Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[Ollakseni]

Mikäli vienti lähtee vetämään kunnolla ja talouskasvua näemme pitkästä aikaa esim. vuonna 2026, niin silloin asia on tietysti täysin eri ja eri alojen palkankorotuksiin on perusteita, mutta vielä ei ole sen aika, vaan juurikin palkkamaltin.

Eiköhän mahdollisen nousukauden aikana kerrota työntekijöille, että nyt ei ole aika korotuksille. Silloin kun menee hyvin niin jos työntekijöiden palkkaa korotetaan niin kaikki firmat katoavat Suomesta ja tulee lama.

 

[Satunnainen]

Paljonko jaetut osingot on kasvaneet?

Että silleen...

Verottajan sivuilla on linkki tilastokaskuksen dataan, joissa osinkotuloista on tietoja vuosille 2014-2022. Tuona aikana henkilöille maksetut osingot kasvoivat vuosittain keskimäärin pörssiyhtiöissä +8.3 % ja listaamattomissa +6.8 % per vuosi. Yhteensä vuodesta 2014 vuoteen 2022 listatuissa +59% ja listaamattomissa +69 %.

 

[dorka]

Kuluttajan ostovoima on tällä hetkellä aivan naurettava. Ostovoimaa tulisi kuitenkin parantaa ensisijaisesti verotuksen kautta. Purra ja Orpo puhelevat lämpimikseen tulevaisuudessa joskus ehkä mahdollisesti tapahtuvista verokevennyksistä. Veronkevennyksien laatiminen vaatisi mittavia investointeja Suomeen, jotka ovat lähinnä utopiaa. Hallitus on nyt asemansa valinnut, ja on itse ajanut tilanteen näin kaoottiseksi.

Suurempi ongelma on, että tällä hetkellä Suomen talouden tulevaisuuden näkymät ovat erittäin heikot. Suomi ei tarjoa mitään yrityksille eikä varsinkaan työntekijöille. Korkeakoulutettujen maastamuutto on viimeisen 10 vuoden aikana kiihtynyt, ja nykyisellä tahdilla se tulee seuraavan 10 vuoden aikana raketoimaan.

 

[Jeffrey]

Suurempi ongelma on, että tällä hetkellä Suomen talouden tulevaisuuden näkymät ovat erittäin heikot. Suomi ei tarjoa mitään yrityksille eikä varsinkaan työntekijöille. Korkeakoulutettujen maastamuutto on viimeisen 10 vuoden aikana kiihtynyt, ja nykyisellä tahdilla se tulee seuraavan 10 vuoden aikana raketoimaan.

Onneksi tämä ei ole totta.

Se on ihan totta, että koulutuksen muuttotase on Suomelle ongelmallinen asia nyt ja myös tulevaisuudessa. Se lähti heikkenemään vuonna 2009, mutta pohjasi noin 2016 vähän riippuen koulutusasteesta. Vuoden 2016 jälkeen käytiin jopa plussalla koronan myötä ja toki nyt suunta on sinne koronaa edeltäville tasoille.

Verotuksesta olen samaa mieltä, pitkänaikavälin tavoita pitää olla järjestelmällinen verotuksen keventäminen. Valitettavasti tällä hetkellä tähän ei kuitenkaan ole varaa, mutta verotusta keventämällä on päästävä tilanteeseen jossa verotulot kasvavat.

Näin ollen itse aloittaisin veronkevennykset sieltä mistä se ei ole verotuloista pois. Yksi tällainen on pääoman verottamisen muutokset eurooppalaiselle tasolle. Suomesta on verotuksellisista syistä siirtynyt pääomaa ulkomaille miljardeja, jollei joitain kymmeniä miljardeja euroja. Tämä raha on siirtynyt Ruotsiin, Sveitsiin, Luxemburgiin ja mikä minnekkin. Tämä raha on sellaista jota meillä ei ole käytännössä ollenkaan, joten sen verotuksen keventäminen ei juuri vähentäisi verotuloja - kun niitä ei alkuunsakaan ole. Muutos toisi Suomeen verotuloja ja lisäksi osaavaa pääomaa joka on on sitä kasvupääomaa josta meillä on suurin puute.

 

[tommy36]

Paljonko jaetut osingot on kasvaneet?

Että silleen...

