Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[hege]

Shampanjat takaisin kaappiin. Helppoa rahaa ei olekaan tulossa:

Asiantuntija kriittinen Suomeen rakennettavista datakeskuksista: Hyöty jää vähäiseksi

Datakeskukset eivät tuo merkittävää lisäarvoa Suomen taloudelle, sanoo IT-alan asiantuntija. Energiankulutusta ne sen sijaan lisäävät dramaattisesti.

yle.fi

Tässä sinänsä ihan ansiokkaassa artikkelissa ei minusta juurikaan oteta kantaa datakeskusten kansantaloudelliseen vaikutukseen vaan fokus on tutkijan taustastakin johtuen keskusten energiankulutuksessa mikä sekin tietysti on asia mitä varmasti tulee miettiä ja tuon energian kulutuksen verottamisen tai verottamatta jättämisen hyötyjä.

Haminan datakeskus (kuten jo kerran varmaan tähän ketjuun linkkasin) työllistää Ylen mukaan noin 500 henkilöä (linkki artikkeliin) Googlen tulo kaupunkiin oli Haminalle jättipotti: satoja uusia työpaikkoja ja miljoonien verotulot ja se on sitten oma miettimisensä onko se paljon vai vähän huomioiden myös epäsuorat työllistämisvaikutukset. Se on tietenkin totta, että eivät nuo varmasti kovin montaa tietoverkkotekniikan tohtoria työllistä eikä edes välttämättä isoa määrää insinöörejä mutta toisaalta varmasti työllistävät merkittävästi joko suoraan tai epäsuorasti alueelta löytyvää työvoimaa.

 

[mike owen]

molari... Juuri näin on asianlaita. Paljon pitää tehdä jotta Suomessa riittää sähköä ja energiaa ympäri vuoden eri puolilla Suomessa myös tulevaisuudessa.

 

[Hermes#41]

Säätövoiman tarve kasvaa Suomessa kaksinkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tämä on arvio tällä hetkellä. Millainen on Suomessa kyky siirtää sähköä paikasta A paikkaan B eri puolilla Suomea. Toimenpiteitä tarvitaan jatkuvasti varmistamaan tasainen sähkön ja energinen saanti ympäri vuoden eri puolilla Suomea.

Olisikohan mahdollista noiden datakeskusten yhteyteen rakentaa energiavarastoa? Eli jos nuo datakeskukset saataisiin toimimaan myös säätövoimana.

Toki varmasti paljon on tehtävissä niiden energiatehokkuuden parantamiseksi myös.

Kunhan pohdin olisiko jotain innovaation paikkaa noissa?

 

[Wingman]

Joko voidaan todeta, että ydinvoimaa on pakko rakentaa lisää? Ottaen huomioon projektien hyvinkin pitkät rakentamisajat ja sen, etteivät Loviisan ja Olkiluodon vanhat reaktorit ole loputtomiin käytössä.

 

[mike owen]

Sehän on selvä juttu, että Suomessa pitää rakentaa uusia ydinvoimaloita. Sähkön kulutus kasvaa jatkuvasti. Säätövoiman tarve kasvaa edelleen jokatapauksessa. Vanhojen poistuvien ydinvaloiden tilalle tarvitaan uusia myllyjä.

Joko voidaan todeta, että ydinvoimaa on pakko rakentaa lisää? Ottaen huomioon projektien hyvinkin pitkät rakentamisajat ja sen, etteivät Loviisan ja Olkiluodon vanhat reaktorit ole loputtomiin käytössä.

Mitä tulee noihin datakeskusten rakentamiseen niin niitä rakennetaan runsaasti eri puolilla maapallolla. Suomessa on paljon tietoa ja taitoa mitä datakeskusten rakentaminen vaatii ja edellyttää (infra ja infrastruktuuri).

 

[Kimmo_Ahteri]

Joko voidaan todeta, että ydinvoimaa on pakko rakentaa lisää? Ottaen huomioon projektien hyvinkin pitkät rakentamisajat ja sen, etteivät Loviisan ja Olkiluodon vanhat reaktorit ole loputtomiin käytössä.

Asia johon pitää saada vastaus on; kuka maksaa?

Kokoomuksen ehdotuksen hinta on jotain satoja miljoonia vuodessa elinkaaren ajan. Jos nyt kylmästi kohdentaisi uuden ydinvoimalan veronmaksajien tuen per datakeskus, hinta lienee muutama miljoona per keskus vuodessa. Olettaen että datakeakuksia on luokkaa sata kpl sitten joskus.

