Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

  • 355 924
  • 3 372

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Nyt jos jaetaan taas pelkkää niukkuutta pöydissä niin taantuma jatkuu, riitely jatkuu. Ja siinä pelissä menettää loppujenlopuksi kaikki.
Loppujen lopuksi avokätisellä palkkamallilla ei olisi Suomen nousemiselle taantumasta kuin kenties aivan minimaalisen pieni vaikutus. Toki se satanen, sataviisikymppiä enemmän pankkitilillä kuussa lisäisi kotimaista kulutuskysyntää, mistä esim. ravintolat, tapahtumajärjestäjät jne. kiittäisivät, mutta kyllä se, nouseeko tämä maa vai ei, riippuu ennen kaikkea viennin vetämisestä.

Eihän kukaan siitä pidä, jos pöydissä on tarjolla pelkkää niukkuutta, mutta minkäs teet? Tämä maa on elänyt alakulon aikaa kohta 17 vuotta ja kun rahaa ei ole jaettavaksi talouskasvun puuttuessa, niin sitä ei vain ole. Tilanne olisi toki täysin eri, mikäli Suomi pääsisi taas kunnon kasvu-uralle, esim. 2% vuotuiseen talouskasvuun ja silloin on enemmän kuin oikeudenmukaista, että kasvun hedelmistä pääsee koko kansa nauttimaan
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Täällä pitäisi varmaan keksiä jokin parempi paperi tai kartonki, niin voitaisiin myydä paperia ulkomaille muutenkin kuin hinta edellä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Muistanko oikein, että osa julkisen puolen palkkaratkaisuista on sidottu vientialojen palkkakehitykseen vielä vuosia? Jos näin ja taitaa olla näin, kovat korotukset tulevat velkaa lisäämällä julkiselle puolelle myös 2025 ja sen jälkeen.

Nyt eletään vielä palkkaharminisoinnin aikaa (mm. hyvinvointialueet), jonka vaikutus palkkoihin oli osalla luokkaa 10 prosenttia. Siihen päälle omat korotukset + vientiliittojen saamisista isompi siivu.

Vaikea sanoa paljonko lisävelkaa näihin tarvitaan 2024-2027, mutta kuntapuolen laskelmissa oli jotain siihen suuntaan, että 1 % korotus on luokkaa 250 miljoonan lisäkulu.

Kun julkisen puolen palkkojen korotusten tulisi tulla yksityisen puolen tuottamasta kasvusta, kaukana ollaan. Talous- ja tuottavuuden kasvua ei ole, joten lisämiljoonat tai jopa lisämiljardit kustannetaan velaksi.
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Täällä pitäisi varmaan keksiä jokin parempi paperi tai kartonki, niin voitaisiin myydä paperia ulkomaille muutenkin kuin hinta edellä.
Erityistä varovaisuutta vaaditaan kuitenkin. Eilen juuri Tapojärvi Oy:n johtohenkilöt puhuivat (IL) kuinka hitaasti Suomessa luvat tulevat.

”Yrittäjien mukaan kielteinen lupapäätöskin olisi parempi kuin vuosia kestävä lupaprosessi, jonka lopputuloksesta ei ole varmuutta.”
 

Knutsen

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Kings
Itse näin riistäjäporsas-yrittäjänä odotin jopa kovempia vaatimuksia ja mielestäni ihan aiheesta. Olihan tuo kevään hallituksen puuttuminen työmarkkinoihin omalla näpertelyllään vähän erikoinen performanssi. Kai ne ammattiliitot ovat juuri tätä varten olemassa. Oispa meillä yrittäjilläkin joku vastaava.

Eniten tässä harmittaa se, että homma on saatu kaikkien osalta aivan tukkoon konaiskuvassa hyvin yhdentekevillä työntekijän aseman heikennyksillä. Olisivat tehneet edes kunnolla muutoksia ja vähän ravistelleet, samat lakot olisi jokatapauksessa olleet ja tulleet.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikea sanoa paljonko lisävelkaa näihin tarvitaan 2024-2027, mutta kuntapuolen laskelmissa oli jotain siihen suuntaan, että 1 % korotus on luokkaa 250 miljoonan lisäkulu.

