Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[Dynamo]

Jos esität kysymyksen vakavissaan, niin miten itse toteuttaisit muuttumisen veroparatiisiksi? Mitkä olisivat kilpailuvalttimme eurooppalaisia kilpailijavaltioita (Irlanti, Sveitsi ja Malta etunenässä) vastaan? Miksi emme jäljittelisi/tutkisi ennemmin realistisempien verrokkimaidemme, kuten Ruotsin ja Tanskan keinoja sen sijaan, että ottaisimme todella suuren riskin Irlanti 2:na?

Jännä ajatuskuvio. Jos Suomi laskisi verojaan Irlannin, Sveotsin ja Maltan tasolle, kilpailisimme niitä vastaan. Miten joukosta unohtui jäljempänä mainitut Ruotsi ja Tanska?

 

[Boogey]

Jännä ajatuskuvio. Jos Suomi laskisi verojaan Irlannin, Sveotsin ja Maltan tasolle, kilpailisimme niitä vastaan. Miten joukosta unohtui jäljempänä mainitut Ruotsi ja Tanska?

Jännä ajatuskuvio on myös se että veroparatiisimallia kopioimalla se toimisi kopioiville maille yhtälailla.

 

[olkikuukkeli]

Jännä ajatuskuvio. Jos Suomi laskisi verojaan Irlannin, Sveotsin ja Maltan tasolle, kilpailisimme niitä vastaan. Miten joukosta unohtui jäljempänä mainitut Ruotsi ja Tanska?

Toki kilpailisimme, mutta emme enää niiden kanssa samoilla reunaehdoilla, mitä hyvinvointivaltiojärjestelmään tulee. Olettaisin, etteivät ne yritä samaa, joten veroparatiisi-Suomen kanssa kilpailisivat ennen kaikkea mainitsemani valtiot. Kilpalemme siis yrityksistä, jotka haluavat keinoja kaihtamatta maksaa mahdollisimman vähän veroa (isoista vapaamatkustajista siis). Mitä tekisimme paremmin kuin jo mainitsemani maat?

 

[Cobol]

Yhteisöveroa kannattaa lähestyä myös ulkomaisen ja kotimaisen investoijan näkökulmasta. Jos pitkä raja Venäjän kanssa on näinä aikoina positiivinen asia, investointeja satelee Suomeen. Edellyttäen, että muu vetovoimatekijät ovat kunnossa.

Tiedämme vastauksen. Osa investoijista ei pidä NATO-jäsenyydestämme huolimatta Suomea investoijalle turvallisena maana kun Venäjä ja Kiina sekä muutama muu maa on laittamassa sopimiseen ja järjestykseen pohjautuvaa karttaa uusiksi. Tähän vielä Trumpin valinta USA:n presidentiksi.

Minusta tässä tilanteessa kannattaisi lähteä kilpailemaan matalammalla yhteisöveroasteella. Varsinkin kun Suomessa se on hyvin usein todellinen veroaste. Ei laskenallinen, josta vähennetään 1-5 prosenttiyksikköä eri tilanteissa.

 

[olkikuukkeli]

Minusta tässä tilanteessa kannattaisi lähteä kilpailemaan matalammalla yhteisöveroasteella. Varsinkin kun Suomessa se on hyvin usein todellinen veroaste. Ei laskenallinen, josta vähennetään 1-5 prosenttiyksikköä eri tilanteissa.

Ei tuo välttämättä huono idea ole, mutta maltillisesti kannattaa yrittää, ottaen huomioon kuinka paljon yhteisövero tuottaa nykyisellä verotusasteella. Jos sen laskeminen ei maksa itseään takaisin, syvennämme kestävyysvajetta entisestään. Kestävyysvajeen pohjalla on kuitenkin paljon akuutimpiakin ongelmia. Toisaalta kun niitä emme kykene korjaamaan, niin sama se jotain on yrittää. Kasvun rakentamisen tielle ehdottomasti itsekin tähtäisin jatkuvan kurjistamisen sijaan.

 

[Cobol]

Ei tuo välttämättä huono idea ole, mutta maltillisesti kannattaa yrittää, ottaen huomioon kuinka paljon yhteisövero tuottaa nykyisellä verotusasteella. Jos sen laskeminen ei maksa itseään takaisin, syvennämme kestävyysvajetta entisestään. Kestävyysvajeen pohjalla on kuitenkin paljon akuutimpiakin ongelmia. Toisaalta kun niitä emme kykene korjaamaan, niin sama se jotain on yrittää. Kasvun rakentamisen tielle ehdottomasti itsekin tähtäisin jatkuvan kurjistamisen sijaan.

