Vähän toivoin sitä, että nyt olisi ihan oikeita työpaikkoja syntynyt ihmeellisen paljon ja sitä kautta saisimme ylläpidettyä jollain tapaa hyvinvointiyhteiskuntamme. Jotenkin ei ole siltä tuntunut, vaikka parannuksen pitäisi lukujen valossa olla hurjaa. Ehkäpä sitten kyse on vain siitä, että työllä ansaitulla rahalla ei välttämättä maassamme pärjää ja kierre tulee sitten siitä. Vähän niin kuin siis mitä alkuperäisessä viestissä yritin kahdella kysymyksellä esiin tuoda.
Tuo kaapinrakennuskurssi oli kielikuva ja kärjistys. Sana "pelätä" ei tarkoita myöskään tässä yhteydessä äärilaitaa miten sen voi tulkita. Olen vain ollut optimistinen, koska edes oppositio ei tällä kertaa syytä tempputyöllistymisestä :)
Olisiko valtion syytä tukea enemmän ihmisten muuttamista työn perässä? Olenko vain kyyninen, kun arvelen asumistukien jumiuttavan ihmisiä esim. pk-seudulle ja kynnys muuttaa "jonnekin Kainuuseen" tuntuu ylivoimaiselta? Jos näin, niin asumistuki tulisi voida muuntaa määräaikaiseksi muuttokorvaukseksi, jotta liikkuvuus työn perässä olisi houkuttelevampaa.
Olisiko valtion syytä tukea enemmän ihmisten muuttamista työn perässä? Olenko vain kyyninen, kun arvelen asumistukien jumiuttavan ihmisiä esim. pk-seudulle ja kynnys muuttaa "jonnekin Kainuuseen" tuntuu ylivoimaiselta? Jos näin, niin asumistuki tulisi voida muuntaa määräaikaiseksi muuttokorvaukseksi, jotta liikkuvuus työn perässä olisi houkuttelevampaa.
Tää esimerkki on jotenkin väärin päin todellisuuden kanssa, mutta varmaan pitäisi tukea enemmän muuttamista eritoten pääkaupunkiseudulle ja lähikuntiin sekä muihin kasvukeskuksiin vaikkapa sieltä Kainuusta.
Käsittääkseni Kainuusta on kadottu jo työn perässä pois, jos niitä osaa ja/tai haluaa tehdä. Voi mennä jonkin aikaa, että sinne saadaan osaavaa väkeä tilalle. Houkuttelevuus ei varmasti ole kova, koska milloin tahansa saattaa lähteä taas työt alta ja sitten onkin taas muutto edessä. Ei tietty sinällään validi peruste olla menemättä, minusta työn perässä pitäisi muuttaa.
Hitsarin hommat on minusta sellaisia, että sinne ei pidä eikä saa mennä "opettelemaan töihin". Ei vaikka porilaiset niitä hommia tekeekin. Laadun pitää olla hyvää päivästä 1 alkaen. Tukeekohan tuo firma koulutusta ja tarjoaa varman työpaikan valmistumisen jälkeen?
Tää esimerkki on jotenkin väärin päin todellisuuden kanssa, mutta varmaan pitäisi tukea enemmän muuttamista eritoten pääkaupunkiseudulle ja lähikuntiin sekä muihin kasvukeskuksiin vaikkapa sieltä Kainuusta.
Olen varmaan vanha jäärä asenteeni kanssa, mutta minun "todellisuudessani" työttömyyskorvausta nauttivan tulee olla valmis liikkumaan työn perässä. Vaikka se merkitsisi muuttamista pois tutuilta kotinurkilta. Ja jopa sieltä metropolialueelta muualle. Edes hetkellisesti. Saavutettuja etuja tuntuu olevan melkoinen määrä, mutta asuminen juuri metro/ratikkalinjan varrella ei liene vielä yksi niistä?
Valtion kannalta tärkeintä on saada työlle tekijä. Mutta jos bonuksena saadaan työtön pois kaikkein kalleimmalta asumistukialueelta, niin valtion talouden kannalta se on vielä parempi tilanne. Isoa muuttoliikkeen kuvaa se ei muuta, eikä ole tarkoituskaan. Enemmän olen huolissani ihmisten asenteista - hyvinvointivaltion talouden kestävyyden vuoksi.
Olen varmaan vanha jäärä asenteeni kanssa, mutta minun "todellisuudessani" työttömyyskorvausta nauttivan tulee olla valmis liikkumaan työn perässä. Vaikka se merkitsisi muuttamista pois tutuilta kotinurkilta. Ja jopa sieltä metropolialueelta muualle. Edes hetkellisesti. Saavutettuja etuja tuntuu olevan melkoinen määrä, mutta asuminen juuri metro/ratikkalinjan varrella ei liene vielä yksi niistä?
Valtion kannalta tärkeintä on saada työlle tekijä. Mutta jos bonuksena saadaan työtön pois kaikkein kalleimmalta asumistukialueelta, niin valtion talouden kannalta se on vielä parempi tilanne. Isoa muuttoliikkeen kuvaa se ei muuta, eikä ole tarkoituskaan. Enemmän olen huolissani ihmisten asenteista - hyvinvointivaltion talouden kestävyyden vuoksi.
