Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[Sonny Burnett]

Suomella olisi toden totta mahdollisuus olla todellinen Pohjolan mahtitekijä. Uusiutuvaa energiaa yllin kyllin, arvokas maaperä kaivoksille + perinteinen taloutemme kivijalka, eli vihreä kultamme. Lisänä vapaa ja vakaa yhteiskuntamme, sekä tonttimaata yllin kyllin, vaikka mille fasiliteeteille.

Nyt on syytä kääriä hihat ja pyrkiä toden teolla saamaan investointeja maahamme.

-Korkea yritysverotus, buhuu!
-Ahneet, laiskat ja osaamattomat duunarit. Yhyy.
-Korkea inflaatio ja korot, voi ei.
-Potkulaki voimaan, heti tai en ala!
-Korona, venäjä, kallis energia, ei tule mitään.
-Eu:n metsädirektiivi, odotellaan ja katsellaan, mietitään.. no ei taida kannattaa.
-Työvoimapula. Njääh, persut hallitsee pelikentän, ulkomailta turha odottaa halpatyövoimaa.

 

[Ann Arbor]

Maailman suurin lämmön kausivarasto rakennetaan Suomeen – 1 100 000 kuution tunnelien rakennushanke käynnistyi

Aikataulun mukaan energiavarasto Varanto valmistuu Vantaan Kuusikonmäkeen vuonna 2028.

www.tekniikkatalous.fi

Aika vähälle huomiolle jäänyt jättihanke käynnistynyt. "Ajattele isosti"-ihmisenä nämä saavat aina hyvälle tuulelle.

 

[Ann Arbor]

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=CqL5aAVVpEo

Jälleen kerran mielenkiintoinen Rahapodin jakso. Noin vuosikymmen sitten Suomen startup-skene oli paljon esillä yhtenä maamme tulevaisuuden veturina, mutta eipä asia tätä nykyä vaikka Ylen etusivulle enää päädy. Suomen tulisi mielestäni ottaa ääneen sanotuksi tavoitteeksi olla maailman paras maa yrittää ja pyrkiä siihen, että myös moni ulkomaalainen näkisi nimenomaan Suomen paikkana minne perustaa yritys.

 

[mjr]

Kopioinpa tämän kommenttini vähän sopivampaan ketjuun tuolta auvoisasta Elokapinasta:

Siis niin todella elintärkeää asiaa tämä kommentti - jos tämän maan mihinkään pitäisi panostaa ja heittäytyä niin moderniin ympäristöteknologiaan ja sen innovointiin (sektori on tietysti valtaisa ja sieltä pitäisi löytää ne juuri meille sopivat segmentit). Mutta tämä on teollisuuden ja korkean jalostusarvon alojen tulevaisuutta ja meidän niin tulisi panostaa siihen, pyrkiä suorastaan eteläkorealaisittain tiettyyn kansalliseen kokonaisstrategiaan.

Toinen peruspylväs tässä kansallisessa selviytymisprojektissa olisi sitten mahdollisimman suurilukuinen työperäinen maahanmuutto lähinnä erilaisille matalapalkka-aloille - ja tähän liittyen sosiaalitukijärjestelmän täysuudistus kannustavaksi, joustavaksi ja työllistymiseen rohkaisevaksi (mieluummin bonusta työllistymisestä kuin kamreerimaista ynnäämistä ettei vaan mitään ylimääräistä vahingossakaan) sekä matalia palkkoja täydentäväksi. Tämä vielä yhdistyneenä työmarkkinoiden joustavoittamiseen ja palkkaamisen helpottamiseen.

Jos halutaan tästä nykyisestä kurimuksesta ja noidankehästä selvitä niin aika vaikea on mitään parempia ja realistisempia nousutekijöitä keksiä kuin nämä kaksi.

 

[Cobol]

Jos halutaan tästä nykyisestä kurimuksesta ja noidankehästä selvitä niin aika vaikea on mitään parempia ja realistisempia nousutekijöitä keksiä kuin nämä kaksi.