Kun julkisen puolen palkkojen korotusten tulisi tulla yksityisen puolen tuottamasta kasvusta, kaukana ollaan. Talous- ja tuottavuuden kasvua ei ole, joten lisämiljoonat tai jopa lisämiljardit kustannetaan velaksi.
Suorastaan helikopterirahastahan tässä alkaa kohta olla kyse ja tätä lyhytnäköistä kulutusjuhlaa tullaan maksamaan vielä pitkään. Toivottavasti 2025 ja 2026 näemme edes orastavaa talouskasvua, muuten jää Lindtmanilla "rahaa on"-fläppitaulu Säätytalon sijaan kotiin / puoluetoimistolle.
 

Tombe76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Täällä pitäisi varmaan keksiä jokin parempi paperi tai kartonki, niin voitaisiin myydä paperia ulkomaille muutenkin kuin hinta edellä.

Kyllähän sitä kehitelläänkin ja myydään. Tosin pienemmissä mittakaavoissa kun ei ole bulkkikama kyseessä. Eikä myöskään painetta lakkoilla. Ainakaan meillä kun nimet on paperissa (paikallinen sopiminen).

Huomenna taas jatkuu paperin maailmalle toimittaminen. Vapaiden jälkeen.
 

Boogey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Voittamisen kulttuuri
Loppujen lopuksi avokätisellä palkkamallilla ei olisi Suomen nousemiselle taantumasta kuin kenties aivan minimaalisen pieni vaikutus. Toki se satanen, sataviisikymppiä enemmän pankkitilillä kuussa lisäisi kotimaista kulutuskysyntää, mistä esim. ravintolat, tapahtumajärjestäjät jne. kiittäisivät, mutta kyllä se, nouseeko tämä maa vai ei, riippuu ennen kaikkea viennin vetämisestä.

Toisaalta kun käännetään asia toisinpäin niin eipä näytä olleen sillä palkkamaltillakaan toivottua vaikutusta. Kustannuskilpailukyky on parantunut verrokkimaihin viimeisen kymmenen vuoden aikajaksolla mutta tuntuu enemmän olevan muista asioista kiinni. Tässä varmaan tullaan siihen suomen viennin yksipuolisuuteen joka on helposti maailmanmarkkinoiden heilutettavissa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Toisaalta kun käännetään asia toisinpäin niin eipä näytä olleen sillä palkkamaltillakaan toivottua vaikutusta. Kustannuskilpailukyky on parantunut verrokkimaihin viimeisen kymmenen vuoden aikajaksolla mutta tuntuu enemmän olevan muista asioista kiinni. Tässä varmaan tullaan siihen suomen viennin yksipuolisuuteen joka on helposti maailmanmarkkinoiden heilutettavissa.
Näinhän se on. Lisäksi Suomen ulkomaankauppa nojautui vielä vuoden 2014 jälkeenkin aivan liian paljon Venäjän varaan, mikä läheisestä sijainnista huolimatta oli ja on aina ollut lyhytnäköinen ratkaisu. Nokia-huuma vuosituhannen vaiheen molemmin puolin lisäksi kaiketi vei riittävän mielenkiinnon vientimme monipuolistamiselta, vaikka sitten Ruotsista oppia ottaen.

Synkkien asioiden kierre ja lumipalloefekti on ollut todellisuutta kohta kaksi vuosikymmentä. Ns. vanhat hyvät ajat ovat edelleen kaiketi sen verran elävässä muistissa n. nelikymppisillä ja sitä vanhemmilla kansalaisilla, etenkin kun 1990-luvun alun lamavuodet olivat loppujen lopuksi varsin lyhyt aikakausi, joten tiedä sitten, että onko "rahaa on"-mentaliteetti edelleen vallitseva, vaikka rakenteita on pitkälti velkarahalla pidetty pystyssä jo pitkään.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Suorastaan helikopterirahastahan tässä alkaa kohta olla kyse ja tätä lyhytnäköistä kulutusjuhlaa tullaan maksamaan vielä pitkään. Toivottavasti 2025 ja 2026 näemme edes orastavaa talouskasvua, muuten jää Lindtmanilla "rahaa on"-fläppitaulu Säätytalon sijaan kotiin / puoluetoimistolle.
Tuossa pitää muistaa, ettei pidemmällä tarkasteluvälillä julkisen palkat ole nousseet yksityistä enemmän edes tuon palkkaohjelman jälkeen, eli sinänsä mitään ylimääräistä ohi yksityisen tuottavuuden kasvun ei ole. Tai siis voi toki olla, että yksityisellä on menty yli ja julkisella sitten perässä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Suorastaan helikopterirahastahan tässä alkaa kohta olla kyse ja tätä lyhytnäköistä kulutusjuhlaa tullaan maksamaan vielä pitkään. Toivottavasti 2025 ja 2026 näemme edes orastavaa talouskasvua, muuten jää Lindtmanilla "rahaa on"-fläppitaulu Säätytalon sijaan kotiin / puoluetoimistolle.

