Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[ipaz]

Nyt vaan panostamaan niin täysillä kotimaisen puolustusteollisuuden vahvistamiseen, ihan vaan kylmästi lainarahalla keynesiläisittäin investoiden. Tulee niin maksamaan itsensä sekä rahallisesti että kansallisesti takaisin erittäin tehokkaasti ja nopeasti. Ja samalla pitäisi jo toissapäivänä houkutella nuorta työvoimaa halpa-aloille (samalla niitä työsuhteita liberalisoiden) vaikka sitten kylmästi osin jopa subventoiden palkkatuloja. Pahin tilanne on tämä nykyinen: maataan periporvallisesti halvaantuneesti tulessa, kun jopa itse Saksa on lopultakin lähtemässä liikkeelle.

Satoja uusia työpaikkoja ja panssariajoneuvon mallia ulkomaille – suomalaisella puolustusyrityksellä on nyt nostetta

Hankkeilla on huono kaiku byrokratian takia, mutta Suomen ja Patrian vetäminä ne kiinnostavat ulkomaalaisia kumppaneita. 6x6 -ajoneuvoa ei toimitusjohtajan mukaan ole muualla.

yle.fi

Ei Suomen puolustusteollisuus tarvitse kotimaasta erillistä buustia, kun tilauksia ropisee jo nyt ympäri Eurooppaa. Patrialla on jatkuva rekry päällä kun osaajista on pulaa.

 

[mjr]

Satoja uusia työpaikkoja ja panssariajoneuvon mallia ulkomaille – suomalaisella puolustusyrityksellä on nyt nostetta

Hankkeilla on huono kaiku byrokratian takia, mutta Suomen ja Patrian vetäminä ne kiinnostavat ulkomaalaisia kumppaneita. 6x6 -ajoneuvoa ei toimitusjohtajan mukaan ole muualla.

yle.fi

Ei Suomen puolustusteollisuus tarvitse kotimaasta erillistä buustia, kun tilauksia ropisee jo nyt ympäri Eurooppaa. Patrialla on jatkuva rekry päällä kun osaajista on pulaa.

Sanoisinpa että hyvinkin tarvitsee - silloin pitää lyödä kun rauta on kuumaa. Monia Euroopan maita vielä pidättelee ties mitkä jutut ja kysyntä vaan kasvaa silmissä kun USA:han ei voi enää luottaa. Kylmästi vaan suuria julkisia investointeja, meillä on erittäin hyvä luottokelpoisuus ja tuo olisi taloudellisesti täsmälleen järkevää. Plus sitten ihan vaan meidän oman turvallisuutemme kannalta.

 

[Jeffrey]

Omassa tuttavapiirissä perintönä on tullut eräälle pariskunnalle n. 300 - 400.000 e asunto. Se myyvätkö he vai mitä asunnolle ikinä tapahtuukaan, raha ei tule palaamaan investointina Suomen talouteen. Luultavasti rahat pistetään säästöön ja matkailuun.

Taloustutkimusten mukaan peritty varallisuus on kaikista isänmaallisilta varallisuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että keskiarvoisesti perityistä varallisuudesta isompi osa jää kiertämään siihen maahan jossa se on peritty. Myös mainitsemassasi esimerkissä säästöön laitettavasta rahasta jää leijonan osa Suomeen investointeina. Joko tuttavasi sijoittavat sen itse tai pankki tekee sen heidän puolestaan. Todennäköisesti tästä suuri osa sijoitetaan Suomeen.

Suomalaisten köyhtymisen takana on pienehköt palkat, äärimmäisen kova verotus ja todella matalat tuloerot. Kaikkihan nämä ovat sellaisia tekijöitä joita me olemme tietoisesti itse itsellemme valinneet. Tämä kokonaisuus johtaa siihen, että suhteellisen pienillä palkoilla pääsemme maksamaan todella korkeita veroja ja todellisuudessa meidän kyky kuluttaa palveluita tai säästää/sijoittaa on todella pieni. Tähän kun vielä lisää päälle kotimaisen suhteellisen korkean lukutaidon suhteessa meidän nettopalkkoihin, on yhtälö aika valmis.

