Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[1313]

Ympäristöteknologiaan investoiminen olisi niin ilmeinen sektori meille panostaa systemaattisesti ja pitkäjänteisesti - on selvää, että se on valtava tulevaisuuden kasvuala ja teollisuutemme niin tarvitsisi perustuksensa vahvistamista. Vaan mitään vakavaa kansallista strategiaa ei tietenkään ole ja PS:n takia nykyhallitus suhtautuu ujostellen tai nuivasti mihinkään puheisiin vihreästä murroksesta.

Onko investoiminen tuottoisiin kohteisiin riippuvainen poliitikoista?
Yksityiset sijoittajat eivät ole asiasta kiinnostuneita tai jos olisivat, niin hallitus on tulppana?

 

[mjr]

Onko investoiminen tuottoisiin kohteisiin riippuvainen poliitikoista?
Yksityiset sijoittajat eivät ole asiasta kiinnostuneita tai jos olisivat, niin hallitus on tulppana?

Sanoisin että julkisella vallalla on sangen monia keinoja houkutella ja rohkaista sijoituksia uuteen ympäristöteknologiaan. Lienet siis eri mieltä tästä?

 

[mjr]

Sekin tässä kummastuttaa että persujen henkinen ystävä Ruotsidemokraatit ovat vaikuttaneet vähintään yhtä pitkään Ruotsin sisäpolitiikkaan mutta ovatko he jotenkin "vähemmän taantumuksellisia" kuin meidän oma kotoisa versio? En ole ainakaan julkisuudessa kuullut muuta yhtäläisyyttä kuin maahanmuuttokritiikki. Ovatko he laajakatseisempia energiamurroksen suhteen?

En tunne heikäläisiä kovin hyvin, mutta epäilen etteivät ole talouspoliittisesti yhtä impivaaralaisia kuin PS mitä tulee siis ulkomaisiin investointeihin ja työperäiseen maahanmuuttoon.

 

[erku]

Ympäristöteknologiaan investoiminen olisi niin ilmeinen sektori meille panostaa systemaattisesti ja pitkäjänteisesti - on selvää, että se on valtava tulevaisuuden kasvuala ja teollisuutemme niin tarvitsisi perustuksensa vahvistamista. Vaan mitään vakavaa kansallista strategiaa ei tietenkään ole ja PS:n takia nykyhallitus suhtautuu ujostellen tai nuivasti mihinkään puheisiin vihreästä murroksesta. Olemme me vain muuttuneet sisäpoliittisesti kyvyttömäksi maaksi kasvun ja dynaamisuuden suhteen. Pitkälti yli kymmenen vuotta vaan lähinnä maattu tulessa ja keksitty surkeita soteratkaisuja - ja vanhennuttu.

Voi tosin olla, että julkisten panostusten hyöty ympäristöteknologiaan enää tänään on kyseenalainen. Kiina, USA, Saksa ja Ranska satsaavat samaan asiaan julkisia panoksia valtavasti ja Suomi niukkoine resursseineen tuskin pärjää tällaisessa äärimmäisen kovassa kilpailussa kovinkaan hyvin.

Kai lähtökohtaisesti tällaisen pienen kansantalouden ennemmin tulisi teollisuuspoliittisessa strategiassa kyetä löytämään kilpailuetuja sellaisilta sektoreilta, joihin ei tässä ja nyt vielä kohdistu koko maailman suurta mielenkiintoa. Jos Kataisen tai Sipilän hallituksen aikaan olisi ollut rohkeutta ja viisautta suunnata elinkeinopolitiikan suuntaa vihreään siirtymään, olisi tuolla sektorilla voitu saavuttaa merkittäviä kilpailuetuja ja parhaassa tapauksessa luoda laadukas vihreän siirtymän teknologiaan liittyvä klusteri, josta syntyisi isosti työtä, vientiä ja hyvinvointia. Harmillista, että esimerkiksi Sipilän hallituksen kasvusatsaukset isoilta osin kohdistettiin ennemmin maa- ja metsätalouteen.

Se on toki sinällään totta, että fossiilisille polttoaineille veroalennuksia tekeviä nykyhallitus on ongelmallinen jo ihan yksityisten vihreän siirtymän investointien kannalta. Eihän nykyhallitus taida edes tunnustaa koko vihreän siirtymän olemassaoloa, vaan sen retoriikkaan kuuluu vain puhdas siirtymä. Identiteettipolitiikkaa tyhmimmillään.

 

[Byvajet]

Voi tosin olla, että julkisten panostusten hyöty ympäristöteknologiaan enää tänään on kyseenalainen. Kiina, USA, Saksa ja Ranska satsaavat samaan asiaan julkisia panoksia valtavasti ja Suomi niukkoine resursseineen tuskin pärjää tällaisessa äärimmäisen kovassa kilpailussa kovinkaan hyvin.

