaan Suomi ei koskaan ehtinyt toipua 2008 finanssikriisistä: Vuonna 2008 Suomen bkt/capita oli n. 53 000$. Nyt ehdittiin 2019 päästä noin 50 000$ tasolle. Tästä tullaan tulemaan alas. Vertailun vuoksi Suomi oli Yhdysvaltoja edellä tuolloin 2008, kun USA:n bkt/capita oli noin 48 000$, mutta tällä hetkellä Yhdysvallat porskuttaa noin 65 000$:ssa.
Suomi on jäänyt polkemaan paikoilleen, eikä rakenteellisista uudistuksista ole tietoakaan. Veroja pitäisi saada kevennettyä ja työmarkkinat vapautettua, mutta milloin saamme hallituksen, joka uskaltaa toimia? Tähän kun lisätään huoltosuhteen heikkeneminen, niin synkkä on Suomen talouden tulevaisuus. Päästäänkö milloinkaan enää Suomessa vuoden 2008 tasolle elintasossamme?

 

[mjr]

Makrotaloutta kun ei tajua lainkaan niin ihmetyttää vaan että minkä takia sopimuksiin ja todellisuudessa olemassa olemattomaan rahaan perustuvassa järjestelmässä ei yksinkertaisesti voi vaan sopia että no nyt vaikka sääntöjen mukaan olisi lama niin eipä ole kuitenkaan että puksutellaan vaan onnellisena eteenpäin?

No siis kansantalous tosiaankin on täysin epäviktoriaaninen ja -kokoomuslainen - täysin erilainen kuin yksittäisen kansalaisen tai yrityksen talous. Julkinen talous ei toimi samojen sääntöjen mukaan kuin yksityinen talous, koska sillä on keskuspankki, joka ohjaa tätä yksityistä taloutta. (No siis Suomella ei enää ole mutta EU:lla, mikä on edelleen valtava riski meille.) Nyt ollaan jo yli vuosikymmen harjoitettu politiikkaa, josta sekä Keynes että Friedman olivat yhtä mieltä: aktiivista keskuspankkipolitiikkaa pitämässä korkoja matalina ja pumppaamassa rahaa markkinoille. Vaan se ei ole oikeasti käynnistänyt vahvaa kasvua, lähinnä pitänyt homman suurin piirtein koossa matalalla tai nollakasvulla. Oma mielipiteeni on että olisi pitänyt kokeilla sitä puhtaasti keynesiläistä aspektia: suuria julkista taloutta hyödyttäviä infrainvestointeja työvoimarikkaille aloille. Jokin rakenteellinen syömävelka puolestaan ei todellakaan ole keynesiläisyyttä vaan merkittävä ongelma, joka ehdottomasti pitäisi tavalla tai toisella eliminoida.

 

[Sonny Burnett]

Suomen nuorison puolesta harmittaa kun kirkasotsaisina isoja lainojaan nostavat.

Mitäs meillä vanhoilla kyynisillä pieruilla niin väliä, jotka olemme omamme jo maksaneet- ja muutamat lamat ja kriisit läpikäyneet- ja arvottomissa mökeissämme klapeja takkaan laitamme. Salkkarit sentään tulee vielä töllöstä ilmaseksi.

Onneksi lopetin sijoittamisen jo viime kesänä ja jätin salkkuun vain ihan murusia huvin vuoksi.

 

[Cobol]

Korona näyttää aiheuttavan vääjäämättä todella pahan talouskriisin. Tilanteesta tekee erityisen haitallisen se, että finanssikriisi 2008 oli niin syvä, ettei siitä koskaan toivuttu. Meillä on edelleen käytössä kaikki rahapoliittiset elvytyskeinot, mitä on olemassa ja sen lisäksi joukko räätälöityjä muita keinoja, joita EKP:n ei koskaan pitänyt edes käyttää.

On helpointa avata näkemystäni numeroilla. Käytän siinä yhtä maailman seuratuimmista indeksestä nimeltään lyhyesti Dow Jones. Tällä hetkellä 14.3. 2020 ei ole varmuutta talouskriisistä, saati pahasta talouskriisistä. Taantuma, varmaan, mutta kriisi on eri asia. Esimerkiksi DJ Index päätti 23 185, selvästi yli joulukuun lopun 2018 lukemaa.

