Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[YamahaGPR]

Vielä pakko paasata tästä alvin nostosta jota olen pari kertaa täällä kritisoinut. Nyt Vahtera kirjoittaa samaa.

[MEDIA=twitter]1883166820313575477[/MEDIA]

Linkki: https://x.com/paulivahtera/status/1883166820313575477?s=46&t=ZJlWx7BjVQN-FwMPHLWhIg

 

[disco-stu]

Vielä pakko paasata tästä alvin nostosta jota olen pari kertaa täällä kritisoinut. Nyt Vahtera kirjoittaa samaa.

Linkki: https://x.com/paulivahtera/status/1883166820313575477?s=46&t=ZJlWx7BjVQN-FwMPHLWhIg

Tästä kyllä täysin samaa mieltä. Ja ylipäänsä typerin mahdollinen vero myös, vastoin kaikkea sitä mikä ylläpitää kansantaloudellista toimeliaisuutta. Suomessa pitäisi saada ostovoimaa ja tuottavuutta ylös, sekä byrokratiaa, himmeleitä ja tuotteiden/palvelujen kuluja alas, niin tehdään juuri päinvastoin.

Olisi mielenkiintoinen kokeilu, jos alv poistettaisiin kokonaan. Alkaisi raha kiertää ja tuotekehitys kannattaa!

 

[Ann Arbor]

Tiedä sitten, nähtiinkö hallituksessa yleisen ALV:n säilyttämistä 24,00% tasolla realistisena vaihtoehtona. Huomioiden millainen valtava poru toteutetuista julkisten menojen leikkauksista syntyi, voi olla että laskelmoivat, että ALV:n korotus oli ns. pienempi paha. Isommalla syömävelallahan toki molemmat olisi voitu kaiketi perua, mutta ymmärrettävästi se tuskin oli porvarihallituksen pöydällä.

Ei sillä toki, en itsekään näe ALV:n nostoa todellakaan hyvänä asiana, mutta minkäs teet, kun talouskasvua ei ole, eikä realismia Suomessa liene, kuin juustohöylä, tilanteesta riippuen vähän painavammalla, tai hellemmällä otteella.

 

[Ulos T.]

Tästä kyllä täysin samaa mieltä. Ja ylipäänsä typerin mahdollinen vero myös, vastoin kaikkea sitä mikä ylläpitää kansantaloudellista toimeliaisuutta. Suomessa pitäisi saada ostovoimaa ja tuottavuutta ylös, sekä byrokratiaa, himmeleitä ja tuotteiden/palvelujen kuluja alas, niin tehdään juuri päinvastoin.

Olisi mielenkiintoinen kokeilu, jos alv poistettaisiin kokonaan. Alkaisi raha kiertää ja tuotekehitys kannattaa!

Eikö nämä mene järjestään niin että veroja vain korotetaan? (tapahtuu kyllä toiseenkin suuntaan,harvoin)

Muutama vuosi menee ja korotetaan taas lisää. Nousukaudella sitten voisi olla järkevää että veroja ei koroteta? Näin boostataan talouskasvua lisää.

 

[Ann Arbor]

Eikö nämä mene järjestään niin että veroja vain korotetaan? (tapahtuu kyllä toiseenkin suuntaan,harvoin)

Muutama vuosi menee ja korotetaan taas lisää. Nousukaudella sitten voisi olla järkevää että veroja ei koroteta? Näin boostataan talouskasvua lisää.

Suomessa ei ole ollut juuri talouskasvua 17 vuoteen. Nousukaudet sitten vuoden 2008 finanssikriisin ovat olleet nihkeitä ja lyhytkestoisia. Samaan aikaan julkiset menot ovat varsin säännönmukaisesti kuitenkin kasvaneet. Kun menoja on lähtökohtaisesti enemmän kuin tuloja, ovat veronkorotukset ja lisävelanotto olleet ainoa mahdollisuus pitää palvelutasoa jokseenkin samalla tasolla. Se miksi Suomi on nykyisessä tilanteessa on toki monen tekijän summa.