Ei tämä pelkästään ympäristöteknologiaa koske. Suuret maat ovat alkaneet puolustaa julkisella rahalla omia talouksiaan. Pienempien on tässä kilvassa vaikea pärjätä. Kuljemme poispäin avoimesta maailmasta kohti kansallisten etujen ajamista.

Ja tätähän persut toivovat. Aikanaan heillekin kuitenkin selviää, että Suomen kohtalo tulee tässä kilvassa olemaan kehno.

 

[mike owen]

Ympäristöteknologiaan investoiminen olisi niin ilmeinen sektori meille panostaa systemaattisesti ja pitkäjänteisesti - on selvää, että se on valtava tulevaisuuden kasvuala ja teollisuutemme niin tarvitsisi perustuksensa vahvistamista. Vaan mitään vakavaa kansallista strategiaa ei tietenkään ole ja PS:n takia nykyhallitus suhtautuu ujostellen tai nuivasti mihinkään puheisiin vihreästä murroksesta. Olemme me vain muuttuneet sisäpoliittisesti kyvyttömäksi maaksi kasvun ja dynaamisuuden suhteen. Pitkälti yli kymmenen vuotta vaan lähinnä maattu tulessa ja keksitty surkeita soteratkaisuja - ja vanhennuttu.

Juuri näin. Tällä hetkellä olisi erittäin typerää olla panostamatta tutkimus ja kehittämistoimintaan. Koulutukseen ja oppimistason nostoon tulee panostaa todella paljon nyt ja tulevaisuudessa, jotta Suomi pärjää yhä kovenevassa kilpailussa työmarkkinoilla.

Sitä en ymmärrä miksi vihreään siirtymään ei muka kannattaisi panostaa edelleen rahaa ja resursseja. Monet suomalaiset yritykset tekevät hyvää tulosta jo nyt.

 

[Erkka Lapanen]

Eli BusinessFinland sijoittaa jatkossa vain tuleviin menestyjäyrityksiin, niin noustaan ylös. Helppoa.

Aivan. Ja Suomeen otetaan jatkossa vain hyvin koulutettua, kovapalkkaista työvoimaa joilla on työpaikka jo valmiiksi sovittuna. Yritykset pitäköön huolen siitä ettei marjojen, siivouksen tai kebabin hinta nouse. Tulevat mielellään tänne missä palkkataso on alhaisempi, verotus on kovempaa ja edellytyksenä on suomenkielentaito. Muut menköön Ruotsiin.

 

[mjr]

Voi tosin olla, että julkisten panostusten hyöty ympäristöteknologiaan enää tänään on kyseenalainen.

Sen kyllä sanoisin että pieni, moderni ja hyvin koulutettu kansakunta saattaa pysyä toimimaan sangen ketterästi ja joustavasti verrattuna suurvaltoihin - joku USA ei pysty mitenkään järkevästi brändäämään itseään ensisijaisesti uuden ympäristöteknologian kautta, mutta me voisimme pystyä. Eikä tietenkään kautta koko laajan ja jatkuvasti kasvavan sektorin vaan pitäisi pystyä löytämään ne tietyt meille sopivat painopistealueet.

 

[Andromeda]

Sitä en ymmärrä miksi vihreään siirtymään ei muka kannattaisi panostaa edelleen rahaa ja resursseja. Monet suomalaiset yritykset tekevät hyvää tulosta jo nyt.

Siksi tietenkin, koska persut "viherhömpötys" vastaisuudellaan kerää niin paljon kannattajia ja se oli yhtenä teemana matkalla vaalimenestykseen. Varmaan Purra ja kumppanit tietää kuinka tärkeää olisi pysyä vihreän siirtymän kehityksessä mukana, mutta eivät voi pakittaa koska kannattajakato jyrkkenisi entisestään.

Työperäisen maahanmuuton vastustaminen ja nuiva suhtautuminen vihreään siirtymään kurittaa vuosien saatossa suomen taloutta enemmän kuin menneet lakot. Tästä pitäisi mediassa puhua enemmän.

Suomen talous kärsii merkittävästi tämän populistipuolueen toiminnasta nyt ja lähivuosien aikana kun ovat hallituksessa.