Töitä pitäisi tehdä EU:ssa, jotta Suomella olisi mahdollisuuksia. EU:ssa on haettu luokkaa 800 - 1 000 mrd vuodessa poikkeuksia valtiontuille. Saksa on hakenut niistä puolet ja Ranska neljänneksen. Niin kauan kun tämä on mahdollista eli suuret voivat ostaa haluamansa yritykset Saksaan tai Ranskaan tai suosia tuilla karkeasti omia yrityksiään, Suomi jää usein toiseksi jos ja kun yritys tekee investointipäätöksensä liiketaloudellisin syin.

Käytännössä valtiontuista on päästävä taas eroon ja palattava enemmän markkinaehtoisiin malleihin. Mutta sepä ei käy Saksan demareille. Tuskin konservatiiveillekaan, jos joskus palaavat valtaan. EU:ssa tukia sallitaan maksaa ainakin pari vuotta vielä koronaan vedoten. Jo nyt on keskustelua, että jatkaahan tuota pitäisi.

Suomi on tilanteessa, jossa suhteellinen painoarvomme ja mahdollisuus kilpailla yrityksien investoinneista heikkenee koko ajan ellei tätä saada poikki. Meidän kannalta pitäisi päästä yhteiseen EU:n vihreään tukeen noin esimerkkinä.

 

[Tuamas]

Lainataan toisesta ketjusta tosiaan tänne paremmin sopivasti:

Esimerkiksi Wärtsilä on nykyään laivojen rikkipesurimarkkinassa globaalisti suurimpia toimijoita (tästäkin löytyy Jatkoajasta hauskat keskustelut, kuinka muutaman vuoden etuajassa Itämerellä tullut rikkidirektiivi tuhoaa suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn), tarjoaa tuulivoimaloiden säätövoimatueksi voimaloita ja on tehnyt jo LNG:tä käyttäviä moottoreita laivoihin sekä on kehittämässä täysin päästöttömiin polttoaineisiin perustuvia moottoreita.

Samoin jo pelkästään Porin seudulle on suunnitteilla pitkästä aikaa isoja erinäisiin vihreän siirtymän vuoksi kysyntää omaavia raskaan teollisuuden hankkeita.

Kyllähän tämä tulee olemaan niin järkyttävän iso trendi, jota vastaava on viimeksi ollut langattoman nopean internetin tuomat liiketoimintamahdollisuudet, että Suomessa olisi hyvä sauma ottaa rahat pois hitaammilta.

Nyt vaan vaikuttaa, että luvituksen hitauden, työvoiman rajotteiden sekä muiden hidastavien tekijöiden takia esimerkiksi Ruotsi on viemässä isoimmat hankkeet kotiin.

Ja todetaan jatkoksi, että jo ilman massiivisia valtiontukia, pelkällä luvituksen sujuvoittamisella ja luotettavuudella, Suomi ottaisi näitä hankkeita merkittävästi nykyistä enemmän, koska Suomeen tulee tuulivoimainvestointien myötä niin paljon lisää edullista sähköä ja toimintaympäristö on muutenkin soveltuva.

Nyt vain ammutaan itseä jalkaan, kun luvitusprosessit kestävät, ovat vaikeasti ennakoitavissa eivätkä ole yhdenmukaisia eri puolilla maata.

Jos olisin diktaattori, asettaisin vuoden maksimikäsittelyajaksi valituksineen luvitukselle ja samanaikaisesti osoittaisin niin paljon resursseja lisää viranomaisille, että tässä pysyttäisiin.

Samantapaisesti työperäisen oleskeluluvan maksimikäsittelyajaksi tulisi asettaa 30 päivää, resurssoida/automatisoida niin että se onnistuu ja jos hakijasta riippumattomista syistä aika menisi yli, olisi päätös aina myönteinen.

 

[Cobol]

Nyt vain ammutaan itseä jalkaan, kun luvitusprosessit kestävät, ovat vaikeasti ennakoitavissa eivätkä ole yhdenmukaisia eri puolilla maata.