Ensi viikolla voidaan tulla taas reippaasti alas, mutta niin kauan kun keskeiset indeksit eivät merkittävästi alita vuoden 2018 lopun pientä alamäkeä pitkässä nousussa, on turha maalailla kriisejä. Vielä DJ lukemat alle 18 000 vie tilanteen vuoden 2016 lopulle ja 2017 alkuun, jolloin noustiin kovaa. Sen alle (jonnekin 17 000 ja alle) jos mennään pidemmäksi aikaa, voidaan puhua kriisistä. Paha kriisi on sitten luokkaa 14 000 alla ja Saksan DAX jossain 5 000 kieppeillä. Kaukana, todella kaukana siis ollaan ja hyvin epätodennäköistä juuri nyt on, että tuonne kuljetaan.

Ja tämä on Suomen kannalta sellaiset 90 prosenttia. Jos DJ ja DAX eivät kerro kriisistä tai pahasta kriisistä, meidän tilanne voisi olla lähellä samaa.

Kysymys kuuluu: jos kaikki nykytilanteen standardielvytyskeinot ovat käytössä (eikä niistä ole pystytty luopumaan markkinoiden vajoamisen pelossa), mitä uudelle, kenties vielä syvemmälle kriisille pitäisi tehdä? Nythän tämä pakottaa meidät miettimään talouspolitiikkaa ns. tyyppimallien ulkopuolelta. Palataanko takaisin monetarismin vallankumousta edeltäneeseen wanhan ajan finanssipolitiikkaan vai tarvitaanko jotain vielä radikaalimpaa, modernien aikojen New Deal?

Keskeinen asia on, ketkä johtavat USA:ta, Eurovaltioita, Japania, Kiinaa ja mikä on heidän politiikkansa. Syventyykö globaali yhteistyö ennen kaikkea taloudessa vai hallitseeko nationalismi ja neljän suuren toinen toistaan kampittaminen. Jos jälkimmäinen, eurovaltiot voivat hajottaa euron, ja kukin maa saa pärjätä enemmän omillaan. Suomen talouden kannalta olennaista on silloin, mitä mm. Saksa tekee ja voiko Suomi siirtyä mahdolliseen Saksan ja muutaman muun euromaan talousliittoon, jos sellaista pohditaan. Yksin Suomen talous on vaikeuksissa, mutta olennaista on Euroopan ja USA:n tilanne muuten sekä Venäjän merkitys Suomen turvallisuuspolitiikalle.

 

[Styge]

On helpointa avata näkemystäni numeroilla. Käytän siinä yhtä maailman seuratuimmista indeksestä nimeltään lyhyesti Dow Jones. Tällä hetkellä 14.3. 2020 ei ole varmuutta talouskriisistä, saati pahasta talouskriisistä. Taantuma, varmaan, mutta kriisi on eri asia. Esimerkiksi DJ Index päätti 23 185, selvästi yli joulukuun lopun 2018 lukemaa.

Ensi viikolla voidaan tulla taas reippaasti alas, mutta niin kauan kun keskeiset indeksit eivät merkittävästi alita vuoden 2018 lopun pientä alamäkeä pitkässä nousussa, on turha maalailla kriisejä. Vielä DJ lukemat alle 18 000 vie tilanteen vuoden 2016 lopulle ja 2017 alkuun, jolloin noustiin kovaa. Sen alle (jonnekin 17 000 ja alle) jos mennään pidemmäksi aikaa, voidaan puhua kriisistä. Paha kriisi on sitten luokkaa 14 000 alla ja Saksan DAX jossain 5 000 kieppeillä. Kaukana, todella kaukana siis ollaan ja hyvin epätodennäköistä juuri nyt on, että tuonne kuljetaan.

Ja tämä on Suomen kannalta sellaiset 90 prosenttia. Jos DJ ja DAX eivät kerro kriisistä tai pahasta kriisistä, meidän tilanne voisi olla lähellä samaa.