 

[ipaz]

Kyllähän koulutus on sellainen kohde, josta ei saisi napsaista euroakaan. Suomi nousi aikanaan taloudellisesti vakaaksi ja menestyväksi maaksi sillä, että 60-luvulta lähtien täällä alettiin laaja-alaisesti kouluttamaan ihmisiä sekä korkea- että ammattikouluissa valtion laskuun. Pieni kansa, jonka osaamis- ja tietotaso nousi räjähdysmäisesti ja tällä sitten pystyttiin kilpailemaan maailman jättiläisiä vastaan. Suomessa tosin idänkauppa vaikutti siihen, ettei tästä tullut Ruotsia. Täällä päästiin hieman helpommalla, kun NL osti kaiken valmiin mikä saatiin tehtyä. Ruotsissa jouduttiin aidosti innovoimaan tuotteita, kun markkinat olivat alusta länteen jossa kilpailu oli kovempaa.

Suomessa on ollut viime vuosikymmenet sellainen ylevän tyytyväisyyden fiilis: jauhetaan että meillä on maailman paras peruskoulu (pisa-tulokset), meidän ei tarvitse huolehtia jos sairastuu, koska julkinen terveydenhuolto ja meillä yhteiskunta tukee, jos putoaa pohja alta. Tämän päälle vielä se kuuluisa sisu.
Näin varmasti olikin pitkään, mutta kun tuo muu maailma kehittyy myös ja moni maa on painellut ohi niin koulutuksen, terveydenhuollon kuin varmaan jonkunlaisen tahdonvoimankin saralla.

Sanotaan että tyytyväisyys tappaa kehityksen. Suomi taisi 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä tuudittautua liialliseen hyvänolontunteeseen ja tulevaisuuteen katsominen unohtui. Esim. työmarkkinareformi, jota nyt yritetään saada läpi melkoisen hampaidenkiristyksen saattelemana tehtiin useassa kauppakumppanimaassa jo silloin 90-luvulla. Niillä menee nyt taloudellisesti hyvin.

Sen verran olen varsinkin Euroopassa matkustellut ja tavannut paikallisia, että moni sekä ihastelee että myös kummaksuu meidän käytäntöjämme. Vaihto-opiskeluaikana saksalaiset ja itävaltalaiset eivät voineet ymmärtää, että me saimme korotettua opinto- ja asumistukea ulkomailla opiskellessa ilman ns. opintovastiketta. Hekin saivat parempaa tukea, mutta sen saamiseksi oli velvollisuus tuoda hyviä arvosanoja mukanaan. Jos ei pärjännyt, niin joutui maksamaan takaisin. Pari opiskelijaa lähti kesken vaihdon takaisin kotiin, kun tajusivat etteivät tule menetymään opinnoissa. Me suomalaiset juotiin puoli vuotta edullista olutta, juhlittiin ja kierrettiin Eurooppaa. Ns. tutustuttiin maailmaan. En tiedä onko tämä muuttunut 20 vuodessa, mutta vuosituhannen vaihteessa se oli tuollaista ainakin AMK:ssa.

Balkanin Ruotsista, eli Sloveniasta kotoisin olevat kaverit jaksoivat ihmetellä, että millä järjellä Suomessa valtio maksaa asumistukea ihmiselle joka käy töissä. Heidän mielestään jokainen eläköön sellaisessa kämpässä johon on varaa. Maksaa sitä sitten vuokralla tai asuntolainalla. Jos ei kassa kestä, niin sitten pitää muuttaa halvempaan. Siellä - ja varmasti todella monessa muussakin maassa tämä on tietysi täysin normaalia, mutta täällä on kasvanut ajatus että olisi oikeus asua lähellä duunia hyvässä asunnossa. Slovenia oli vakavassa talouskriisissä 2010-luvun alussa, mutta veti ns. vyön todella kireälle ja selvisi ilman ulkopuolista apua.

Siellä on myös panostettu todella paljon koulutukseen. Kaikki tapaamani sloveenit puhuvat erinomaista englantia. Moni omaa yliopisto- tai korkeakoulututkinnon ja siinä maassa kaikilla on duunia (Slovenian työttömyysaste on n. 4%). Siellä kukaan ei luota valtioon niin paljoa, että tyytyisivät sieltä tuleviin tukiin, vaan jokainen on oman onnensa seppä. Tyypit ovat ostaneet oman asunnon todella nuorina ja sijoittavat eläkerahastoon. Ja kaikki muu törsätään isolla kädellä.

Suomessa ollaan minun mielestäni ylimielisen yltäkylläisiä. Ollaan "maailman onnellisin maa," jota uutiset hehkuttavat neljä päivää ja sitten taas vaihtavat valittamaan kun hallitus suunnittelee "ottavansa lisää" varavaraisilta - vaikka oikeasti valtio vaan antaa vähemmän. Ollaan me vaan kyllä sellainen sosialistinen pullasorsakansa ettei paremmasta väliä.