Totta, järkeä tulee käyttää myös niin, että tehdään kunnollinen selvitys vaikutuksesta. Itse pelkään, että Venäjän sotatoimet ja uhkailu vievät Suomea ulkomaisten sijoittajien silmissä riskitasolta ylempään luokkaan. Vaikka tätä ei missään julistettaisi. Tällöin investoija voisi edellyttää julkista tukea aiempaa suurempaa määrää. Mihin puolestaan ei ole rahoja.

Kasvu syntyy investoinneista. Tällainen tulos on pelottava. Tilastokeskus

 

[Ann Arbor]

Yhteisöveroa kannattaa lähestyä myös ulkomaisen ja kotimaisen investoijan näkökulmasta. Jos pitkä raja Venäjän kanssa on näinä aikoina positiivinen asia, investointeja satelee Suomeen. Edellyttäen, että muu vetovoimatekijät ovat kunnossa.

Tiedämme vastauksen. Osa investoijista ei pidä NATO-jäsenyydestämme huolimatta Suomea investoijalle turvallisena maana kun Venäjä ja Kiina sekä muutama muu maa on laittamassa sopimiseen ja järjestykseen pohjautuvaa karttaa uusiksi. Tähän vielä Trumpin valinta USA:n presidentiksi.

Minusta tässä tilanteessa kannattaisi lähteä kilpailemaan matalammalla yhteisöveroasteella. Varsinkin kun Suomessa se on hyvin usein todellinen veroaste. Ei laskenallinen, josta vähennetään 1-5 prosenttiyksikköä eri tilanteissa.

Helposti tulee kieltämättä unohdettua, että muissa Pohjoismaissakin eletään miltei herran kukkarossa, mitä tulee Venäjän aiheuttamaan uhkaan. Vääjäämättä se näkyy investoinneissakin, vaikkei sitä ääneen sanottaisikaan.

Tätä realiteettia ei toki fatalisesti tule vain pää painuksissa märehtiä, vaan kilpailukykymme lisäämiseen tulee paneutua sitäkin suuremmalla tarmolla.

 

[Cobol]

Helposti tulee kieltämättä unohdettua, että muissa Pohjoismaissakin eletään miltei herran kukkarossa, mitä tulee Venäjän aiheuttamaan uhkaan. Vääjäämättä se näkyy investoinneissakin, vaikkei sitä ääneen sanottaisikaan.

Tätä realiteettia ei toki fatalisesti tule vain pää painuksissa märehtiä, vaan kilpailukykymme lisäämiseen tulee paneutua sitäkin suuremmalla tarmolla.

Eniten se näkyy Itä-Suomen investoinneissa. Tilanne on sellainen, että EU:lta on lähes pakko saada investointiapuja, koska nykymenolla alue hieman liioitellen kuihtuu pystyyn. Tiedän, että Orpo on puhunut Itä-Suomen "erityistalousalueesta" komission johdolle. Mutta suurempia tuloksia odotetaan. Ei vain Suomen vaan myös EU:n ja NATO:nkin kannalta Itä-Suomi tulee pitää asuttuna ja kunnossa. Ei missään nimessä syrjäytyneenä rajaseutuna, jossa lähinnä ääriryhmät kukoistavat.

 

[Ann Arbor]

Eniten se näkyy Itä-Suomen investoinneissa. Tilanne on sellainen, että EU:lta on lähes pakko saada investointiapuja, koska nykymenolla alue hieman liioitellen kuihtuu pystyyn. Tiedän, että Orpo on puhunut Itä-Suomen "erityistalousalueesta" komission johdolle. Mutta suurempia tuloksia odotetaan. Ei vain Suomen vaan myös EU:n ja NATO:nkin kannalta Itä-Suomi tulee pitää asuttuna ja kunnossa. Ei missään nimessä syrjäytyneenä rajaseutuna, jossa lähinnä ääriryhmät kukoistavat.

Juuri näin. Toivottavasti Naton fyysinen preesens Mikkelissä myös toisi mukanaan synergiaa.

