Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[Ann Arbor]

Hyvä avaus, mutta ei toimi Suomessa. Heti kun jotain aletaan perustelemaan faktoilla ja tilastoilla, niin keskiverto äänestäjällä menee silmät kieroon ja vasemmisto vastaa: "mutta tämähän lisäisi tuloeroja, siispä on kategorisesti huono asia"

Suomessahan jopa sanalla "rikastuminen" on ikävä klangi ja itsellänikin tavoitteena on nimenomaan "vaurastuminen", mikä kuulostaa jo paljon hyväksyttävämmältä. Me toden totta olemme valmiita maksamaan sen satasen, ettei naapuri saa viittä kymppiä.

Vaikka alimpien tulodesiilien hyvinvointi ja tulotason kasvu on yhtä lailla myös yhteiskunnan ylimpien kerrosten etu, tuloerojen kasvun liki absoluuttinen vastustaminen ei ole minulle koskaan avautunut. Jos vaikka yhtä paljon tienaava kaverini saa satasen palkankorotuksen, siinä missä minä "vain" viiden kympin, tuloeromme kasvavat, mutten näe tätä ongelmana. Vasemmiston laidalla saatetaan jopa nähdä.

 

[Ann Arbor]

Kuten aiemmin totesin, ero mm. Ruotsiin on se, että Ruotsissa tuetaan henkilön, perheen, suvun ja yritysten vaurastumista eikä verotuksella leikata ahneesti pääomia ja tuloja. Verotus (marginaalivero, ansiotulovero, perintövero, autovero jne) on yksi syy, miksi Ruotsissa vaurastutaan ja Suomessa ei. Osalla näistä on myös negatiivinen vaikutus työhaluun varsinkin, jos tuet antavat nettona lähes saman tai enemmän.

Mielenkiintoista sinänsä nähdä, tuleeko suhtautuminen perintöverotukseen meidän suomalaisten keskuudessa tulevaisuudessa muuttumaan kriittisemmäksi, kun suurten perintöjen määrä tulee oletettavimmin kasvamaan merkittävästi.

Kuka saa perintöä ja kuinka paljon? Tilastot paljastavat summan, jonka yli vain puolet pääsee

Yli 100 000 suomalaista saa perintöä joka vuosi. Keitä he ovat?

www.is.fi

Tavallisesti perintö tuo mieleen suuret rahasummat. Oikeassa elämässä perinnönsaajien perintöosuuksien keskiarvo oli noin 39 700 euroa ja mediaani noin 13 700 euroa.

Pienistä summista puhutaan edelleen, mikä ei sinänsä ole yllätys, sillä ns. vanhaa rahaa Suomesta löytyy niukasti. Nyt keskuudestamme poistuvilta 1930, 1940 ja 1950-luvuilla syntyneiltä yhä useammalta löytyy kuitenkin velattomia kesämökkejä, omakotitaloja tontteineen, asunto-osakkeita jne. ja vanhempiensa kuoleman seurauksena yhä useampi ruuhkavuosiaan tai keski-ikäänsä elävä tulee saamaan arvokkaan potin. Vuonna 2023 perintöverokertymä kasvoi Suomessa peräti 40%, joten merkittävää murroksen aikakautta elämme.

Poliittinen vasemmisto toki näkee helposti perinnön eriarvoistavana asiana, mitä se toki on. Periaatteessa hyvin samanlaista elämää viettävä Matti voi saada yli 100 000:n euron arvoisen perinnön, siinä missä kaverinsa Martti vain 10 000:n. Itse suhtaudun perintöveroon lähtökohtaisesti kuitenkin kriittisesti, eikä sitä ainakaan ole mielestäni syytä kiristää, vaikka on sitäkin esitetty.

Kolumni | Sadan prosentin perintövero tasaisi pelimerkit

Ansiotta saatu omaisuus antaa ansiotonta etumatkaa. Siksi perintöä kelpaa verottaa.

www.hs.fi

 

[Tuamas]

Ainakin Onnisen kohdalla analyysisi menee ohi. Onninen ei edes ollut se potentiaalisen perinnön kohde vaan se oli Onnisen omistaja Onvest. Näin ollen Onnisesta tehty analyysi on jo alusta alkaen virheellinen.

Toki tuo oli raakasti yksinkertaistettu versio tapahtuneesta ja Onvestin tilinpäätöksiä olen aikanaan useamman lukenut kun tämä keissi oli vahvemmin pinnalla.

Menee myös tuo sukupolvenvaihdos rahastus teoriana pieleen. Onvestin jakautumisessa oli kyse sisarusten kesken omistusten jakamisesta heidän omiin yhtiöihinsä, ei jälkipolville. Toki jälkipolvet olivat mukana heidän äitiensä yrityksissä. Tässä yhteydessä Onninen pullahti ulos Keskolle. Myynti oli järkevä kun katsoo mihin yritykset halusivat keskittyä. Tukkukauppa oli parempi myydä tukkukauppiaalle kuin pitää kiinteistösijoittajalla. Normaalia yrityksen evoluutiota.

Eihän siinä puhuttu mitään sukupolvenvaihdoksesta rahastuksena, vaan siinä että nykyinen sukupolvi halusi Harvian tapaan realisoida kertynyttä varallisuutta (ja jakaa omistus perheittäin), jonka hankkimiseen seuraavalla sukupolvella ei ollut varaa ja/tai halua, eikä kykyä/halua jatkaa toiminnan kehittämistä.