 

[Cobol]

Siksi tietenkin, koska persut "viherhömpötys" vastaisuudellaan kerää niin paljon kannattajia ja se oli yhtenä teemana matkalla vaalimenestykseen. Varmaan Purra ja kumppanit tietää kuinka tärkeää olisi pysyä vihreän siirtymän kehityksessä mukana, mutta eivät voi pakittaa koska kannattajakato jyrkkenisi entisestään.

Tätä hieman pohdin Orpon hallituksen ketjussa. Onko Euroopan laitaoikeistolla toinenkin tie päästessään valtaan? Ehkä on.

Fasismitaustaista Fratelli d’Italia -puoluetta johtavan pääministeri Giogia Melonin hallitus helpotti viime vuonna työperäistä maahanmuuttoa niin voimakkaasti, että politiikan tutkijat ovat alkaneet kuvailla hallitusta Italian maahanmuuttomyönteisimmäksi kymmeneen vuoteen. Tässä on suurin ero Orpon hallituksen ja Italian äärioikeiston välillä – Giorgia Melonin poikkeuksellinen päätös asettaa Suomen todella outoon valoon

Italian veljien kannatus oli ainakin viime vuonna noussut sitten vaalien. Vaikka hallituksen politiikassa tapahtui muutoksia suuntaan, jotka eivät ole puolueelle olleet mieluisia. Modernisoitu versio ja Italian työvoimapulan huomioiminen ratkaisuilla ei karkottanutkaan kannattajia.

Vihreää siirtymää Melonin hallituksessa helpottaa tietenkin se, että elpymisvälinerahoitusta valuu Italialle 69 miljardia euroa suorina avustuksina ja yli 122 miljardia euroa lainoina, jos kaikki lainat nostavat. Näillä rahoilla Italia edistää vihreää siirtymää, digitalisoituu ja vahvistaa taloutensa kestävyyttä. Asuntojen omistajat voivat teettää energiaremontin, joka on heille täysin ilmainen. Valtio tarjoaa 110 prosentin verovähennyksen remonttikulujen katteeksi.

Ensi vuonna ministeriksi nouseva Sakari Puisto (PS) on puhunut PS:n peruslinjasta poiketen vihreästä siirtymästä. Puiston mukaan pitäisi luoda teknologian kehittämisestä selkeämpi kokonaiskuva. Nyt on ollut TKI:n parlamentaarinen ryhmä, neljän prosentin TKI-tavoite ja valtioneuvoston Tutkimus- ja innovaationeuvosto.

Tämä ei vielä riitä, koska meillä on aika iso aukko siinä, miten koordinoimme tiedettä ja teknologian kehitystä. Tarvitsisimme järjestelmän, jossa näitä asioita käytäisiin läpi perusteelllisemmin ja jossa olisi myös tieteellinen neuvonantaja poliitikoille, kuten Briteissä on chief scientific advisor. Teknologiakehitystä tehdään nyt liian monella tasolla ja monesta ministeriöstä, ja lainsäädäntö on pirstaloitunut. Vihreä siirtymä, Kiina-riippuvuus ja osaajapula puhuttivat kansanedustajia Teknologiateollisuuden vaalipaneelissa

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Puisto on varsin yksin vihreän siirtymän ja työperäisen maahanmuuton lisäämisen osalta PS:ssa. Voiko tilanne muuttua kun hän nousee valtioneuvostoon?

 

[Andromeda]

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Puisto on varsin yksin vihreän siirtymän ja työperäisen maahanmuuton lisäämisen osalta PS:ssa. Voiko tilanne muuttua kun hän nousee valtioneuvostoon?

Miten persut sen sitten tekisivät, koska kannattajille se pitäisi kyetä perustelemaan kannatuksen kärsimättä. Ja mikä erottaisi persut sitten Kokoomuksesta, jos lähtisivät katsomaan maahanmuuttoa ja vihreää siirtymää avarakatseisemmin.

Jotenkin tuntuu siltä, että persut ovat kaivaneet populismillaan itselleen sellaisen kuopan, että sieltä on vaikea nousta mihinkään suuntaan kannatuksen kärsimättä.

 

[Cobol]

Miten persut sen sitten tekisivät, koska kannattajille se pitäisi kyetä perustelemaan kannatuksen kärsimättä. Ja mikä erottaisi persut sitten Kokoomuksesta, jos lähtisivät katsomaan maahanmuuttoa ja vihreää siirtymää avarakatseisemmin.

Jotenkin tuntuu siltä, että persut ovat kaivaneet populismillaan itselleen sellaisen kuopan, että sieltä on vaikea nousta mihinkään suuntaan kannatuksen kärsimättä.