Luvituksiin luvattiin parannusta hallitusohjelmassa omassa luvussaan. Jotain on varmaan tehty, mutta en tiedä yksityiskohtia. Hallitusohjelma - Valtioneuvosto

Olisi Orpon varmaan syytä unohtaa velkaantuminen ja pistää lainarahalla investointimahdollisuuksia kuntoon mm. Ruotsin tapaan. Ruotsi rakentaa valtion tuhdilla tuella kattavaa vetytankkausverkostoa – Suomi jäänyt jälkeen myös Virosta Samalla tie- ja muuhun infraan kunnolla parannusta miljardeilla.

 

[mjr]

Käytännössä valtiontuista on päästävä taas eroon ja palattava enemmän markkinaehtoisiin malleihin.

Ideaalisesti toki, mutta EU:n suuret kilpailijat USA ja Kiina eivät ole ehkä niin puhdasoppisia kuin me täällä Euroopassa. Tai etenkään täällä Pohjolassa, vapaakaupan kannatuksen ydinalueilla.

 

[Cobol]

Ideaalisesti toki, mutta EU:n suuret kilpailijat USA ja Kiina eivät ole ehkä niin puhdasoppisia kuin me täällä Euroopassa. Tai etenkään täällä Pohjolassa, vapaakaupan kannatuksen ydinalueilla.

USA on liittovaltio ja Kiina valtio, jotka tukevat yrityksiä kuten haluavat. Kyse on siitä, että EU:n tulisi palata tilanteeseen, jossa maiden sisäistä valtavaa subventointia yrityksille ei sallittaisi. Ei sallittu ennen koronaa. Tämä tehtäisiin EU:n yhteisvelalla tai millä tahansa sopivalla instrumentilla. EU siis toteuttaisi mm. vihreää siirtymää EU:n yhteisin investoinnein eikä niin, että suurimmat taloudet putsaavat pöydän ja tekevät pienistä, vähemmän pääomavaltaisista maista periferioitaan.

 

[mike owen]

Eipä tuhon ole paljon lisättävää mitä hallitusohjelmassa luvitusasioista on kirjoitettu. Toivottavasti luvitusasiat saadaan kuntoon mahdollisimman nopeasti Suomessa.

Osaajapulasta ja kohtaanto-ongelmasta on puhutu myös paljon. Milloinkahan nämä ongelmakohdat saadaan hoidetuksi kuntoon. Tuskinpa kovinkaan nopeasti.

Mitä tulee infran rakentamiseen ja infrastruktuurin niin ne ovat elinkeinoelämälle erittäin tärkeitä asioita. Väyläverkoston kunnossapito on saatava hoidetuksi kuntoon jollain aikavälillä. Tietenkin se maksaa yhteiskunnalle paljon, mutta väyläverkoston kunnossapitoa ei saa laiminlyödä. Onneksi tänä vuonna siihen panostetaan hyvin.

 

[mjr]

USA on liittovaltio ja Kiina valtio, jotka tukevat yrityksiä kuten haluavat. Kyse on siitä, että EU:n tulisi palata tilanteeseen, jossa maiden sisäistä valtavaa subventointia yrityksille ei sallittaisi. Ei sallittu ennen koronaa. Tämä tehtäisiin EU:n yhteisvelalla tai millä tahansa sopivalla instrumentilla. EU siis toteuttaisi mm. vihreää siirtymää EU:n yhteisin investoinnein eikä niin, että suurimmat taloudet putsaavat pöydän ja tekevät pienistä, vähemmän pääomavaltaisista maista periferioitaan.

No siis, tuossa mielessä toki olisi suotavaa, mutta enpä tiedä miten realistista tätä on odottaa, kun tallin ovet on kerran avattu - käykö enää sulkeminen? Mutta joka tapauksessa EU:n tasolla vähintään samanlainen protektionismi ja viennin tukeminen kuin mitä muutkin suuret talousalueet harrastavat. Vaikka toki tämä on sekä valitettavaa että monessa mielessä tehotonta.