Perintöveron kannalta Onvest oli toki erityisen kinkkinen. Sen tase koostui tuolloin 2014 pääasiassa kiinteistöstä ja teräs/teollisuus omistuksista. Juuri siis sellaisista toimialoista joihin perintövero puree erityisen kovaa koska tasearvot ovat hurjia ja pääoman tuotto matala. Perintövero olisi heille ollut 20% koko tasearvosta. Onvestin jälkeläisen oman pääoman tuotto on hyvänä vuonna ollut muutaman prosentin joka on tällaiselle toimialalle varsin tyypillistä. Eli heillä olisi mennyt helposti 10 hyvän vuoden tuotto yksinään veroihin.

Hyvä, että tässä nostettiin Onvest esiin, koska se on juuri sellainen yhtiö joka olisi kärsinyt ihan kohtuuttomasti perintöverosta ja jonka kaltaisia yrityksiä me Suomeen tarvitsisimme jottei meidän kaikki kiinteistöt valuisi kiinalaisten eläkerahastojen omistukseen ja jotta joku investoisi maamme perusteollisuuteen.

Perintövero olisi ollut tuo, jos siihen ei olisi voitu soveltaa sukupolvenvaihdoshuojennusta. Toivanen itse haki KHO:lta 2006 ratkaisun, jolla myös sijoitustoimintaa harjoittaneet yhtiöt kuuluivat SKP-huojennuksen piiriin.

En heti keksi miksei tähän olisi voitu soveltaa SKP-arvostusta (pääsääntönä 40% listaamattoman yrityksen osakkeen vertailuarvosta ja 28% julkisesti noteeratuissa osakkeissa), mukaan lukien 10 vuoden koroton maksuaika.

Tällöin verorasitus olisi ollut enintään 8 % vertailuarvosta (eli käytännössä substanssiarvosta, koska tuottoarvo oli sen verran vähäinen vs. substanssiarvo), jonka olisi vielä päässyt jakamaan korottomasti 10 vuodelle.

 

[Jeffrey]

Tällöin verorasitus olisi ollut enintään 8 % vertailuarvosta (eli käytännössä substanssiarvosta, koska tuottoarvo oli sen verran vähäinen vs. substanssiarvo), jonka olisi vielä päässyt jakamaan korottomasti 10 vuodelle.

Matalan pääoman tuoton liiketoiminnassa se on oikeastaan yksi ja sama onko vero 8 vai 20, se on liiketoiminnan kannalta täysin turha riski otettavaksi. Jos se pääoman tuotto on hyvänä vuonna sen 1-2 prosenttia niin myös 8 prosentin perintöverolla joutuisit tekemään töitä ilmaiseksi 4-8 vuotta yritystoiminnan kaiken tuoton mennessä perintöveron maksamiseen - tämä siis parhaassa tapauksessa, riskit olisivat valtavia. Mielestäni aika kohtuuton vaatimus oli sitten työntekijä tai omistaja - eikä tällaisen vaatimuksen esittäminen istu omaan oikeustajuun. Tähän kun vielä huomioi, että perinteinen sukupolvenvaihdos tehtäneen kenties 20-40 vuoden välein - olisi yritys perintöverovelka kierteessä huomattavan suuren osuuden omasta elinkaarestaan.

 

[Alfred E Neuman]

Eikö tuohon yrityksen sukupolvenvaihdokseen nyt ole mitään muuta keinoa, kuin odottaa, että perintövero tulee ajankohtaiseksi? Luulisi, että tuota sukupolven vaihdosprosessia voisi aloitella vähän aikaisemminkin. Tiedossa kuitenkin on, että jossain vaiheessa se vastaan tulee joka tapauksessa. Kuolema kun osuu aika isolla prosentilla kaikkien meidän kohdalle.

 

[Petri1981]

Suomessahan jopa sanalla "rikastuminen" on ikävä klangi ja itsellänikin tavoitteena on nimenomaan "vaurastuminen", mikä kuulostaa jo paljon hyväksyttävämmältä. Me toden totta olemme valmiita maksamaan sen satasen, ettei naapuri saa viittä kymppiä.

Vaikka alimpien tulodesiilien hyvinvointi ja tulotason kasvu on yhtä lailla myös yhteiskunnan ylimpien kerrosten etu, tuloerojen kasvun liki absoluuttinen vastustaminen ei ole minulle koskaan avautunut. Jos vaikka yhtä paljon tienaava kaverini saa satasen palkankorotuksen, siinä missä minä "vain" viiden kympin, tuloeromme kasvavat, mutten näe tätä ongelmana. Vasemmiston laidalla saatetaan jopa nähdä.

Puhut asiaa. Suomessahan isossa osassa poliittista kenttää ”rikkautta” pidetään automaattisesti yhteiskunnan epäonnistumisena. Se on meidän mentaliteetissamme niin vahvasti, että jos joku on rikas, niin se on automattisesti muilta pois. Sanoisin, että Suomen ongelmista vähäisin on kuitenkin se, että täällä olisi liikaa rikkaita. Päin vastoin, Suomessa on liian vähän rikkaita. Suuri valtaosa ”self-made” multimiljonääreistä kun rikastuu oman yritystoiminnan ansiosta. Ja se, että maahan ylipäänsä syntyy tälläisiä yrityksiä, on vain positiivinen asia koko maalle. Siitä syntyy lisäarvoa, työtä ja verotuloja yhteiskunnalle. On hyvin valitettavaa, jos tämä nähdään negatiivisena asiana tälläisten yritysten omistajien rikastumisen ja siten kasvavien tuloerojen myötä.