 

[Ann Arbor]

Lapin matkailussa yli miljardin investointibuumi – menestys säteilee muillekin toimialoille ja useammille paikkakunnille

Lapin kauppakamarin mukaan matkailu tuotti lähes 300 miljoonan verotulot, ja lisää on odotettavissa. Kemissä on tulossa ennätysvuosi matkustajamäärässä jäänmurtajaristeilyille.

yle.fi

Kerrassaan mielenkiintoinen juttu, miten Lapin kasvava matkailu on tuonut alueelle todellisen investointibuumin. Viime aikoina on riittänyt negatiivissävytteisiä juttuja Lappiin kohdistuvasta turismista, mutta mielestäni myös kolikon toinen puoli on syytä muistaa. –Matkailu tuo Suomelle menestystä ja hyvinvointia.

 

[Ann Arbor]

Suomen talouskasvu sakkaa - Keskuskauppakamari: Veroreformista ja Kanadan pisteytysmallista vetoapua

Keskuskauppakamarin kasvuohjelmassa Suomelle esitetään uudistuksia viidellä osa-alueella kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseksi.

www.salkunrakentaja.fi

Keskuskauppakamarilta jykevä keskustelunavaus.

Keskuskauppakamari on laatinut Kilpailukykyä Suomelle -julkaisun, joka on kokonaisesitys Suomen hallitukselle kasvu-uudistuksiksi toteutettavaksi kevään puoliväliriihessä. Ohjelma kokoaa yhteen Suomen keskeisimmät kilpailukykyä parantavat esitykset, joilla on myös nopeita vaikutuksia Suomen suunnan kääntämiseksi uuteen, kestävään kasvuun.

Keskuskauppakamarin mukaan investointien kotiuttaminen vaatii Suomelta kilpailuetua ja kilpailukykyinen toimintaympäristö on vietävä niin pitkälle, että kilpailukyvyn osa-alueet muodostavat Suomelle kilpailuetua suhteessa verrokkimaihin.

”Suomi kilpailee tulevina vuosina globaalisti investoinneista. Esimerkiksi potentiaali vihreän siirtymän investoinneille Suomessa on mittava. Verrokkimaihin katsottuna meiltä kuitenkin puuttuu ne kilpailukykytekijät, jotka loisivat meille kilpailuetua. Pelkkä suhteellinen kilpailukyky ei riitä vaan tarvitaan konkreettisia vahvuuksia, joilla paitsi osallistumme kilpailuun, myös voitamme sen”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.


Veroreformilla työn verotusta alas

Romakkaniemen mukaan Keskuskauppakamarin esittämä veroreformi tähtää talouskasvun edellytysten parantamiseen muuttamalla verotuksen painopistettä. Ehdotuksen mukaan kolmen miljardin euron verorasitus siirrettäisiin talouskasvua haittaavista veroista työntekoa ja yritystoimintaa tukeville alueille.

”Lista on pitkä. Meidän tulisi ensinnäkin keventää työn verotusta, joka on tällä hetkellä kansainvälisesti kireää. Lisäksi osinkoverojärjestelmää tulisi uudistaa, luopua perintö- ja lahjaverotuksesta ja laskea yhteisöverokantaa,” Romakkaniemi toteaa.

 

[Aihio]

Rommakkaniemeltä ihan hyvää pohdintaa. Heittäisin tähän myös, kun aina puhutaan investoinneista ja kuinka luodaan yrityksille suotuisa toiminta ympäristö.

Vähän tuntuu unohtuvan kuka niitä innovointeja tekee ja minkä ympärille sitä rakennetaan. Kilpailu osaajista on globaalia ja mikä esimerkiksi EK:n toimistolla tuntuu unohtuvan palkkaratkaisuissa. Suomesta on tullut pohjoismainen insinöörityön Intia, jossa kovat osaavat rekrytään ulkomaille.

Valitettavasti tämä sama koskee yritysjohtajia. Persujen Mäkelän kommentit Suomalaisista yritysjohtajista oli raikas avaus, josta pitäisi keskustella isomminkin. Kuinka Suomalaisten yritysten johtajat ovat onnistuneet viimeisen 15 vuoden aikana kasvattamaan markkina-arvoa ?