Vaikea on persujen tilanne. Vaatisi isoa johtajuutta kyetä muuttamaan peruskantoja ja uudistua. Aika näyttää haluavatko ja jos hauavat, kykenevätkö. Oma näkökulmani Kokoomuksen jäsenenä on se, että hallituksen on tehtävä osansa ja siihen kuuluu mm. EK:n ja Laboren linjaamat ilmasto- ja vihreän siirtymän toimet.

Jos Kataisen tai Sipilän hallituksen aikaan olisi ollut rohkeutta ja viisautta suunnata elinkeinopolitiikan suuntaa vihreään siirtymään, olisi tuolla sektorilla voitu saavuttaa merkittäviä kilpailuetuja ja parhaassa tapauksessa luoda laadukas vihreän siirtymän teknologiaan liittyvä klusteri, josta syntyisi isosti työtä, vientiä ja hyvinvointia. Harmillista, että esimerkiksi Sipilän hallituksen kasvusatsaukset isoilta osin kohdistettiin ennemmin maa- ja metsätalouteen.

Kataisen ja erityisesti Sipilän hallitusta saadaan todellisuudessa kiittää mm. siitä, että Suomi on hyvin fossiilivapaa energian tuotannon osalta ja tuulivoimaa on lisätty paljon. Jotkut tosin kuvittelevat Rinne/Marinin olleen asialla, mutta näin ei ole. Päätöksistä energiatuotannon uudistumiseen menee vuosia.

 

[Dynamo]

Kaiketi ruotsalaisilla toden totta bisnesälyä vain on sitten enemmän, mitä meillä suomalaisilla.

CIA World Factbook kertoo, että vuonna 2022 Ruotsin vienti oli 314 mrd $, ja Suomen 128 mrd $. Tuonti: Ruotsi 297 mrd $ ja Suomen 135 mrd $. Ruotsi vie (myy) enemmän kuin tuo 17 mrd $ ja vastaavasti Suomi tuo (ostaa) enemmän kuin vie 7 mrd $. Jotain länsinaapuri tekee oikein.

 

[Ollakseni]

Thread by @infomuotoilu on Thread Reader App

@infomuotoilu: Media on viime päivinä kirjoittanut julkisen talouden ahdingon syistä. Tässä vielä yksi näkökulma: Verrattuna 2007 jolloin julkinen velka oli pienimmillään, menot ovat eläkkeitä lukuunottamatta kasvan...…

threadreaderapp.com

Tuossa on mielenkiintoinen ketju Twitteristä luettavammassa muodossa. TLDR on se että valtion menojen kasvu johtuu hyvin pitkälti nimenomaan työeläkkeiden kasvusta ja terveydenhuollon kulujen kasvusta. Molemmat liittyvät vahvasti demografiaan. Toki työllisyysaste on parantunut, mutta tehdyt työtunnit vähentyneet kokonaisuutena. Vertailu on toki vuoteen 2022 joten velkojen hoitoon menevät rahat eivät ole samalla tasolla kuin ne nyt ovat.

 

[JZZ]

Thread by @infomuotoilu on Thread Reader App

@infomuotoilu: Media on viime päivinä kirjoittanut julkisen talouden ahdingon syistä. Tässä vielä yksi näkökulma: Verrattuna 2007 jolloin julkinen velka oli pienimmillään, menot ovat eläkkeitä lukuunottamatta kasvan...…

threadreaderapp.com

Tuossa on mielenkiintoinen ketju Twitteristä luettavammassa muodossa. TLDR on se että valtion menojen kasvu johtuu hyvin pitkälti nimenomaan työeläkkeiden kasvusta ja terveydenhuollon kulujen kasvusta. Molemmat liittyvät vahvasti demografiaan. Toki työllisyysaste on parantunut, mutta tehdyt työtunnit vähentyneet kokonaisuutena. Vertailu on toki vuoteen 2022 joten velkojen hoitoon menevät rahat eivät ole samalla tasolla kuin ne nyt ovat.

Tämä on mielestäni äärimmäisen informatiivinen, ja lopussa olevasta yhteenvedosta: "Minusta vaikuttaa kuitenkin selvältä, että julkisen talouden ainut todellinen ongelma on väestön ikääntyminen ja velkaantumisen pysäyttäminen vaatii toimia, jotka pureutuvat tähän ongelmaan. Muu on puuhastelua." on helppo olla samaa mieltä.