No ainakin helmikuussa on uutisoitu, että yritykset jakoivat ennästymäiset osingot, joten kai ne jotain sitten ovat kasvaneet. Ja aiheestakin pohdittiin, että kannattaisiko niitä mahdollisesti käytellä vaihteen vuoksi vaikkapa niihin investointeihin, mutta ilmiesestikään si sitten ole kannattanut -moneen vuoteen.


Että tolleen...

 

[tommy36]

Eiköhän mahdollisen nousukauden aikana kerrota työntekijöille, että nyt ei ole aika korotuksille. Silloin kun menee hyvin niin jos työntekijöiden palkkaa korotetaan niin kaikki firmat katoavat Suomesta ja tulee lama.

Katoaisivat nyt sitten perhana sentään ne yritykset. Joka hiton vuosi sama laulu, ja eivät vaan millään katoa. Paskat ajat toki tulevat, ja voihan se olla, että koko maa vallataan sen seurauksena, mutta jos ei vallata, niin kyllä sieltä joskus se uusi nousukin taas tulee. NIin se homma vaan toimii, että sitten aletaan alusta, ja kyllä ihminen kaikkea innovin selvitäkseen.

Toisaaltahan se pohja saattaa jopa tervetyäkin sitten aikanaan, kun sieltä sitten joskus noustaan. Loppuisi ainkain se iänikuinen itku ja hammastenkiristys, kun ei tällä mikään koskaan kannata, ja kaikki on aina päin vi... - no sitä itseään.

Tietenkään sellainen ei sovi, sillä tällä kehityksellä ei kauaa mene, jos ei nyt se golf-virta ihan parissa vuodessa smmu, että täällä alkaa olemaan parhaat olosuhteet, ja muualla euroopassa sitten kaikenlaiset muut kustannukset tullevat jatkossa olemaan melko kovaa luokkaa. Tokihan EU tekee parhaansa sen suhteen, että Suomi joutuu tässäkin tukemaan kaikki muita maita mm sen halvemman sähkön saamiseksi, kun ei omassa maassa oikein onnistu. Siksihän täällä hallituskin mielellään ne vedetkin yksityistäisi, ettei vaan jäisi mitään sellaista kilpailuvalttia tulevaisuudessakaan, jolla yrityksiä alkaisi mielummin tännekin tulemaan.

Pirullinen dilemma kuin jouttu täältä lähtemään karuun vittumiasta duunaria, ja sitten yhtäkkiä saakin etsiä ihan banaanivaltion (esim yhdysvallat), että toiminta vielä muutenkin kannattaa, kun ja jos ei olekaan tarjolla muuten halpoja, sekä sitä luontoa tuhoavia vaihtoehtoja tuottaa kaikki halvalla.

Suoranainen paradoksihan siitä syntyy äkkiseltään.

 

[wilco]

Verottajan sivuilla on linkki tilastokaskuksen dataan, joissa osinkotuloista on tietoja vuosille 2014-2022. Tuona aikana henkilöille maksetut osingot kasvoivat vuosittain keskimäärin pörssiyhtiöissä +8.3 % ja listaamattomissa +6.8 % per vuosi. Yhteensä vuodesta 2014 vuoteen 2022 listatuissa +59% ja listaamattomissa +69 %.

No ainakin helmikuussa on uutisoitu, että yritykset jakoivat ennästymäiset osingot, joten kai ne jotain sitten ovat kasvaneet. Ja aiheestakin pohdittiin, että kannattaisiko niitä mahdollisesti käytellä vaihteen vuoksi vaikkapa niihin investointeihin, mutta ilmiesestikään si sitten ole kannattanut -moneen vuoteen.


Että tolleen...

Satuitkos huomaamaan @tommy36 , että tuossa olikin jo alkuperäisen tiedon esittäjä laittanut linkin ja hyvän tiivistelmän.

Todella hyvä.

Että silleen...

 

[Tadu]

No ainakin helmikuussa on uutisoitu, että yritykset jakoivat ennästymäiset osingot, joten kai ne jotain sitten ovat kasvaneet. Ja aiheestakin pohdittiin, että kannattaisiko niitä mahdollisesti käytellä vaihteen vuoksi vaikkapa niihin investointeihin, mutta ilmiesestikään si sitten ole kannattanut -moneen vuoteen.


Että tolleen...

Hmm. Miksiköhän ei uutisoida, että suomalaisten palkkataso on ennätysmäinen ja tekee joka vuosi uuden ennätyksen?