Kyllä julkisen sektorin hyvinvointialueet vievät palkkakehitystä myös jatkossa kun verrataan yleiseen ansiotasoindeksiin. Yksityinen ei pysy mitenkään perässä. Edes vientialat kun osassa julkisen puolen sopimusta ne ylitetään sopimuspohjaisesti. Palkankorotukset jopa 7 prosenttia – Tässä on totuus sote-menoista

Kuinka järkevää on rahoittaa julkisen puolen palkkoja velaksi? No, ei se ole järkevää. Jos olisi, ei kun 250 prosentin korotukset ja Suomen tuottavuus sekä ostovoima nousuun. Fiksummat ymmärtävät hyvin, että nykyinen julkisen puolen palkkakehitys tietyin osin on tuhoisaa. Vaikka eivät sitä myönnä.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Kyllä julkisen sektorin hyvinvointialueet vievät palkkakehitystä myös jatkossa kun verrataan yleiseen ansiotasoindeksiin. Yksityinen ei pysy mitenkään perässä. Edes vientialat kun osassa julkisen puolen sopimusta ne ylitetään sopimuspohjaisesti. Palkankorotukset jopa 7 prosenttia – Tässä on totuus sote-menoista

Kuinka järkevää on rahoittaa julkisen puolen palkkoja velaksi? No, ei se ole järkevää. Jos olisi, ei kun 250 prosentin korotukset ja Suomen tuottavuus sekä ostovoima nousuun. Fiksummat ymmärtävät hyvin, että nykyinen julkisen puolen palkkakehitys tietyin osin on tuhoisaa. Vaikka eivät sitä myönnä.
Ei tämä pidä paikkaansa kuitenkaan pitkällä välillä, tuo palkkaohjelma käytännössä vain kuroo aiempaa heikompaa kehitystä hieman umpeen/kiinni. Toki yksittäisillä aloilla tulee noita reiluja korotuksia, mutta johtuu siitä, että palkkaohjelman "lisärahat" jaetaan paikallisesti(ei siis tasaisesti kaikille prossa enemmän x 5 vuotta) työvoimapula/palkkakuoppa aloille. Toki nimenomaan SOTE- puolella on ainekset katastrofiin myös palkkojen osalta, mutta muuta julkista sektoria tuo ei juuri koske. Julkisen sisälläkin tämä aiheuttaa erimielisyyksiä, kun SOTE- puoli on kroonisissa ongelmissa, ja sinne panostetaan jatkuvasti muiden alojen ohi. Toisaalta esimerkiksi lääkärien kilpahuudanta johtanut tilanteeseen, jossa suuri määrä vähiä veroeuroja käytetään kovapalkkaisten lääkärien isoihin palkankorotuksiin.

Harmonisoinnin typeryydestä ja kalleudesta olen samaa mieltä. Tasavertainen palkkataso on tietenkin tavoiteltava asia, mutta tason määrittäminen sinne huippuun on ihan hulluutta, varsinkin kun edellä mainitusta kilpailusta johtuen ne parhaat palkat voi olla täysin kohtuuttomia. Johonkin keskimääräiseen ja aitoon ansiotasoon tuo olisi pitänyt sitoa.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Kuinka järkevää on rahoittaa julkisen puolen palkkoja velaksi? No, ei se ole järkevää. Jos olisi, ei kun 250 prosentin korotukset ja Suomen tuottavuus sekä ostovoima nousuun. Fiksummat ymmärtävät hyvin, että nykyinen julkisen puolen palkkakehitys tietyin osin on tuhoisaa. Vaikka eivät sitä myönnä.
Juurikin näin on asianlaita (koko teksti). Tilanne on todella huolestuttava kaikkien kannalta. Nyt olisi vältettävä liiallista velanottoa.