 

[Tadu]

Eikö tuohon yrityksen sukupolvenvaihdokseen nyt ole mitään muuta keinoa, kuin odottaa, että perintövero tulee ajankohtaiseksi? Luulisi, että tuota sukupolven vaihdosprosessia voisi aloitella vähän aikaisemminkin. Tiedossa kuitenkin on, että jossain vaiheessa se vastaan tulee joka tapauksessa. Kuolema kun osuu aika isolla prosentilla kaikkien meidän kohdalle.

Suomessa lahjavero ja perintövero on saman suuruinen, juuri tuosta syystä.

 

[Jeffrey]

Hyvä avaus, mutta ei toimi Suomessa. Heti kun jotain aletaan perustelemaan faktoilla ja tilastoilla, niin keskiverto äänestäjällä menee silmät kieroon ja vasemmisto vastaa: "mutta tämähän lisäisi tuloeroja, siispä on kategorisesti huono asia"

Näinpä. Tästä tekee entisestään ikävämmän skenaarion se, että näiden rikkaimpien veronkevennyksen ja sitä seuraavan työpaikkojen lisääntymisen jälkeen verohelpotuksia olisi tarkoitus suunnata ainakin lähes kaikille tuloluokille ylhäältä alaspäin. Eli kun talous saataisi vetämään, siitä hyötyisi lopulta kaikki ihan konkreettisesti.

 

[Jeffrey]

Eikö tuohon yrityksen sukupolvenvaihdokseen nyt ole mitään muuta keinoa, kuin odottaa, että perintövero tulee ajankohtaiseksi? Luulisi, että tuota sukupolven vaihdosprosessia voisi aloitella vähän aikaisemminkin. Tiedossa kuitenkin on, että jossain vaiheessa se vastaan tulee joka tapauksessa. Kuolema kun osuu aika isolla prosentilla kaikkien meidän kohdalle.

Periaatteessa minä voisin yritystä perustaessaan kirjata osan vaarattomasta yrityksestä lasteni nimiin. Tämä lienee se paras, mutta toki jos yritys on perustettu joskus 1800 luvulla niin niitä lapsia ei enää ole ja tulevia ei ole voinut kirjata. Lisäksi tulisi kysymys siitäkin, tuleeko omista lapsista sellaisia joille haluaisi oman yrityksensä jättää ja tuleeko omasta yrityksestä sellainen jonka haluaa jättää jälkipolvilleen. Viimeinen juttu sitten tietysti onko yrityksessä edes mitään perittävää.

Se realistinen muu keino onkin sitten se muutto esimerkiksi Portugaliin. Tätähän täällä surkutellaan kun haluttaisiin, että Suomessa veroeurojen määrä kasvaisi ja meillä kaikilla olisi parempi olla.

 

[Cobol]

Todettakoon että muutto Portugaliin ei verosyistä enää ole yhtä kannattavaa.

 

[Tuamas]

Matalan pääoman tuoton liiketoiminnassa se on oikeastaan yksi ja sama onko vero 8 vai 20, se on liiketoiminnan kannalta täysin turha riski otettavaksi. Jos se pääoman tuotto on hyvänä vuonna sen 1-2 prosenttia niin myös 8 prosentin perintöverolla joutuisit tekemään töitä ilmaiseksi 4-8 vuotta yritystoiminnan kaiken tuoton mennessä perintöveron maksamiseen - tämä siis parhaassa tapauksessa, riskit olisivat valtavia. Mielestäni aika kohtuuton vaatimus oli sitten työntekijä tai omistaja - eikä tällaisen vaatimuksen esittäminen istu omaan oikeustajuun. Tähän kun vielä huomioi, että perinteinen sukupolvenvaihdos tehtäneen kenties 20-40 vuoden välein - olisi yritys perintöverovelka kierteessä huomattavan suuren osuuden omasta elinkaarestaan.

Jos nyt otetaan kaksi eri firmaa ja ajankohtaa, kun ne ovat keskustelussa olleet limittäin ja katsotaan kuinka synkältä se todellisuus tosiasiassa näyttää.

Onvest konserni 31.12.2014

Perintövero tuossa kohtaa olisi ollut 8 % substanssiarvosta, eli omasta pääomasta.

Oman pääoman tuotto-% konsernissa oli tuolloin keskimäärin kolmelta edelliseltä tilikaudelta 5 %.

Eli käyttämällä metodiasi perintöveron maksamiseen olisi noilla luvuilla mennyt pyöreästi kahden tilikauden tulos 20-40 vuoden välein (joskin kuten aina vanhoissa osakeyhtiöissä, substanssiarvo on useimmiten merkittävästi alle käyvän arvon, kuten Onvestissakin tuolloin).

Eli tässä tapauksessa 389m€ omaisuusmassan (toki todellisuudessa omaisuuden arvo oli tuossa kohtaa merkittävästi suurempi kuin vertailuarvo, kun vaihto-omaisuusosakkeisiin sisältyi 33m€ realisoitumaton arvonnousu ja Onnisen liiketoiminnan tasearvo oli pyöreästi 200m€ alle todellisen arvon) siirron verorasite olisi tuolloin ollut enintään pyöreästi 30m€.