 

[Andromeda]

Hmm. Miksiköhän ei uutisoida, että suomalaisten palkkataso on ennätysmäinen ja tekee joka vuosi uuden ennätyksen?

Kyllä, enemmän pitäisi puhua suomalaisten ennätysmäisestä palkkatasosta. Sitten myös siitä, että miten siitä huolimatta suurella osalla työssäkäyvistä ei ole varaa mihinkään muuhun kuin perustoimeentuloon.

Siinäpä sitä olisi jutun juurta.

 

[Dynamo]

No ainakin helmikuussa on uutisoitu, että yritykset jakoivat ennästymäiset osingot, joten kai ne jotain sitten ovat kasvaneet. Ja aiheestakin pohdittiin, että kannattaisiko niitä mahdollisesti käytellä vaihteen vuoksi vaikkapa niihin investointeihin, mutta ilmiesestikään si sitten ole kannattanut -moneen vuoteen.

Tämä voi olla yritysten hankalan aseman ilmentymä: koska investointeja ei nähdä kannattavina, voitot jaetaan omistajille osinkoina. Yritysten vika? Yritykset, aivan kuten kuluttajatkin, toimivat kannustimien mukaan. Jos yrityksen johto ei näe investoinneissa järkeä (=riskit investoinneille liian suuret suhteessa saavutettaviin voittoihin ja yrityksen talousaseman vaarantumiseen), ei investointeja tehdä. Jos investointi olisi esimerkiksi 10 miljoonaa seuraavan neljän vuoden ajalta ja kassaan on vuodessa kertynyt kolme miljoonaa, niin investointiin lähteminen edellyttää uskoa siihen, että myös tulevina vuosina voittoja kertyy niin, että investointi voidaan kuolettaa (ja saada sille sitten myöhemmin tuottoja). Jos talousnäkymät ovat yrityksen arvion mukaan epävarmat, riskiarviossa investointi voisi jopa kaataa yrityksen. Tässä voi sitten pohtia, ovatko yritykset tahallaan ilkeitä, kun jakavat osinkoja, eivätkä investoi, vai onko syy enemmänkin siinä, että osaavat laskea. Yritysten tehtävänä ei ole luoda työpaikkoja tai kasvattaa kansantaloutta. Yritysten tehtävänä on tehdä voittoa omistajilleen. Valtion tehtävänä on luoda yrityksille kannustimia, joilla yritykset voittoa tavoitellessaan tuottavat siinä sivussa työtä ja kasvattavat kansantaloutta.

 

[mike owen]

Kyllä, enemmän pitäisi puhua suomalaisten ennätysmäisestä palkkatasosta. Sitten myös siitä, että miten siitä huolimatta suurella osalla työssäkäyvistä ei ole varaa mihinkään muuhun kuin perustoimeentuloon.

Siinäpä sitä olisi jutun juurta.

Juuri näin. Usein unohdetaan se mitä sillä palkalla pystytään ostamaan ja millaiset ovat elinkustannukset Suomessa. Toinen asia on se miten hyviä yhteiskunnan tarjoamat palvelut ovat suomalaisille kuten esimerkiksi koulutus, kirjasto ja sote- ja terveysalan palvelutuotanto.

 

[Tadu]

Kyllä, enemmän pitäisi puhua suomalaisten ennätysmäisestä palkkatasosta. Sitten myös siitä, että miten siitä huolimatta suurella osalla työssäkäyvistä ei ole varaa mihinkään muuhun kuin perustoimeentuloon.

Siinäpä sitä olisi jutun juurta.

No eihän niitä osinkotulojakaan varmaan verrata inflaatioon ja hintatasoon, niin samalla logiikalla ei sitten verrata palkkojakaan. Jos siis halutaan ottaa osingot tähän keskusteluun mukaan. Mun mielestä pääomatulot on ihan eri asia kuin ansiotulot.

 

[Jeffrey]

Kyllä, enemmän pitäisi puhua suomalaisten ennätysmäisestä palkkatasosta. Sitten myös siitä, että miten siitä huolimatta suurella osalla työssäkäyvistä ei ole varaa mihinkään muuhun kuin perustoimeentuloon.

Siinäpä sitä olisi jutun juurta.

Tämäpä se. Ei Suomessa tällä hetkellä juuri kenelläkään ole varaa sen kummoisempaan elämään kuin perus toimeentuloon. Toki sen perustoimeentulon määritelmä saattaa hivenen vaihdella. Esimerkiksi kodin postinumero tai mitä on lauantai iltana ruokapöydässä, mutta isossa kuvassa perus elämistä se tällä hetkellä on hyvin korkeille tuloluokille asti.