Tästä syystä meillä (tai hallituksella) pitäisi olla käsitys mitä muuta datakeskukset tuovat kuin pelkän konesalin.

 

[Ollakseni]

Joko voidaan todeta, että ydinvoimaa on pakko rakentaa lisää? Ottaen huomioon projektien hyvinkin pitkät rakentamisajat ja sen, etteivät Loviisan ja Olkiluodon vanhat reaktorit ole loputtomiin käytössä.

Siitä vain ei kukaan ole varmaan estämässä rakentamista sinällään. Ongelmana vain on, että ei kukaan halua sitä omilla rahoillaan rakentaa vaan toivotaan että valtio subventoisi asiaa.

 

[Kiuru]

Ongelmana vain on, että ei kukaan halua sitä omilla rahoillaan rakentaa vaan toivotaan että valtio subventoisi asiaa.

Tässä kiteytetty koko suomen talousjärjestelmä ja se miksi suomella menee niin huonosti, kuin menee.

Huom. yliviivasin lainauksesta yhden sanan.

 

[Kilgore Trout]

Pirkanmaan ely-keskus julkaisi tammikuun työllisyyskatsauksen tiistaina 25. helmikuuta. Katsauksen mukaan työttömiä työnhakijoita oli Pirkanmaalla yhteensä 31 625 henkilöä, joka on 3 717 henkilöä enemmän kuin viime vuoden tammikuussa.

Työttömyysaste oli tammikuussa 11,9 prosenttia. Työttömien määrä kasvoi vuodessa Pirkanmaalla 13,3 prosenttia. Maakuntavertailussa Pirkanmaan työttömyys kasvoi neljänneksi eniten. Koko maan keskimääräinen työttömyysaste oli 12 prosenttia.
Pirkanmaalla pitkäaikaistyöttömien määrä jatkoi kasvuaan ja on nyt yli puolet työttömistä työnhakijoista: 51,2 prosenttia ja 16 218 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vertailtaessa viime kuukauteen sekä viime että edellisvuoteen.

Yli 16.000 ihmistä, joista iso osa on pudonnut kokonaan pois työelämästä, pelkästään Pirkanmaalla. Pitkäaikaistyöttömien määrän nousu on paha juttu, sieltä on vaikea ponnistaa takaisin sittenkin, kun nousu joskus alkaa.

 

[Kilgore Trout]

Metsä Group on on aloittanut puusellusta tekstiilikuitua valmistavan tehtaan esisuunnittelun. Pieni askel, ja vasta esisuunnittelu, mutta oikeaan suuntaan.

Hankkeen tavoitteena on vastata kestävämpien tekstiilikuitujen kasvavaan kysyntään tuomalla markkinoille vaihtoehdon puuvillalle ja muille selluloosaa sisältäville tekstiilikuiduille. Kuura®-kuitumme ei aiheuta mikromuoviongelmia. Kuitu on myös kierrätettävissä samalla tavoin kuin muut nykyiset selluloosatekstiilikuidut, ja Metsä Group pystyy jäljittämään selluloosamateriaalin aina paikallisiin metsiin saakka.

Metsä Group käynnisti Kuura-tekstiilikuitutehtaan esisuunnittelun helmikuussa 2025. Esisuunnittelu jatkuu arviolta kesään 2026 saakka. Nyt alkanut hanke koostuu neljästä kokonaisuudesta: ensimmäisen kaupallisen tehtaan esisuunnittelusta, Kuura-kuidun tuotantoprosessin kehityksestä, yhdessä asiakkaiden kanssa tehtävästä työstä markkinoille siirtymiseksi sekä hankkeen rahoitukseen liittyviin tehtäviin. Ympäristöluvan haku on osa tehtaan esisuunnittelukokonaisuutta.

Yhteistyökumppanimme, japanilainen Itochu Textile Company on selvittänyt kansainvälisten markkinoiden kiinnostusta Kuura-kuitua kohtaan ja joitain Kuura-kuidusta valmistettuja testivaatteita on ollut myynnissä Japanissa. Vaatteita on myyty osana The Reracs -vaatebrändin mallistoja. Viimeisimmässä mallistossa oli erilaisia farkkukankaasta tehtyjä takkeja ja housuja.