Keskeinen asia on, ketkä johtavat USA:ta, Eurovaltioita, Japania, Kiinaa ja mikä on heidän politiikkansa. Syventyykö globaali yhteistyö ennen kaikkea taloudessa vai hallitseeko nationalismi ja neljän suuren toinen toistaan kampittaminen. Jos jälkimmäinen, eurovaltiot voivat hajottaa euron, ja kukin maa saa pärjätä enemmän omillaan. Suomen talouden kannalta olennaista on silloin, mitä mm. Saksa tekee ja voiko Suomi siirtyä mahdolliseen Saksan ja muutaman muun euromaan talousliittoon, jos sellaista pohditaan. Yksin Suomen talous on vaikeuksissa, mutta olennaista on Euroopan ja USA:n tilanne muuten sekä Venäjän merkitys Suomen turvallisuuspolitiikalle.

Vielä pörssit ei hinnoittele syvää kuoppaa, mutta riskit sille ovat kuitenkin olemassa, Saa nähdä, miten Amerikassa tähän sitten lopulta reagoidaan. Talous tulee joka tapauksessa sukeltamaan. Nyt vaan arvioidaan sitä, mikä sen vaikutus on kerrannaisesti, kun dominopalikat alkavat kaatua. Lähteenä nämä merkittävästi matkailusta elävät kansantaloudet myös Euroopassa. Vielä ei kurssit näyttäisi uskovan, että tästä tulisi kovin vakavaa kriisiä. Itse en ihan yhtä optimistinen ole. Rahapolitiikka ei korjaa kaikkea, varsinkaan, kun ei saada edes normaalia infaatiota päälle. Repoihin jo annettiin tukea jenkeissä aika massiivinen tuki. Nyt säästämisaste tulee kasvamaan. Sen vaikutus on kuitenkin nykyisillä rahoitusmarkkinoilla entistä pienempi.

 

[Cobol]

Vielä pörssit ei hinnoittele syvää kuoppaa, mutta riskit sille ovat kuitenkin olemassa, Saa nähdä, miten Amerikassa tähän sitten lopulta reagoidaan. Talous tulee joka tapauksessa sukeltamaan. Nyt vaan arvioidaan sitä, mikä sen vaikutus on kerrannaisesti, kun dominopalikat alkavat kaatua. Lähteenä nämä merkittävästi matkailusta elävät kansantaloudet myös Euroopassa. Vielä ei kurssit näyttäisi uskovan, että tästä tulisi kovin vakavaa kriisiä. Itse en ihan yhtä optimistinen ole. Rahapolitiikka ei korjaa kaikkea, varsinkaan, kun ei saada edes normaalia infaatiota päälle. Repoihin jo annettiin tukea jenkeissä aika massiivinen tuki. Nyt säästämisaste tulee kasvamaan. Sen vaikutus on kuitenkin nykyisillä rahoitusmarkkinoilla entistä pienempi.

Kyllä, riskit on olemassa. Ja totta on, että rahapolitiikalla ei "edes" inflaatiota ole saatu ylös. Tällä hetkellä voidaan kuitenkin arvioida keskuspankkien ja valtioiden lisäroolin löytyvän koronan suhteen. Suunnitelmia on paljon. Kuten yritysten tappioita maksetaan/lainoitetaan valtioiden toimesta edullisesti ja työntekijöiden palkkasaatavia sairaslomalla maksetaan/vähennetään ansiotuloverotusta. Lisäksi annetaan PK-yrityksille erityisiä eriä/lainoja EKP:n toimesta jne.

En itse ole sen paremmin optimisti kuin pessimisti. Juuri siksi totean, että näistä eväistä ei vielä talouskriisiä synny, saati pahaa talouskriisiä. Sen aika tulee nykyisellä finanssipolitiikalla jossain vaiheessa, mutta olisiko se vaihe vielä tässä, se jää nähtäväksi.