Suomen talouden osalta on hyvä muistaa se, että kaikki tässä samassa jamassa ollaan - ja loppuviimein ylemmät tuloluokat kuittaavat yhteiskunnan laskut eikä hurskastele itse näillä rahoilla.

 

[tommy36]

Tämä voi olla yritysten hankalan aseman ilmentymä: koska investointeja ei nähdä kannattavina, voitot jaetaan omistajille osinkoina. Yritysten vika? Yritykset, aivan kuten kuluttajatkin, toimivat kannustimien mukaan. Jos yrityksen johto ei näe investoinneissa järkeä (=riskit investoinneille liian suuret suhteessa saavutettaviin voittoihin ja yrityksen talousaseman vaarantumiseen), ei investointeja tehdä. Jos investointi olisi esimerkiksi 10 miljoonaa seuraavan neljän vuoden ajalta ja kassaan on vuodessa kertynyt kolme miljoonaa, niin investointiin lähteminen edellyttää uskoa siihen, että myös tulevina vuosina voittoja kertyy niin, että investointi voidaan kuolettaa (ja saada sille sitten myöhemmin tuottoja). Jos talousnäkymät ovat yrityksen arvion mukaan epävarmat, riskiarviossa investointi voisi jopa kaataa yrityksen. Tässä voi sitten pohtia, ovatko yritykset tahallaan ilkeitä, kun jakavat osinkoja, eivätkä investoi, vai onko syy enemmänkin siinä, että osaavat laskea. Yritysten tehtävänä ei ole luoda työpaikkoja tai kasvattaa kansantaloutta. Yritysten tehtävänä on tehdä voittoa omistajilleen. Valtion tehtävänä on luoda yrityksille kannustimia, joilla yritykset voittoa tavoitellessaan tuottavat siinä sivussa työtä ja kasvattavat kansantaloutta.

Eihän sen voitonkaan tekeminen pakollista toki ole, jos kuitenkin ajatus sielläkin on muussa kuin siinä paljon parran pärinää aiheuttavassa kasvussa.

Tokihan se, että yritykset - kuten osa toimiikin - eivät varsinaisesti voittoa tavoittelisi, tarkoittaisi pörssiyhtiöidn kohdalla toki sitä, että pörssi muuttuisi turhaksi hommaksi.

Eli, jos yritys ei aio keskittyä - nyt vallitsevan logiikan mukaisesti - siihen näivettymiseen, vaan kasvuun, niin se kaiketi vaatisi tekemään sillä rahoituksella enemmän sitä kasvua tavoittelevaa investointia, joka edelleen pitäisi varmaankin tehdä sillä tuotetulla lisäarvolla, eli niillä voitoilla.

Ehkäpä siellä on juurikin sen kasvun pullonkaula, että sittenkin ne kasvavat voitot ovat tärkeämpiä, josta taas syntyy lähinnä kierre sellaiselle rahanbkertymiselle, joka ei taloutta juurikaan edistä, koska se raha ei juurikaan liiku missään, mikä toisi mitään lisää siihen kiertoon.

Eli ehkä täällä sittenkin vaan ollaan liian arkoja ottamaan niitä riskejä, jonka seurauksena tyydytään, sitten hitaasti näivettää, ja lopuksi syytetään vasureita onnettomasta elämästä, sekä yhteiskunnasta joka ei tarjoa yhtään mitään, ja onkin ihan paska.

Mutta jep, kai näitä voidaan tarkastella montaa eri näkökulmaa tarkastellen, ja jokaiselle toki valikoituu se omaan maailmankuvaan parhaiten sopiva vaihtoehto.

 

[tommy36]

Juuri näin. Usein unohdetaan se mitä sillä palkalla pystytään ostamaan ja millaiset ovat elinkustannukset Suomessa. Toinen asia on se miten hyviä yhteiskunnan tarjoamat palvelut ovat suomalaisille kuten esimerkiksi koulutus, kirjasto ja sote- ja terveysalan palvelutuotanto.

Noistahan osaa hyvin nostettiin esiin siinä YLE vertailussa Suomi vs. puoli banaanivaltio Yhdysvallat, joka sai kyllä vakuuttumaan siitä, että ei kiitos yhtään enempää Yhdysvaltalaisuutta Suomeen.