Tekstiilikuitua paperisellusta

Tämän hankkeen tavoitteena on kehittää ja osoittaa uuden ympäristöystävällisen, Kuura ™-tekstiilikuitua (lyocellin tapaista katkokuitua) paperisellusta valmistavan konseptin toimivuus. Raaka-aineena käytetty Metsä Groupin paperisellu on valmistettu pohjoisesta puusta ja konsepti perustuu...

www.metsagroup.com

 

[ipaz]

Orpon nimittämä kasvutyöryhmä esittää perintäveron, sekä lahjaveron poistamista jotta talouden kasvuun saataisiin vauhtia. Perintöveron tilalle tulisi luovutusvoittovero.

HS:n tiedot | Orpon kasvutyöryhmä esittää perintöveron poistamista

Perintövero korvattaisiin työryhmän ensisijaisessa ehdotuksessa luovutusvoittoverolla.

www.hs.fi

Se hyvä puoli tuossa olisi, että ainakin osa perheyrityksistä ja maatiloista voisi jatkaa sukupolvenvaihdon jälkeen toimintaa ilman suurempaa häiriötä, joita perintöveron maksu nykyään saattaa aiheuttaa. Mm. Ruotsissa, Norjassa ja Virossa perintö- ja lahjaveroa ei enää ole.

Itse en ole lahjaveroa oikein ymmärtänyt koskaan. Jos joku haluaa antaa sinulle 10000 euroa, niin miksi siitä kuuluisi osa valtiolle. Suomessa lahjaveron raja on kansainvälisesti erittäin matala. Perinnöt | Verottaja iskee Suomessa perintöihin jo varhain – Näin verotus eroaa muista maista HS 12.08.2023.

Suomessa verovapaa lahjoitus alle 5 000 euron arvosta voidaan tehdä samalle henkilölle kolmen vuoden välein. Kansainvälisessä vertailussa raja on matala. Esimerkiksi Tanskassa raja on noin 9 000 euroa, Ranskassa 100 000 euroa, Saksassa vajaa 400 000 euroa ja Italiassa lähes miljoonan.

 

[Cobol]

Orpon nimittämä kasvutyöryhmä esittää perintäveron, sekä lahjaveron poistamista jotta talouden kasvuun saataisiin vauhtia. Perintöveron tilalle tulisi luovutusvoittovero.

Se hyvä puoli tuossa olisi, että ainakin osa perheyrityksistä ja maatiloista voisi jatkaa sukupolvenvaihdon jälkeen toimintaa ilman suurempaa häiriötä, joita perintöveron maksu nykyään saattaa aiheuttaa. Mm. Ruotsissa, Norjassa ja Virossa perintö- ja lahjaveroa ei enää ole.

Järkevä ehdotus. Ryhmä ehdottaa ensisijaisesti perintö- ja lahjaveron poistamista ja korvaamista luovutusvoittoverolla. Luovutusvoittoverotuksessa perintönä saadun omaisuuden arvonnoususta maksettaisiin veroa vasta siinä vaiheessa, kun omaisuus myydään.

Tuo nostaisi osalla veroja, mutta en näe sitä yhtä epäoikeudenmukaisesti kuin nykyistä perintöverotusta. Esimerkiksi vaikeasti realisitoiva omaisuus (tyyliin vanha omakotitalo Keuruulla) ei johtaisi ongelmiin joko "kruunun" koron, pankin lainan tai muun omaisuuden realisoinnin muodossa.

Noin muuten, odotin paljon enemmän ja laadukkaampaa tulosta. Onko tämä taas niin, että poliittisesti kattava asiantuntijaryhmä ei saanut isoista asioista mitään esitystä aikaan? Vai onko kyse median uutisoinnista.

 

[ipaz]

Noin muuten, odotin paljon enemmän ja laadukkaampaa tulosta. Onko tämä taas niin, että poliittisesti kattava asiantuntijaryhmä ei saanut isoista asioista mitään esitystä aikaan? Vai onko kyse median uutisoinnista.

Huomenna julkaistaan tarkemmin. HS:n jutun perusteella siellä on myös paljon ehdotuksia sääntelyn keventämisestä. Jääkäämme odottamaan Sääntö-suomaisten vastareaktiota.

 

[Vinyl]

Mielenkiintoista nähdä kääntääkö Purra takkinsa vai mitä tapahtuu. Suurin osa asiantuntijoista on kuitenkin sitä mieltä, että perintövero on yksi vähiten haitallisista veroista joten sopisi kyllä puoluejohtajan pirtaan vähät välittää tutkitusta tiedosta.