Suomessa politiikka ei ole pyrkinyt vahvistamaan kuluttajan asemaa. Meillä julkisen sektorin kustannukset, epäonnistunut EU politiikka yms. ovat johtaneet korkeisiin veroihin, valtavasti velkaantuneeseen valtiontalouteen jne. Tämä on tietysti osittain koko EU alueelle ominainen asia jota olemme boostanneet ideologisella ymmärtämättömällä regulaatiolla. Regulaation vaikutus Suomeen on ollut vielä kohtuuttoman ja naapurimaita kovempi meidän kyvyttömien europarlamentaarikkojen takia. Yksinkertaistettuna esimerkkinä muissa maissa on osattu tehdä paikallinen lainsäädäntö/regulaatio valmiiksi omilla ehdoilla ennen EU tason pakottavan regulaation voimaan astumista. Ja tällä tavoin saatu omalle valtiolle ja kansalle parempi paketti. Me olemme iloisesti odottaneet, että EU sanoo mitä tehdä jottei meidän politiikkojen tarvitsisi ottaa vastuuta kiperistä päätöksistä. Ollaan voitu suomettunesti pakoilla vastuuta.

Suomessa ei olla oikein ymmärretty mitä palvelullistumisen megatrendi vaatisi onnistuakseen. Se vaatisi sitä, että kansalla olisi rahaa. Suoraviivaisesti kovempia palkkoja, matalampia veroja, suurempia tuloeroja. Ja suhteessa matalampaa kustannustasoa matalammalla regulaatiolla, joustavammilla työmarkkinoilla, matalammilla liiketoiminnan rakenteellisilla kustannuksilla jne. Lopulta tämä tarkoittaisi sitä, että suomalainen sisämarkkina olisi vahvempi koska suomalainen kuluttaja olisi vahvempi. Valitettavasti tällä hetkellä tilanne on mekossa toiseen suuntaan.

Tällä hetkellä suomalainen kuluttaja säästää, kituuttaa ja on käyttämättä kotimaisia palveluita vuoden, jotta hän voi törsätä talvilomaviikon Teneriffalla.

 

[Tadu]

Koko Suomi köyhtyi, ja samalla varallisuuden kasautumien jatkuu

Varallisuuden keskittyminen varakkaimmille tulee jatkumaan sijoitusten ja perintöjen myötä.

yle.fi

Tilanteessa jossa varallisuuserot ovat kasvamassa 90 luvun laman tahtiin huudellaan entistä kovempaa mm. perintöveron poistoa välttämättömänä kasvutoimena.

Edistäähän se toki varallisuuden kasvua mutta pitäisi varmaan ne investointikannustimet hakea ensiijaisesti muuta kautta?

Ollaan maailman onnellisin maa, eli ehkä tuo eriarvoisuus sitten tuo onnellisuutta.

 

[disco-stu]

Tällä hetkellä suomalainen kuluttaja säästää, kituuttaa ja on käyttämättä kotimaisia palveluita vuoden, jotta hän voi törsätä talvilomaviikon Teneriffalla.

Koko teksti täyttä asiaa, mutta näin jääkiekkopalstalla pakko ottaa tämä osa oikein korostetusti näytille: näkyy nimittäin aivan selkeästi jääkiekkokatsomoissakin, esimerkiksi Keski-Eurooppaan verrattuna - P-Amerikasta puhumattakaan. Vaikea on myynnin ja markkinoinnin yrittää vaikuttaa ihmisten ostokäyttäytymiseen kannustavasti, jos ihan yksinkertaisesti se "disposable income" on täysin olematonta ja markkina muutenkin pieni.

Taas ollaan isossa kuvassa tultu siihen johtopäätökseen, että jostain pitäisi taikoa KAIKILLE lisää massia, koska raha tulee rahan luokse.

edit. joskus jossain utopistisessa tulevaisuushahmotelmassa pohdittiin sitä, voisiko ottaa käyttöön jonkinlaisen kotimaan palveluiden käytön verovapauden tai "lounas/kulttuuriseteli"-tyylisen kannustimen. Tietääkseni ainakin Belgiassa saa verovähennyksiä jos ostaa kaupasta paikallisia maataloustuotteita ja myös tuo lounassetelikäytäntö on vielä reilusti Suomea kattavampi. En tiedä olisiko näitä malleja saatavilla muuallakin, kunhan pohdiskelen.