Taas jos katsotaan Conficapin lukuja per 31.12.2023, niin huomataan, että toki oman pääoman tuotto vaikuttaa päällisin puolin melko heikolta (lähinnä koska Are ei ole koskaan ollut kauhean hyvää bisnestä ja 2022 myivät tappiolla osakkeita), niin taas taseessa on 59m€ realisoitumatonta arvonnousua vaihto-omaisuusosakkeissa.

Tässä tapauksessa perijät (jos sukupolvenvaihdosta ei olisi jo aloitettu) maksaisivat enintään 21m€ perintöveroa, jota vastaan siirtyisi 326m€ omaisuus.

Nähdäkseni ei kovin dramaattinen summa, kun osinkoa on kuitenkin jaettu 4-6m€/vuosi viimeisiltä parilta tilikaudelta. Varsinkin koska, toisin kuin tavallisilla perijöillä, SKP-huojennuksen soveltuessa perintöveron 10 vuoden maksuaika on koroton.

Käytännössähän perintövero on sukupolvenvaihdostilanteessa pyöreästi 2 tilikauden inan kevennetyn (85% veronalaisen) veron osingon määrä (ja tuo on maksimi, yleensä verorasitus on 1-5% yrityksen vertailuarvosta ja vahvemmin kevennetyn osingon määrä suhteellisesti isompi, jolloin perintövero vastaa 0,5-1,5 vuoden kevennetyn veron osingon määrää).

 

[Jeffrey]

Jos nyt otetaan kaksi eri firmaa ja ajankohtaa, kun ne ovat keskustelussa olleet limittäin ja katsotaan kuinka synkältä se todellisuus tosiasiassa näyttää.

Onvest konserni 31.12.2014

Perintövero tuossa kohtaa olisi ollut 8 % substanssiarvosta, eli omasta pääomasta.

Sukupolvenvaihtohuojennukselle on olemassa tiettyjä ehtoja. Yksi on se, että perijä jatkaa yritystä tietyn ajan. Nyt jo meillä on tosiaan tiedossa, että Onninen oli myynnissä. Tuolta osalta huojennusta ei siis ollut saatavissa. Onnisen osuus koko konsernista oli 60 %, joten vaikutus veroon huomattava. Myös jakautuminen ja yrityksen jakaminen eri omistajille olisi saattanut laukaista kaikki mahdollisuudet huojennukseen. Jos otetaan huomioon pelkkä Onninen, olisi tämä huomioiden perintövero jo vähintään 10 %. Pidän mahdollisena myös sitä, että omistaja on selvittänyt asian meitä huomattavasti etevimmillä juristeilla ja hänen ilmoittamansa 20 % pitää paikkansa.

Oman pääoman tuotto-% konsernissa oli tuolloin keskimäärin kolmelta edelliseltä tilikaudelta 5 %.

Oman pääoman tuottoprosentti tilikausilta 2013-2009:

8,0 %​

5,3 %​

-2,3 %​

-6,0 %​

-0,1 %​

Keskiarvo juurikin 1 %. Tämä toki laskennallisesti suuntaa antava. Kuitenkin viiden vuoden keskiarvo on huomattavasti jo yliajan parempi kuin haettu 3 vuotta.

Eli käyttämällä metodiasi perintöveron maksamiseen olisi noilla luvuilla mennyt pyöreästi kahden tilikauden tulos 20-40 vuoden välein (joskin kuten aina vanhoissa osakeyhtiöissä, substanssiarvo on useimmiten merkittävästi alle käyvän arvon, kuten Onvestissakin tuolloin).

Prosentin oman pääoman tuotolla pitänyt maksaa 10 % perintöveroa. Eli kymmenen vuotta mennyt maksaa perintövero ja tämä 20-40 vuoden välein. Lisäksi olisi pitänyt maksaa muun perinnön huomattavat verot ilman, että liiketoiminnasta saa mitään tuloja.

Eli tässä tapauksessa 389m€ omaisuusmassan (toki todellisuudessa omaisuuden arvo oli tuossa kohtaa merkittävästi suurempi kuin vertailuarvo, kun vaihto-omaisuusosakkeisiin sisältyi 33m€ realisoitumaton arvonnousu ja Onnisen liiketoiminnan tasearvo oli pyöreästi 200m€ alle todellisen arvon) siirron verorasite olisi tuolloin ollut enintään pyöreästi 30m€.

Nämä toki sillä oletuksella, että Onvestin papereista löytyvillä tasearvoilla olisi menty. Todellisuudessa jokainen yritys olisi arvostettu erikseen ja pesän omaisuus olisi voinut olla rahallisesti hyvin eri. Esimerkiksi Kesko arvosti ostaessaan Onnisen taseen loppusummaksi 550 miljoonaa. Joka tapauksessa Onvestin taseessa on osakkeiden arvo. Perintö olisi mennyt kaikkien yrityksien omistuksien mukaan eli esimerkiksi Onnisen kassassa oleva raha olisi vaikuttanut perintöön. Perintövero ottaa huomioon kaikki tulovirrat.

Sikäli mikäli pesänjakaja olisi arvostanut Onnisen samaan 550 miljoonaan ja tästä perintövero mennyt täytenä maksuun sillä he eivät jatkaneet yritystä kuten huojennuksen ehtona on - vero pelkän Onnisen kohdalta olisi ollut 104 miljoonaa. Huomioitavaa, että Onnisen kanssa Onvest teki liiketulosta viidessä vuodessa (2009-2013) yhteensä noin 40 miljoonaa. Tästä yhteisöverot pois niin lukema on 32 miljoonaa. Tästä osinkoverot pois niin ollaankin jo maksimissaan 25 miljoonassa. Viidessä vuodessa 25 miljoonaa tarkoittaa sitä, että tuo 100 miljoonaa olisi saatu kasaan 20 vuodessa. Käytännössä tämä olisi pakottanut myymään yrityksen ja todennäköisesti ulkomaille.