 

[Cobol]

Tuossa on mielenkiintoinen ketju Twitteristä luettavammassa muodossa. TLDR on se että valtion menojen kasvu johtuu hyvin pitkälti nimenomaan työeläkkeiden kasvusta ja terveydenhuollon kulujen kasvusta. Molemmat liittyvät vahvasti demografiaan. Toki työllisyysaste on parantunut, mutta tehdyt työtunnit vähentyneet kokonaisuutena. Vertailu on toki vuoteen 2022 joten velkojen hoitoon menevät rahat eivät ole samalla tasolla kuin ne nyt ovat.

Luvut pitävät ainakin pääosin paikkansa, joten juttu yhdessä mm. HS:n ja YLE:n juttujen osalta antaa oikean kuvan. Väestön ikääntyminen ja Suomen demografinen tila on ollut tiedossa kymmeniä vuosia. Poliitikoilla on ollut ennusteet siitä, mihin vanhuus- ja hoito-ongelmien ratkaisemattomuus johtaa.

Kun ratkaisuja mm. maahanmuuton osalta ei ole tehty, ongelmat alkavat kertymään ja ilmapallo puhkeaa ensimmäisen kerran taantuman aikana. Se tapahtui 15 vuotta sitten ja sen jälkeen ei kasvua ole juuri tullut. Koska tehdyt työtunnit vähenevät useista syistä (työsuhteiden tyyppi, työikäisen väestön muutokset), hallitus voi luoda työpaikkoja vahvalla julkiselle subventiolla tai tehdä vihdoin isoja rakenteellisia uudistuksia.

Molemmissa tapauksissa alkuun velkamäärä nousee nopeasti luokkaa 15 mrd vuodessa ja korkojen noustessa velanhoitokulut moninkertaistuvat.

Nyt ollaan tilanteessa, jossa seuraava iso lama/taantuma saattaa suistaa Suomen talouden varsinaisiin ongelmiin. Puskureita ei ole, demografista tilaa ei ehditä korjaamaan ja investointeja ulkomailta sekä kotimaasta on entistä vaikeampi saada. Leikkaukset ostovoimaan syövät työpaikkoja ja tehtyjä tunteja, jotka taas vaikuttavat valtion tulokertymään.

Tilanne on haastava enkä näe, että mitään yksinkertaista ja helppoa ratkaisua on olemassa. Sopeuttaminen samaan aikaan kun talouskasvua rakennetaan ei ole onnistunut tämän maan hallituksilta useista eri syistä.

 

[tommy36]

Ei tämä pelkästään ympäristöteknologiaa koske. Suuret maat ovat alkaneet puolustaa julkisella rahalla omia talouksiaan. Pienempien on tässä kilvassa vaikea pärjätä. Kuljemme poispäin avoimesta maailmasta kohti kansallisten etujen ajamista.

Ja tätähän persut toivovat. Aikanaan heillekin kuitenkin selviää, että Suomen kohtalo tulee tässä kilvassa olemaan kehno.

Tämän vuoksi ei ainkaan pitäisi enää pohjois-maista tarjota edullista sähköä keski-eurooppaan jotakuinkin ollenkaan. Ja sitten pitäisi jonkun pöljäkkeen myös keksiä kertoa sekä markkinoida, että moneen nyt nähtävän investointiin Suomi olisi olosuhteiltaan erinomainen maa, jossa ehkä verot eivät helli, mutta säästö taas syntyy niistä olosuhteista -kuten myös nytkin jo, ja erityisestikin tulevaisuudessa, jos asiat oikein hoidetaan- edullisesta energiasta.

 

[mjr]

Tämä on mielestäni äärimmäisen informatiivinen, ja lopussa olevasta yhteenvedosta: "Minusta vaikuttaa kuitenkin selvältä, että julkisen talouden ainut todellinen ongelma on väestön ikääntyminen ja velkaantumisen pysäyttäminen vaatii toimia, jotka pureutuvat tähän ongelmaan. Muu on puuhastelua." on helppo olla samaa mieltä.

Jeps: demografia/sote, kasvun heikkous (liittyvät osin toisiinsa) sekä verrokkeihin verrattuna matalampi tuottavuus. Keskustelun fokus on ihan väärissä asioissa - vaje on seuraus, oire vakavammasta ja itse asiassa sangen huolestuttavasta sairaudesta, jota meidän tässä pitäisi vauhdilla yrittää parantaa, minkä myötä se alijäämän leikkaaminenkin olisi sekä paljon helpompaa että vähemmän kiireellistä.

 

[1313]

Sanoisin että julkisella vallalla on sangen monia keinoja houkutella ja rohkaista sijoituksia uuteen ympäristöteknologiaan. Lienet siis eri mieltä tästä?

Tuskin ympäristöteknologia poikkeaa muusta toimintakentästä, jossa poliitikoilla on mahdollisuus valita voittavat tai vähintäänkin suosiota ansaitsevat vaihtoehdot.