Siis olen täysin samaa mieltä, ilmaisin itseäni vähän tökerösti. Mietin vain kuinka useasti on siellä Kainuussa sellaista työtä tarjolla, johon ei löydy läheltä tekijää? Kainuussa taitaa työttömiä olla aika paljon. Voin olla toki väärässäkin.
Muuttaminen työn perässä pitäisi aina olla kannattavaa. Kertoo jotakin tämän yhteiskunnan tukien tasosta ja yhteiskuntarakenteen epäonnistumisesta, että joudutaan miettimään miten työn perässä muuttamisesta tehtäisiin kannattavaa. Sen pitäisi olla aina kannattavaa.
Siis olen täysin samaa mieltä, ilmaisin itseäni vähän tökerösti. Mietin vain kuinka useasti on siellä Kainuussa sellaista työtä tarjolla, johon ei löydy läheltä tekijää? Kainuussa taitaa työttömiä olla aika paljon. Voin olla toki väärässäkin..
Ei se mitään. Minun käsitykseni asiasta on sama kuin @Pula-ajan Tretjak :in, eli Kainuun takamailta on ollut perinteisesti matala kynnys muuttaa muualle työn perässä. Se näkyy. 74 000 asukasta ei ole kummoinen väestöpohja, josta löytyisi nopsaan reserviä työmarkkinoiden tarpeisiin.
Muuttaminen työn perässä pitäisi aina olla kannattavaa. Kertoo jotakin tämän yhteiskunnan tukien tasosta ja yhteiskuntarakenteen epäonnistumisesta, että joudutaan miettimään miten työn perässä muuttamisesta tehtäisiin kannattavaa. Sen pitäisi olla aina kannattavaa.
Sillä on seurauksensa. Pahaa pelkään, että Transtechin esimerkin tapauksessa mahdollinen muuttorekka Kajaanista ei pysähtyisi Etelä-Suomeen kuin laivaa odottamaan. Sijainti Keski-Euroopan sydämessä tai Baltiassa on etenkin ulkomaiselle omistajalle loogisempi ratkaisu, kuin tehdä edelleen uusinvestointi Suomeen "kasvukolmion" sisäpuolelle laivamatkan päähän.
Muuttaminen työn perässä pitäisi aina olla kannattavaa. Kertoo jotakin tämän yhteiskunnan tukien tasosta ja yhteiskuntarakenteen epäonnistumisesta, että joudutaan miettimään miten työn perässä muuttamisesta tehtäisiin kannattavaa. Sen pitäisi olla aina kannattavaa.
Perheellisen ihmisen täytyy miettiä puolison tilannettakin ja asunto on toinen elementti, mikä sotkee äkkiä kuvion. Saatko nykyisen asuntosi kaupaksi ja jos ostat tehdaspaikkakunnalta asunnon, niin oma riskinsä siinäkin. Pahimmillaan menee työ ja käsiin jää myymätön asunto syrjäseudulla. Mikä sitten hyvä tapa madaltaa tai poistaa siirtymisen esteitä onkin vaikeampi seikka.
Perheellisen ihmisen täytyy miettiä puolison tilannettakin ja asunto on toinen elementti, mikä sotkee äkkiä kuvion. Saatko nykyisen asuntosi kaupaksi ja jos ostat tehdaspaikkakunnalta asunnon, niin oma riskinsä siinäkin. Pahimmillaan menee työ ja käsiin jää myymätön asunto syrjäseudulla. Mikä sitten hyvä tapa madaltaa tai poistaa siirtymisen esteitä onkin vaikeampi seikka.
No se on juuri näin. Perheessä on yleensä kaksi ihmistä ansiotyössä, ja toisella kymmenellä olevilla lapsilla myös omat kuvionsa(paikka huippulukiossa, lätkää huippujunnutasolla tjmsp). Joillakin vielä jobi vanhempiensa "osa-aikainen, epävirallinen omaishoitaja". Se on ihan eri, kuin joku amiksen jälkeen kotikylillä notkuva sinkku, jolle olisi muualla töitä. Jonkun mielestä asetan tietysti nyt ihmisiä eriarvoiseen asemaan, mutta tilanteet nyt vaan on eri.
Puolet pk-seudun talouksista ovat kuitenkin yhden ihmisen yksikköjä, joten paljon löytyy porukkaa, jotka voivat katsoa tilannetta vain omasta puolestaan. Jotta ihmisiä saataisiin muuttamaan työpaikkojen perässä, niin valtio voisi tukea muuttokustannuksia. Vaikka maksaisi muuttopalvelun auton ja kaverit kantamaan kamat. Tällaista kannustinpalvelua voisi tarjota vaikka sellaisille, jotka ovat olleet jonkun aikaa, vaikka yli 12 kk työttömänä, ja muuttosuunta luonnollisesti vapaa. Löytyi sitä työtä sitten maalaiskorvesta tai ruuhkasuomen ytimestä niin palvelu pelaisi.
Eilen oli Hesarissa juttu Helsingin ja Uudenmaan historiallisen alhaisesta syntyvyydestä. Koko vuoden on eri medioissa ollut huolestuneita uutisia siitä, että suomalaisia ei enää synny tarpeeksi. Trendi on sama koko läntisessä maailmassa ja tälle yritetään löytää selitystä, että miksi ihmiset eivät lisäänny.