Taas jos katsotaan Conficapin lukuja per 31.12.2023, niin huomataan, että toki oman pääoman tuotto vaikuttaa päällisin puolin melko heikolta (lähinnä koska Are ei ole koskaan ollut kauhean hyvää bisnestä ja 2022 myivät tappiolla osakkeita), niin taas taseessa on 59m€ realisoitumatonta arvonnousua vaihto-omaisuusosakkeissa.

Ei siellä Aressa hirveästi ole omaa pääomaa kiinni. Kiinteistöomaisuudesta tuo heikko oman pääoman tuotto tulee ja se on kiinteistöbisnekselle ihan tavanomaista. Kaupallisissa kiinteistöissä puhutaan hyvästä vuokratuotosta kun tuotto on siellä 5% omaisuuden arvosta. Tästä sitten lasketaan kaikki kulut, palkat, korot, vuokraamattomat toimitilat, remontit, kunnostukset, kiinteistöverot yms. Toki vieraan pääoman vipu omalta osaltaan parantaa tätä.

Tässä tapauksessa perijät (jos sukupolvenvaihdosta ei olisi jo aloitettu) maksaisivat enintään 21m€ perintöveroa, jota vastaan siirtyisi 326m€ omaisuus.

Tässä tapauksessa veroja olisi maksettu ainakin tuo 37 miljoonaa - hyvin mahdollisesti enemmän riippuen yritysten varallisuustilanteesta ja lopullisesta perintöveron prosentista. Esimerkiksi Onnisen tapaus huomioiden veroja olisi vuonut olla todella huomattava määrä enemmän.

Nähdäkseni ei kovin dramaattinen summa, kun osinkoa on kuitenkin jaettu 4-6m€/vuosi viimeisiltä parilta tilikaudelta. Varsinkin koska, toisin kuin tavallisilla perijöillä, SKP-huojennuksen soveltuessa perintöveron 10 vuoden maksuaika on koroton.

Tässä onkin erinomainen huomio! Osinkoa on kyetty maksamaan noin paljon koska he järjesteli perintöveron ja tämän ansiosta kykenivät pitämään yrityksen elinvoimaisena ja saamaan valtavat rahat myös myymällä kasvattamansa liiketoiminnan osan muualle. Näin ollen ovat kyenneet maksamaan huomattavat määrät yhteisöveroja ja osinkoveroja. Näitä veroja ei olisi maksettu lähellekään näin paljoa jos he olisivat maksaneet sen 10% tai enemmän perintöveroina. Hienoa, kun ovat kyenneet pitämään yrityksen suomalaisena ja edelleen maksaa valtavasti veroja Suomeen, sekä myös työllistää valtavan määrän ihmisiä! Muutoinkin yritys on kyennyt edellisen 10 vuoden aikaan kehittymään erinomaisesti! Joka saa kysymään olisivatko tähän pystyneet jos olisivat maksaneet sen perintöveron. Lisäksi maksanevat yhteisö- ja osinkoveroja hamaan tappiin asti sen sijaan jos ulkomaalainen kiinteistösijoitysyhtiö olisi ostanut heidän omaisuutensa.

 

[Zeta03]

Näitä sulkemisilmoituksia tai tulosvaroituksia tuntuu tulevan viikoittain. Syynä yleensä energianhinnan nousut ja ostovoiman vähentyminen, mitkä molemmat varmasti ovatkin ihan valideja syitä. Ihmetyttää vain, että jossain Tallinnassa (Latviasta tai Puolasta puhumattakaan) kaikki paikat ovat auki ja uusia kylpylöitä sekä kauppakeskuksia tehdään jatkuvasti. Kyllä energiannousut sielläkin tuntuvat. Saa nähdä saadaanko Suomessa enää ikinä sellaisia muutoksia tehtyä esim. työvoiman kustannuksiin, että täällä paikat pysyvät auki vai mennäänkö yhä syvemmälle kurimukseen ja pitää ulkomaille asti lähteä jos haluaa tietynlaisista palveluista nauttia....

Sulkeutuvatko Hoplop ja Leos Leikkimaa? Taustalla jättivelat

Kymmeniä sisäleikkipuistoja Suomessa pyörittävä Leos HopLop Oy on tehnyt kovat tappiot alkuvuodesta.

www.iltalehti.fi

 

[tommy36]

Näitä sulkemisilmoituksia tai tulosvaroituksia tuntuu tulevan viikoittain. Syynä yleensä energianhinnan nousut ja ostovoiman vähentyminen, mitkä molemmat varmasti ovatkin ihan valideja syitä. Ihmetyttää vain, että jossain Tallinnassa (Latviasta tai Puolasta puhumattakaan) kaikki paikat ovat auki ja uusia kylpylöitä sekä kauppakeskuksia tehdään jatkuvasti. Kyllä energiannousut sielläkin tuntuvat. Saa nähdä saadaanko Suomessa enää ikinä sellaisia muutoksia tehtyä esim. työvoiman kustannuksiin, että täällä paikat pysyvät auki vai mennäänkö yhä syvemmälle kurimukseen ja pitää ulkomaille asti lähteä jos haluaa tietynlaisista palveluista nauttia....

