Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[Byvajet]

Yle: Valtiovarainministeriöltä dramaattinen kuvaus Suomen taloudesta: ”Etenemme veitsen terällä” ei tämä nyt tosiaan kovin hyvältä kuulosta.

Näihin olisi hyvä saada jotain vertailukohtaa esimerkiksi muihin maihin. Kummalliselta tuntuu, että Suomi on edelleen EU:n nettomaksaja taloustilanteestamme huolimatta. Linkattu kuvaaja on vuodelta 2022.

Asukasta kohti Suomi maksaa 144 euroa, kun taas Viro saa 677 euroa.

Viron talousihmettä on hehkutettu ja Suomen ahdinkoa synkistelty, mutta niin vain Suomi on edelleen maksajan roolissa. Selittäkääpä viisaammat, mihin menot ja tulot perustuvat.

https://vm.fi/documents/10623/123264441/EU-nettomaksu+370.png/be3597cd-9f21-2b52-1b38-dd23370c05fd?t=1694686736144

 

[Ann Arbor]

Onko Suomi riittävän aktiivinen ajamaan etujaan EU:ssa? 1995 lähtienhän olemme olleet se kiltti mallioppilas, mikä sinänsä on ok, mutta yhtä lailla meidän tulisi pyrkiä saamaan saatavilla olevaa rahoitusta.

 

[Ann Arbor]

Espanja porskuttaa ja kuittaa jättipotin – Suomi kärsii ja maksaa

Suomen ja Espanjan näkymät ovat koronan mentyä ja Ukrainan sodan alettua kulkeneet vastakkaisiin suuntiin, kirjoittaa Kauppalehden kirjeenvaihtaja Jyrki Palo.

www.kauppalehti.fi

Jonkin verran asiaan liittyen.

”Espanja saa EU:lta yli 160 miljardia euroa elpymisavustuksina ja -lainoina vuoden 2026 loppuun mennessä”, Sánchez toisteli puheissa koti- ja ulkomaisille yritysjohtajille – ja ulkomaisille sijoittajille.

EU:n elpymisavustusta Espanjalle on luvattu noin 77 miljardia euroa, eli lähes 40 kertaa niin paljon kuin Suomelle.

Komission hyväksymät käyttösuunnitelmat Espanjassa on tehty 69,5 miljardille eurolle. Avoinna on vielä mihin laitetaan yli jäävät 7–8 miljardia euroa.

Hyväksyttäviä käyttökohteita ovat esimerkiksi vihreän energian hankkeet, kuten aurinkovoimalla tuotettu vety. Espanja laskee Suomen tavoin pystyvänsä tulevaisuudessa kattamaan kymmenesosan Keski-Euroopan tarvitsemasta vihreästä vedystä.

Valtiollinen kaasuverkkoyhtiö Enagás suunnittelee ripeästi siirtoputkistoa, jonka merenalainen osa kulkisi Barcelonasta Marseilleen. Hanke on kallis, kuten on myös Suomen haikailema putkisto Itämeren ali.

Etelässä kuitenkin rahoitus on jo oikeastaan valmiina – vain sopimista vailla.

Espanjan talous kasvaa yli kahden prosentin vauhtia. Ennusteita ruuvataan ylöspäin. Koronakuopasta maa elpyi täysin jo kauan sitten.

Asuntomarkkinoilla menee lujaa. Rakentajista on pulaa. Uusien asuntojen hinnat nousevat yli kymmenen prosentin vuositahtia.

Turismitulot lyövät ennätyksiä. Matkailusta jäi käteen 60 miljardia euroa nettona viime vuonna. Vaihtotaseen ylijäämä on hulppea, ja verotulot paisuvat.

Suomen ja Espanjan näkymät ovat koronan mentyä ja Ukrainan sodan alettua kulkeneet vastakkaisiin suuntiin. Varmaa on, ettei sitä EU:n piirissä huomata, ellei Suomi itse siitä huomauta.