Suomessa tilanne on muutamien vuosien ja vuosikymmenten päästä siksi haastava, koska väestö vanhenee nopeasti. Valtion kassa ei kestä nykyisen kaltaista eläkejärjestelmää, jos työssäkäyvien maksamia veroja ei kerry tarpeeksi. Tällä hetkellä kestävyysvaje taitaa olla 9 miljardin euron luokkaa ja samaan aikaan varsinkin työelämään kasvava väestömäärä laskee jyrkästi. Vuonna 2020 Suomessa on 870 000 15-vuotiasta, mutta vuonna 2030 ennusteen mukaan enää 760 000 - eli 110 000 nuorta vähemmän. Ja samaan aikaan eläkeläisten määrä kasvaa reippaasti.
Istuva hallitus yritti kuroa vajetta neljän miljardin euron säästöillä, mutta pari viikkoa sitten selvisikin, että vaje on kasvanut parilla miljardilla. Seuraavalla hallituksella - istui siellä kuka tahansa - on melkoinen työ saada kaivettua kuvetta kuopan täyttämiseen. Vaalilupauksia odotellessa, koska leikkauksia joudutaan kuitenkin tekemään jopa enemmän kuin tällä vaalikaudella.
Mitenkäs Jatkoajan kansantalausgurut asian kuntoon hoitaisivat?
------
Tästä kestävyysvajeesta voisi mun puolesta olla olemassa vaikka oma ketju, mutta koska asia liittyy kiinteästi Suomen talouteen ja varsinkin talouden tulevaisuuteen niin kirjoitellaan tänne.
Itse näkisin asian niin että isossa kuvassa hyvä vaan eli mm ympäristön kannalta. Se on sinänsä ikävää että isot ikäryhmät ovat pyramidihuijauksessa varastaneet nuoremmilta eläkerahansa, mutta parempi viheltää peli poikki ajoissa kuin paisuttaa pyramidia.
Raha on toki vain yksi osa ongelmaa. Toinen on hoitajien puute. Tämä nyt on vähän kovasti sanottu, mutta jos robotit eivät pysty puuttuvia käsipareja korvaamaan, niin ei se ole mikään hirveä inhimillinen tragedia jos 80vee ei saa maata sängyssä paria extravuotta.
Kuten sen ikäinen isoisäni aikoinaan sanoi, niin siinä vaiheessa kun leijona ei pysty enää metsästämään heimolleem ruokaa sen on aika väistyä.
Mitenkäs Jatkoajan kansantalausgurut asian kuntoon hoitaisivat?
------
Tästä kestävyysvajeesta voisi mun puolesta olla olemassa vaikka oma ketju, mutta koska asia liittyy kiinteästi Suomen talouteen ja varsinkin talouden tulevaisuuteen niin kirjoitellaan tänne.
Kirjoitin tästä 2015 yhteenvedon toimista jotka Suomessa tulisi toteuttaa eilen, viestin avainkohtiin ei käytännössä ole tullut mitään muutoksia.
Oikeastaan ainoana lisäyksenä ottaisin pienydinvoimaloihin ym. Cleantechiin panostamisen sekä työlupalainsäädännön ja -käsittelyaikojen selkeän sujuvoittamisen.
Tarvitsemme jokaisen työhaluisen työntekijän jolle löytyy valmis työpaikka, jos työnantaja hakee lupaa, käsittelyaika ei saa ylittää viikkoja, saati että se olisi nykyisellä puolen vuoden-vuoden tasolla.
Otetaan ensin ongelmat, sitten katsotaan onko mitään ratkaisuja tarjota
- Väestörakenne, lähivuosina eläköityvät loput suurista ikäluokista, jolloin työikäisten ja eläkeläisten suhde on vinoutunut (pl. jos maahanmuutto jatkuu nykymenoa, väestörakennekin oikenee)
Tätä voidaan korjata maahanmuuton kautta, toki Suomeen tuntuu olevan vaikea saada korkeamman profiilin maahanmuuttajia. Pakolaiset ovat tähän ehkä määrällisesti ratkaisu, mutta todennäköisesti eivät laadullisesti. Tässä tulee tehdä merkittäviä panostuksia turvapaikan/oleskeluluvan saaneiden kotouttamiseksi, jotta sijoituksista saadaan maksimihyöty. Lisäksi tulee tehdä merkittäviä panostuksia nykyisten hakijoiden käsittelyaikojen leikkaamiseen, jotta tiedetään keille tehokkaimmat kotouttamistoimenpiteet kannattaa kohdistaa.
- Eläkepommi, suuret ikäluokat huijasivat itselleen eläkesysteemin, jossa työssäkäyvä ikäluokka maksaa käytännössä työeläkkeet. Tällöin he pääsivät nauttimaan systeemistä, jossa itseä edeltävät ikäluokat ovat selvästi pienempiä (pienet eläkemaksut, jopa alle 10%) sekä jättivät lisääntymättä samaan tahtiin kuin edeltävät ikäluokat, jolloin ilman isompaa muutosta eläkemaksu huitelee siellä 25-31%:n tienoilla seuraavat parikymmentä vuotta. YEL-maksuissa tilanne on kaikista järkyttävin, kun koko kerätty potti menee tällä hetkellä maksuun, eikä rahastoitavaksi jää tällä hetkellä mitään. Tähän päälle vielä "superkertymät", varhennetut eläkeiät ym. koijaukset.