 

[ipaz]

Ollaan maailman onnellisin maa, eli ehkä tuo eriarvoisuus sitten tuo onnellisuutta.

Euroopan tasa-arvoinstituuttin EIGEn mukaan Suomi on Tanskan kanssa EU:n tasa-arvoisin maa.

Sukupuolten tasa-arvossa Suomi on EU:ssa sijalla 8. Isoin ongelma on se että edelleen miehet pieksevät vaimojaan. Suomi on EU:n toiseksi väkivaltasin maa naisille. Ja näkeehän sen nyt joka päivä joka puolella, että meillä on todella paljon huonon itsetunnon omaavia miehiä. Ja varmaan myös naisiakin.

Miten tätä ongelmaa lähteä korjaamaan? Varmaan ihan ensimmäisenä olisi hyvä alkaa arvostamaan ensin itseään ja sitten muita. Keskittyä siihen minkälaisia ajatuksia omassa pääkopassa eniten pyörii. Lisäävätkö ajatukset omaa hyvinvointia vai pahaa oloa. Onko tyytyväinen ja onnellinen ja jos ei niin miksi ei.

 

[disco-stu]

Ja näkeehän sen nyt joka päivä joka puolella, että meillä on todella paljon huonon itsetunnon omaavia miehiä. Ja varmaan myös naisiakin.

Mielenkiintoista, missä ja miten tämä näkyy joka puolella? En siis kyseenalaista mitenkään, mutta en ole itse kiinnittänyt asiaan oikein mitään huomiota.

Menee vähän ohi aiheen, mutta menköön kun nyt tässä ketjussa asia nousi esiin.

 

[Tadu]

Sukupuolten tasa-arvossa Suomi on EU:ssa sijalla 8. Isoin ongelma on se että edelleen miehet pieksevät vaimojaan. Suomi on EU:n toiseksi väkivaltasin maa naisille. Ja näkeehän sen nyt joka päivä joka puolella, että meillä on todella paljon huonon itsetunnon omaavia miehiä. Ja varmaan myös naisiakin.

Johtuuko tuo siitä, että meillä on luotettava Poliisi ja ilmapiiri, jossa naiset pääsevät hakemaan apua, vai olemmeko me miehet Suomessa tosiaan väkivaltaisempia kuin esimerkiksi itäblokin maissa? Lähi-idässä ei esimerkiksi esiinny ollenkaan vaimoon kohdistuvaa väkivaltaa, koska se ei ole rangaistavaa.

Mitään tekemistä tällä ei toki talouden kanssa ole. Ja on täällä Suomessa väkivaltaisia miehiä tottakai.

 

[Cobol]

Suomessa politiikka ei ole pyrkinyt vahvistamaan kuluttajan asemaa. Meillä julkisen sektorin kustannukset, epäonnistunut EU politiikka yms. ovat johtaneet korkeisiin veroihin, valtavasti velkaantuneeseen valtiontalouteen jne. Tämä on tietysti osittain koko EU alueelle ominainen asia jota olemme boostanneet ideologisella ymmärtämättömällä regulaatiolla. Regulaation vaikutus Suomeen on ollut vielä kohtuuttoman ja naapurimaita kovempi meidän kyvyttömien europarlamentaarikkojen takia. Yksinkertaistettuna esimerkkinä muissa maissa on osattu tehdä paikallinen lainsäädäntö/regulaatio valmiiksi omilla ehdoilla ennen EU tason pakottavan regulaation voimaan astumista. Ja tällä tavoin saatu omalle valtiolle ja kansalle parempi paketti. Me olemme iloisesti odottaneet, että EU sanoo mitä tehdä jottei meidän politiikkojen tarvitsisi ottaa vastuuta kiperistä päätöksistä. Ollaan voitu suomettunesti pakoilla vastuuta.