 

[KooMT]

Vaikka se rautatieinfra olisi kunnossa niin ei silti auta, jos meillä on sattuneista syistä hankalaa rautatiemarkkinassa kun on melkein monopoli. Taisi ratamaksutkin nousta hieman jatkossa ja eiköhän VR:llä paineita hintojen nostolle tavarapuolellakin kun Venäjän liikenteen loppuminen siltä vei liikevaihtoa ja kannattavuutta.(+kevään lakotkin).

VR myi vetureita, mutta vain yhdestä tuli tarjous – pohjahinnat ja puuttuvat varaosat karkoittivat ostajat

Viittä vanhaa dieselveturia huutokaupannut VR on löytänyt vain yhdelle uuden mahdollisen omistajan.

www.mtvuutiset.fi

 

[Cobol]

No siis, tuossa mielessä toki olisi suotavaa, mutta enpä tiedä miten realistista tätä on odottaa, kun tallin ovet on kerran avattu - käykö enää sulkeminen? Mutta joka tapauksessa EU:n tasolla vähintään samanlainen protektionismi ja viennin tukeminen kuin mitä muutkin suuret talousalueet harrastavat. Vaikka toki tämä on sekä valitettavaa että monessa mielessä tehotonta.

Toivotaan, että talli saadaan kiinni. Näin pitäisi tapahtuakin parissa vuodessa. Muuten ei tuessa kannata yhtään säästellä. Pahinta on se, jos EU joutuu investointien ja tuotekehityksen osalta kakkossarjaan. Tämän takia olen jo jonkin aikaa kannattanut EU:n uutta yhteisvelkaa kunhan kohde/kohteet ovat järkeviä.

 

[Dynamo]

Nyt on syytä kääriä hihat ja pyrkiä toden teolla saamaan investointeja maahamme.

Investointiraha on vähän kuin mäkeä alaspäin valuva vesi: se löytää itse omat parhaat reittinsä alaspäin. Jos omalle pläntillesi ei tule puroja, on vettä turhaa houkutella puheilla: "täältä pääset nopeammin alas". Jos investointeja ei tule, on ongelma yleensä muualla kuin siinä, etteikö puhujat tekisi töitään yksittäisten hankkeiden eteen.

Lobbaus kv. foorumeilla on toki tärkeää, mutta näen sekin enemmän Suomea tukevien ratkaisujen ja standardien lobbauksena kuin "tulkaa ja investoikaa meidän maahan, koska tarvitsemme teidän rahoja" -lobbauksena. Hyvä esimerkki tästä on digitaalisen puhelinstadardin lobbaus (Nokia & Eriksson). Maailmalla oli varmaan kuusi muutakin standardiksi ehdotettua ratkaisua, mutta em. kaksikko sai lobattua kehittämänsä GSM:n yleiseksi kv. standardiksi. Joku Motorola saattoi tämän hyväksyä, kun standardin kehittäjät olivat pieniä firmoja, (ei mikään jätti, esim. Siemens), jotka voisi vaikka ostaa pois... Parin kolmen vuoden etumatka ko. standardin kanssa loi pohjan em. kaksikon nousulle kansainvälisesti. Molemmille kävi sitten niin kuin kävi, mutta tässä on malliesimerkki oikeanlaisesta lobbauksesta.

 

[Jeffrey]

Itse näkisin, ettei investointien valitseminen ole eduskunnan saati ministereiden töitä. Suomessa on jo valitettavan monta esimerkkiä siitä kun poliitikot ovat päättäneet investointeja, ja surullisia esimerkkejä nämä lienee kaikki. Jos vielä lähdettäisiin paiskimaan velkarahalla näitä valintoja olisi resepti melkoiselle tuholle valmis. Näin ollen suitsisin kaikki hevoset esimerkiksi puheissa olleissa eduskunnan ohjeistamissa vety investoinneissa.

Valtiovallan kuuluu luoda puitteita yksityiselle rahalle, joka sitten valitsee sen minne investoidaan ja samalla kantaa riski epäonnistumisesta. Suomen investoinneilla on tällä hetkellä kaksi pääasiallista ongelmaa ja ne ovat yksityisen rahan puute ja byrokratia.