Eläkejärjestelmän uudistus olisi tullut tehdä jo 80 -luvulla, viimeistään 90 -luvulla, mutta suuret ikäluokat sen sijaan koijasivat itselleen entistä suurempia etuja. Tämä on asia, joka rapauttaa kilpailukykyämme, mutta johon ei järkevää ratkaisua ole olemassa. Yksi vaihtoehto olisi tietysti järjestelmän kokonaisuudistus siten, että siirrytään malliin jossa maksetaan vain sen oman sukupolven eläkkeitä, tässä vain valtio joutuisi tekemään miljardipanostuksia, mutta tämä mahdollistaisi merkittävän työn hinnan laskemisen.
- Työurien pituus sekä syrjäytyminen, suomalaisten eläköitymisikä on 60,9 vuotta, tästä käytännössä 2,7 vuotta aiheutuu työkyvyttömyyseläkkeellä jääneistä. Työkyvyn ylläpito, tarvittaessa työurien "siirto" sekä mielenterveysongelmiin panostaminen ovat niitä pointteja, joihin täytyisi kiinnittää huomiota, jotta isompi osa porukasta jaksaa työelämässä edes lähes koko teoreettisen työssäoloiän. (Todettakoon nimimerkille @Rafael että suoraan työelämästä eläköityvien keskimääräinen eläkeikä on 63,6 vuotta).
Tämä on varmaan vaikein korjattava, mutta käsitykseni mukaan nykytutkimus on sillä kannalla, että ennaltaehkäisevä työ mm. mt-ongelmissa sekä aikainen puuttuminen käsittääkseni tuottavat tuotto/panos-tasolla hyviä tuloksia.
- Kuntien lukumäärä, Suomessa on liian paljon kuntia, ei pelkällä lähidemokratialla voi perustella nykyistä kuntamäärää. Suomessa on yli 300 kuntaa, kuntien keskimääräinen asukasluku on ~16 000, joka ei sinänsä ole ollenkaan huono lukema. Ongelma on siinä, että kuntien asukaslukujen mediaani on ~6000 henkeä. Alle 5000 asukkaan kuntia on ~135 ja alle 10 000 asukkaan kuntia 78. Tässä luodaan kuntalaisille liian suuret riskit, toki osaava kunnanjohto pyörittää menestyksellä pientäkin kuntaa, mutta näissä kunnissa sattuman osuus on liian suuri. Alle 5000 asukkaan kunta, yksi epäonnistunut rakennusprojekti, jonka seurauksena on esimerkiksi homekoulu ja kunta on pysyvästi taloudellisesti kuralla.
Kuntauudistus, jossa kuntien määrää leikataan merkittävästi (oikeastaan voitaisiin lähteä siitä, että uudistuksen jälkeen ei olisi enää yhtään alle 5000 asukkaan kuntaa ja alle 10 000 asukkaan kuntiakin merkittävästi vähemmän, eli vaikka nyt kuntien lukumäärän puolitus). Tärkein menomomentti kunnilla on terveydenhuolto, joka onneksi SOTE-uudistuksessa siirretään isommille hartioille, tämä myös tavallaan hieman lykkää kuntauudistuksen akuuttia tarvetta.
- Julkisen puolen tehokkuus, julkisen puolen tehokkuus laahaa käytännössä jokaisella mittarilla ja alalla perässä yksityistä puolta. Jo toimenpiteillä jotka onnistuneesti tuovat julkisen puolen organisaatioita lähemmäs yksityistä puolta, päästäisiin lähelle kestävyysvajeen nollausta.
Liikelaitostamiset, yhtiöittämiset, parempi johtaminen, parempi osto-osaaminen jne. Tästä on olemassa lukuisia esimerkkejä, kuinka onnistuneella johtamisella sekä pienillä uudistuksilla tarjotaan sama/parempi palvelutaso pienemmin resurssein. Parhaina esimerkkeinä nyt vaikkapa tämä Pohjois-Savon TE-toimisto Työpaikat täyttyvät Pohjois-Savossa muuta maata paremmin – syynä "Kuopion ihme" - Talous - Helsingin Sanomat jossa työllistämislukemat ovat yli 50% parempia kuin maan toisiksi parhaalla TE-toimistolla ja tämä ainoastaan hieman työtapoja uusimalla sekä johtamista parantamalla. Tällaiset luvut ovat esimerkkejä siitä kuinka julkisella puolella kaivattaisiin uusia tuulia ja parempaa johtamista, ei yksityisellä puolella ole mahdollista että yksi toimija on pitkään noin paljon parempi kuin kukaan muu. Jos markkinoiden ykkösellä on uusia toimintamalleja, bisnesmalleja tai muuta erityistä, se pyritään kopioimaan välittömästi kilpailijoiden toimesta. Julkisella puolella tämä tuntuu toteutuvan mahdollisimman heikosti.