Tähän voi lisätä ainakin liian konservatiiviset yritystuet. Erilaisiin verotukiin ja -huojennuksiin kului laskennallisesti pari vuotta sitten 6.86 miljardia euroa. Suurimmat verotuet olivat yli miljardin euron alennus dieselin ja kevyen polttoöljyn valmisteverolle sekä ruuan ja rehun alempi alv-kanta.

Lisäksi suoria yritystukia myönnettiin 1.9 miljardia euroa, josta suuri osa eli noin 880 miljoonaa oli energiatukia. Maksettujen tukien määrä on pienempi. Yhteenlaskettuna tukisumma nousee huimaan 8.76 miljardiin euroon.

Näistä niin Yrittäjät kuin EK ovat useampaan kertaa todenneet panostuksien innovaatioihin ja osaamiseen olevan Suomen tulevan menestyksen kannalta avainkysymys. Tämä ei toteudu yritystuissa, pikemminkin osin päinvastoin.

Sama pätee tietyssä mielessä myös maataloustukiin. Niitä maksetaan noin 2 mrd vuodessa ja kokonaissummasta noin 45 prosenttia on EU:lta. Yhteensä tuet ovat vajaat 11 mrd vuodessa ja voi sanoa, että tukien kohdentuminen on jopa yksi talouskasvuamme haittaava ongelma.

 

[Kiekkokanaria]

Tällä hetkellä suomalainen kuluttaja säästää, kituuttaa ja on käyttämättä kotimaisia palveluita vuoden, jotta hän voi törsätä talvilomaviikon Teneriffalla.

Tämä nimimerkki tunnistaa itsensä kohtuullisen osuvasti tästä. Toki en nyt kituuta mitenkään, mutta elän edullisessa pienessä asunnossa ja ajan vanhahkolla autolla, ja opintovelat on maksettu pois, niin säästään suurimman osan tuloista, jotta voin matkustella. Suomessa eri puolilla asuneena, en koe saavani kotimaan matkailusta tai muistakaan hotelli-ravintola alan palveluista kustannukseen nähden vastaavaa hyötyä.
Kun maa on verotettu "kuoliaaksi" niin ei näin korkeakoulutettunakaan, heikohkolla ostovoimalla osaa nauttia suomalaisista palveluista kuin joissain määrin. Suomalaiset palvelut maksavat maltaita ja sää on 6 kuukautta vuodesta melkosta paskaa.

On se hyöty/kustannus-suhde vaan aivan eri sfääreissä ku ottaa tuosta Helsinki-Vantaalta siivet alle ja lentää etelään, länteen tai kauas itään. Tämä siis omasta mielestäni. Mutta niin se näkyy Lapinkin matkailussa, että kotimaiset matkailijat jäävät yhä pienevään marginaaliin, kun ei köyhillä etelä-suomalaisilla ole varaa sinne mennä perheen tai pariskunnan antoisaa lomaa viettämään. Paitsi ehkä tarkasti budjetoiden.

Noh tässä vain yhden veronmaksajan vuodatus pienten veroeurojeni matkaamisesta ulos tämän valtion rajojen sisältä, enkä näe tälle muutosta lähitulevaisuudessa.

 

[Ollakseni]

Ollaan vielä kaukana Ruotsista, jota moni palstallakin pitää pohjoismaisen hyvinvoinnin mallivaltiona. Viisi rikkainta ruotsalaista omistaa enemmän kuin puolet maan asukkaista. Tähän Ruotsissa on pyritty systemaattisesti myös demarien hallitessa.

Olisi mielenkiintoista, jos joku julkaisisi tutkimuksen Ruotsin suurten varallisuuserojen ja maan talouskasvun suhteesta. Vuodesta 2009 lähtien Ruotsin talous on kasvanut Suomea nopeammin. Kotitalouksien varallisuuserojen kasvu kiihtyi juuri finanssikriisin jälkeen.

Liialliset tuloerot voivat olla myrkkyä, mutta miten estää varallisuuserojen kasvaminen kun suomalaisten varallisuus mitataan pääosin asunnoissa, joiden arvo maantieteellisesti luokkaa 80-90 prosentissa putoaa.