Olisiko jonkinlaisen kattavan konferenssin aika? Nousukausi on alkamassa, mutta pääsemmekö sen kyytiin edes matkatavaravaunuksi?

 

[I am not Jesus]

Kiinnostaako ketään, vaikka Suomella meneekin huonosti? Täältä kumminkin tuetaan Ukrainaa todella paljon ja Natonkin kannalta Suomen olisi hyvä pysyä pystyssä kunnolla, eikä kitumalla. Olisihan se kiva joskus saada jostain jotain avustuksia tai edes investointeja säälistä. Toisaalta EU:ta ei varmaan haittaa, vaikka näin pienellä maalla menisikin huonosti. Ihmettelen vaan, miten muut maat sitten pysyvät nettosaajina, kun taas Suomen pitää aina maksella, vaikka menisi päin persettä taloudella ja kaikella muulla. Miten olisi kunnon tuet Suomen kehitysmaatasolla olevalle tieverkolle ja yhteyksille Ruotsiin ja Norjaan? Sillä nousisi talouskin jonkin verran.

 

[Vaughan]

Viron talousihmettä on hehkutettu ja Suomen ahdinkoa synkistelty, mutta niin vain Suomi on edelleen maksajan roolissa. Selittäkääpä viisaammat, mihin menot ja tulot perustuvat.

Eiköhän maksut mene aika suoraan BKT:n mukaan, ja sillä mittarilla Suomi on vaikeuksistaan huolimatta vielä selkeästi vauras maa. Suomen ongelma on kasvun vähäisyys.

Rahan saamisessa tärkein luokka onkin maatalous. Lisäksi lisäksi aluekehittämisrahasto ja sosiaalirahasto jakavat varoja hyvin monimutkaisin perustein, mutta pääpaino on köyhissä maissa - joihin Suomi ei kuulu. Tosin Suomessakin monessa infrahankkeessa tai sosiaalipoliittisissa projekteissa näkyy tiedotusmateriaalissa EU-lippu merkkinä EU-rahoituksesta, joka kuitenkin kattaa vain osan kustannuksista.

Kun tuota listaa katsoo, niin Suomi on melko oikeassa kohdassa verrattuna muihin. Luxemburg eniten ihmetyttää, mutta "lilliputti" ilmeisesti hyötyy EU-instituutioista? Sama varmasti selittää myös osittain Belgian sijoitusta niukasti saamapuolella.

Sinänsä EU:n rahankäyttöä pitäisi ehdottomasti tarkastella lähemmin tavoitteena kulujen alentaminen. Tosin viimeksi, kun keskusteltiin leikkauksista EU:n maataloustukiin, Suomi (keskustalainen ministeri) vastusti jyrkästi...

 

[Ann Arbor]

Kiinnostaako ketään, vaikka Suomella meneekin huonosti? Täältä kumminkin tuetaan Ukrainaa todella paljon ja Natonkin kannalta Suomen olisi hyvä pysyä pystyssä kunnolla, eikä kitumalla. Olisihan se kiva joskus saada jostain jotain avustuksia tai edes investointeja säälistä. Toisaalta EU:ta ei varmaan haittaa, vaikka näin pienellä maalla menisikin huonosti. Ihmettelen vaan, miten muut maat sitten pysyvät nettosaajina, kun taas Suomen pitää aina maksella, vaikka menisi päin persettä taloudella ja kaikella muulla. Miten olisi kunnon tuet Suomen kehitysmaatasolla olevalle tieverkolle ja yhteyksille Ruotsiin ja Norjaan? Sillä nousisi talouskin jonkin verran.

Mikäli taloustilanteemme heikkenee entisestään, epäilen kyllä että alkaa kiinnostaa, jos kiinnosti taannoin Kreikankin tilanne.