Sulkeutuvatko Hoplop ja Leos Leikkimaa? Taustalla jättivelat

Kymmeniä sisäleikkipuistoja Suomessa pyörittävä Leos HopLop Oy on tehnyt kovat tappiot alkuvuodesta.

www.iltalehti.fi

Onko siis ajatus sellainen, että pidetään auki ns. "hinnalla millä hyvänsä" mitä siis tulee palkkoihin, eikä lainkaan esim mietitä -kun ei ole pakko- että meillä yksinkertaisesti vain kaikkien tilojen hinnat ovat niin älyttömiä, että ainakin jos vuokralla joudut olemaan, niin ei vaan yksinkertaisesti katteet riitä, kun puhellaan tällaisista neliömääristä ja niihin tehtävistä investoinneista.

Mutta sittenkin ainoa vaihtoehto joka syyksi löydetään, on se veemäinen työntekijä -eikä vuokranantaja/sijoittaja- joka kehtaa palkkaakin vaatia, että voisi vaikka itsekin niissä kylpylöissä tai vaikkapa näissä erilaisissa huvipuistoissa käydä sen perheensä kanssa. Ja kun vielä persutkin perseilee, ettei maahan saada riittävästi halpatyövoimaa palvelemaan, niin sittenhän vasta huonosti meneekin.

 

[Zeta03]

Minimipalkka on hyvä juttu ja ihmisiä ei saisi orjuuttaa maksamalla huonoa palkkaa. Mutta toinen kääntöpuoli on se, että jos joku haluaa pätkätöinä esimerkiksi leikata nurmikkoa tai lakaista katuja 5e/h niin tähänkin pitäisi olla jonkunlainen mahdollisuus. 20e/h näistä hommista ei ole mahdollista ja sitten hommat jäävät tekemättä.

Ei koske näitä huvittelu- ja kylpyläjuttuja, kunhan vain erillisesti totesin mitä tulee Suomessa henkilöpalkkoihin.

 

[Hermes#41]

Näitä sulkemisilmoituksia tai tulosvaroituksia tuntuu tulevan viikoittain. Syynä yleensä energianhinnan nousut ja ostovoiman vähentyminen, mitkä molemmat varmasti ovatkin ihan valideja syitä. Ihmetyttää vain, että jossain Tallinnassa (Latviasta tai Puolasta puhumattakaan) kaikki paikat ovat auki ja uusia kylpylöitä sekä kauppakeskuksia tehdään jatkuvasti. Kyllä energiannousut sielläkin tuntuvat. Saa nähdä saadaanko Suomessa enää ikinä sellaisia muutoksia tehtyä esim. työvoiman kustannuksiin, että täällä paikat pysyvät auki vai mennäänkö yhä syvemmälle kurimukseen ja pitää ulkomaille asti lähteä jos haluaa tietynlaisista palveluista nauttia....

Sulkeutuvatko Hoplop ja Leos Leikkimaa? Taustalla jättivelat

Kymmeniä sisäleikkipuistoja Suomessa pyörittävä Leos HopLop Oy on tehnyt kovat tappiot alkuvuodesta.

www.iltalehti.fi

Kyllä tässä varmasti iso osa on myös heikentynyttä ostovoimaa. Useampi kymmenen tuhatta työtöntä lisää ja siihen päälle leikkaukset, jotka osuvat lapsiperheisiin. Kyllä hoplopit ja muut on suht kärkipäässä karsittavien joukossa. Jos ei kokonaan karsita, niin käydäänkin vaan joka toinen kuukausi kerran kuussa sijasta. Synttärit pidetään muualla tai jätetään pitämättä jne.

Tähän yhdistettynä lämmin kesä, niin mieluummin mennään jonnekin muualle kuin kohtalaisen arvokkaaseen sisäleikkipuistoon.

 

[molari]

Minimipalkka on hyvä juttu ja ihmisiä ei saisi orjuuttaa maksamalla huonoa palkkaa. Mutta toinen kääntöpuoli on se, että jos joku haluaa pätkätöinä esimerkiksi leikata nurmikkoa tai lakaista katuja 5e/h niin tähänkin pitäisi olla jonkunlainen mahdollisuus. 20e/h näistä hommista ei ole mahdollista ja sitten hommat jäävät tekemättä.

Ei koske näitä huvittelu- ja kylpyläjuttuja, kunhan vain erillisesti totesin mitä tulee Suomessa henkilöpalkkoihin.

Suomessa ei laki määrää minimipalkkaa, toki sitten monella alalla on yleissitova TES.

 

[tommy36]

Minimipalkka on hyvä juttu ja ihmisiä ei saisi orjuuttaa maksamalla huonoa palkkaa. Mutta toinen kääntöpuoli on se, että jos joku haluaa pätkätöinä esimerkiksi leikata nurmikkoa tai lakaista katuja 5e/h niin tähänkin pitäisi olla jonkunlainen mahdollisuus. 20e/h näistä hommista ei ole mahdollista ja sitten hommat jäävät tekemättä.

Ei koske näitä huvittelu- ja kylpyläjuttuja, kunhan vain erillisesti totesin mitä tulee Suomessa henkilöpalkkoihin.