Toki kun mietitään Ruotsia niin voidaan miettiä vaikuttavatko suuret varallisuuserot myös jengiytymiseen kun omat näkökohdat ovat vähän heikot ja sitten näkee televisiosta ja kadulla kuinka jotkut ruotsalaiset nuoret törsäävät rahaa vähän eri tavalla.

Sinällään varallisuuserot ovat yleensä hyvä asia ja vaikka ne kasvaisivatkin se ei ole absoluuttisesti huono asia. Toki jos se köyhin 10-50 % väestöstä saa tosiasiallisesti vähemmän kuin aiemmin samalla kun rikkain 10% saa enemmän kuin aiemmin niin se on huono asia. Sen sijaan jos 1000€ kuukaudessa saava saa 5% lisää kuukaudessa ja 10 000€ kuukaudessa saa prosentuaalisesti saman verran niin minusta se ei ole ongelma.

 

[Peter Pocklington]

Tietääkseni ainakin Belgiassa saa verovähennyksiä jos ostaa kaupasta paikallisia maataloustuotteita ja myös tuo lounassetelikäytäntö on vielä reilusti Suomea kattavampi. En tiedä olisiko näitä malleja saatavilla muuallakin, kunhan pohdiskelen.

Belgia on niitä harvoja maita, joissa verotus on Suomea kovempaa ja siellä on työntekijöille paljon erilaisia etuja, jotta käteenjäävä osuus palkasta olisi suurempi. Omakohtaisena kokemuksena näitä olivat ainakin työnantajan maksama auto, puhelin, internet, lisäeläkesäästäminen sekä normaaleihin ruokaostoksiin käyvät lounassetelit (8€ / työpäivä). Omalla kohdallani myös merkittävä osa vuosiansioista tuli verotehokkaammin bonuksena, n. 25%.
_______________

Nykyään asustelen saksaa puhuvassa osassa maailmaa. Täällä työnantajani ei tarjoa lounassetelien lisäksi mitään muita etuja, mutta vaihdan edut mielelläni alhaisempaan verotukseen sekä parempaan elin- ja nettoansiotasoon. Enkä usko, etteivätkö muut suomalaiset Suomessa tekisi samaa vaihtokauppaa sen ollessa mahdollista.

 

[Cobol]

Toki kun mietitään Ruotsia niin voidaan miettiä vaikuttavatko suuret varallisuuserot myös jengiytymiseen kun omat näkökohdat ovat vähän heikot ja sitten näkee televisiosta ja kadulla kuinka jotkut ruotsalaiset nuoret törsäävät rahaa vähän eri tavalla.

Jengiytymisen ongelmat ovat Ruotsissakin muualla kuin varallisuuseroissa. Ruotsi on käyttänyt valtavia summia rahaa jengiytymisen pääongelman ratkaisemiseen. Siis siihen, että toinen ja kolmas polvi kokisi olevansa ruotsalaisia, osaisi kielen ja ammatin. Miksi tämä ei ole täysin onnistunut, sitä on käsitelty paljon omissa ketjuissaan.

Sinällään varallisuuserot ovat yleensä hyvä asia ja vaikka ne kasvaisivatkin se ei ole absoluuttisesti huono asia. Toki jos se köyhin 10-50 % väestöstä saa tosiasiallisesti vähemmän kuin aiemmin samalla kun rikkain 10% saa enemmän kuin aiemmin niin se on huono asia. Sen sijaan jos 1000€ kuukaudessa saava saa 5% lisää kuukaudessa ja 10 000€ kuukaudessa saa prosentuaalisesti saman verran niin minusta se ei ole ongelma.

Tuossa taidat puhua tuloeroista, et varallisuuseroista.