Tilanne Euroopassa on todella surkea tällä hetkellä (sota, taloudellinen tilanne, vanheneva väestö ja muut ongelmat) aiheuttavat hankaluuksia vähän jokapuolella Euroopassa. Nyt on otettava lusikka kauniiseen käteen ja on mietittävä kuinka selviämme mahdollisimman vähin vaurion tästä eteenpäin.
 

Dynamo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Täällä pitäisi varmaan keksiä jokin parempi paperi tai kartonki, niin voitaisiin myydä paperia ulkomaille muutenkin kuin hinta edellä.
Paperista en tiedä, mutta kartonki vie niin paljon tilaa, että kartonkitehtaan sijainnin pitäisi olla maksimissaan 200 km sisällä käyttäjistä (en tarkoita kuluttajia, vaan firmoja, jotka käyttävät kartonkia pakkauksiin). Muutoin kuljetuskustannukset nousevat liian suuriksi. En tunne metsä-/paperialaa, mutta tämä lienee (osa)syy sille, miksi Suomesta viedään paljon sellua, siis tuotetta, jonka jalostusaste on varsin pieni.
 

Boogey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Voittamisen kulttuuri
Näinhän se on. Lisäksi Suomen ulkomaankauppa nojautui vielä vuoden 2014 jälkeenkin aivan liian paljon Venäjän varaan, mikä läheisestä sijainnista huolimatta oli ja on aina ollut lyhytnäköinen ratkaisu. Nokia-huuma vuosituhannen vaiheen molemmin puolin lisäksi kaiketi vei riittävän mielenkiinnon vientimme monipuolistamiselta, vaikka sitten Ruotsista oppia ottaen.

Täältä viedään laitteita/tavaraa/paperiliitännäisiä mutta paljon vähemmän palveluita. Ehkä se tuottavuudenkin junnaus lopulta linkittyy siihen että suomessa palveluiden tuotteistus ja myynti ulospäin on yksinkertaisesti heikolla tolalla verrokkimaihin verrattuna.

Uskon ainakin itse että osittain on kyse siitä että suomessa ollaan liian orjallisesti sidottu itsemme tehokkuusajatteluun. Tämä nostaa päätään aina taloudellisesti heikomman jakson aikana. Ja kun nyt tämä jakso on ollut poikkeuksellisen pitkä siitä on tullut itseään kurjistava sykli.

Eli "tarkan markan tilanteessa" rahoitusta saa huomattavasti helpommin ne hankkeet jotka parantaa tehokkuutta. Tehokkuushankkeet on myös ennustettavia. Excelmiehet myhäilee. Ja sama asia saadaan myytyä velkapelkoiseen leuka-rintaan kansaan liian helposti. Sitten kun nämä tehostamishankkeet on tehty ruetaan miettimään seuraavia tehostamistoimia.

Miltä se raha sitten jää saamatta? Niiltä hankkeilta joiden odotusarvo on epävarma mutta lopputuloksena voi olla uudenlaista tekemistä. Joista sitten ihan terävin kärki jopa markkinoita murtavaa.

On paljon turvallisempaa pitää yllä nykytilaa kun ottaa riski ja kokeilla uutta. Jaetaan osinkoja omistajille ja pidetään näennäisesti kaikki tyytyväisinä. Tämä osaltaan sitten linkittyy siihen että riskinottoa pitäisi tukea ja kannustaa (mm. konkurssitilanteet) ja toisaalla riskejä sitten vähentää (mm. työntekijöiden palkkaaminen). Tämä tosin on sitten ihan oma aiheensa.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Paperista en tiedä, mutta kartonki vie niin paljon tilaa, että kartonkitehtaan sijainnin pitäisi olla maksimissaan 200 km sisällä käyttäjistä (en tarkoita kuluttajia, vaan firmoja, jotka käyttävät kartonkia pakkauksiin). Muutoin kuljetuskustannukset nousevat liian suuriksi. En tunne metsä-/paperialaa, mutta tämä lienee (osa)syy sille, miksi Suomesta viedään paljon sellua, siis tuotetta, jonka jalostusaste on varsin pieni.
Hieman epäilen tuota, sillä:
Metsäteollisuuden tuotannosta vientiin menee tuoteryhmästä riippuen 60–97 prosenttia. Korkein vienti-intensiteetti on kartongilla. Kartongin tuotannosta 97 prosenttia meni vientiin vuonna 2023.