Huomioiden muuttunut maailmanpoliittinen tilanne, Suomen tulisi pyrkiä korostamaan, että EU:n investoinnit Suomeen ovat koko mantereen turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeä asia. Menestyvä ja vaurastuva Suomi on Espanjan, Belgian ja Irlannin etu yhtä lailla, lisäksi huomioiden että joudumme Venäjän uhan takia panostamaan puolustukseemme ihan eri tavalla, kun EU:n länsilaidalla sijaitsevien maiden, tulisi meidän saada kompensaatiota tästä.

Yhtä lailla tietynlainen passiivisuus vaikuttaa ottaneen tiukasti otteen meistä suomalaisista. Ei Suomi tule nousemaan, mikäli vallalla on nyreä "ei onnistu"-kulttuuri. Nyt jos koskaan on syytä kääriä hihat ja ryhtyä ennakkoluulottomasti hommiin yhteisen isänmaamme puolesta.

 

[Ann Arbor]

Kun tuota listaa katsoo, niin Suomi on melko oikeassa kohdassa verrattuna muihin. Luxemburg eniten ihmetyttää, mutta "lilliputti" ilmeisesti hyötyy EU-instituutioista? Sama varmasti selittää myös osittain Belgian sijoitusta niukasti saamapuolella.

Jos miellämme Ruotsin usein "Hannu Hanhi"-maaksi, kyllähän se Euroopan mittakaavassa kuitenkin Belgia on. Maan talous hyötyy valtavasti Brysseliin sijoitetuista kansainvälisistä instituutioista. Yksi kemikaalivirasto ja tuleva Naton alaesikunta ovat aika pientä Belgiaan verrattuna.

 

[mike owen]

Toivottavasti hallitus tekee luontoystävällistä ilmastopolitiikkaa. Vihreän siirtymän investointisuunnitelmat pitää toteuttaa mahdollisimman nopeasti maaliin saakka. Jos kaikki hankkeet toteutuvat niin se voi tuoda Suomessa toistasataatutatta uutta työpaikkaa.

 

[Styge]

Millonkohan maailman paras hallitusohjelma tuo pöytään jotain konkreettista talouskasvua luovaa ehdotusta? Ei tämä talous tällä säästetään ja nostetaan kulutusveroja kombinaatiolla tee muuta kuin hidastaa kasvua entisestään.

 

[Ann Arbor]

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=l59iWdcwEMI

Björn "Nalle" Wahlroos kävi äskettäin Sijoituskästin vieraana. Nallelta tuttuun tapaan mielenkiintoista puhetta Suomen talouden tilasta.

 

[mike owen]

Millonkohan maailman paras hallitusohjelma tuo pöytään jotain konkreettista talouskasvua luovaa ehdotusta? Ei tämä talous tällä säästetään ja nostetaan kulutusveroja kombinaatiolla tee muuta kuin hidastaa kasvua entisestään.

Kyllä yritykset tekevät aivan oikeita investointeja, jos heille annetaan mahdollisuus toimia kuten pitääkin kustannustehokkaasti ja ympäristöä kunnioittaen. Valtion ja kunnan tehtävät ovat tärkeitä kuten esimerkiksi infran ja infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito.

 

[tommy36]

Näihin olisi hyvä saada jotain vertailukohtaa esimerkiksi muihin maihin. Kummalliselta tuntuu, että Suomi on edelleen EU:n nettomaksaja taloustilanteestamme huolimatta. Linkattu kuvaaja on vuodelta 2022.

Asukasta kohti Suomi maksaa 144 euroa, kun taas Viro saa 677 euroa.

Viron talousihmettä on hehkutettu ja Suomen ahdinkoa synkistelty, mutta niin vain Suomi on edelleen maksajan roolissa. Selittäkääpä viisaammat, mihin menot ja tulot perustuvat.

https://vm.fi/documents/10623/123264441/EU-nettomaksu+370.png/be3597cd-9f21-2b52-1b38-dd23370c05fd?t=1694686736144

Niin no, mehän ollaan aina niin rikas maa, kun puhutaan jäsenmaksuista jonnekin, ja ihan saatanallisen köyhä maa, kun puhutaan palkoista tai sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Se on totisesti mielenkiintoinen logiikka, kun hallituksella toisena jälkeen tuntuu olevan, kun nyt jo kiihtyvässä tahdissa tuntuu tulevan tietoa siitä, että siellä politiikassa ei vaan ole talousosaamista, eikä juurikaan kykyä myöskään katsella asioita tulevaisuusvaikutuksiltaan.