 

[tommy36]

Tämäpä se. Ei Suomessa tällä hetkellä juuri kenelläkään ole varaa sen kummoisempaan elämään kuin perus toimeentuloon. Toki sen perustoimeentulon määritelmä saattaa hivenen vaihdella. Esimerkiksi kodin postinumero tai mitä on lauantai iltana ruokapöydässä, mutta isossa kuvassa perus elämistä se tällä hetkellä on hyvin korkeille tuloluokille asti.

Suomen talouden osalta on hyvä muistaa se, että kaikki tässä samassa jamassa ollaan - ja loppuviimein ylemmät tuloluokat kuittaavat yhteiskunnan laskut eikä hurskastele itse näillä rahoilla.

Alemmatkin kuittaavat, kun palkkoja siellä nostetaan. Ja toisaalta jos ylhäällä vähän lasketaan, niin ei tarvitse kuitata enää niin paljon, ja tuska sielläkin helpottaa.

Uskon monen kateellisen pienituloisen ihan ilolla osallistuvan enemmän yhteiskunnan laskujen kuittaamiseen sen suuremman palkan myötävaikutuksella.

Olisi siis sellainen kuuluisa win-win tilanne, kun kaikilla tuska helpottaisi.

 

[Hermes#41]

Virtasen taloushistoriassa hyvää juttua taloudesta, kasvusta ja investoinneista:

Elintaso ei ole noussut, miksi? -vieraana Risto Murto | Virtasen taloushistoria

Elintasomme ei ole noussut 17 vuoteen. Missä on vika tai viat? Mitä pitäisi tehdä? Kauppatieteiden tohtori ja työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto on kirjoittanut kirjan Miksi Suomi pysähtyi? -suuntaviittoja uuteen talouskasvuun.

areena.yle.fi

2000-luvun nuoret ovat Suomessa sotien jälkeen ensimmäinen ikäluokka, jonka aikana elintaso ei ole parantunut. Tämä on surullista. Silloin 60-70 luvullakin ihmiset voivat luottaa siihen, että tulevaisuudessa asiat on paremmin.

Tällä hetkellä ei. Eipä siinä oikein tee mieli lapsia tehdä tai asuntoa hankkia, kun ei yksinkertaisesti ole varaa siihen.

 

[Patarouva]

Virtasen taloushistoriassa hyvää juttua taloudesta, kasvusta ja investoinneista:

Elintaso ei ole noussut, miksi? -vieraana Risto Murto | Virtasen taloushistoria

Elintasomme ei ole noussut 17 vuoteen. Missä on vika tai viat? Mitä pitäisi tehdä? Kauppatieteiden tohtori ja työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto on kirjoittanut kirjan Miksi Suomi pysähtyi? -suuntaviittoja uuteen talouskasvuun.

areena.yle.fi

2000-luvun nuoret ovat Suomessa sotien jälkeen ensimmäinen ikäluokka, jonka aikana elintaso ei ole parantunut. Tämä on surullista. Silloin 60-70 luvullakin ihmiset voivat luottaa siihen, että tulevaisuudessa asiat on paremmin.

Tällä hetkellä ei. Eipä siinä oikein tee mieli lapsia tehdä tai asuntoa hankkia, kun ei yksinkertaisesti ole varaa siihen.

Sitten joku vielä kehtaa moittia nuoria itsekeskeisyydestä ja itsekkyydestä.

Itte ootte saisivat kyllä meille vanhemmille ihmisille sanoa.

 

[Hermes#41]

Olisiko tilastoissa yksi selitys viennin ja kasvun heikkouteen?

Investoinnit - Elinkeinoelämän keskusliitto

Investoinnit ovat tuotantokapasiteetin lisäyksiä: ne mahdollistavat tuotannon kasvun tulevaisuudessa. Investoinnit ovat tärkeitä, sillä ne uudistavat taloutta ja luovat pohjaa kasvulle.

ek.fi

T&K panostukset suhteessa BKT:n on Suomessa alle 3% kun Ruotsissa 3,5%. Suomessa vielä 2009 taso oli n. 4%. Tämä vielä suhteutettuna Ruotsin suurempaan BKT:n on ero todella merkittävä.

Miten saadaan yritykset investoimaan kehittämistoimintaan?

Lisäys:
Ruotsin BKT on lähes 600Miljardia, kun Suomen vastaava n. 300 Miljardia. Eli karkeasti ruotsalaiset investoivat kehitykseen n. 20 Miljardia/vuosi ja suomalaiset vajaa 9 Miljardia.