Byrokratian kohdalla virkakoneisto ja kunnat ovat nostettu suurimmiksi syiksi. Virkamiesten osalta investointien luvituksen kestäminen lienee aito ongelma. Byrokratian osalta on nostettu esiin myös asiantuntijatason ulkomaalaisten maahanmuuton. Niinkin yksinkertaiselta kuullostavat asiat kuin pankkitilin avaaminen ja lapsille koulupaikkojen löytyminen on noussut esteeksi työperäiselle maahanmuutolle.

Ylemmässä kohdassa kansanedustajien vaikutusvalta on osittainen, mutta sitä toki pitäisi käyttää. Suomessa onneksi asioita on jo saatu aikaan ja esimerkiksi avainhenkilöverotus takaa Suomeen tuleville henkilöille ihan kilpailukykyisen ansiotuloverotuksen ensimmäiseksi seitsemäksi vuodeksi. Lisäksi esimerkiksi työlupa asioita on saatu kuntoon joten positiivisia asioita on jo viime vuosina saatu aikaan.

Investointien puolesta se ydinongelma on kuitenkin meidän köyhyys. Esimerkiksi hyvin alkuvaiheen startupien rahoitusta Suomesta löytyy suhteellisesti jopa enemmän kuin vaikkapa Ruotsista, eli rahoitus suhteessa bkt. Tämä on kuitenkin osittain silmänlumetta ja absoluuttista rahaa on Ruotsissa 4-5 kertaa enemmän. Hyvin alkuvaiheen yritysten jälkeen Suomesta loppuu rahoitus käytännössä täysin. Sellaisia henkilöitä jotka voisivat liiketoimintaan sijoittaa joitain miljoonia vielä on, kymmeniä miljoonia sijoittavia joitakin, satasta ehkä muutama muttei enää ketään joka kykenisi sijoittamaan satoja miljoonia saati miljardeja.

Tähän ongelmaan meidän on sallittava suomalaisille vaurastuminen. Pääoman verotusta tulisi laskea ja perintövero poistaa täysin. Kaikki tutkimukset osoittaa kotimaisen rahan olevan hyvin isänmaallista, eli esimerkiksi Ehnroothit sijoittavat kyllä rahansa Suomeen, mutta nyt seitsemän polven omistajuuden jälkeen saattavat joutua siirtämään omistuksiaan ulkomaille, jotta Fiskars voisi pysyä heidän omistuksessaan. Verotusmuutoksia voisi kompensoida esimerkiksi yhteisöveron nostolla, johon meillä pitäisi olla vertailumaihin verrattuna varaa. Rahoituksessa toki myös Valtiolla on rooli. Yritystuet ovat sallittava, siis suorat tuet eikä pelkästään lainat ja verohyvitykset. Toki tässä pitää ratkaista se ongelma miten valtion tulisi tukea ja samalla olla valitsematta mitä tuetaan.

Lopulta kyse on kuitenkin kokonaisuudesta. On myös aika absoluuttista, että Suomen kulutaso on aivan liian korkea, eli julkisia kustannuksia on vain saatava alas ja reilusti. Tulopuolella taas tarvitaan koko yrityssektoria. Pieniä yrityksiä kehittymään, keskisuuria työllistämään ja isoja pörssiyhtiöitä tuomaan sitä massaa.

Eli Suomen on vain nyt onnistuttava madaltamaan kustannuksia reilusti ja samalla kehitettävä kaikkien yrityksien toimintaedellytyksiä. Valtion pitäisi hoitaa verotusmuutokset, virkamiesten saada oikotiet oikeille investoinneille ja kuntien kyettävä tarjoamaan palvelut tänne muuttaville.

 

[mike owen]

Erittäin hyvä kirjoitus Jeffrey. Kirjoitukseesi minulla ei ole paljon lisättävää. Suomesta on tehtävä yrityksille houkutteleva maa. Täällä on paljon tonttimaata ja puhdasta energiaa tarjolla yrityksien tarpeisiin eri puolilla Suomea. Suomi voi olla edelläkävijä vihreässä siirtymisessä. Ainoastaan osaajapula ja rahapula voi hankaloittaa yritystoimintaa täällä.