 

[I am not Jesus]

Mites Suomi sijoittuu ostovoiman mukaan Euroopassa? Onko Suomessa työttömiä ja syrjäytyneitä enemmän kuin muualla Euroopassa? Heillä ostovoima on paljon paljon mediaania heikompaa. Onko muualla ruokajonoja? Jotenkin tuo BKT ei vaan tunnu kovin hyvältä mittarilta tässä asiassa.

 

[mike owen]

Niin no, mehän ollaan aina niin rikas maa, kun puhutaan jäsenmaksuista jonnekin, ja ihan saatanallisen köyhä maa, kun puhutaan palkoista tai sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Se on totisesti mielenkiintoinen logiikka, kun hallituksella toisena jälkeen tuntuu olevan, kun nyt jo kiihtyvässä tahdissa tuntuu tulevan tietoa siitä, että siellä politiikassa ei vaan ole talousosaamista, eikä juurikaan kykyä myöskään katsella asioita tulevaisuusvaikutuksiltaan.

Näinhän se on. Tilanteesta riippuen Suomi on rikas länsimainen valtio tai sitten vähävarainen valtio. Täällä on pakko säästää ja leikata jotta yhteiskunta toimii siten kuin pitää. Terävät sakset ovat olleet todella tehokkaita työkaluja hallituksessa. Hymyssä suin saksia käytetään niin kuin pitää.

 

[Styge]

Kyllä yritykset tekevät aivan oikeita investointeja, jos heille annetaan mahdollisuus toimia kuten pitääkin kustannustehokkaasti ja ympäristöä kunnioittaen. Valtion ja kunnan tehtävät ovat tärkeitä kuten esimerkiksi infran ja infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito.

Ei ne tee. Miksi ne investoisivat kuihtuvaan talouteen, jossa ajetaan pelkästään suuryritysten etua, ja niillekin ainoa porkkana on palkkojen polkeminen. Investointeja ei silti näy missään. Pohjolan halpatyömaa, joka jää ostovoimassa muuta Eurooppaa jälkeen jatkuvasti lisää. Eiköhän jatkossakin vähän kurjisteta ostovoimaa säästöillä ja vaatimalla palkkamalttia. Sillä ne investoinnit tänne vyöryvät. Voi tulla pitkä aika odotella

 

[Tadu]

Ei ne tee. Miksi ne investoisivat kuihtuvaan talouteen, jossa ajetaan pelkästään suuryritysten etua, ja niillekin ainoa porkkana on palkkojen polkeminen. Investointeja ei silti näy missään. Pohjolan halpatyömaa, joka jää ostovoimassa muuta Eurooppaa jälkeen jatkuvasti lisää. Eiköhän jatkossakin vähän kurjisteta ostovoimaa säästöillä ja vaatimalla palkkamalttia. Sillä ne investoinnit tänne vyöryvät. Voi tulla pitkä aika odotella

Eivät investoikaan. Siksi pitää hyväksyä tosiasiat ja suhteuttaa valtion menot valtion tuloihin.

 

[I am not Jesus]

Eurooppalaisissa kuluttajahinnoissa merkittäviä eroja – Suomen kokonaishintataso seitsemänneksi korkein

Uutiset nopeasti ja luotettavasti.

yle.fi

Heti seuraavana päivänä, kun kysyin ostovoimasta tuli Yleltä tällainen juttu. Suomi on siis Euroopan seitsemänneksi kallein maa, vaikka talouden tilanteen mukaan taitaa olla huonoimpien top 5:ssä. Ravintoloiden ja hotellipalveluiden hinnoissa top 5 kalleimpien joukossa. Ei ihme, että turismi sakkaa.