 

[Mediakuutio]

Helposti tulee kieltämättä unohdettua, että muissa Pohjoismaissakin eletään miltei herran kukkarossa, mitä tulee Venäjän aiheuttamaan uhkaan. Vääjäämättä se näkyy investoinneissakin, vaikkei sitä ääneen sanottaisikaan.

Tätä realiteettia ei toki fatalisesti tule vain pää painuksissa märehtiä, vaan kilpailukykymme lisäämiseen tulee paneutua sitäkin suuremmalla tarmolla.

Eniten se näkyy Itä-Suomen investoinneissa. Tilanne on sellainen, että EU:lta on lähes pakko saada investointiapuja, koska nykymenolla alue hieman liioitellen kuihtuu pystyyn. Tiedän, että Orpo on puhunut Itä-Suomen "erityistalousalueesta" komission johdolle. Mutta suurempia tuloksia odotetaan. Ei vain Suomen vaan myös EU:n ja NATO:nkin kannalta Itä-Suomi tulee pitää asuttuna ja kunnossa. Ei missään nimessä syrjäytyneenä rajaseutuna, jossa lähinnä ääriryhmät kukoistavat.

Sinänsä hiukan hämmentää tässä se, että eivätkö yritykset luota sitten tässä Natoon. Käytännössähän jos joudutaan laajemmin Venäjä vs Nato mittelöön niin taitaa olla aikalailla sama onko se tehdas Kuopiossa vai Llanfairpwllgwyngyllgogerychwyrndrobwllllantysiliogogogochin kylässä Briteissa. Ytimet siinä lopulta lentää eikä tehtaat ja businekset enää pyöri.

 

[Cobol]

Sinänsä hiukan hämmentää tässä se, että eivätkö yritykset luota sitten tässä Natoon. Käytännössähän jos joudutaan laajemmin Venäjä vs Nato mittelöön niin taitaa olla aikalailla sama onko se tehdas Kuopiossa vai Llanfairpwllgwyngyllgogerychwyrndrobwllllantysiliogogogochin kylässä Briteissa. Ytimet siinä lopulta lentää eikä tehtaat ja businekset enää pyöri.

Kaipa yritykset luottavat NATO:n voimaan, mutta sijoittajat kavahtavat keskustelua Suomesta NATO:n rajamaana ja Venäjän Suomeen kohdistamia uhkauksia. Suomeen liitetään mm. Wahlroosin mukaan geopoliittinen riski NATO-jäsenyydestä huolimatta. Jos ilman NATO-jäsenyyttä olisi lähtenyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan 15-25 mrd euroa Suomen pörssistä, nyt lähti jotain 5-10 mrd. Tilanne tuskin paranee Trumpin myötä. Lisäksi Helsingin pörssin heikon kehityksen syynä taitaa olla vähintään saman verran Suomen jatkuva heikko politiikka, joka ei tue talouskasvua.

Ymmärrettävää. Sodan aikana sijoittajat hakevat usein turvaa sijoituksilleen eikä Suomi sellaista tarjoa. Ruotsissa, Tanska ja Norja muista Pohjoismaista tarjoavat. Samoin Keski-Euroopan maat.

 

[Mediakuutio]

Kaipa yritykset luottavat NATO:n voimaan, mutta sijoittajat kavahtavat keskustelua Suomesta NATO:n rajamaana ja Venäjän Suomeen kohdistamia uhkauksia. Suomeen liitetään mm. Wahlroosin mukaan geopoliittinen riski NATO-jäsenyydestä huolimatta. Jos ilman NATO-jäsenyyttä olisi lähtenyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan 15-25 mrd euroa Suomen pörssistä, nyt lähti jotain 5-10 mrd. Tilanne tuskin paranee Trumpin myötä. Lisäksi Helsingin pörssin heikon kehityksen syynä taitaa olla vähintään saman verran Suomen jatkuva heikko politiikka, joka ei tue talouskasvua.

Ymmärrettävää. Sodan aikana sijoittajat hakevat usein turvaa sijoituksilleen eikä Suomi sellaista tarjoa. Ruotsissa, Tanska ja Norja muista Pohjoismaista tarjoavat. Samoin Keski-Euroopan maat.