Sähköautojen hankintatuki sekä polttomoottoriautojen mahdollinen käyttökielto ovat esimerkkejä tällaisesta, missä poliitikot haluavat ohjata kuluttajia kuluttajan talouden kannalta epäedullisiin mutta sähköautovalmistajien kannalta tuottoisiin valintoihin.

 

[Cobol]

Jeps: demografia/sote, kasvun heikkous (liittyvät osin toisiinsa) sekä verrokkeihin verrattuna matalampi tuottavuus. Keskustelun fokus on ihan väärissä asioissa - vaje on seuraus, oire vakavammasta ja itse asiassa sangen huolestuttavasta sairaudesta, jota meidän tässä pitäisi vauhdilla yrittää parantaa, minkä myötä se alijäämän leikkaaminenkin olisi sekä paljon helpompaa että vähemmän kiireellistä.

Kun useiden tehtyjen virheiden seurauksena lisävelkaa tulee 12-16 mrd vuodessa ja nousseet korkokulut ovat useita miljardeja, valtiovarainministeriö ja hallitus pyrkivät supistamaan valtion menoja. Tämä on nopein keino vähentää lisävelan kasvua.

Se mikä nyt näyttäisi olevan ongelma, on taloutta lähivuosina kasvattavien päätösten ja ratkaisujen puute. Laboren johtaja Mika Maliranta nimeää Suomen ongelmaksi tuottavuuden heikon tason, joka johtuu ennen kaikkea korkean tuottavuuden tuotannon supistumisesta Nokia-shokin ja paperiteollisuuden heikentymisen vuoksi 2010-luvun alussa.

Vesa Vihriälän mukaan vuodesta 2017 lähtien työtuntia kohden laskettu BKT ei kasvanut lainkaan vuoteen 2023 tultaessa. Samana aikana Ruotsin BKT on kasvanut työtuntia kohden lähes prosentin vauhtia, Tanskassa 0,6 % ja hitaan tuottavuuskasvun Saksassakin 0,3 % vuotta kohden.

Vihriälän mukaan julkisen talouden tasapainoa on välttämätöntä parantaa suorilla sopeutustoimilla. Näiden ei kuitenkaan tulisi heikentää pidemmän ajan talouskehityksen edellytyksiä. Päin vastoin, julkisilla menoilla ja verotuksella tulisi kyetä tukemaan pitkän ajan kasvun edellytyksiä.

Ja jälkimmäisen kanssa Orpon(kin) hallitus on ongelmissa.

 

[Tuamas]

Tuskin ympäristöteknologia poikkeaa muusta toimintakentästä, jossa poliitikoilla on mahdollisuus valita voittavat tai vähintäänkin suosiota ansaitsevat vaihtoehdot.

Sinänsä Suomessa on vielä ne matalimmalla roikkuvat hedelmät poimimatta ympäristöteknologiassa ja vihreän siirtymän investoinneissa.

Hallituksenhan ei tarvitse (eikä kannata) valita voittajia, vaan mahdollistaa pro-market markkinatalouden prinsiippien mukaisesti mahdollisimman matalan kynnyksen liiketoimintaympäristö.

Helpoimmalla tämä saavutetaan lisäämällä viranomaisresursseja hankkeiden luvitukseen sekä luvituksiin liittyvien valitusten käsittelyyn, samalla säätäen lakiin maksimiajat sille kuinka kauan ympäristölupien käsittelyssä saa valituksineen kestää (sama tulisi säätää työperäiseen maahanmuuttoon, sillä erotuksella että maksimiaika on lyhyempi ja maksimiajan täyttyessä lupa automaattisesti myönnetään pl. tilanteet joissa hakija viivyttää asiaa omilla toimillaan) ja tämä aika olisi maksimissaan vaikkapa vuosi.

 

[Jeffrey]

Tuskin ympäristöteknologia poikkeaa muusta toimintakentästä, jossa poliitikoilla on mahdollisuus valita voittavat tai vähintäänkin suosiota ansaitsevat vaihtoehdot.

Sähköautojen hankintatuki sekä polttomoottoriautojen mahdollinen käyttökielto ovat esimerkkejä tällaisesta, missä poliitikot haluavat ohjata kuluttajia kuluttajan talouden kannalta epäedullisiin mutta sähköautovalmistajien kannalta tuottoisiin valintoihin.

Tämä on osaltaan ihan totta. Suomessa poliittisella tasolla esimerkiksi metsätaloutta ei ole haluttu mieltää ympäristöteknologian piiriin kuuluvaksi, vaan metsät pikemminkin säästettäväksi kohteeksi. Maailmalla (varsinkin) taas kiistellään mikä polttoaine hyväksytään ympäristöteknologiaksi ja mikä ei.