 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Juurikin näin on asianlaita (koko teksti). Tilanne on todella huolestuttava kaikkien kannalta. Nyt olisi vältettävä liiallista velanottoa.

Tilanne Euroopassa on todella surkea tällä hetkellä (sota, taloudellinen tilanne, vanheneva väestö ja muut ongelmat) aiheuttavat hankaluuksia vähän jokapuolella Euroopassa. Nyt on otettava lusikka kauniiseen käteen ja on mietittävä kuinka selviämme mahdollisimman vähin vaurion tästä eteenpäin.

Totta. Isot haasteet on edessä seuraavina vuosina.

Ja @Jymäkkä , kysehän ei ollut siitä, pitääkö trendi paikkansa sanotaan 30 vuoden aikana tai onko joku ammatti ns. aliarvostettu.

Nyt korotuksia maksetaan velaksi, kuten ennenkin. Ero on siinä, että osin korotukset ovat nyt jopa kovempia kuin vientialalla samaan aikaan kun Suomen, Saksan ja Euroopankin taloudessa on erittäin kovia haasteita. Nostin esille sen, onko meillä malttia mennä yli tästä tilanteesta. Ei vaan ole jättikorotusten aika.

Valtiolla säännöllistä työtä tekevien keskimääräinen palkka oli noin 4 300 euroa vuonna 2022. Samaan aikaan kokopäiväisen työntekijän keskimääräinen kuukausipalkka oli Tilastokeskuksen mukaan noin 3 700 euroa. Tuosta voi päätellä, että ei valtiolla keskimäärin aivan pienellä palkalla työtä tehdä kun ero on noinkin suuri suomalaisten keskipalkkaan.

 

Boogey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Voittamisen kulttuuri
Valtiolla säännöllistä työtä tekevien keskimääräinen palkka oli noin 4 300 euroa vuonna 2022. Samaan aikaan kokopäiväisen työntekijän keskimääräinen kuukausipalkka oli Tilastokeskuksen mukaan noin 3 700 euroa. Tuosta voi päätellä, että ei valtiolla keskimäärin aivan pienellä palkalla työtä tehdä kun ero on noinkin suuri suomalaisten keskipalkkaan.

Riippuen ammattiryhmistä erot voi olla isoja. Valtio on jossain määrin poikkeus, ainakin siinä miten palkkakehitys nousee iän myötä. Siinä mielessä realistisemman kuvan ehkä kuitenkin saa että verrataan niputettuja tilastoja julkisen ja yksityisen välillä.

Tai vaikka sitten yksityistä, kuntasektoria ja valtiota erikseen kuten tässä. Vanha julkaisu mutta pitänee jossain määrin edelleen kutinsa: Tilastokeskus - Ansiotaso kehittyy työnantajan ja iän mukaan
 

MENTALSPORT

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport
Totta. Isot haasteet on edessä seuraavina vuosina.

Ja @Jymäkkä , kysehän ei ollut siitä, pitääkö trendi paikkansa sanotaan 30 vuoden aikana tai onko joku ammatti ns. aliarvostettu.

Nyt korotuksia maksetaan velaksi, kuten ennenkin. Ero on siinä, että osin korotukset ovat nyt jopa kovempia kuin vientialalla samaan aikaan kun Suomen, Saksan ja Euroopankin taloudessa on erittäin kovia haasteita. Nostin esille sen, onko meillä malttia mennä yli tästä tilanteesta. Ei vaan ole jättikorotusten aika.

Valtiolla säännöllistä työtä tekevien keskimääräinen palkka oli noin 4 300 euroa vuonna 2022. Samaan aikaan kokopäiväisen työntekijän keskimääräinen kuukausipalkka oli Tilastokeskuksen mukaan noin 3 700 euroa. Tuosta voi päätellä, että ei valtiolla keskimäärin aivan pienellä palkalla työtä tehdä kun ero on noinkin suuri suomalaisten keskipalkkaan.

Tää on aika harhaanjohtava listaus koska kyseessä on nimenomaan suoraan valtion alla olevat työntekijät. Ei esimerkiksi kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijät
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Tässähän hoitajien palkkauksen väitettiin olevan liian matala, ja sen johdosta sovittiin, että palkat nousevat yli yleisen tason. Jokainen laskukykyinen kyllä tiesi mitä se tarkoittaa Sote menoille. Palkkaharmonisaatio yksin maksaa miljardeja. Mutta näin kai haluttiin.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Totta. Isot haasteet on edessä seuraavina vuosina.