Mistä ja miten tänne saadaan lisää yrityksiä ja sijoittajia. Meidän on vai keksittävä kaikki tarvittavat toimenpiteet joilla houkutella ulkomaalaisia tekemään töitä Suomessa. Kyllä täällä voi tehdä rahaa, jos vain tahtoa löytyy uusien hankkeiden merkeissä.

 

[Styge]

Jotenkin näissä vaurastumisen mahdollistamisissa on kuitenkin suurena taka-ajatuksena se oman verotuksen lasku. Jotain satoja miljoonia maailmassa tekee todella pieni osuus väestössä palkkatöillä. Kyllä ne rikkaudet on kasvatettu liiketoimmannalla. Investointien kannalta on yksi lysti jääkö sille 15te tienaavalle 2te enemmän käteen. Se olisi toki oikein kannatettavaa, että suomalaiset noin yleisesti vaurastuisivat ja sille luotaisiin edellytyksiä. Mutta omistetaanhan me kuitenkin seiniä ja maksellaan niitä kiltisti puoli elämää.

 

[Jeffrey]

Jotenkin näissä vaurastumisen mahdollistamisissa on kuitenkin suurena taka-ajatuksena se oman verotuksen lasku. Jotain satoja miljoonia maailmassa tekee todella pieni osuus väestössä palkkatöillä. Kyllä ne rikkaudet on kasvatettu liiketoimmannalla. Investointien kannalta on yksi lysti jääkö sille 15te tienaavalle 2te enemmän käteen. Se olisi toki oikein kannatettavaa, että suomalaiset noin yleisesti vaurastuisivat ja sille luotaisiin edellytyksiä. Mutta omistetaanhan me kuitenkin seiniä ja maksellaan niitä kiltisti puoli elämää.

Verotukseen kaivataan kokonaismuutosta. Aikaisemmin toki puhuin lähinnä äärimmäisten rikkaiden verotuksen keventämisestä, joka itseasiassa on tunteellisen halpa toimi koska niitä äärimmäisen rikkaita on niin vähän. Esimerkkinä se liiketoimintansa myynyt osaava henkilö jos myy yrityksensä 100 miljoonalla, niin hän kyllä sijoittaa jatkossa tätä rahaa "enkelisijoittajana" muihin yrityksiin. Se on huomattava ero jääkö tuota edelleen sijoitettavaa rahaa vaikkapa 66 miljoonaa tai 90 miljoonaa. Tällainen 24 miljoonan ero olisi todella monelle yritykselle todella iso apu. Sen sijaan, että se menee kädestä suuhun byrokratian ja julkishallinnon rattaisiin.

Ansiotuloveron progressio taas on haitallinen osaajapulan kannalta. Sen jälkeen kun niitä investointeja saadaan liikkeelle, tulisi löytää ne osaajat. Suomessa marginaalivero on helposti niin kova, että vaikka kuukausipalkka nousisi vastuun lisääntyessä, tuntipalkka kääntyy helposti laskuun kun lisääntyvä vastuu vaatii enemmän työtunteja. Tämä taas johtaa yksilötasolla siihen mikä on haaste myös koko maan tasolla, eli meidän talouspolitiikka on säilyttävää eikä kasvattavaa. Eli meidän asiantuntijat mukavoituvat eikä koe tarvetta kehittyä kun tuntipalkkakin laskee.

Ansiotuloveron muutokset eivät ole niin akutteja kuin pääoman. Eli ne voi hoitaa myöhemmin sitten kunhan vaan investoinnit saadaan rullaamaan. Progression kevennys ylhäältä alaspäin mahdollisimman moneen tuloluokkaan pitäisi sen jälkeen saada agendalle jotta työvoimapulaa voisi helpottaa myös työnteon kannustimilla.

 

[Ann Arbor]

Näin kaikkinensa sitä toivoisi, että Suomessa riittäisi tulevaisuudessa riittävän ns. talousisänmaallisuutta. Puitteemme kasvuyrityksille voisivat aina olla paremmat, mutta toivon mukaan Suomi kykenisi tulevaisuudessa olemaan maa, missä kiitos vakaat olosuhteet on hyvä yrittää ja tehdä työtä.