 

[disco-stu]

Belgia on niitä harvoja maita, joissa verotus on Suomea kovempaa ja siellä on työntekijöille paljon erilaisia etuja, jotta käteenjäävä osuus palkasta olisi suurempi. Omakohtaisena kokemuksena näitä olivat ainakin työnantajan maksama auto, puhelin, internet, lisäeläkesäästäminen sekä normaaleihin ruokaostoksiin käyvät lounassetelit (8€ / työpäivä). Omalla kohdallani myös merkittävä osa vuosiansioista tuli verotehokkaammin bonuksena, n. 25%.
_______________

Nykyään asustelen saksaa puhuvassa osassa maailmaa. Täällä työnantajani ei tarjoa lounassetelien lisäksi mitään muita etuja, mutta vaihdan edut mielelläni alhaisempaan verotukseen sekä parempaan elin- ja nettoansiotasoon. Enkä usko, etteivätkö muut suomalaiset Suomessa tekisi samaa vaihtokauppaa sen ollessa mahdollista.

Jep, samoin Belgiasta omakohtaiset kokemukset. Ja lounareilla saa myös olutta!

Verotushan on lähtötasoltaan kova, mutta se on myös työnantajalla tiedossa ja nopealla mutuilulla ja mietinnällä sanoisin, että keskipalkoilla ja vähennyksillä käteen jää ns. keskiluokalla enemmän rahaa kuin Suomessa.

En minäkään epäile hetkeäkään, etteikö alempi verotaso kelpaisi kaikille - sitä itsekin huutelen kautta linjan. Mutta sikäli kun se ei Suomessa näytä olevan mitenkään mahdollista, niin voisi olla järkevää kannustaa edes sitä vähää ylimääräistä käytettäväksi kotimaan palveluihin tai suomalaisiin tuotteisiin jne. Siitä tuli mieleeni nämä veroedut esim. Belgiassa.

 

[Axbor Nocturne]

Suomen puolustusteollisuudesta positiivisia signaaleja ja tämä kasvuhan tulee tietysti vaikuttamaan myös alihankkijoihin.

Satoja uusia työpaikkoja ja panssariajoneuvon mallia ulkomaille – suomalaisella puolustusyrityksellä on nyt nostetta

Hankkeilla on huono kaiku byrokratian takia, mutta Suomen ja Patrian vetäminä ne kiinnostavat ulkomaalaisia kumppaneita. 6x6 -ajoneuvoa ei toimitusjohtajan mukaan ole muualla.

yle.fi

 

[mjr]

Suomen puolustusteollisuudesta positiivisia signaaleja ja tämä kasvuhan tulee tietysti vaikuttamaan myös alihankkijoihin.

Satoja uusia työpaikkoja ja panssariajoneuvon mallia ulkomaille – suomalaisella puolustusyrityksellä on nyt nostetta

Hankkeilla on huono kaiku byrokratian takia, mutta Suomen ja Patrian vetäminä ne kiinnostavat ulkomaalaisia kumppaneita. 6x6 -ajoneuvoa ei toimitusjohtajan mukaan ole muualla.

yle.fi

Nämä ovat erittäin hyviä uutisia - tälle sektorille on sekä taloudellisesti että puolustuksellisesti äärimmäisen kannattavaa panostaa.

 

[ipaz]

Mutta sikäli kun se ei Suomessa näytä olevan mitenkään mahdollista, niin voisi olla järkevää kannustaa edes sitä vähää ylimääräistä käytettäväksi kotimaan palveluihin tai suomalaisiin tuotteisiin jne. Siitä tuli mieleeni nämä veroedut esim. Belgiassa.

Kyllähän täällä sekä valtio että EU tukevat esim. maataloutta hurjilla rahasummilla vuosittain. Suomessa kuitenkin jätetään kuluttajan päätettäväksi se, ostaako närpiöläistä vai hollantilaista tomaattia.

Veroetua saa moniin kotitalouden hankintoihin remonteista siivoukseen, vaikkakin niitä prosentteja nyt laskettiin. Edelleen saa tukea kun luopuu öljylämmityksestä ja vaihtaa sen ympäristöystävällisempään, eli luultavammin täysin kotimaiseen lämmitysmuotoon. Kyllä Suomessa valtiovalta ohjaa kulutusta ns. omiin ainaki jollain tasolla. Tiedä sitten minkälainen haloo täällä syntyisi jos etusetelillä saisi ostaa vain kotimaassa tuotettua. Kai sekin jonkinlaista syrjintää olisi.