 

[Ann Arbor]

Suomessahan on tapahtumassa historiallinen varallisuuden siirtymä. Suomi on perinteisesti ollut pääomiltaan niukka maa, missä ns. vanhaa rahaa on vähän, mutta nyt keskuudestamme suuremmin joukoin poistuvat 1930-, 1940-, 1950- ja 1960-luvuilla syntyneet ovat jättämässä ja jo jättäneet perillisilleen oleellisesti suurempia perintöjä, mitä esim. omilta vanhemmiltaan vielä saivat. Lisäksi siinä missä esim. 1940- ja 1950-luvulla syntynyt jakoi vanhempiensa perinnön useamman sisaruksen kesken, maamme keskimääräinen lapsiluku putosi nopeasti 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa. -Siinä missä rintaperillisiä saattoi ennen olla 5, nyt enää 2 ja tämä luonnollisesti näkyy perinnön koossa.

Perintöjen oleellinen kasvu vaikuttaa toki varallisuuseroihin. Siinä missä henkilö X saattaa periä satojen tuhansien eurojen edestä omaisuutta, ei henkilö Y välttämättä juuri mitään, mikäli perhetausta on sosioekonomiselta asemaltaan ollut varattomampi ja mikäli vanhemmat ovat olleet merkittävältä osin jopa työelämän ulkopuolella.

Nykyinen perintöverosysteemi, missä verot lankeavat maksettaviksi hyvin pian, tuo osaltaan haasteita. Monellahan perintöön kuuluu esim. muuttotappioalueilla sijaitsevia omakotitaloja, joiden myynti ei mikään helppo prosessi usein ole, puhumattakaan vuokralaisen saamisesta, mutta verot täytyy maksaa siitä huolimatta. Nykysysteemiä olisi mielestäni pitänyt muuttaa jo ajat sitten. Pidän lähtökohtaisestikin valtion "välistävetoa" juurikin perintö- ja lahjaveroissa, sekä yritysten sukupolvenvaihdoksissa vääränä, mutta kovin realististahan niistä kokonaan luopuminen ei ole.

Näin isossa kuvassa pidän nykykehitystä sikäli myönteisenä. Suomessa on perinteisesti ollut hyvin rajallinen "yläluokka" / "ylempi keskiluokka", joilla on varallisuutta tätä yhteiskuntaa pitää pystyssä. Nyt se on vähitellen muuttumassa.

 

[Konalan Kettu]

Osaako joku kertoa mitä tuo perintöveron poisto ja korvaaminen myyntivoiton verolla pohjimiltaan tarkoittaisi? Saisiko esim. jatkossa pesässä olevan käteisen verovapaasi kun sitä ei tarvitse myydä? Perinnöksi saadun "turhan" asunnon verotus taas varmaan nousisi, koska myytäessä pitäsi maksaa myyntivoitosta, joka esim 30v asumisen jälkeen on lähes koko hinta. Jos käteinen on verovapaata ja kämppä ei, niin kämpäthän kannattaisi käytänössä myydä ennen kuolemaa (oman asunnon myyntivoitto on verotonta). Toki siihen perittyyn kämppään voisi muuttaa asumaan kahdeksi vuodeksi ja sitten myydä sen verovapaasti.
Kritiikki ehdotusta vastaan varmaan juontaa juurensa siitä, että perittyä omaisuutta ei myyntivoiton veron takia kannattaisi myydä, jos se vain tuottaa jotain. Eli jos saat perinnöksi osakkeita kannattaa niiden päällä istua, koska tuottoa tulee ja rahojen siirto toiseen kohteeseen laukaisisi veron.

 

[Kimmo_Ahteri]

Nyt varakkaammat isovanhemmat tai muut sukulaiset voivat antaa 5000e 3 vuodessa ilman veroseuraamuksia lapsille ja lapsenlapsille. Ennen kuin lakimuutos tulisi voimaan, mummot ja vaarit ovat myyneet kämppänsä verottomasti, ja lakimuutoksen jälkeen he voisivat antaa rahat verottomasti eteenpäin. Verokarhu jää nuolemaan käpäliään.

 

[Konalan Kettu]

Esimerkiksi vaikeasti realisitoiva omaisuus (tyyliin vanha omakotitalo Keuruulla) ei johtaisi ongelmiin joko "kruunun" koron, pankin lainan tai muun omaisuuden realisoinnin muodossa.