 

[Dynamo]

Eli ehkä täällä sittenkin vaan ollaan liian arkoja ottamaan niitä riskejä, jonka seurauksena tyydytään, sitten hitaasti näivettää, ja lopuksi syytetään vasureita onnettomasta elämästä, sekä yhteiskunnasta joka ei tarjoa yhtään mitään, ja onkin ihan paska.

Mutta jep, kai näitä voidaan tarkastella montaa eri näkökulmaa tarkastellen, ja jokaiselle toki valikoituu se omaan maailmankuvaan parhaiten sopiva vaihtoehto.

Perussääntö on mennyt ja menee jatkossakin syy-seurausuhteella: Jos yrityksillä menee hyvin, valtiolla menee hyvin, ja käänteisesti: jos yrityksillä menee huonosti, valtiolla menee huonosti.* Irlanti on tästä hyvä esimerkki. Yritysverot ovat erittäin kilpailukykyiset kansainvälisesti ja koko maa on hyötynyt kansainvälisten firmojen investoinneista maahan. Oy Suomi Ab:n johto ei oikein ole hahmottanut sitä, miten globaali talous vaikuttaa valtioiden talouteen ja miten valtion tulisi kilpailla investoinneista muiden valtioiden kanssa. Tosiasioiden tunnustaminen olisi tässäkin viisauden alku. Niin kauan kuin valtiot eivät pääse sopuun (edes ETA:n sisällä) yhteisistä yritysverokannoista, kannattaa valtioiden pelata nykyisellä pelilaudalla niillä säännöillä, mitkä pelilaudalla nyt ovat. Jos pelin säännöt muuttuvat, niin sitten pelataan muuttuvilla säännöillä.

* Tämä on joillekin (vasemmistolaisille) vaikea ymmärtää. Vastaava esimerkki syy-seuraussuhteen väärin ymmärtämisestä oli Koiviston ajatus ja ajama politiikka: "vahva markka johtaa vahvaan talouteen", jossa syy-seuraussuhde oli väärinpäin. Tämä (se, että markkaa ei devalvoitu ajoissa) johti sitten laman syvenemiseen karmealla tavalla.

 

[olkikuukkeli]

Perussääntö on mennyt ja menee jatkossakin syy-seurausuhteella: Jos yrityksillä menee hyvin, valtiolla menee hyvin, ja käänteisesti: jos yrityksillä menee huonosti, valtiolla menee huonosti.* Irlanti on tästä hyvä esimerkki. Yritysverot ovat erittäin kilpailukykyiset kansainvälisesti ja koko maa on hyötynyt kansainvälisten firmojen investoinneista maahan.

Irlanti on toisaalta esimerkki verotuksen race to the bottom-kilpailusta, menestymisen malli, jota on vaikea kopioida kun se perustuu siihen, että muut eivät tee niin, kuten veroparatiiseilla yleensäkin. Onneksi minimiverosopimus tulee tätä Irlannin mallin houkuttelevuutta nakertamaan ainakin jonkin verran. Nähtäväksi jää, miten kilpailu jättiyrityksistä jatkuu. Irlannin taloustilanne on siitä mielenkiintoinen, että Yle taisi mm. kertoa, että 40% yritysverotuksesta tulee kolmelta eri yhtiöltä.

Sen sijaan Suomessa vakaata, eettistä ja kestävää kasvua voisi yrittää rakentaa kenties jollain toisella tapaa. Valitettavasti Purra puolueineen on tulppana Suomen kehitykselle ehkä yllättävän kauaskantoisinkin seurauksin.

Lukijan mielipide | Riikka Purra sotkee pakolaiset ja työperäisen maahanmuuton jatkuvasti ja tahallaan

Onkohan hallituksen toimilla mitään osuutta Suomen vähenevään vetovoimaan?

www.hs.fi

Suomen houkuttelevuus sen kuin laskee. Kokoomuksen lehmänkauppa - työmarkkinauudistukset persujen maahanmuuttopolitiikasta - on uhkapeliä, joka ei välttämättä toimi. Kun samaan aikaan kotimaista kysyntää supistetaan leikkauksilla, kasvun eväitä syödään. Ehkä välttämättömyyssyistä, ehkä ei, mutta heikolta näyttää.