 

[Ann Arbor]

Etelä-Pohjanmaalta löytyy ”Suomen Amerikka”, jossa asuu oman onnensa seppiä – ja siksi työttömiä on harvassa

Etelä-Pohjanmaa pysyy työllisyystilastojen kärkipaikoilla, vaikka muualla työttömyys kasvaa. Selvitimme miksi.

yle.fi

Ei liene juuri kenellekään uusi asia, että pohjalaisessa mentaliteetissa yrittäjyys ja kova työ ovat arvossaan. Toivottavasti samanlaista asenneilmastoa yrittäjyyttä kohtaan ja myös kuntatason myönteisyyttä pienyrittäjille saataisiin myös muualle maahan. Toki Suomen tulee pitää kiinni kilpailukyvystään, mitä tulee globaalien suuryritysten investointeihin ja julkisella sektorilla tehdään yhtä lailla korvaamattoman tärkeää työtä, mutta kyllä tämän maan talouden kivijalka ja moottori ovat pienet ja keskisuuret yritykset.

 

[Hermes#41]

Tuli ajatus palkankorotuksista ja palkkatulojen verotuksesta ja siitä, miten hallitusti saataisiin laskettua veroastetta ja etenkin sitä korkeaa marginaaliverotusta, joka tekee lisätyön tekemisestä kannattamatonta. Tai ainakaan eisiihen kannusta.

Mitä jos tehtäisiin tupo -ratkaisu, jossa valtio sitoutuu laskemaan veroprosenttia suhteessa palkkojen yleiskorotukseen? Esimerkiksi vaikka puolet yleiskorotuksesta. Eli jos yleiskorotus olisi vaikka 4%, valtio tiputtaa tämän verotusta vaikka 2% veroprosentin lasku niin, että kuitenkaan verokerttymä ei putoa. Elipalkankorotuksesta menisi valtiolle pienempi osuus.

Tämä romuttaisi verokertymää ja samaan aikaan palkkojen korotuksen paine ei olisi niin iso. Kaikki lopulta voittaisi. Veroastetta saataisiin tiputettua ja talous varmasti paremmin kasvuun. Lisäksi pitkillä sopimuksilla voitaisiin vakauttaa näkymiä pidemmäksi aikaa.

Varmasti toisi talouteen uutta buustia ja kasvua tämän tyyppinen kokonaisratkaisu.

Prosenttiosuuksia en ole tarkemmin miettinyt.

 

[Tadu]

Tuli ajatus palkankorotuksista ja palkkatulojen verotuksesta ja siitä, miten hallitusti saataisiin laskettua veroastetta ja etenkin sitä korkeaa marginaaliverotusta, joka tekee lisätyön tekemisestä kannattamatonta. Tai ainakaan eisiihen kannusta.

Mitä jos tehtäisiin tupo -ratkaisu, jossa valtio sitoutuu laskemaan veroprosenttia suhteessa palkkojen yleiskorotukseen? Esimerkiksi vaikka puolet yleiskorotuksesta. Eli jos yleiskorotus olisi vaikka 4%, valtio tiputtaa tämän verotusta vaikka 2% veroprosentin lasku niin, että kuitenkaan verokerttymä ei putoa. Elipalkankorotuksesta menisi valtiolle pienempi osuus.

Tämä romuttaisi verokertymää ja samaan aikaan palkkojen korotuksen paine ei olisi niin iso. Kaikki lopulta voittaisi. Veroastetta saataisiin tiputettua ja talous varmasti paremmin kasvuun. Lisäksi pitkillä sopimuksilla voitaisiin vakauttaa näkymiä pidemmäksi aikaa.

Varmasti toisi talouteen uutta buustia ja kasvua tämän tyyppinen kokonaisratkaisu.

Prosenttiosuuksia en ole tarkemmin miettinyt.

Ottamatta kantaa mihinkään, niin tuo kariutuu siihen, että ammattiliitot ja työnantajaliitot eivät halua valtiota mukaan samoihin neuvottelupöytiin, jolloin liittojen herrojen valta ja merkittävyys pienenisi.

 

[Hermes#41]

Ottamatta kantaa mihinkään, niin tuo kariutuu siihen, että ammattiliitot ja työnantajaliitot eivät halua valtiota mukaan samoihin neuvottelupöytiin, jolloin liittojen herrojen valta ja merkittävyys pienenisi.

Oikeastaan tuohon verotuspäätökseen ei edes tarvittaisi kuin valtion päätös. Loput voi sitten sopia työmarkkinaosapuolet keskenään.