 

[OLLI58]

Ostin muutaman vuosi sitten uuden moottoripyörän jonka hinta oli noin 32000,-. Tästä hinnasta veroja on 14000,-. No, nämä on omia valintoja, mutta ottaa se silti jonkin verran koteloon että Per-Anders Tukholmasta maksaa samasta pelistä noin 24000,-

 

[Styge]

Eurooppalaisissa kuluttajahinnoissa merkittäviä eroja – Suomen kokonaishintataso seitsemänneksi korkein

Uutiset nopeasti ja luotettavasti.

yle.fi

Heti seuraavana päivänä, kun kysyin ostovoimasta tuli Yleltä tällainen juttu. Suomi on siis Euroopan seitsemänneksi kallein maa, vaikka talouden tilanteen mukaan taitaa olla huonoimpien top 5:ssä. Ravintoloiden ja hotellipalveluiden hinnoissa top 5 kalleimpien joukossa. Ei ihme, että turismi sakkaa.

Ja jatkossa ne on entistä kalliimpia. Toki muualla Euroopassa palkat nousee ihan eri tahtia kuin Suomessa. Täällä taas halutaan entisestään nostaa kulutusveroja. Samalla keskellä huonetta seisoo eläkemörkö, mille kukaan ei saa eikä uskalla tehdä yhtään mitään. Ei ainakaan nykyeläkkeisiin liittyvää. Saadaanhan tuolla toki Suomessa sen verran kuluttajahintoihin liikettä, ettei tarvitse deflaatiossa makoilla.

 

[tommy36]

Ostin muutaman vuosi sitten uuden moottoripyörän jonka hinta oli noin 32000,-. Tästä hinnasta veroja on 14000,-. No, nämä on omia valintoja, mutta ottaa se silti jonkin verran koteloon että Per-Anders Tukholmasta maksaa samasta pelistä noin 24000,-

Kannattaa sitten muuttaa Per-Andersin kanssa asustelemaan sinne paratiisiin. Musta on ihan fikusa verottaa sellaista mikä ei tuo edes valmisteveroja tähän maahan, mutta kukin tässäkin tavallaan. Sitäpaitsi niillä kulutusveroillahan ne "köyhät" ei sitten pyöri sunkaan jaloissa siellä tien päällä kiusaamassa.

 

[Kilgore Trout]

Li Andersson kannattaa Elinkeinoelämän keskusliiton ehdottamaa rahastoa, joka edistäisi vihreää siirtymää ja digi- sekä puolustushankkeita.

EK ehdotti helmikuisessa avauksessaan EU:n laajuista, jopa 500 miljardin euron rahoitusvälinettä, jolla tuettaisiin parhaita ja strategisesti tärkeimpiä hankkeita Euroopassa. Avauksen taustalla on juuri lisääntynyt valtiontukikilpailu.

EK:n ehdotuksessa rahaston tukea jaettaisiin excellence-periaatteella. Se tarkoittaa, että tuettavat hankkeet valittaisiin niiden parhaimmuuden eikä maan kokoluokan perusteella.

Andersson uskoo, että Suomi olisi tällaisessa järjestelyssä vahvoilla.

Li Andersson kannattaa EK:n ehdotusta: ”Meillä ei tule koskaan olemaan yhtä paljon rahaa kuin Ranskalla ja Saksalla”

Li Andersson on huolissaan Suomen pärjäämisestä kansainvälisessä kilpailussa. Hän toivoo suomalaisille innovaatioille lisää tukea EU:lta.

www.talouselama.fi

 

[mike owen]

Ehdottomasti kannattaa miettiä tarkemmin ehdotusta. Se olisi erittäin hyvä asia, jos Suomeen saadaan lisää rahaa muodossa tai toisessa. Kaikki "ilmainen" raha kannattaa käyttää hyödyksi. Toivottavasti Li on tehokas ja hyödyllinen meppi Euroopassa.