 

[Tadu]

Tosiaan Suomi ei koskaan ehtinyt toipua 2008 finanssikriisistä: Vuonna 2008 Suomen bkt/capita oli n. 53 000$. Nyt ehdittiin 2019 päästä noin 50 000$ tasolle. Tästä tullaan tulemaan alas. Vertailun vuoksi Suomi oli Yhdysvaltoja edellä tuolloin 2008, kun USA:n bkt/capita oli noin 48 000$, mutta tällä hetkellä Yhdysvallat porskuttaa noin 65 000$:ssa.
Suomi on jäänyt polkemaan paikoilleen, eikä rakenteellisista uudistuksista ole tietoakaan. Veroja pitäisi saada kevennettyä ja työmarkkinat vapautettua, mutta milloin saamme hallituksen, joka uskaltaa toimia? Tähän kun lisätään huoltosuhteen heikkeneminen, niin synkkä on Suomen talouden tulevaisuus. Päästäänkö milloinkaan enää Suomessa vuoden 2008 tasolle elintasossamme?

Poliitikkojen mielestä Suomi on ollut lamassa jo 12 vuotta putkeen, vai miten muuten voi selittää 2011-2020 vallassa olleiden hallitusten talouspolitiikat?

 

[Kale]

Poliitikkojen mielestä Suomi on ollut lamassa jo 12 vuotta putkeen, vai miten muuten voi selittää 2011-2020 vallassa olleiden hallitusten talouspolitiikat?

Sillä, että Suomessa ei todellisuudessa ole talouspoliittisesti oikeistolaisia puolueita/vaihtoehtoja?

se ainoa mahdollinen, Kokoomus, on sekin nipin napin keskellä, ehkä hitusen vasemmalla.

 

[Petri1981]

Sillä, että Suomessa ei todellisuudessa ole talouspoliittisesti oikeistolaisia puolueita/vaihtoehtoja?

se ainoa mahdollinen, Kokoomus, on sekin nipin napin keskellä, ehkä hitusen vasemmalla.

Kokoomus on ollut vasemmistolaisempi kuin Ruotsin demarit.

 

[olkikuukkeli]

Poliitikkojen mielestä Suomi on ollut lamassa jo 12 vuotta putkeen, vai miten muuten voi selittää 2011-2020 vallassa olleiden hallitusten talouspolitiikat?

Tai EKP:n rahapolitiikan? Kyllähän aika selvää on, ettei nykyinen talouspolitiikan paradigma ole onnistunut tuosta kriisistä nousemaan ja ihmisillä on ollut suuria vaikeuksia myöntää, että rahoitussektorilta saatu kasvu on ollut kuplavetoista ja sääntelyä kannattaisi ennemminkin lisätä kuin vähentää. Ja samaan aikaan velkasäännöksillä on ammuttu itseä jalkaan ja haulikolla rahaa markkinoille järkevän finanssipoliittisen elvytyksen sijaan. Tulee nyt ulkomuistista, mutta pankkeja on omien sössimistensä keskellä tuettu muistaakseni jollain yli 4000 miljardilla uutta rahaa samaan aikaan kun julkinen sektori on valtavien paineiden (ja syytösten) alla.

Oikeistolaisempi talouspolitiikkako ratkaisu? Ja mihin tällä viitataan? Rankempaan talouskuriin?

 

[Ollakseni]

Oikeistolaisempi talouspolitiikkako ratkaisu? Ja mihin tällä viitataan? Rankempaan talouskuriin?

Jos mennään sopivan oikealle niin jätetään valtion rooli pois kokonaan sääntelystä ja annetaan talouden romahtaa. Voisi olla virkistävää vaihtelua.

 

[rice cooker]

Päästäänkö milloinkaan enää Suomessa vuoden 2008 tasolle elintasossamme?

Tuskin ainakaan kenenkään jatkikselle kirjoittavan elinaikana. Ei ole mitään merkkejä, edes teoreettisia siitä, että Suomen taloudellinen tilanne olisi mitään muuta, kuin alamäkeä seuraavat x vuosikymmentä. Yllätyksiäkin voi kuulemma tapahtua, mutta jotenkin on sellainen perskutina, että ne lihavat vuodet on nyt aika pysyvästi takana päin. Onneksi sain olla nuori ja elää 1990-luvun loppupuolen ja 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen, koska ei vastaaville rauhan ja vaurauden leveleille enää tulla nousemaan. Ei paljo lapset tule kiittelemään enää "lottovoittoa", kun Suomeen sattuvat syntymään. Velkainen, vanheneva, yhteiskunnallisesti jakautunut ja kurjistuva kolkka maailmaa, jossa on myös pimeää sekä kylmää.