Toki sinänsä ymmärrettävää mutta eivät nämä suuret viisaat tässä milläänlailla rationaalisia sinänsä ole. Kuten sanottua, jos esimerkiksi Suomeen hyökätään edes jollain tasolla on siinä sinänsä kolme vaihtoehtoa:
1. Nato reagoi ja sota laajenee Naton sekä Venäjän välille. Vastapuoli luovuttaa heti alkuunsa eikä sen suurempaa vahinkoa käy. Markkinat kuitenkin reagoivat väliaikaisesti vahvasti joka puolella.
2. Nato reagoi ja sota laajenee Naton sekä Venäjän välille kunnon mittelöksi. Ohjukset lentävät pitkin poikin Eurooppaa sekä Pohjois-Amerikkaa. Jossain vaiheessa laajenee mahdollisesti ydinsodaksi. Aivan se ja sama missä yritys, tehdas, mikä tahansa sijaitsee.
3. Nato ei reagoi ja Nato kaatuu. Alkaa välittömästi sellainen protektionismin ja varautumisen kierre ettei paremmasta väliä. Maailman markkinat menevät aivan sekaisin, Eurooppa on aivan solmussa eikä mitään liittolaisuuksia enää ole (= kukaan ei luota enää keneenkään). Maat siirtyvät sotatalouteen. Sota laajenee 100% varmuudella myös muualle Eurooppaan ja riski ydinsodalle erittäin suuri. Jälleen kerran aikalailla sama missä se yritys tai tehdas sijaitsee.

 

[Hermes#41]

Sinänsä hiukan hämmentää tässä se, että eivätkö yritykset luota sitten tässä Natoon. Käytännössähän jos joudutaan laajemmin Venäjä vs Nato mittelöön niin taitaa olla aikalailla sama onko se tehdas Kuopiossa vai Llanfairpwllgwyngyllgogerychwyrndrobwllllantysiliogogogochin kylässä Briteissa. Ytimet siinä lopulta lentää eikä tehtaat ja businekset enää pyöri.

Luulen, että sijoittavat katsovat ihan oletettua tuottoa. Jos miettii mahdollisuuksia, niin ei ihan ensimmäisenä tule listalla Itä-Suomi vastaan. Jos Suomi ylipäätään investointikohteena kiinnostaa.

Jotenkin pitäisi löytää sijoittajia, jotka olisivat jostain muusta kuin pelkästä puhtaasta tuotosta kiinnostuneita ja haluaisivat investoida Suomeen. (Vielä) suhteellisen puhdas luonto, turvallisuus, hyvinvointiyhteiskunta jne.

Kovilla arvoilla ei kyllä tulla ikinä pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa.

 

[Mediakuutio]

Luulen, että sijoittavat katsovat ihan oletettua tuottoa. Jos miettii mahdollisuuksia, niin ei ihan ensimmäisenä tule listalla Itä-Suomi vastaan. Jos Suomi ylipäätään investointikohteena kiinnostaa.

Jotenkin pitäisi löytää sijoittajia, jotka olisivat jostain muusta kuin pelkästä puhtaasta tuotosta kiinnostuneita ja haluaisivat investoida Suomeen. (Vielä) suhteellisen puhdas luonto, turvallisuus, hyvinvointiyhteiskunta jne.

Kovilla arvoilla ei kyllä tulla ikinä pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa.

Joo totta kai katsovat. Minun pointti siis se, että rationaalisesti ajateltuna mitään erityistä sotilaallista maariskiä ei enää pitäisi Nato-jäsenyyden jälkeen olla.

 

[Ann Arbor]

Joo totta kai katsovat. Minun pointti siis se, että rationaalisesti ajateltuna mitään erityistä sotilaallista maariskiä ei enää pitäisi Nato-jäsenyyden jälkeen olla.

Kai se yli 1300 kilometriä Venäjän vastaista rajaa kuitenkin merkitsee jotain, pystyttääkö vaikka datakeskus tai muu vastaava fasiliteetti sadan, vai tuhannen kilometrin päähän Venäjästä.

 

[Cobol]

Toki sinänsä ymmärrettävää mutta eivät nämä suuret viisaat tässä milläänlailla rationaalisia sinänsä ole. Kuten sanottua, jos esimerkiksi Suomeen hyökätään edes jollain tasolla on siinä sinänsä kolme vaihtoehtoa:

Totta. Sijoittajat tuskin pohtivat Venäjän hyökkäystä Suomeen. Kyse on pikemminkin pienestä jonkinlaisesta poliittisesta riskipreemiosta Suomen osalta. Ja kuten totesin, vähintään samaa luokkaa on epäluottamus Suomen talouteen. Jos suomalaisetkaan sijoittajat eivät luota siihen, että talouskasvu lähtisi vihdoin 15-20 vuoden jälkeen kunnolla nousuun, tuskin muutkaan luottavat.