Toki on myös annettava tunnustusta ja todettavat, että verottaja on organisaationa kehityksen kärjessä ja tulokset ovat oikeastaan kautta linjan vakuuttavia. Siellä tuotetaan huomattavasti aiempaa paremmin ja nopeammin palvelut, aiempaa selvästi pienemmällä toimisto- ja väkimäärällä. Ajoneuvoveron siirtäminen Trafilta verottajalle on hieno veto ja vastaavia siirtoja soisi lisää. Toinen hieno laitos on Patentti- ja tekisterihallitus (PRH), joka myös on vakain askelin siirtynyt nykyaikaan ja vaikkei väkimäärä ole merkittävästi noussut, ovat käsittelyajat pudonneet merkittävästi. Vastakkaisena esimerkkinä taas TE-toimisto, joka muutamia poikkeuksia lukuunottamatta on jämähtänyt jonnekin 80-90-luvulle ja pikemmin estää työllistymistä kuin tukee sitä. Tässäkin toki sääntely tulee vastaan ja osa idioottimaisimmista käytännöistä tulee laista.
- Kasvavat terveydenhuoltokulut, hoidot kehittyvät, ihmisiä hoidetaan entistä vaikeammissa tilanteissa ja väestörakenne aiheuttaa sen, että eläkeläisten määrä pysyy korkeana seuraavat pari-kolmekymmentä vuotta. Kuntien ns. lisätyn terveydenhuollon kustannus per asukas (keskiarvo ~4000€) nousee ikäluokittain 65-74 +58,4%, 75-84 +263,9% ja yli 85 vuotiaat + 729,4%. Koska eläkeläisten määrä lisääntyy, lisääntyvät terveydenhuoltokustannukset vääjäämättä. Tähän otetaan päälle se, kuinka erikoissairaanhoidon kustannukset nousevat uusien hoitomuotojen myötä sekä se, ettei perusterveydenhuoltoon haluta panostaa suhteessa riittävästi, on tässäkin todella merkittävä pommi tikittämässä. Koska huono perusterveydenhuollon palveluiden saatavuus johtaa siihen, että sairaudet ehtivät kehittymään akuuteiksi, jolloin niiden hoitaminen on taas aivan helvetin kallista.
Perusterveydenhuoltoon tulee panostaa nykyistä enemmän, nyt perusterveydenhuolto on jäänyt lapsipuolen asemaan, kun kallis erikoissairaanhoito syö ylimääräiset resurssit. Tulee kunnalle/sote-yhtymälle huomattavasti edullisemmaksi hoitaa sairaudet heti kun ne ovat todettavissa ts. saada porukka käymään terveyskeskuksissa ja saada lääkärit ottamaan näistä kopin jo siinä kohtaa. Tähän Sote-uudistus tuonee parannusta, koska koko hoitoketju on silloin yhden toimijan alla, jolloin mahdollisuudet järkevään kokonaisasiakkuuteen sekä potilaan hoitoketjun rationalisointiin ovat olemassa.
Nyt on aivan järjetöntä, että perusterveydenhuolto on kunnilla ja erikoissairaanhoito sairaanhoitopiireillä. Tämä luo aivan turhia kilpailuasetelmia sekä asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan riippuen siitä kuinka tehokkaasti kunnanisät ovat saaneet perusterveydenhuollon hoidettua. Lisäksi on vaikea kuvitella pienten kuntien pystyvän hoitamaan näitä, kun Porin kokoisessa kunnassa perusterveyden puolella on jatkuva resurssipula sekä suurin osa lääkäreistä sairaanhoitopiirin listoilla, jolloin kunnalle jää vaihtoehdoiksi lähinnä vuokralääkärien sekä ulkomaalaisten lääkärien käyttö.
- Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat, matalan osaamistason tehtävät vähentyvät ja erittäin korkean osaamistason tehtävät lisääntyvät. Tai oikeammin matalan osaamistason tehtävät siirtyvät teollisuudesta palvelualoille sekä hoiva-alalle. Tässä on siirtymä, jonka ratkaisu on erityisen vaikeaa. Kuinka työllistää samaa konetta 30 vuotta käyttänyt tehdasduunari, kun tarjolla on lähinnä hoivatyötä tai muuta "pehmeämpää". Lisäksi kaiken työn vastaanottamisen tulisi aina olla taloudellisesti kannattavampaa kuin työttömyys.
Siirtyminen teollisesta tuotannosta palvelutuotantoon sekä ainoastaan korkean jalostusasteen tuotantoon on vääjäämätön ja kansantaloudellisesti järkevä. Ei Suomessa ole järkevä kilpailla Intian, Kiinan, Afrikan maiden ym. matalapalkkamaiden kanssa siitä kuka tuottaa mutterit halvimmalla. Tällä tiellä emme ole menestyneet vuosikymmeniin, emmekä menesty tulevaisuudessakaan. Suomi menestyy viemällä korkeaa osaamista vaativia tuotteita ja palveluita.
Perustulo voimaan heti. Siirtyminen kuolevalta alalta pois tulee tehdä mahdollisimman helpoksi mm. mahdollistamalla entistä laajemmin opiskelu työttömyysturvalla.
Lisäksi +50-vuotiaiden työllistämisestä tulee tehdä paljon entistä houkuttelevampaa esim. työllistämistuen kautta.
Puretaan nykyinen kassajärjestelmä sekä AY-jäsenmaksujen vähennysoikeus (toki sama työnantajapuolella) ja siirrytään ns. yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen.