Kyllä 20€/h toki on ihan mahdollista, mutta ei nykyisellä systeemillä. Maksajastahan se vain on kiinni, että haluaako orjatyönä vai maksaa ihan reilusti. Jos yksityisesti varsinkin tilaat, niin steenä hinnalle on vain se oma pihiys. Luonnollisestikaan ne joilla ei rahaa ole, eivät tilaa vaan pääosin tekevät. Ne taas joilla on rahaa eivät haluaisi maksaa, koska arvostus ei useinkaan riitä sen oman työn ja maailman ulkopuolelle.

Kyllähän noi yritystenkin laskutuntihinnat ovat monesti sellaista luokkaa, että niilläkin parempaan kuin nähty pääsee. Mielenkiintoiseksi asian tekee sekin, että näistä töistä (vaikkapa siivous) on paremmin maksettu jo se parikymmentä vuotta sitten, mutta jossakin kohtaa rahat katosivat, ja enää ei kenelläkään ole varaa mihinkään. Kuka ne rahat vei, koska työntekijällä ne ei ainakaan ole?

 

[Sonny Burnett]

Minimipalkka on hyvä juttu ja ihmisiä ei saisi orjuuttaa maksamalla huonoa palkkaa. Mutta toinen kääntöpuoli on se, että jos joku haluaa pätkätöinä esimerkiksi leikata nurmikkoa tai lakaista katuja 5e/h niin tähänkin pitäisi olla jonkunlainen mahdollisuus. 20e/h näistä hommista ei ole mahdollista ja sitten hommat jäävät tekemättä.

Eikös näitä haluja varten ole näitä kevytyrittäjä-konsepteja tai toimininimellä laskutus. Ruokalähetit ym taitaa olla lähellä tätä todellisuutta. Toki voivat tienata enemmänkin.

 

[Jeffrey]

Kuka ne rahat vei, koska työntekijällä ne ei ainakaan ole?

Verottaja ne rahat vei. Suomessa verottajan kate kaikesta myydystä hyödykkeestä on keskimäärin noin 45 % hieman riippuen vuodesta. Eli siitä siivoojan laskutushinnasta noin puolet ottaa verottaja. Tämä toki keskimäärin, hyvätuloisilla siivoojalla enemmän ja huonotuloiset vähemmän.

Verottajan rahoita taas noin puolet menee suomalaiseen sosiaaliturvaan. Siivoojan laskutushinnasta siis noin neljännes eli 25 % menee suomalaisen sosiaaliturvan rahoittamiseen.

Nämä prosentit ovat hurjia. Valitettavasti julkiset menot ovat olleet kasvussa jo hyvän tovin, ja vieneet vielä suuremman osuuden siitä siivoojan laskutushinnasta. Iso syy siitä miksi ainakin itse paasaan julkisten menojen sopeuttamisen perään toivoen sitä, että työnteon suurin hyötyjä olisi työntekijä, ja vasta sitten valtio. Listassa kolmantena tulisi yrityksen ei tuottamattomat työntekijät ja Suomessa vasta neljäntenä tulee yritys itse. Tämä optimi tilanteessa, valitettavasti edelle kiilaa usein moni muukin ja moni yritys tekee myös tappiota - jolloin sen omistaja maksaa omasta pussistaan muiden palkat ja tulot.

 

[Derrick]

Kauppa on se mikä kannattaa (tai sitten ei) ! Ei boikottia tällä kertaa kun elektroniikkaa asiat on kunnossa.

Kolme Giganttia katoaa huomenna

Kolme Gigantin myymälää sulkee ovensa. Kauppaketjun toimitusjohtaja pysyy vaitonaisena.

www.iltalehti.fi

 

[tommy36]

Verottaja ne rahat vei. Suomessa verottajan kate kaikesta myydystä hyödykkeestä on keskimäärin noin 45 % hieman riippuen vuodesta. Eli siitä siivoojan laskutushinnasta noin puolet ottaa verottaja. Tämä toki keskimäärin, hyvätuloisilla siivoojalla enemmän ja huonotuloiset vähemmän.

Verottajan rahoita taas noin puolet menee suomalaiseen sosiaaliturvaan. Siivoojan laskutushinnasta siis noin neljännes eli 25 % menee suomalaisen sosiaaliturvan rahoittamiseen.

Nämä prosentit ovat hurjia. Valitettavasti julkiset menot ovat olleet kasvussa jo hyvän tovin, ja vieneet vielä suuremman osuuden siitä siivoojan laskutushinnasta. Iso syy siitä miksi ainakin itse paasaan julkisten menojen sopeuttamisen perään toivoen sitä, että työnteon suurin hyötyjä olisi työntekijä, ja vasta sitten valtio. Listassa kolmantena tulisi yrityksen ei tuottamattomat työntekijät ja Suomessa vasta neljäntenä tulee yritys itse. Tämä optimi tilanteessa, valitettavasti edelle kiilaa usein moni muukin ja moni yritys tekee myös tappiota - jolloin sen omistaja maksaa omasta pussistaan muiden palkat ja tulot.

Ei tämä nyt ihan pidä paikkaansa kuitenkaan, sillä kokonaisveroaste on kyllä hyvin pitkään huidellut noissa samoissa lukemissa, ja ollut korkeimmillaan 2000 luvun alussa, joten kyllä ne rahat on käärinyt ihan joku muu taskuunsa. Niissä on vain tehty yritysten sisäisiä uusjakoja, ja lisäksi oletan yrityksiin -ainakin osin- pesityneen yhä enemmän porukkaa, joka on tuottamatonta. Tätä varmaankin on alettu karsimaan tässä matkalla, mutta sittenkään ei heihin kadonnut osuus ole palautunut työtätekevälle taholle, kuin aivan satunnaisilla aloilla, joilla liitto on onnistunut olemaan hyvinkin vahva, tai niihin liittyy sääntelyä, joka ei mahdollista niiden asettumista halpatöiksi.