 

[Mediakuutio]

Kai se yli 1300 kilometriä Venäjän vastaista rajaa kuitenkin merkitsee jotain, pystyttääkö vaikka datakeskus tai muu vastaava fasiliteetti sadan, vai tuhannen kilometrin päähän Venäjästä.

Eikös niitä datakeskuksia Suomeen ole aika paljon tulossakin. Ja en kyllä keksi mitä sen rajan pitäisi Nato-jäsenyyden jälkeen merkitä?

 

[Tadu]

Eikös niitä datakeskuksia Suomeen ole aika paljon tulossakin. Ja en kyllä keksi mitä sen rajan pitäisi Nato-jäsenyyden jälkeen merkitä?

Oletko koskaan kuullut ensimmäisestä ja toisesta maailmansodasta? Monen mielestä se kolmaskin on mahdollinen. Valitettavasti Suomi sattuu olemaan lähellä sotilaallista suurvaltaa, jonka valtaan voi päästä sotahullu psykopaatti.

 

[Mediakuutio]

Oletko koskaan kuullut ensimmäisestä ja toisesta maailmansodasta? Monen mielestä se kolmaskin on mahdollinen. Valitettavasti Suomi sattuu olemaan lähellä sotilaallista suurvaltaa, jonka valtaan voi päästä sotahullu psykopaatti.

Olen joskus tainnut termit kuulla. Edelleen jos siihen pisteeseen mennään, että kolmas maailmansota tulee niin se on aivan se ja sama missä se yksittäinen tehdas seisoo.

 

[Tadu]

Olen joskus tainnut termit kuulla. Edelleen jos siihen pisteeseen mennään, että kolmas maailmansota tulee niin se on aivan se ja sama missä se yksittäinen tehdas seisoo.

No ei välttämättä, mutta se on sinun mielipiteesi. Nyt on väliä sillä mitä pääoma ajattelee, ja jos pääoma ajattelee noin kuten minä, niin eihän se tänne tule.

Kyllähän Ukrainan sotakin on näyttänyt, että sotiminen on edelleen aika perinteistä. Eniten osumaa siellä ottavat lähellä rintamalinjaa olevat kohteet.

Tuon lisäksi näkisin, että Suomi on alttiimpi Venäjän hybridi-vaikuttamiselle, eli esimerkiksi sabotööri-isku energiantuotantoon, kuin nyt vaikka britit. Tämäkin toki vain omaa arveluani. Samanlaisia ajatuksia saattaa olla niillä sijoittajillakin. Vaikka ne olisivat sinun mielestäsi vääriä, niin todennäköisesti se miljardööri menee hänen ajatuksiensa mukaan.

Ilman Natoa tilanne toki olisi varmasti vielä paskempi.

 

[Ann Arbor]

Eikös niitä datakeskuksia Suomeen ole aika paljon tulossakin. Ja en kyllä keksi mitä sen rajan pitäisi Nato-jäsenyyden jälkeen merkitä?

Sinänsähän Suomella olettaisi olevan monia etuja juuri datakeskusten kaltaisten fasiliteettien houkuttelemiselle. Edullista tonttimaata on yllin kyllin, kuten tätä nykyä myös sähköä. Yhteiskuntamme on myös vakaa ja turvallinen. Työvoimakustannukset toki ovat korkeat esim. Baltian maihin nähden, mikä nostaa rakennus- ja operointikustannuksia.

Tiedä sitten, miten oleellisesti maariskimme on kolmen vuoden takaisesta kohonnut.

 

[Tadu]

Sinänsähän Suomella olettaisi olevan monia etuja juuri datakeskusten kaltaisten fasiliteettien houkuttelemiselle. Edullista tonttimaata on yllin kyllin, kuten tätä nykyä myös sähköä. Yhteiskuntamme on myös vakaa ja turvallinen. Työvoimakustannukset toki ovat korkeat esim. Baltian maihin nähden, mikä nostaa rakennus- ja operointikustannuksia.

Tiedä sitten, miten oleellisesti maariskimme on kolmen vuoden takaisesta kohonnut.