On aivan naurettavaa, että kassat jotka maksavat 5,5% ansiosidonnaisen työttömyysturvan kustannuksista toimivat portinvartijoina. Tämä on myös merkittävä tasa-arvokysymys.
- Sääntelyn määrä, työaikasääntely asiantuntijaorganisaatioissa, osakeyhtiölain säätely start-up maailmassa, työllistämisen ilmoitukset, erinäiset lupamenettelyt ym ym. Suomi on sääntelyn luvattu maa ja vaikka periaatteessa kaikki poliitikot puhuvat sääntelyn purkamisen puolesta, on käytännön toimenpiteitä nähty melko vähän (no, nyt saatin kauppojen aukiolojat vapaaksi, hyvä ensimmäinen askel). Seuraava isompi askel on ensi vuodesta voimaan astuva uusi kirjanpitolaki, joka helpottaa erityisesti PK-sektorin elämää.
Luodaan uusi yhtiömuoto Oy:n ja henkilöyhtiöiden väliin, eli yhtiömuoto joka olisi erillinen oikeushenkilö, mutta jota ei koskisi niin laaja sääntely kuin osakeyhtiötä. Tämä helpottaisi yrittämisen aloittamista sekä start uppien käynnistämistä.
Kansallinen tulorekisteri välittömästi tai ainakin nopeutetusti käyttöön, on aivan järjetöntä että nykyisenä sähköisenä aikana sama ilmoitus annettaan pahimmillaan kymmeneen eri paikkaan.
Muutoinkin sääntelyä tulisi pikemmin purkaa lupayhteiskunnasta kohti ilmoitusyhteiskuntaa.
Luovutaan yleissitovuudesta, tilalle kansallinen minimipalkka ja minimityöehdot.
Lisäksi vahva sekä helposti raportoitava sanktiointi työnantajille jotka yrittävät kiertää tätä.
- Verotuksen ohjaavuus ja suoraviivaisuus, verotuksessa on sekä yhteistö- että yksilöpuolella mittava määrä vähennyksiä, joilla ei ole kuin korkeintaan negatiivinen ohjaava vaikutus ja jotka koskevat lähinnä niitä, jotka osaavat niitä riittävän hyvin hakea.
Sama koskee yritystukia, joiden vaikuttavuus on erittäin kyseenalaista ja jotka vääristävät kilpailua.
Verotuksessa tulisi ylipäätään korostaa tehokkuutta, yksinkertaisuutta sekä mahdollisimman pientä tai positiivista ohjaavuutta.
Verotuksessa tulisi myös kannustaa yrittäjyyteen.
Esimerkiksi tuulivoiman tariffituki on täysin idioottimainen toteutus, tarkoitus lieni saada tuulivoimaosaamista Suomeen sekä tuulivoiman määrää kasvatettua.
Nyt kuitenkin tuen muodon takia tuulivoimatuottajien on järkevintä ostaa mahdollisimman testattua ja koeteltua vanhaa tekniikkaa, sen sijaan että kehityspanoksia ja/tai rahaa ohjautuisi uusien innovaatioiden ostamiseen/kehittämiseen.
Tällä luotiin suora tulonsiirto valtiolta pääomasijoittajille, ulkomaalaisille tuulivoimavalmistajille sekä maanomistajille.
Poistetaan yritystuista kaikki joiden positiivisesta vaikuttavuudesta ei ole vahvaa näyttöä, lopetetaan tuulivoiman tariffitukeminen ja siirrytään esim. parhaiden teknisten ratkaisujen tukemiseen (esim. tuki tuulivoimaloille, jotka tuottavat enemmän kuin mediaanituulivoimala), poistetaan henkilöverotuksesta sekä yhteisöverotuksesta ylimääräiset lisävähennykset.
Parannetaan yrittämisen verotehokkuutta suhteessa ansiotyöhön, erityisesti henkilöyhtiöiden sekä elinkeinonharjoittajien osalta (tässäkin uusi yhtiömuoto ns. kevennetty Oy olisi avainasemassa), nyt verohyöty yrittämisestä on minimaalinen suhteessa palkkatyöhön, jos et toimi osakeyhtiömuodossa.
Lisäksi henkilöyhtiöt ja elinkeinonharjoittajat toimivat henkilökohtaisella riskillä, jolloin epäonnistuminen yritystoiminnassa vie myös yksityisen puolen varat.
Min 75% näillä keinoilla saavutettavista säästöistä yhteisöveron laskemiseen .
Nyt sitten piti alkaa tähän kehittelemään niitä ratkaisuja, mutta koska tekstistä näemmä tuli melko pitkä, niin koitetaan vaikkapa spoiler-tägeillä ratkaista Suomen tilanne.
@Tuamas se pyyhkäisi tarinatuokiolta jalat alta tyhjentävällä vastauksellaan. No kai silti jotain ajatusten vaihtoa voi tulla. Vai ovatko kaikki niin samaa mieltä noista keinoista ja siitä, että näin me tehdään ja hyvä tulee?