 

[Jeffrey]

Ei tämä nyt ihan pidä paikkaansa kuitenkaan, sillä kokonaisveroaste on kyllä hyvin pitkään huidellut noissa samoissa lukemissa, ja ollut korkeimmillaan 2000 luvun alussa, joten kyllä ne rahat on käärinyt ihan joku muu taskuunsa. Niissä on vain tehty yritysten sisäisiä uusjakoja, ja lisäksi oletan yrityksiin -ainakin osin- pesityneen yhä enemmän porukkaa, joka on tuottamatonta. Tätä varmaankin on alettu karsimaan tässä matkalla, mutta sittenkään ei heihin kadonnut osuus ole palautunut työtätekevälle taholle, kuin aivan satunnaisilla aloilla, joilla liitto on onnistunut olemaan hyvinkin vahva, tai niihin liittyy sääntelyä, joka ei mahdollista niiden asettumista halpatöiksi.

Nyt täytyy ottaa huomioon, että vero on prosentteja. Eli jos siivoojan laskutushinta on noussut esimerkiksi 10 €, niin kyllä - verottajan osuus on noussut laskutushinnasta 4,5 €. Eli kyllä, verottaja on se suurin voittaja tässä laskutushinnan nousussa.

Jotta verottajan osuus kasvaa, niin veroprosentin osuuden ei tarvitse kasvaa. Laskukaavassa on kaksi muuttujaa ja kun toinen on prosentti niin sen tuoma raha kasvaa automaattisesti vaikka itse prosentti ei kasvaisi. Tämän lisäksi toki Suomessa on käytössä progressiivinen verotus, eli itseasiassa myös se prosentti kasvaa jos se palkka nousee.

 

[OLLI58]

Ei tämä nyt ihan pidä paikkaansa kuitenkaan, sillä kokonaisveroaste on kyllä hyvin pitkään huidellut noissa samoissa lukemissa, ja ollut korkeimmillaan 2000 luvun alussa, joten kyllä ne rahat on käärinyt ihan joku muu taskuunsa. Niissä on vain tehty yritysten sisäisiä uusjakoja, ja lisäksi oletan yrityksiin -ainakin osin- pesityneen yhä enemmän porukkaa, joka on tuottamatonta. Tätä varmaankin on alettu karsimaan tässä matkalla, mutta sittenkään ei heihin kadonnut osuus ole palautunut työtätekevälle taholle, kuin aivan satunnaisilla aloilla, joilla liitto on onnistunut olemaan hyvinkin vahva, tai niihin liittyy sääntelyä, joka ei mahdollista niiden asettumista halpatöiksi.

Laskeskelin joskus yhden A-studion tiimoilta jossa haastateltiin pienituloista yksinhuoltajaa, tuollainen työntekijä joka saa noin € 1500,- nettopalkkaa kustantaa työnantajalle yli € 3000,- kun lasketaan kaikki bruttopalkan päälle tulevat maksut.

 

[tommy36]

Nyt täytyy ottaa huomioon, että vero on prosentteja. Eli jos siivoojan laskutushinta on noussut esimerkiksi 10 €, niin kyllä - verottajan osuus on noussut laskutushinnasta 4,5 €. Eli kyllä, verottaja on se suurin voittaja tässä laskutushinnan nousussa.

Jotta verottajan osuus kasvaa, niin veroprosentin osuuden ei tarvitse kasvaa. Laskukaavassa on kaksi muuttujaa ja kun toinen on prosentti niin sen tuoma raha kasvaa automaattisesti vaikka itse prosentti ei kasvaisi. Tämän lisäksi toki Suomessa on käytössä progressiivinen verotus, eli itseasiassa myös se prosentti kasvaa jos se palkka nousee.

Näin varmastikin käy, mutta nyt olikin puhetta siitä, että aiemmin yritykset maksoivat mm. juurikin siivojille todella hyvin, ja osaava henkilö kyllä pääsi sellaisille palkoille että heikompaa hirvitti, ja sittenkin yritykset tuottivat voittoa, johto sai palkkansa ja omistajatkin onnea sekä iloa ja pääivät bahamallekin. Jossakin kohtaa kuitenkin rahta sieltä siivojan tilitä siirtyivät jonnekin muualle, ja sittenkin koko ajan ahdistaa yrityksissä. Elivät nuo nyt kuitenkaan verottajalle sellaisenaa siirtyneet. Toki veroja maksava taho on nyt joku toinen, koska siivojaa se ei enää ole.
Siivojaa käytän esimerkkinä siksi, että tältä puolelta sattuman kautta tiedän enemmän noista luvuista. Itse toivon kulttuurimuutosta sen suhteen, että enemmän se raha kertyisi sinne suorittavalle taholle, sillä mitään rakettitiedettä ei suinkaan ole rahastaminen toisen tuottamasta rahasta. Osin toki syytän tästä muutoksesta tätä nykyistä kulttuuria jossa kaikki yritykset myydään tai ostetaan sijoittajaryhmien toimesta, ja silloin aina työntekijän asema heikkenee liki vakiona. Ja erityisesti kun kyseessä on työ jota ei edes arvosteta.