 

[Tadu]

Oikeastaan tuohon verotuspäätökseen ei edes tarvittaisi kuin valtion päätös. Loput voi sitten sopia työmarkkinaosapuolet keskenään.

Niin, eli valtio tekee päätöksen ja liitot tottelevat. Mikä voisi mennä pieleen.

Enkä siis tyrmää ajatustasi mitenkään. Hyvää pohdintaa.

 

[Dynamo]

Ei liene juuri kenellekään uusi asia, että pohjalaisessa mentaliteetissa yrittäjyys ja kova työ ovat arvossaan. Toivottavasti samanlaista asenneilmastoa yrittäjyyttä kohtaan ja myös kuntatason myönteisyyttä pienyrittäjille saataisiin myös muualle maahan.

Mahtaisikohan tuo pohjalaisten mentaliteetti (ainakin osittain) johtua alueen vauraudesta? Metsät on jalostettu tervana maailmalle ja aakea laakea ilman järkyttää määrää kiviä on hyvää viljelysmaata. (Vrt. Itä-Suomen Salpausselän pohjoispuoli, jossa jääkauden ansiosta kiviä aarilla on saman verran kuin Pohjanmaalla hehtaarilla). Varautta alueella on ollut jo satoja vuosia ja aikojen saatossa vauraus on jakautunut mm. perintöjen kautta laajasti. Riskinottokyky on siten parempi. Myös yrittäjyyteen liittyvien riskien toteutumiseen on hyväksyvämpi ilmapiiri. Asenne seuraa siis tästä, ei pohjalaisten geeneistä.

Tässä mielessä Pohjanmaa on hyvä esimerkki siitä, että vaurastuminen voi johtaa vaurastumisen hyvään kierteeseen, kun taas köyhemmillä alueilla kierre köyhyydessä pysymiseen on sitkeä. Sosialistinen "kaikille yhtä paljon (kurjuutta) tasajako" on siten vaurastumisen este. Ongelma on maanlaajuisesti siinä, että alueen ja väestön vaurastumisessa pitäisi tehdä päätöksiä kymmenen tai kymmenien vuosien perspektiivillä, mutta äänestäjät ovat niin lyhytnäköisiä, että valituksi tulevat helppoheikit (eli sosialistit) ajavat vain lyhyen aikavälin pikavoittoja.

 

[Jymäkkä]

Vaisalan Voipio paaluttaa aika vahvasti, missä on Suomen ongelma. Se on firmoissa ja omistajissa. Tuotekehittelyä ei tehdä, vaan tulos jaetaan ulos osinkoina. Kilpailukykyä haetaan vain kuluja minimoimalla. Ay-liikkeen vika, kun tätäkään ei saa rauhassa suorittaa. No joo, toki jäykähköt työmarkkinat jonkin verran ohjaa osaltaan tuohon suuntaan, mutta pääasiallinen syy on kuitenkin näköalattomuus yritysten johdossa. Orkesteria vielä vetää EK, joka on jäykkä kuin AY. Vaisala kasvaa ja luo tuottavuutta ihan ongelmitta omalla strategiallaan.

 

[Tadu]

Vaisalan Voipio paaluttaa aika vahvasti, missä on Suomen ongelma. Se on firmoissa ja omistajissa. Tuotekehittelyä ei tehdä, vaan tulos jaetaan ulos osinkoina. Kilpailukykyä haetaan vain kuluja minimoimalla. Ay-liikkeen vika, kun tätäkään ei saa rauhassa suorittaa. No joo, toki jäykähköt työmarkkinat jonkin verran ohjaa osaltaan tuohon suuntaan, mutta pääasiallinen syy on kuitenkin näköalattomuus yritysten johdossa. Orkesteria vielä vetää EK, joka on jäykkä kuin AY. Vaisala kasvaa ja luo tuottavuutta ihan ongelmitta omalla strategiallaan.

Jep. Samaa kirjoittelin aiemmin, että meillä ei ole osaamista. Osaamisen määrä vähenee mitä ylöspäin organisaatioissa mennään. Ollaan totuttu myymään skeidaa itään, kun muut pohjoismaat ovat aina toimineet länteen päin. Tottakai poikkeuksiakin on eikä asia ole mustavalkoinen, mutta kärjistettynä näin.