Mä en oikeasti nää miten nämä vanhat asuinkiinteistöt voisi olla tässä suhteessa ongelma. Tätä usein käytetään esimerkkinä, mutta jos se on vaikeasti myytävä, niin arvonhan voi asettaa vaikka miten alas ja korjata sitä verotusta sitten kun mörskä saadaan myytyä (ajoissa) tai vaihtoehtoisesti maksaa se myyntivoiton vero. Ihan iloisesti menee varsin matalat arvot verottajalla läpi, kun talo on vanha ja näin ihan Uudellamaallakin.
Aina voi maksaa kuntotarkastajalle siitä, että hän listaa jokaisen löytämänsä ongelman ja antaa siitä paisutetun korjausarvion: mikä tahansa vanha on tämän jälkeen arvotonta.
Ongelma luultavasti on, että luullaan, että se mörskä on kovinkin arvokas ja kirjataan se perunkirjaan järjettömään arvoon. Tässä tietysti motiivina on se, että ei tarvitse maksaa myyntivoiton veroa, jos talon saa myytyä hyvään hintaan.
Itse en oikein osaa muodostaa kantaa kumpi näistä malleista on parempi, koska molemissa on puolensa. Nykyinen malli on ainakin näiden pesissä kovin usein olevin asuntojen suhteen suoraviivainen eikä houkuttele kikkailuihin kuten myyntivoiton vero tekisi. Ehkä jonkinmoinen hybridi jossa eri omaisuusluokkia kohdeltaisiin eritavalla olisi hyvä.

 

[Cobol]

Osaako joku kertoa mitä tuo perintöveron poisto ja korvaaminen myyntivoiton verolla pohjimiltaan tarkoittaisi? Saisiko esim. jatkossa pesässä olevan käteisen verovapaasi kun sitä ei tarvitse myydä? Perinnöksi saadun "turhan" asunnon verotus taas varmaan nousisi, koska myytäessä pitäsi maksaa myyntivoitosta, joka esim 30v asumisen jälkeen on lähes koko hinta. Jos käteinen on verovapaata ja kämppä ei, niin kämpäthän kannattaisi käytänössä myydä ennen kuolemaa (oman asunnon myyntivoitto on verotonta). Toki siihen perittyyn kämppään voisi muuttaa asumaan kahdeksi vuodeksi ja sitten myydä sen verovapaasti.
Kritiikki ehdotusta vastaan varmaan juontaa juurensa siitä, että perittyä omaisuutta ei myyntivoiton veron takia kannattaisi myydä, jos se vain tuottaa jotain. Eli jos saat perinnöksi osakkeita kannattaa niiden päällä istua, koska tuottoa tulee ja rahojen siirto toiseen kohteeseen laukaisisi veron.

Esitys tarkentuu vielä ennen eduskunnan käsittelyä, joten kukaan ei pysty vastaaman yksityiskohtaisesti.

Karkeasti voi mennä kuitenkin niin, että pieniä perintöjä saavat maksavat veroa enemmän, jos omaisuuden myyvät. Tämäkin tarkentuu ja voi olla, että myynnistä saatua tuloa verotetaan nykyistä progressiivisemmin ja alarajan alle olevia myyntituloja eri veroteta.

Ruotsissa demarit tutkituttivat perintöveron vaikutukset ja poistivat perintöveron. He lähtivät siitä, että perintövero estää yhtenä osana varallisuuserojen kasvua ja jos ne eivät kasva jonkin verran, yhtiöt siirtyvät kasvottomien sijoittajien käsiin aiempaa enemmän. Niitä kiinnostaa vain iso osinkotulo. Sukuomistajia voisi kiinnostaa enemmän yhtiön investoinnit ja yhtiön pitäminen itsellään ja sen jälkeen lapsilla ja lastenlapsilla.

Nykyinen Suomen tapa verottaa on minusta huono yhtiöiden kasvua ajatellen. Koskee siis yhteisöveroa, joka tulisi pudottaa ja täyttää kuoppa vähentämällä surkeinta yritystukea. Perintövero on tässä pieni tekijä, mutta senkin voisi poistaa ja Suomessakin sallia varallisuuseron kasvu. Ruotsissa tästä ollaan monella tavalla ylpeitä ja monista syistä.