 

[Baldrick]

Verotukseen kaivataan kokonaismuutosta. Aikaisemmin toki puhuin lähinnä äärimmäisten rikkaiden verotuksen keventämisestä, joka itseasiassa on tunteellisen halpa toimi koska niitä äärimmäisen rikkaita on niin vähän. Esimerkkinä se liiketoimintansa myynyt osaava henkilö jos myy yrityksensä 100 miljoonalla, niin hän kyllä sijoittaa jatkossa tätä rahaa "enkelisijoittajana" muihin yrityksiin. Se on huomattava ero jääkö tuota edelleen sijoitettavaa rahaa vaikkapa 66 miljoonaa tai 90 miljoonaa. Tällainen 24 miljoonan ero olisi todella monelle yritykselle todella iso apu. Sen sijaan, että se menee kädestä suuhun byrokratian ja julkishallinnon rattaisiin.

Ansiotuloveron progressio taas on haitallinen osaajapulan kannalta. Sen jälkeen kun niitä investointeja saadaan liikkeelle, tulisi löytää ne osaajat. Suomessa marginaalivero on helposti niin kova, että vaikka kuukausipalkka nousisi vastuun lisääntyessä, tuntipalkka kääntyy helposti laskuun kun lisääntyvä vastuu vaatii enemmän työtunteja. Tämä taas johtaa yksilötasolla siihen mikä on haaste myös koko maan tasolla, eli meidän talouspolitiikka on säilyttävää eikä kasvattavaa. Eli meidän asiantuntijat mukavoituvat eikä koe tarvetta kehittyä kun tuntipalkkakin laskee.

Ansiotuloveron muutokset eivät ole niin akutteja kuin pääoman. Eli ne voi hoitaa myöhemmin sitten kunhan vaan investoinnit saadaan rullaamaan. Progression kevennys ylhäältä alaspäin mahdollisimman moneen tuloluokkaan pitäisi sen jälkeen saada agendalle jotta työvoimapulaa voisi helpottaa myös työnteon kannustimilla.

Kuinka paljon suunnilleen näet, että ansiotulo- ja pääomaverotusta tulisi laskea? Ei siis tarvitse mitään numeroita, mutta jotain käsitystä, että oletko pikkuisen viilaamassa vai laskemassa ihan kunnolla?

 

[Ann Arbor]

Kieltämättä tuntuu valitettavalta, ettei Suomi näytä juuri pyrkineen vielä mukaan tekoälyn veturoimaan neljänteen teolliseen vallankumoukseen. Toki teknologiajäteistä Alphabetilla (Google) ja Microsoftilla on toimintaa Suomessa ja datakeskuksia on kaavailtu rakennettavan vastaisuudessakin, mutta nyt jos koskaan Suomen tulisi yhtä lailla tehdä parhaansa olevansa houkutteleva investointikohde globaaleille suuryrityksille ja yhtä lailla panostaa maamme omaan osaamiseen.

Venäjän läheisyys on maariski, mikä on ja pysyy, mutta näen maallamme olevan joka tapauksessa potentiaalisia valttikortteja hihassaan alkaen vapaasta tonttimaasta ja toivottavasti vuosi vuodelta kasvavasta energiantuotannosta. Nyt jos koskaan on aika nostaa Suomi Pohjois-Euroopan talousmahdiksi.

 

[I am not Jesus]

Yle: Valtiovarainministeriöltä dramaattinen kuvaus Suomen taloudesta: ”Etenemme veitsen terällä” ei tämä nyt tosiaan kovin hyvältä kuulosta.

Kuluvana vuonna julkinen talous on ennusteen mukaan 3,7 prosenttia alijäämäinen. Se ylittää rajan, minkä jälkeen jäsenvaltio voi päätyä EU:n ”tarkkailuluokalle” eli liiallisen alijäämän menettelyyn. Ratkaisevia ovat kuitenkin EU-komission itse laatimat ennusteet. Viimeisimmässä komission ennusteessa Suomen alijäämä jäisi rajan alle.