 

[ipaz]

En tiedä kuuluisiko tämä tähän ketjuun, mutta kun en erillistä verotusketjua äkkiä löytänyt ja liittyy kuitenkin Suomen ja ennenkaikkea suomalaisten talouteen.

Suomessa ainoastaan 40% perintöä saavista maksaa perintöveroa.

Suurin osa perintöveroa maksaamaan joutuvista on 45-64-vuotiaita. Vuonna 2020 yli miljoonan arvosta perintöä saaneita oli alle 300 henkilöä, jotka maksoivat kaikesta valtion keräämästä perintöverosta 18%. Eli alle 300 ihmistä maksoi lähes 1/5 kaikesta Suomessa kerätystä perintoverosta!

Perintöveroa maksetaan 20000 euroa tai sen ylittävästä perintöosuudesta. Joten 60% perintöä saavista perivät kokonaisarvoltaan vähemmän kuin 20000 euroa, eikä heidän siten tarvitse veroa maksaa.

Se on tietysti hyvä asia sen perijän kannalta, ettei tuollaisesta 20000 euron alle jäävästä perinnöstä tarvitse valtiolle enää mitään kuitata. Mutta samalla se kertoo karua kuvaa siitä kuin pieniä omaisuudet Suomessa keskimäärin ovat.

Mielestäni jo se, että iltapäivälehdissä aika ajoin neuvotaan ihmisiä miten järjestellä omaisuuttaan ennen sitä tyhjää potkua, jotta jälkeläiset säästyisivät perintoveroilta, kertoo karua kieltä ensinnäkin koko veron järkevyydestä (siis järjettömyydestä) sekä siitä, että suomalaiset ovat isossa kuvassa varatonta kansaa.

Miten perintöverot jakautuvat? | Tieto&trendit

Perintöveroa maksamaan määrätyistä perinnönsaajista 0,5 prosenttia sai vähintään miljoonan euron perintöosuuden vuonna 2020. Nämä perinnönsaajat saivat maksettavaksi yli kuudenneksen perintöveroista. Perintöosuuden arvon lisäksi perintöverojen jakautumista on relevanttia tarkastella myös...

stat.fi

 

[Alejandro]

Se on tietysti hyvä asia sen perijän kannalta, ettei tuollaisesta 20000 euron alle jäävästä perinnöstä tarvitse valtiolle enää mitään kuitata. Mutta samalla se kertoo karua kuvaa siitä kuin pieniä omaisuudet Suomessa keskimäärin ovat.

Asiat kuitenkin muuttuvat parempaan suuntaan hitaasti, mutta varmasti. Lottokansasta ei tule sijoituskansaa yhdessä yössä. Itse mutuilisin, että Veikkaus on ollut suomalaiselle kansantaloudelle ja kotitalouksille melkoinen perkele kaikenlaisen uhkapelaamisen glorifioinnin kanssa.

Näin kärjistäen sanoisin, että 20 vuotta sitten katsottiin oudoksuen, jos joku kertoi sijoittavansa. Nykyään ihmistä pidetään typeränä, jos ei sijoita yhtään.

 

[Aihio]

Käsittämättömintä tässä Suomen touhussa on, että yksi talouden kulmakiviä on pitää ihmisten ostovoimasta kiinni. Nyt työnantaja (EK) puoli on kohta pari vuosikymmentä sahannut omaa oksaansa palkkaratkaisuilla.

Karuin esimerkki on aivovuoto ulkomaille korkeasti koulutetuissa. Millä kotimaiset yritykset kuvittelee saavansa työvoimaa, jos esimerkiksi Saksassa, Norjassa tai Sveitsissä tarjolla tuplapalkka huomattavasti pienemmällä verotuksella.

Suomessa keskitytty liika biotehtaisiin (sellutehdas) eikä oikeasti korkeanjalostus asteen tuotteisiin tai innovaatioihin.