Hankalaahan tuollaista osaamisvajetta on korjata. Vienee sukupolvia.

 

[Cobol]

Vaisalan Voipio paaluttaa aika vahvasti, missä on Suomen ongelma. Se on firmoissa ja omistajissa. Tuotekehittelyä ei tehdä, vaan tulos jaetaan ulos osinkoina. Kilpailukykyä haetaan vain kuluja minimoimalla. Ay-liikkeen vika, kun tätäkään ei saa rauhassa suorittaa. No joo, toki jäykähköt työmarkkinat jonkin verran ohjaa osaltaan tuohon suuntaan, mutta pääasiallinen syy on kuitenkin näköalattomuus yritysten johdossa. Orkesteria vielä vetää EK, joka on jäykkä kuin AY. Vaisala kasvaa ja luo tuottavuutta ihan ongelmitta omalla strategiallaan.

Toki asia ei ole aivan yhtä yksinkertainen kuin kuvaat, mutta tuohon suuntaan olen itsekin kirjoittanut. Taustalla on yrityksen omistamiseen liittyviä haasteita mm. verotuksen osalta. Tunnen asian henkilökohtaisesti ja laajentaminen & kasvaminen on monen yrityksen osalta edelleen liian haastavaa. Suurimpia harppauksia on kasvattaa henkilökuntaa aivan pienillä yrityksillä. Riski voi realisoitua monella tavalla. Itse onnistuin tässä, mutta jälkikäteen voi sanoa, että matkalla oli monta mahdollisuutta myös toisenlaiseen tulokseen. Ja näin valtaosalle yrityksiä saattaa myös käydä.

Voipio osuu minusta maaliin todetessaan, että yritysten arvioimisessa tulee katsoa, paljonko yritys maksaa osakkeenomistajille osinkoa ja paljonko sijoittaa teknologiakehitykseen. Vaisala oli yksi yritykseni asiakkaista ja pitää ymmärtää Voipion tausta. Hän on sukuyhtiössä ja suku voi päättää yrityksen kehittämisestä aivan eri tavalla kuin joku muu ns. kasvoton pörssiyhtiö.

 

[Hermes#41]

Vaisalan Voipio paaluttaa aika vahvasti, missä on Suomen ongelma. Se on firmoissa ja omistajissa. Tuotekehittelyä ei tehdä, vaan tulos jaetaan ulos osinkoina. Kilpailukykyä haetaan vain kuluja minimoimalla. Ay-liikkeen vika, kun tätäkään ei saa rauhassa suorittaa. No joo, toki jäykähköt työmarkkinat jonkin verran ohjaa osaltaan tuohon suuntaan, mutta pääasiallinen syy on kuitenkin näköalattomuus yritysten johdossa. Orkesteria vielä vetää EK, joka on jäykkä kuin AY. Vaisala kasvaa ja luo tuottavuutta ihan ongelmitta omalla strategiallaan.

Tuossa Voipion haastattelussa on kyllä niin paljon totuutta, minkä voi ihan omakohtaisesti kyllä vahvistaa.

TKI panostukset on kyllä surkealla tasolla. Osinkoja jaetaan 12 miljardia ja TKI:n laitetaan 4 miljardia. Koko juttu täyttä timanttia.

Pääomatulojen verotus ja palkkatulojen verotus pitäisi laittaa samalle viivalle. Eli vähän nostaa pääomatulon veroa ja laskea työn verotusta.

Yrityksillä olisi varaa ja kannustinta investoida enemmän kasvuun. Samalla työnteosta tulisi kannattavaa. Investointien tuoman kasvun avulla tuo hetkellinen kuoppa kuittaantuu kyllä.


Ikävä kyllä maksunmuurin takana. Tuo juttu.

HS Visio | Suomen ongelmat johtuvat omistajista, sanoo Ville Voipio – ”Meidän on ihan pakko muuttua”

Miksi kaikki eivät ole kuten Vaisala? Suomen tuottavuuskasvu on nollassa, ja yritykset pumppaavat rahansa ulos osinkoina. Teknologiateollisuuden uusi puheenjohtaja Ville Voipio näyttää mallia ja kannustaa muita tekemään perässä.

www.hs.fi

Korjattu: tki on 4 miljardia, investoinnit kaikkineen 9 miljardia.