 

[Byvajet]

Yle: Valtiovarainministeriöltä dramaattinen kuvaus Suomen taloudesta: ”Etenemme veitsen terällä” ei tämä nyt tosiaan kovin hyvältä kuulosta.

Näihin olisi hyvä saada jotain vertailukohtaa esimerkiksi muihin maihin. Kummalliselta tuntuu, että Suomi on edelleen EU:n nettomaksaja taloustilanteestamme huolimatta. Linkattu kuvaaja on vuodelta 2022.

Asukasta kohti Suomi maksaa 144 euroa, kun taas Viro saa 677 euroa.

Viron talousihmettä on hehkutettu ja Suomen ahdinkoa synkistelty, mutta niin vain Suomi on edelleen maksajan roolissa. Selittäkääpä viisaammat, mihin menot ja tulot perustuvat.

https://vm.fi/documents/10623/123264441/EU-nettomaksu+370.png/be3597cd-9f21-2b52-1b38-dd23370c05fd?t=1694686736144

 

[Ann Arbor]

Onko Suomi riittävän aktiivinen ajamaan etujaan EU:ssa? 1995 lähtienhän olemme olleet se kiltti mallioppilas, mikä sinänsä on ok, mutta yhtä lailla meidän tulisi pyrkiä saamaan saatavilla olevaa rahoitusta.

 

[Ann Arbor]

Espanja porskuttaa ja kuittaa jättipotin – Suomi kärsii ja maksaa

Suomen ja Espanjan näkymät ovat koronan mentyä ja Ukrainan sodan alettua kulkeneet vastakkaisiin suuntiin, kirjoittaa Kauppalehden kirjeenvaihtaja Jyrki Palo.

www.kauppalehti.fi

Jonkin verran asiaan liittyen.

”Espanja saa EU:lta yli 160 miljardia euroa elpymisavustuksina ja -lainoina vuoden 2026 loppuun mennessä”, Sánchez toisteli puheissa koti- ja ulkomaisille yritysjohtajille – ja ulkomaisille sijoittajille.

EU:n elpymisavustusta Espanjalle on luvattu noin 77 miljardia euroa, eli lähes 40 kertaa niin paljon kuin Suomelle.

Komission hyväksymät käyttösuunnitelmat Espanjassa on tehty 69,5 miljardille eurolle. Avoinna on vielä mihin laitetaan yli jäävät 7–8 miljardia euroa.

Hyväksyttäviä käyttökohteita ovat esimerkiksi vihreän energian hankkeet, kuten aurinkovoimalla tuotettu vety. Espanja laskee Suomen tavoin pystyvänsä tulevaisuudessa kattamaan kymmenesosan Keski-Euroopan tarvitsemasta vihreästä vedystä.

Valtiollinen kaasuverkkoyhtiö Enagás suunnittelee ripeästi siirtoputkistoa, jonka merenalainen osa kulkisi Barcelonasta Marseilleen. Hanke on kallis, kuten on myös Suomen haikailema putkisto Itämeren ali.

Etelässä kuitenkin rahoitus on jo oikeastaan valmiina – vain sopimista vailla.

Espanjan talous kasvaa yli kahden prosentin vauhtia. Ennusteita ruuvataan ylöspäin. Koronakuopasta maa elpyi täysin jo kauan sitten.

Asuntomarkkinoilla menee lujaa. Rakentajista on pulaa. Uusien asuntojen hinnat nousevat yli kymmenen prosentin vuositahtia.

Turismitulot lyövät ennätyksiä. Matkailusta jäi käteen 60 miljardia euroa nettona viime vuonna. Vaihtotaseen ylijäämä on hulppea, ja verotulot paisuvat.

Suomen ja Espanjan näkymät ovat koronan mentyä ja Ukrainan sodan alettua kulkeneet vastakkaisiin suuntiin. Varmaa on, ettei sitä EU:n piirissä huomata, ellei Suomi itse siitä huomauta.

Olisiko jonkinlaisen kattavan konferenssin aika? Nousukausi on alkamassa, mutta pääsemmekö sen kyytiin edes matkatavaravaunuksi?