 

[Kimmo_Ahteri]

Taloustutkimusten mukaan peritty varallisuus on kaikista isänmaallisilta varallisuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että keskiarvoisesti perityistä varallisuudesta isompi osa jää kiertämään siihen maahan jossa se on peritty. Myös mainitsemassasi esimerkissä säästöön laitettavasta rahasta jää leijonan osa Suomeen investointeina. Joko tuttavasi sijoittavat sen itse tai pankki tekee sen heidän puolestaan. Todennäköisesti tästä suuri osa sijoitetaan Suomeen.

Jos tutkimus näin osoittaa niin asia varmasti on näin. Jos itselleni tulisi asunto käsiin ja se pitäisi realisoida, uskoisin että pankki ehdottaa rahojen maantieteellistä ja ajallista hajauttamista. Näin ollen Suomi olisi heikoilla, toki saaden osan pääomasta kanavoituen investointeihin, mutta tässä skenaariossa perintö menisi ulkomaisiin osakkeisiin useamman ETF:n kautta.

Ehkä tutkimusasetelmat ovat olleet laajemmat kuin pelkän ison käteissumman uudelleen sijoitus. Olisiko sinulla mitään linkkiä viimeisimpiin tutkimuksiin?

 

[tommy36]

Taloustutkimusten mukaan peritty varallisuus on kaikista isänmaallisilta varallisuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että keskiarvoisesti perityistä varallisuudesta isompi osa jää kiertämään siihen maahan jossa se on peritty. Myös mainitsemassasi esimerkissä säästöön laitettavasta rahasta jää leijonan osa Suomeen investointeina. Joko tuttavasi sijoittavat sen itse tai pankki tekee sen heidän puolestaan. Todennäköisesti tästä suuri osa sijoitetaan Suomeen.

Suomalaisten köyhtymisen takana on pienehköt palkat, äärimmäisen kova verotus ja todella matalat tuloerot. Kaikkihan nämä ovat sellaisia tekijöitä joita me olemme tietoisesti itse itsellemme valinneet. Tämä kokonaisuus johtaa siihen, että suhteellisen pienillä palkoilla pääsemme maksamaan todella korkeita veroja ja todellisuudessa meidän kyky kuluttaa palveluita tai säästää/sijoittaa on todella pieni. Tähän kun vielä lisää päälle kotimaisen suhteellisen korkean lukutaidon suhteessa meidän nettopalkkoihin, on yhtälö aika valmis.

Suomessa politiikka ei ole pyrkinyt vahvistamaan kuluttajan asemaa. Meillä julkisen sektorin kustannukset, epäonnistunut EU politiikka yms. ovat johtaneet korkeisiin veroihin, valtavasti velkaantuneeseen valtiontalouteen jne. Tämä on tietysti osittain koko EU alueelle ominainen asia jota olemme boostanneet ideologisella ymmärtämättömällä regulaatiolla. Regulaation vaikutus Suomeen on ollut vielä kohtuuttoman ja naapurimaita kovempi meidän kyvyttömien europarlamentaarikkojen takia. Yksinkertaistettuna esimerkkinä muissa maissa on osattu tehdä paikallinen lainsäädäntö/regulaatio valmiiksi omilla ehdoilla ennen EU tason pakottavan regulaation voimaan astumista. Ja tällä tavoin saatu omalle valtiolle ja kansalle parempi paketti. Me olemme iloisesti odottaneet, että EU sanoo mitä tehdä jottei meidän politiikkojen tarvitsisi ottaa vastuuta kiperistä päätöksistä. Ollaan voitu suomettunesti pakoilla vastuuta.

Suomessa ei olla oikein ymmärretty mitä palvelullistumisen megatrendi vaatisi onnistuakseen. Se vaatisi sitä, että kansalla olisi rahaa. Suoraviivaisesti kovempia palkkoja, matalampia veroja, suurempia tuloeroja. Ja suhteessa matalampaa kustannustasoa matalammalla regulaatiolla, joustavammilla työmarkkinoilla, matalammilla liiketoiminnan rakenteellisilla kustannuksilla jne. Lopulta tämä tarkoittaisi sitä, että suomalainen sisämarkkina olisi vahvempi koska suomalainen kuluttaja olisi vahvempi. Valitettavasti tällä hetkellä tilanne on mekossa toiseen suuntaan.