Suomella on sähköä tuulisina päivinä, mutta tuulettomina päivinähän tänne tuodaan Pohjois-Ruotsista sähköä. Eli siinä on aika hyvä kilpailija.

 

[tommy36]

Luulen, että sijoittavat katsovat ihan oletettua tuottoa. Jos miettii mahdollisuuksia, niin ei ihan ensimmäisenä tule listalla Itä-Suomi vastaan. Jos Suomi ylipäätään investointikohteena kiinnostaa.

Jotenkin pitäisi löytää sijoittajia, jotka olisivat jostain muusta kuin pelkästä puhtaasta tuotosta kiinnostuneita ja haluaisivat investoida Suomeen. (Vielä) suhteellisen puhdas luonto, turvallisuus, hyvinvointiyhteiskunta jne.

Kovilla arvoilla ei kyllä tulla ikinä pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa.

Niin, pitäisi osata myydä se kaikki, mikä on hyvin ja loppu viimeksi arvokkainta, eikä kaikkea sitä mikä on muka päin persettä.

On asioita kuitenkin, joista kannattaa jo vähän maksaakin, vaikkapa sitten pienempinä voittoina, jos sen hyvän saa sillä ylläpidettyä.

Ahneutta ei nyt vaan saa väänettyä pelkäksi hyveeksi, jos sen hintaa nyt taas maailmassa katsellaan.

 

[Normandia]

Vihreä siirtymä pelastaa paljon, eikun.. Toki varmasti uutinen jo täällä ollut.

Ruotsissa lähdettiin kymmenisen vuotta sitten valtavalla vauhdilla investoimaan vihreään siirtymään. Suomessa seurattiin kateudesta vihreänä, miten sekä valtionyritykset että startupit käynnistelivät miljardihankkeita.

Nyt Ruotsin vihreä teollisuus on krapulassa, ja se panee miettimään monien Suomeen kaavailtujen hankkeiden kohtaloa.

Alan suurin tähti Ruotsissa on ollut akkuyhtiö Northvolt, joka keräsi nopeassa tahdissa miljardirahoituksen akkutehtaiden rakentamiselle. Sijoittajia ei haitannut, ettei yhtiöllä ollut teollista taustaa.
Northvoltissa on sittemmin huomattu, ettei akkujen tekeminen ollut ihan helppoa. Tärkeän komponentin eli katodimateriaalin tuotannosta yhtiö on luopunut kokonaan ja varsinaisen akkutuotannon ylösajo on muutenkin kestänyt paljon luvattua kauemmin.

Nyt yhtiö on kassakriisissä. Maanantaina se ilmoitti irtisanovansa 1 600 työntekijää ja investointihankkeet Ruotsissa on jäädytetty.

Nollakorot kuitenkin puhalsivat vihreään teollisuuteen kuplan, mistä Northvoltin vaikeudet ovat oire.

Suomessa teollisuuden veteraanit hymähtelivät epäuskoisina tammikuussa 2023, kun norjalainen tulokas Blastr Green Steel julisti rakentavansa vihreän teräksen tehtaan Inkooseen.

Tuotannon piti käynnistyä vuonna 2026. Aikataulu oli ilmiselvästi täysin epärealistinen.

Elektrolyysillä tuotettuun vetyyn perustuvat vähäpäästöiset polttoaineet ja materiaalit ovat myös selvästi kalliimpia kuin vanhat fossiilipohjaiset.

HS-analyysi | Ruotsissa koitti vihreiden investointien krapula

Ruotsin esimerkki näyttää, että vihreissä investoinneissa ei välttämättä ole järkevää olla ensimmäinen. Vihreän siirtymän aikataulu on ottanut aikalisän, mutta tarve ei ole hävinnyt mihinkään, kirjoittaa HS:n taloustoimittaja Anni Lassila.

www.hs.fi

 

[tommy36]

Joo totta kai katsovat. Minun pointti siis se, että rationaalisesti ajateltuna mitään erityistä sotilaallista maariskiä ei enää pitäisi Nato-jäsenyyden jälkeen olla.

Niin, sen NATOnhan piti olla tae, että Venäjä on tulevaisuudessa vain iso kuoppa vailla elämää - jota voi sitten lentsikasta ihmetellä matkallaan Aasiaan - jos se joutuu Naton kanssa voimia mittelemään.
Mitenhän sitten lienee. Alkaa olemaan fiilis, että onko siitä loppu viimeksi yhtään mihinkään.