Mä en oikeasti nää miten nämä vanhat asuinkiinteistöt voisi olla tässä suhteessa ongelma.

Niistä on useita esimerkkejä ja itsekin olen erään tuttavan tilanteen yksityiskohtaisemmin tänne laittanut. Vaikka arvio perityn omaisuuden määrästä olisi verottajallakin hieman alakanttiin, miljoonan kieppeillä ja siitä ylös perintövero on kohtuullisen iso pienimmilläänkin. Verottaja antaa maksuaikaa ja perintövero on muita veroja pienemmällä korolla.

Silti 8 % korko voi olla kovakin, jos ei ole käteistä tai ei halua sijoituksiaan syystä tai toisesta myydä. Tai ei ole sijoituksia myytäväksi. Verottajan kanssa voi sopia myös maksuajan pidennyksen ja muistaakseni siitä ei tarvitse korkoa maksaa aivan pienestä pidennyksestä.

Muutenkin tekstissäsi oli hyviä pointteja ja niitä voi paremmin pohtia kun tiedetään, millaiseksi esitys eduskunnalle muodostuu. Oma ydinnäkemys on se, että Suomessa on tuettava yhtiöiden ja omaisuuden pitämistä sukujen käsissä. Ruotsissa näin on toimittu.

 

[Konalan Kettu]

Niistä on useita esimerkkejä ja itsekin olen erään tuttavan tilanteen yksityiskohtaisemmin tänne laittanut. Vaikka arvio perityn omaisuuden määrästä olisi verottajallakin hieman alakanttiin, miljoonan kieppeillä ja siitä ylös perintövero on kohtuullisen iso pienimmilläänkin. Verottaja antaa maksuaikaa ja perintövero on muita veroja pienemmällä korolla. Silti 8 % korko voi olla kovakin, jos ei ole käteistä tai ei halua sijoituksiaan syystä tai toisesta myydä. Tai ei ole sijoituksia myytäväksi.

Ymärrän tämän täysin, mutta se "huonokuntoinen omakotitalo syrjäseudulla" on varsin huono esimerkki, jos ongelma onkin miljoonan metsäkiinteistö alakanttiin arvostettuna. Ostan kuitenkin molemmat kannat: on tavallaan väärin, että suvun metsää pitää myydä perintöveron takia, kun lisää rahaa ei mistään ole ilmestynyt. Samalla ymmärrän myös huolen, että myyntivoittoveroon siirtyminen lukitsee sen omistuksen, koska sen myyminen laukaisisi perintöveroa kovemman veron eli vaikka olisi se toinen parempi kohde rahoille niin kruunun välistäveto tekee siirrosta kannattamatonta.

 

[Cobol]

Ymärrän tämän täysin, mutta se "huonokuntoinen omakotitalo syrjäseudulla" on varsin huono esimerkki, jos ongelma onkin miljoonan metsäkiinteistö alakanttiin arvostettuna. Ostan kuitenkin molemmat kannat: on tavallaan väärin, että suvun metsää pitää myydä perintöveron takia, kun lisää rahaa ei mistään ole ilmestynyt. Samalla ymmärrän myös huolen, että myyntivoittoveroon siirtyminen lukitsee sen omistuksen, koska sen myyminen laukaisisi perintöveroa kovemman veron eli vaikka olisi se toinen parempi kohde rahoille niin kruunun välistäveto tekee siirrosta kannattamatonta.

Perintöveron poistamisen ydinidea on ymmärtääkseni se, että suvut pitävät yhtiöitä nykyistä enemmän hallussaan ja kerryttyvät varallisuutta yli sukupolvien. Perheyritysten liiton selvityjsen mukaan varautuminen perintö- tai lahjaverojen maksuun lykkää tai estää investointeja 70 prosentissa yrityksiä. Jos näin, perintöverojen maksuun varattu summa on pois yritysten kasvusta.

Etlan tekemä tutkimuskatsaus osoittaa omalta osaltaan perintöverojen vaikutuksen yrityksiin. Sen mukaan kansainväliset tutkimukset todistavat, että yritysten investoinnit vähenevät ja kasvu heikkenee lähestyvän perintöveron maksun vuoksi.

Vaikka PYL ja Etla voivat osasta tuntua pääoman ääneltä, Ruotsissa ja Norjassa demarit tekivät vastaavia johtopäätöksiä. Varallisuuserot kasvavat, mutta sitä ei pidetä demarimaissakaan aina huonona.