Teoriassa varmaan jokainen eduskunnassa ja varsinkin hallituksessa istuva poliitikko tietää, että mitä "pitäisi" tehdä, mutta oma maailmankatsomus ja puolueen ohjelma estää toteuttamasta montakin maanlaajuisesti järkevää ajatusta. Kuten esim. tuossa Tuamaksen vastauksessa esiin ottamat kuntaliitokset. Olisi pelkästään järkevää yhdistää pieniä taloudellisesti heikkoja kuntia suurempiin kuntakokonaisuuksiin, mutta ei koska Keskusta.
Samoin olisi järkevää alentaa työperäisen maahanmuuton esteitä ja nopeuttaa prosessia. Tällä hetkellä en tiedä mistä kiikastaa, mutta käsittelyajat ovat todella kohtuuttoman pitkiä. PS ei ole päättävässä asemassa, mutta he tuskin olisivat tätä asiaa edistämässä jos hallituksessa istuisivat.
Samoin Suomen jäykkiä työmarkkinoita pitäisi saada avattua, jotta olisimme samalla viivalla monien kilpailijamaiden kanssa. Suomi on maailmassa 10. kilpailukykyisin maa, mutta erittäin keskitetty ja jäykkä palkkajärjestelmä estää toistaiseksi kapuamasta ylemmäs. Verotus varsinkin ylemmässä keskiluokassa ei ole houkutteleva. Nämä yhdistettynä syrjäiseen sijaintiin lisänä kylmät ja pimeät talvet karsivat potentiaalisia ammattilaisia ulkomailta hakeutumaan tänne töihin. Suomen Pitää olla houkuttelevampi paikka tulla töihin. Kummasti kuitenkin mm. SDP tätä kehitystä jarruttaa pyrkimällä pitämään työmarkkina-asiat vähintään nykyisissä uomissaan.
Kokoomus taasen on tällä hetkellä melko munaton (keskusta)oikeistopuolue. Paljon puhetta ja ihan hyviäkin avauksia, mutta teot eivät puhu puolestaan. Kyse on luonnollisesti poliittisesta kissanhännänvedosta ja kaikki ajatukset ainakin tässä vaiheessa ovat jo ensi kevään vaaleissa. Missäköhän vaiheessa norminpurkutalkoot etenevät?
Samoin olisi järkevää alentaa työperäisen maahanmuuton esteitä ja nopeuttaa prosessia. Tällä hetkellä en tiedä mistä kiikastaa, mutta käsittelyajat ovat todella kohtuuttoman pitkiä. PS ei ole päättävässä asemassa, mutta he tuskin olisivat tätä asiaa edistämässä jos hallituksessa istuisivat.
Demarithan ja Vasemmistoliittohan tätä perinteisesti on vastustanut myöskin eli ajatuksella ei ole enemmistön kannatusta.
Mutta vastaus siihen tärkeämpää kysymykseen on kyllä. Kaikki on samaa mieltä tuamaksen listan kanssa ja siksi asiasta ei sen kummempaa keskustelua synny. Tai ei ihan kaikki, on meillä niin ymmärtämättömiäkin tahoja ettei pelkkä edunvalvonta selitä sitä miksei asioita tapahtu. Tarvisimme kokoomuksen johtoon Lepomäkeä tai hänen kaltaistaan ajattelijaa ja puolueelle 25-30% kannatuksen.
Kestävyysvajetta ei oikein nyt voi hoitaa pelkästään leikkaamalla, sillä syyt ovat ihan muualla kuin ylimitoitetussa(työntekijämäärällä mitattuna) julkisessa sektorissa. Esimerkiksi hoitohenkilökuntaa ja laitoksia tarvittaneen enneminkin lisää ikärakenteen takia.
Aika iso osa tuosta kestävyysvajeesta on eläkekkeistä johtuvaa, ja noista voi tulla vielä iso poru. Veikkaanpa, että suurten ikäluokkien eläkkeet tullaan vielä tarkistamaan myöhempien ikäluokkien tasolle, eli alaspäin. Ei tosin ihan heti, mutta ennen vuotta 2030 tämä nähtäneen.
Veikkaanpa, että suurten ikäluokkien eläkkeet tullaan vielä tarkistamaan myöhempien ikäluokkien tasolle, eli alaspäin. Ei tosin ihan heti, mutta ennen vuotta 2030 tämä nähtäneen.
Ihan varmasti näin. Mitä aiemmin tuo tehdään, niin sen reilumpaa se olisi. Tuosta pitäisi jonkun tehdä säännöllisesti joka vuosi, että kaikki ymmärtäisivät että se on tulossa.
Kestävyysvajetta ei oikein nyt voi hoitaa pelkästään leikkaamalla, sillä syyt ovat ihan muualla kuin ylimitoitetussa(työntekijämäärällä mitattuna) julkisessa sektorissa.
Julkisen talouden velkaantuminen ja alijäämäiset budjetit liittyvät enemmän yksityisen sektorin (rahoitusala) perseilyyn kuin mihinkään muuhun. Toki se ei sinänsä tarkoita sitä, että asian suhteen löytyisi helpompia ratkaisuja tai että esim. rakennemuutokset eivät olisi tarpeellisia, mutta diskurssi "paisuneesta julkisesta sektorista" tai "tuhlailevasta julkisesta sektorista" on aika rasittavaa seurattavaa ottaen huomioon sen, mistä nämä vaikeudet alkoivat.