 

[Cobol]

Pääomatulojen verotus ja palkkatulojen verotus pitäisi laittaa samalle viivalle. Eli vähän nostaa pääomatulon veroa ja laskea työn verotusta.

Tämä on vähän fifty-sixty. Yrityksestä saatavia pääomatuloja on jo verotettu ennen esimerkiksi osingoista maksettavaa pääomatuloveroa. Jos on esimerkiksi yrittäjä, hänen yrityksensä on tuottanut voittoa, josta on maksettu vero. Tämän jälkeen hän saa osinkoja ja maksaa taas verot. Näin ei ole ansiotulojen kanssa.

Ja jos pääomatuloista siirryttäisiin maksamaan samanlaista progressiivista veroa kuin ansiotuloista, on vaikea uskoa etteikö se vaikuttaisi investointeja vähentävään suuntaan.

 

[Hermes#41]

Tämä on vähän fifty-sixty. Yrityksestä saatavia pääomatuloja on jo verotettu ennen esimerkiksi osingoista maksettavaa pääomatuloveroa. Jos on esimerkiksi yrittäjä, hänen yrityksensä on tuottanut voittoa, josta on maksettu vero. Tämän jälkeen hän saa osinkoja ja maksaa taas verot. Näin ei ole ansiotulojen kanssa.

Ja jos pääomatuloista siirryttäisiin maksamaan samanlaista progressiivista veroa kuin ansiotuloista, on vaikea uskoa etteikö se vaikuttaisi investointeja vähentävään suuntaan.

Palkkatulojen verotusta siis veisin ennemmin tuonne pääomatulon verotuksen suuntaan, eli purkaisin progressiota. Jonkinlaisia portaita varmaan pitäisi jättää.

Lisäksi listaamattomien yritysten veroedut poistaisin samalla.

Ideana siis pienentää työvoimakustannusten ja kannustaa investoimaan. Onhan tuo tki:n määrä surkealla tasolla. Ei ihme että talous ei kasva.

 

[Jymäkkä]

Tämä on vähän fifty-sixty. Yrityksestä saatavia pääomatuloja on jo verotettu ennen esimerkiksi osingoista maksettavaa pääomatuloveroa. Jos on esimerkiksi yrittäjä, hänen yrityksensä on tuottanut voittoa, josta on maksettu vero. Tämän jälkeen hän saa osinkoja ja maksaa taas verot. Näin ei ole ansiotulojen kanssa.

Ja jos pääomatuloista siirryttäisiin maksamaan samanlaista progressiivista veroa kuin ansiotuloista, on vaikea uskoa etteikö se vaikuttaisi investointeja vähentävään suuntaan.

Kyllä, ja tilannehan vähän eri sitten sijoittajalla, joka maksaa veron vain osingosta. Tietty se yhteisövero vaikuttaa jo laskevasti osingonmaksukykyyn, mutta kuitenkin.

 

[koukku]

Vaisalan Voipio paaluttaa aika vahvasti, missä on Suomen ongelma. Se on firmoissa ja omistajissa. Tuotekehittelyä ei tehdä, vaan tulos jaetaan ulos osinkoina. Kilpailukykyä haetaan vain kuluja minimoimalla. Ay-liikkeen vika, kun tätäkään ei saa rauhassa suorittaa. No joo, toki jäykähköt työmarkkinat jonkin verran ohjaa osaltaan tuohon suuntaan, mutta pääasiallinen syy on kuitenkin näköalattomuus yritysten johdossa. Orkesteria vielä vetää EK, joka on jäykkä kuin AY. Vaisala kasvaa ja luo tuottavuutta ihan ongelmitta omalla strategiallaan.

Niin totta tämäkin. Pisti vihaksi, kun eilisen uutisissa tästä kerrottiin, firmat maksavat pahimmillaan enemmän osinkoja, kuin on tullut vuodelta tulosta. Käsittämätöntä laiskuutta ja lyhytnäköisyyttä, varsinkin kun palkkamaltista muistetaan jauhaa vuosi vuoden perään.