Tässä kohtaa metsätalous on meille aika elinehto. Mukavahan se olisi jos pystyisimme kilpailemaan muissakin ympäristöteknologioissa, mutta todellisuudessa investoinnit tuppaavat menemään sinne missä ne ovat järkeviä toteuttaa. Konesalit ovat kreikassa koska Eurooppa, Aasia ja Afrikka ovat sopivasti ulottuvilla, polttoaineet taas lähempänä niiden kuluttajia. Meillä ei resursseja tai logistiikkaa juuri muuta ole kuin metsään. Onneksi lokaalit metsäyhtiöt ovat olleet näissä asioissa edelläkävijöitä, valitettavasti paikallinen toimintaympäristö ei ole niille otollisin.

 

[KooMT]

Ja toki

CIA World Factbook kertoo, että vuonna 2022 Ruotsin vienti oli 314 mrd $, ja Suomen 128 mrd $. Tuonti: Ruotsi 297 mrd $ ja Suomen 135 mrd $. Ruotsi vie (myy) enemmän kuin tuo 17 mrd $ ja vastaavasti Suomi tuo (ostaa) enemmän kuin vie 7 mrd $. Jotain länsinaapuri tekee oikein.

Noh jos Ruotsissa on teollisuusyritys jolla tavaraa niin paljon, että menisi junalla niin se voi kilpailuttaa kuljetuksensa paljon paremmin kuin Suomessa. Suomessa kun on tekniset ongelmat(raideleveys ja kalusto) ja poliittiset syyt(ei haluttu sitä kilpailua kuin on pakko EU:n myötä) vähentäneet kilpailua kiskoilla. Toki Ruotsikin lähempänä muita markkinoita jos rahti lähtee laivalla ja oliko Göteborgissa joku laivalinja maailmalle, mitä ei Suomessa ole. (Nurminen Logistics kun mainosti konttijunaa Haaparannasta ja Uumajasta Göteborgiin.

Toki toivoisi, että Suomesta voisi löytyä jotain uusia aineettomia tai kevyeitäkin tuotteita vienniksi. Eikö se Tanskan suurin myyntituote ollut laihdutuslääke.

 

[Cobol]

Mikä on perimmäinen syy Suomen talouden tilaan? Mika Maliranta ja Vesa Vihriälä ovat pitkälti oikeassa. Tuottavuuden heikko taso ja korkean tuottavuuden tuotannon supistumisesta Nokia-shokin ja paperiteollisuuden heikentymisen vuoksi 2010-luvun alussa.

Siinä iso osa tärkeimmistä syistä.

Mutta on vielä muitakin. Osmo Soininvaara pohjoismaisten hyvinvointiyhteiskuntien ja Suomen tuntijana antaa yhden vastauksen:

Ruotsissa näyttää olevan poliittinen konsensus siitä, että rikkaat ruotsalaiset sijoittajat ovat voimavara koko maalle. Siksi maassa ei ole perintöveroa eikä omaisuusveroa. Näin on toisaalta saatu aikaan hyvin suuret varallisuuserot.

Suomessa syntyy kiitettävästi lupaavia tuote- ja yritysinnovaatioita, mutta kun on aika skaalata lupaava idea isompaan mittakaavaan, yritys on pakko myydä ja yleensä ulkomaille. Suomalaisilla ei ole rahaa ostaa. Kun taloudellinen kasvu on kovin innovaatiovetoista, kasvu siirtyy pois Suomesta. Tämä on yksi syy siihen, että taloutemme ole kasvanut 16 vuoteen ja olemme jääneen toivottomasti muista Pohjoismaista.

Silloinkin, kun alkuperäiset omistajat pystyisivät skaalaamaan yritystään ylöspäin, verotus Suomessa houkuttelee myymään. Sijoitusvarallisuuden verotus on ongelmallista

Jos Soininvaara on oikeassa kuten voi monen muun ollessa yritysverotuksesta samaa mieltä olettaa, valtio itse asiassa vaikeuttaa väärällä veropolitiikalla Suomen talouden kasvua.

Olemme liiaksi sosialisteja kun ruotsalaiset demarit ovat maan talouden ja hyvinvoinnin osalta enemmän oikealla ja markkinoiden kannalla kuin oikeisto on ollut Suomessa. Keskustalaisvasemmistolainen konservatiivinen talousospolitiikka on ollut Suomelle vuosikymmenten haitta. Se on leikannut kirveellä suomalaisten vaurastumista ja sijoituskykyä ja -halua mm. verotuksestakin johtuen muuhun kuin omaan asuntoon.