Tällä hetkellä suomalainen kuluttaja säästää, kituuttaa ja on käyttämättä kotimaisia palveluita vuoden, jotta hän voi törsätä talvilomaviikon Teneriffalla.

No ihan vaan ratkaisemalla sellaisen pikkuongelman, että suurella joukolla Suomalaisia infraan menee liikaa rahaa, eli mm asumisen hinta, kuin myös hyvä mainita aivan liian kalliit toimitilatkin, tekevät elämästä haastellista.

Pakottamalla tavalla tai toisella sen asumisen hinnan sellaiseksi, ettei vie hyvin monelta leijonaosaa tuloista, tai pienituloisella sitten kustantamalla vaikka koko asumisen hinnan (ei siis pelkoa häädöstä, ja sen kautta nousevista kustannuksista yhteiskunnalle) saataneen rahaa sinne kulutukseen ihan eri kertaluokalla.

Toki on ajatuksia itsellä, että miten se voidaan tehdä, mutta se ei ole minun asiani sitä kertoilla, tai toistella, mutta pelkästään tuo asia ratkaisisi paljon. Suomessa siis on aivan hemmetisti liian kovat kustannukset asumisen ja toimitilojen kohdalla.

Kun noita ratkaistaan ensin, niin sitten voidaan nipottaa verotuksesta. Itse kyllä tunnustan verotuksen arvon toimivalle yhteiskunnalle, kuin myös sääntelynkin. Nyt vaan ei säännellä siellä missä pitäisi.

 

[Ann Arbor]

Lääketeollisuus lupaa Suomeen miljardi-investoinnit

Terveys- ja lääkeala on yksi Suomen harvoista vientiä ja investointeja kasvattaneista teollisuudenaloista.

www.salkunrakentaja.fi

Ihmiskunta kasvaa, vaurastuu, mutta samalla myös ikääntyy. Lääketeollisuudella voi siis olettaa olevan kasvupotentiaalia Suomessakin.

 

[Boogey]

Olisi mielenkiintoista, jos joku julkaisisi tutkimuksen Ruotsin suurten varallisuuserojen ja maan talouskasvun suhteesta. Vuodesta 2009 lähtien Ruotsin talous on kasvanut Suomea nopeammin. Kotitalouksien varallisuuserojen kasvu kiihtyi juuri finanssikriisin jälkeen.

Tällainen olisi kyllä mielenkiintoista nähdä. Siis tottakai Suomessakin rikkaiden suvuilla on positiivinen vaikutus myös Suomen talouteen. Sitä en tietenkään kiistä.

Tässä keskustelussa varallisuuserojen välttämättömyydestä itseä kuitenkin eniten häiritsee se että sitä käytetään keppihevosena puolin ja toisin (ja toki varmaan itsekin tähän juuri syyllistyin avatessa keskustelun, tarkoitus oli kuitenkin enemmän tehdä nosto aiheesta).

Eli kiteytettynä tutkittuun tietoon perustuvan päätöksenteon sijaan jatkuvasti kovaan ääneen huudetaan sitä asiaa mikä kulloinkin sitä omaa taloutta hyödyttää. Sillä saadaan aikaan juuri sellainen erilaisten tukien, verotuksen ja veroalennusten verkosto joka Suomeenkin on päässyt muodostumaan.

Toivottavasti hallitus kuuntelee asiantuntijoita eikä vain etujärjestöjä kun noita kasvutoimia otetaan listalle. Ei rusinoita pullasta vaan kokonaisvaltaista suunnanmuutosta.

 

[Ann Arbor]

Investoinnit | Suomalaisyhtiö aikoo rakentaa miljardiluokan datakeskuksen

Lappeenrantaan kaavailtu datakeskus voi työllistää valmistuttuaan toista sataa työntekijää. Suomalaisyhtiö haluaa rakentaa datakeskuksen aidosti suomalaisin voimin rakentajia myöten.

www.hs.fi

Lappeenrantaan tulossa suuri datakeskus.