 

[Cobol]

Niin totta tämäkin. Pisti vihaksi, kun eilisen uutisissa tästä kerrottiin, firmat maksavat pahimmillaan enemmän osinkoja, kuin on tullut vuodelta tulosta. Käsittämätöntä laiskuutta ja lyhytnäköisyyttä, varsinkin kun palkkamaltista muistetaan jauhaa vuosi vuoden perään.

Ruotsissa on jo pitkään tuettu verotuksellisesti sukuyhtiöitä jättämällä perintövero pois. Mitään tilastoa ei taida olla, koska mittaaminen on mahdotonta, mutta ajatuksena taustalla on se, että suuret sukuyhtiöt investoivat enemmän kun perintövero ei leikkaa omistuksen siirtymistä suvun sisällä.

Meillä on kenties liikaa sellaista omistusta (mm. rahastojen toimesta), jotka vaativat vuodesta toiseen isot osingot itselleen ja viis veisaavat muusta.

Perintöveron kannattaminen on suomalaisten taloustutkijoiden laaja näkemys. Se poikkeaa täysin samojen asiantuntijoiden näkemyksestä Ruotsissa. Kenties voisi ajatella, että Ruotsi ja ruotsalaiset ovat näyttönsä antaneet ja suomalaiset elävät 1990-lukua.

 

[Kimmo_Ahteri]

Perintöveron kannattaminen on suomalaisten taloustutkijoiden laaja näkemys. Se poikkeaa täysin samojen asiantuntijoiden näkemyksestä Ruotsissa. Kenties voisi ajatella, että Ruotsi ja ruotsalaiset ovat näyttönsä antaneet ja suomalaiset elävät 1990-lukua.

Viime aikoina kysymys on esitetty kannattaako perintövero nyt poistaa, koska se tekee ison loven verotuloihin. Asiantuntijat ovat vastanneet kysymykseen, tuleeko perintöveron poisto jotain muuta kautta takaisin. Tästä kaikki asiantuntijat ovat yksimielisiä, perintöveron poisto ei tule 100% muina verotuloina takaisin valtiolle.

Se on sitten toinen asia jos perintövero poistetaan tai muutetaan jossain toisessa taloudellisessa tilanteessa. Nyt ei ole järkevää tehdä muutaman sadan miljoonan lovea valtion verotuloihin, koska se pitää kattaa jollain muilla leikkauksilla tai lisälainalla.

 

[Jämerä]

Niin totta tämäkin. Pisti vihaksi, kun eilisen uutisissa tästä kerrottiin, firmat maksavat pahimmillaan enemmän osinkoja, kuin on tullut vuodelta tulosta. Käsittämätöntä laiskuutta ja lyhytnäköisyyttä, varsinkin kun palkkamaltista muistetaan jauhaa vuosi vuoden perään.

Kannattanee katsoa mikä yhtiö näin toimi ja mikä taho siinä toimii pääomistajana. Sama pätee Nesteen kohdalla.

Voipion pointit voin allekirjoittaa osittain. Toisaalta jos katsotaan pörssiyhtiöiden yritysrakennetta, niin osinkojen määrä on helpommin ymmärrettävissä. Monet firmat tekevät "tylsää" bisnestä, joissa kasvu rajautuu lähinnä markkinan vuosikasvuun. Eipä esimerkiksi puunjalostusfirmat Suomen ulkopuolellakaan ole kyenneet luomaan uusia tuotteita, vaan samaa sellua, kartonkia ja paperia ne yhä jalostavat. Tällaisessa tapauksessa on ihan järkevää jakaa rahat omistajille. Kuten Fortumista nähtiin, ei sekään ole hyvä asia että firman taseessa on liikaa löysää rahaa. Osinkokiimaa en tosin ymmärrä, verotuksellisesti osakkeiden takaisinostot olisivat järkevämpiä. Mitä investointeihin tulee, niin eivät ne ole oikotie onneen, kysykää vaikka Nesteen omistajilta.

Meidän ongelma on enemmänkin se että kansantaloudesta puuttuvat keskikokoiset kasvuyritykset. Jos nyt katsotaan pörssiä, niin siellä on lähinnä QT ja sitten Kempower suurin varauksin. Pieniä kasvuyhtiöitä on, mutta ne eivät syystä tai toisesta tietyn kokoluokan jälkeen pääse isommiksi, ainakaan suomalaisomistuksessa.