 

[tommy36]

Irlanti on toisaalta esimerkki verotuksen race to the bottom-kilpailusta, menestymisen malli, jota on vaikea kopioida kun se perustuu siihen, että muut eivät tee niin, kuten veroparatiiseilla yleensäkin. Onneksi minimiverosopimus tulee tätä Irlannin mallin houkuttelevuutta nakertamaan ainakin jonkin verran. Nähtäväksi jää, miten kilpailu jättiyrityksistä jatkuu. Irlannin taloustilanne on siitä mielenkiintoinen, että Yle taisi mm. kertoa, että 40% yritysverotuksesta tulee kolmelta eri yhtiöltä.

Sen sijaan Suomessa vakaata, eettistä ja kestävää kasvua voisi yrittää rakentaa kenties jollain toisella tapaa. Valitettavasti Purra puolueineen on tulppana Suomen kehitykselle ehkä yllättävän kauaskantoisinkin seurauksin.

Lukijan mielipide | Riikka Purra sotkee pakolaiset ja työperäisen maahanmuuton jatkuvasti ja tahallaan

Onkohan hallituksen toimilla mitään osuutta Suomen vähenevään vetovoimaan?

www.hs.fi

Suomen houkuttelevuus sen kuin laskee. Kokoomuksen lehmänkauppa - työmarkkinauudistukset persujen maahanmuuttopolitiikasta - on uhkapeliä, joka ei välttämättä toimi. Kun samaan aikaan kotimaista kysyntää supistetaan leikkauksilla, kasvun eväitä syödään. Ehkä välttämättömyyssyistä, ehkä ei, mutta heikolta näyttää.

Jep. Ei taida olla ihan niin simppeli homma kuitenkaan, että "otetaan Irlannista mallia", niin sitten menee hyvin.

Kun tuota alkoi oikein tutkimaan, niin kyllä sielläkin omat ongelmansa on, ja sielläkin talous saattaa hyvin äkkiä heilahtaa.

Lisäksi voisi mainita, että toivottavasti tuokin asia vielä muutetaan, että jatkossa verot maksetaan sinne, missä voitto syntyy. Estäisi edes vähän nyt nähdyn kaltaista veroilta pakoilua, jonka Irlanti mahdollistaa.

Se mikä siis tulee Irlannille, lienee pois joltakin toiselta valtiolta.

Ja sittenkin vielä selviää, ettei se olekaan ihan noin yksinkertaista kokonaisuuden kannalta, kuin täälläkin on annettu ymmärtää. Ei ole luvut aina ihan sellaisenaan vertailukelpoisia, vaan pitää tosiaankin vähän laajemminkin hommaa tarkastella.

Mutta tässäkin vertailussa sekä tapauksessa lienee selvää, että otetaan kulloinkin mukaan vain ne mittarit, jotka tukevat omaa maailmankuvaa, niillä saa aina ne "vasurit" näyttämään vain huonoilta, ja vaikkapa Orpon ja Purran taas suorastaan neroilta.

 

[molari]

Irlanti on tästä hyvä esimerkki. Yritysverot ovat erittäin kilpailukykyiset kansainvälisesti ja koko maa on hyötynyt kansainvälisten firmojen investoinneista maahan.

Ei "Irlannin malli" mikään oikotie sankaruuteen ole tai siis on siellä omat ongelmansa, esim. asuntopula, tässä esim. juttua asiasta Huone kimppakämpästä on onnenpotku 23-vuotiaalle Irlannissa, taitaisi nousta meillä melkoinen poru vastaavasta.

 

[Dynamo]

Irlanti on toisaalta esimerkki verotuksen race to the bottom-kilpailusta, menestymisen malli, jota on vaikea kopioida kun se perustuu siihen, että muut eivät tee niin, kuten veroparatiiseilla yleensäkin.

Miksi Suomi ei voisi olla veroparatiisi?

 

[olkikuukkeli]

Miksi Suomi ei voisi olla veroparatiisi?

Jos esität kysymyksen vakavissaan, niin miten itse toteuttaisit muuttumisen veroparatiisiksi? Mitkä olisivat kilpailuvalttimme eurooppalaisia kilpailijavaltioita (Irlanti, Sveitsi ja Malta etunenässä) vastaan? Miksi emme jäljittelisi/tutkisi ennemmin realistisempien verrokkimaidemme, kuten Ruotsin ja Tanskan keinoja sen sijaan, että ottaisimme todella suuren riskin Irlanti 2:na?