Ihan varmasti näin. Mitä aiemmin tuo tehdään, niin sen reilumpaa se olisi. Tuosta pitäisi jonkun tehdä säännöllisesti joka vuosi, että kaikki ymmärtäisivät että se on tulossa.
Juuri näin. Onhan se aika kestämätön tilanne, jos tulevaisuudessa aiemmin eläkkeelle nuorempana jääneet nauttivat suuremmasta eläkkeestä kuin samantapaisen työuran, mutta pidemmän, tehneet eläkeläiset. Eläkelupausta ei muka voi pettää, mutta samaan aikaan se petetään surutta tulevilta eläkeläisiltä, jotka eivät suuremmilla panostuksilla järjestelmään saa läheskään samanlaisia etuja.
@olkikuukkeli : Samaa mieltä, että rakenteellisia uudistuksia tarvitaan ilman muuta. Itse asiassa onnistuneet rakenneuudistukset lienevät ainoa keino, jolla tästä pommista voidaan selvitä kuivin jaloin ulos. Minä en osaa oikeita ratkaisuja esittää, mutta onnistunut lopputulos vaatisi esimerkiksi työmarkkinoilla asennemuutosta molemmin puolin. Saavutetuista eduista pitää voida tinkiäkin, mutta työllisyyttä voi varmasti nostaa muillakin keinoin, kuin työn hinnan polkemisella alemmas ja alemmas. Jos julkiset menot halutaan pitää kurissa, niin kyllä sillä palkalla pitäisi ihan oikeasti aikuisten elää.
työllisyyttä voi varmasti nostaa muillakin keinoin, kuin työn hinnan polkemisella alemmas ja alemmas. Jos julkiset menot halutaan pitää kurissa, niin kyllä sillä palkalla pitäisi ihan oikeasti aikuisten elää.
Voidaanko oikeasti? Jos minun pitäisi saada ostettua 200 päristintä ja ne ovat tähän asti maksaneet 10e/kpl ja minulla on käytössä 1800e, johon en voi vaikutta niin minun mielestäni ainoa mahdollisuus on etsiä edullisempia päristimiä. Toki työn hinta ja osaaminen kulkevat aina käsi-kädessä, eli jos osaamista saadaan nostettua ilman että se nostaa hintaa samassa suhteessa, niin sekin on toimiva taktiikka, joskin hitaampi.
Toki kaikkien palkkoja ei tarvitse tai tule polkea, mutta minusta varsin ilmeistä on, että niiden jotka eivät työllisty pidemmänkään aikavälin kuluessa juuri sillä osaamisella ja sillä paikkakunnolla kuin he yrittävät, palkat ovat liian korkealla. Kysyntä ja tarjonta.
Siitä toki olen samaa mieltä, että palkalla pitää elää, mutta jos tulonsiirroillakin pystyy elämään, niin miksei sitten summalla tulonsiirrot plus joku satanen päälle?
Voidaanko oikeasti? Jos minun pitäisi saada ostettua 200 päristintä ja ne ovat tähän asti maksaneet 10e/kpl ja minulla on käytössä 1800e, johon en voi vaikutta niin minun mielestäni ainoa mahdollisuus on etsiä edullisempia päristimiä. Toki työn hinta ja osaaminen kulkevat aina käsi-kädessä, eli jos osaamista saadaan nostettua ilman että se nostaa hintaa samassa suhteessa, niin sekin on toimiva taktiikka, joskin hitaampi.
Toki kaikkien palkkoja ei tarvitse tai tule polkea, mutta minusta varsin ilmeistä on, että niiden jotka eivät työllisty pidemmänkään aikavälin kuluessa juuri sillä osaamisella ja sillä paikkakunnolla kuin he yrittävät, palkat ovat liian korkealla. Kysyntä ja tarjonta.
Siitä toki olen samaa mieltä, että palkalla pitää elää, mutta jos tulonsiirroillakin pystyy elämään, niin miksei sitten summalla tulonsiirrot plus joku satanen päälle?
En tyrmää täysin. Työllistymisvaiheessa ja koeajalla voi olla pienempikin palkka, mutta kyllä vakinaisella työllä pitäisi minusta elää. Ei se ole kauhean motivoivaakaan, jos kaikki pienet korotuksetkin palkassa vain muuttaa tuota suhdetta, mikä tulee palkkana ja mikä tukena, kokonaisansion polkiessa paikallaan. Kyllä mä katson, että työtä tekevä(vakihommassa) ansaitsee jo sen. Sitten kovemmat osaajat nauttii paremmasta elintasosta kykyjensä mukaan.
Tässä kävi hiljattain sellainen juttu, että hallitus sai "laskuvirhe pankissa sinun eduksesi, peri 2 mrd euroa" kortin ja päätti lyhentää valtionvelkaa ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen tuolla ylimääräisellä kahdella miljardilla. Jäi mietityttämään, että kuinkas paljon tällainen toimenpide säästää korkomaksuja vuositasolla. Osaisikohan joku minua paremmin asioista perillä oleva vastata? Noin suunnilleen siis. Suomen ottamat lainat ovat käsittääkseni kohtalaisen matalakorkoisia johtuen hyvästä luottoluokituksesta, joten ei varmasti päätä huimaavia summia ole, mutta jotain miljoonaluokkaa kuitenkin. Vai?
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt!Kirjaudu / Rekisteröidy