Ja @Jymäkkä , kysehän ei ollut siitä, pitääkö trendi paikkansa sanotaan 30 vuoden aikana tai onko joku ammatti ns. aliarvostettu.

Nyt korotuksia maksetaan velaksi, kuten ennenkin. Ero on siinä, että osin korotukset ovat nyt jopa kovempia kuin vientialalla samaan aikaan kun Suomen, Saksan ja Euroopankin taloudessa on erittäin kovia haasteita. Nostin esille sen, onko meillä malttia mennä yli tästä tilanteesta. Ei vaan ole jättikorotusten aika.

Valtiolla säännöllistä työtä tekevien keskimääräinen palkka oli noin 4 300 euroa vuonna 2022. Samaan aikaan kokopäiväisen työntekijän keskimääräinen kuukausipalkka oli Tilastokeskuksen mukaan noin 3 700 euroa. Tuosta voi päätellä, että ei valtiolla keskimäärin aivan pienellä palkalla työtä tehdä kun ero on noinkin suuri suomalaisten keskipalkkaan.

Ei toki ollut pelkästään tuosta kyse, mutta pointtini lähinnä se, että ei julkisen ongelmat viime kädessä johdu holtittomasta palkkojen noususta, vaan väestön ikääntyminen siellä on taustalla lähes kaikessa.

Valtion palkat ovat kieltämättä hyvät, mutta tähän rakenteellisiakin syitä, paljon asiantuntijatyötä suorittavan portaan vaikuttaessa enemmän kuntapuolella. Kuntapuoli oli aiemmin selvästi merkittävämpi, noin 85% julkisesta, nyt SOTE taidetaan laskea valtiolle(?) mikä tietysti muuttaa tilannetta.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ei toki ollut pelkästään tuosta kyse, mutta pointtini lähinnä se, että ei julkisen ongelmat viime kädessä johdu holtittomasta palkkojen noususta, vaan väestön ikääntyminen siellä on taustalla lähes kaikessa.

Ehdottomasti näin, samaa mieltä. Siitä olemme sitten täysin eri mieltä näköjään, tuleeko julkiselle puolelle antaa edelleen jättikorotuksia.

Valtion palkat ovat kieltämättä hyvät, mutta tähän rakenteellisiakin syitä, paljon asiantuntijatyötä suorittavan portaan vaikuttaessa enemmän kuntapuolella. Kuntapuoli oli aiemmin selvästi merkittävämpi, noin 85% julkisesta, nyt SOTE taidetaan laskea valtiolle(?) mikä tietysti muuttaa tilannetta.

Tämäkin totta. Mulla on ihan lähipiirissäkin useita yksityiseltä puolelta julkiselle siirtyneitä johtajia, asiantuntijoita, lääkäreitä ja vastaavia. He ymmärtävät hyvin sen, mihin kehitys johtaa. Isot irtisanomiset ja lakkauttamiset on edessä. Monet heistä tekevät nyt sekä julkisella että yksityisellä puolella työtä.

Kannatan palkankorotuksia. Mutta siihen en oppimani ja kokemusperäisen tiedon perusteella usko, että valtio maksaa kitisemättä uudet isot korotukset ja ottaa lisää velkaa. Ei maksa vaan laittaa homman jäihin ja vaatii leikkauksia. Ja kuten usein, leikkaukset tehdään sieltä mistä kenties ei tulisi niitä tehdä. Valvova ja johtava taso jatkaa lähes entisellään.

Ollaan aika vaarallisessa tilanteessa ja ay-liike on yksi syyllinen. En sano, että Orpot ovat syyttömiä, mutta tässä pelataan nyt liian isoilla panoksilla. Voidaan hävitä se peli.
 

Satunnainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Eihän kukaan siitä pidä, jos pöydissä on tarjolla pelkkää niukkuutta, mutta minkäs teet? Tämä maa on elänyt alakulon aikaa kohta 17 vuotta ja kun rahaa ei ole jaettavaksi talouskasvun puuttuessa, niin sitä ei vain ole.
Jännä juttu, että tuo jaettavan rahan puute näkyy paljon vähemmän osinkojen kasvussa kuin palkoissa. No, ehkä se on sellaista parempaa niukkuutta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös