Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[Derrick]

No jopas, rakennetaan sitten 70-80 kilometrin silta Ruotsiin

Siltayhteys Vaasasta Uumajaan tutkitaan nyt virallisesti – Väylävirasto sai hallitukselta toimeksiannon

Väylävirasto selvittää monen vuosia haaveilemaa kiinteää yhteyttä Suomen ja Ruotsin välille. Selvityksen tulisi valmistua ensi vuoden aikana.

yle.fi

 

[Vepe21]

No jopas, rakennetaan sitten 70-80 kilometrin silta Ruotsiin

Siltayhteys Vaasasta Uumajaan tutkitaan nyt virallisesti – Väylävirasto sai hallitukselta toimeksiannon

Väylävirasto selvittää monen vuosia haaveilemaa kiinteää yhteyttä Suomen ja Ruotsin välille. Selvityksen tulisi valmistua ensi vuoden aikana.

yle.fi

Mä voin hoitaa tuon selvityksen. Kas näin:

-Henkilöliikennettä ei ole tarpeeksi

-Ei nopeuta rahtiliikennettä Tukholman eteläpuolelle. Ajoaikasääntöjen takia ei pysty ajamaan kuin n. 700-800 km päivässä. Turku-Tukholma-lauttayhteys on riittävän pitkä vuorokausilepoon. Tukholmaan Kajaanista Turun kautta ajanut kuski lähtee vuorokausilevon jälkeen liikkeelle samaan aikaan kuin Vaasasta Uumajan kautta ajanut kuski.

Tilinumeron palkkiota varten saa yv:llä.

 

[erku]

Tällä hetkellä sosiaalisessa mediassa on mielenkiintoinen asetelma, kun oikeiston keskuudessa viime päivien siteeratuin talousajattelija on ollut entinen pintakäsittelijä ja nykyinen TikTok-tähti Miko Bergbom, kun taas vihervasemmiston keskuudessa siteeratuin talousajattelija on ollut kansantaloustieteestä tohtoriksi väitellyt ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen entinen toimitusjohtaja Sixten Korkman.

Jos olisin oikeistolainen tietopohjaisen päätöksenteon kannattaja, saattaisin kovasti kummeksua asetelmaa.

 

[aceman81]

Onko täällä taloustieteilijöitä?

Linkki: https://x.com/jmkorhonen/status/1754417491428663661?s=20

 

[Cobol]

Tuskinpa yksikään taloustieteilijä on sitä mieltä, että kun työnantajat ovat selvityksessä todenneet paikallisen sopimisen laajentamisen sisältävän myönteisiä vaikutuksia, esimerkiksi pienen kokeilun kautta tätä ei voisi selvittää. Tutkimustahan ei ole. Kannattaa ehdottomasti selvittää.

Mitä tulee taloustieteilijöiden mukamas vaikenemiseen nyt, se on vasemmistoharhaa. Paljon on tullut palautetta taloustieteilijöiltäkin Orpon hallituksen politiikasta.

Ja jos nyt suoraan sanotaan, M-hallituksen sote- ja talouspolitiikka rakensi Suomea haja-asutusalueiden ehdolla. Kovin vähän tätä Marinin elinvoimaisia kaupunkeja kuristavaa politiikkaa on ylipäätään käsitelty. Suomen talouden kannalta täydellinen virhearvio.

 

[mike owen]

Kuinka paljon esimerkiksi paikallinen sopiminen lisää työhyvinvointia ja uusia työpaikkoja Suomessa. Onko tästä mitään tutkittua dataa olemassa.

Olen sitä mieltä, että työmarkkinoilla tarvitaan useita eri keinoja nykyisen epäonnistuneen työmarkkinatilanteen korjaamiseksi. Keinoista näyttää olevan aika paljon erimielisyyksiä tämän hetken tilanteen parantamiseksi. Nyt pitää kaikkien osapuolten kokoontua yhteisen pöydän ääressä ja sopia yhteiset pelisäännöt ja tavoitteet työmarkkinoilla, jotta Suomen kansantalous saadaan kuntoon jossain vaiheessa.

Teollisuuden toimintaedellytykset tulee turvata jatkuvasti. Suomen vientiyritykset tulee olla nykyistä kilpailukykyisempiä kiristyvässä kilpailussa markkinoilla.

 

[Derrick]

Eveliinalla oli jokin idea että tulisi ns. maankäyttövero, mutta eikö se yhtähyvin voisi olla raskaaksi tulemisen vero, esim. ensimmäinen raskaus 10 000,- ja sitä seuraavat ylimääräiset 20 000 -,. Alkaisi Suomen talous kohentua kummasti. Ei, en ole lapsivastainen, vaan ihan vaan idiootti kuten moni muukin ideanikkari

Eveliina Heinäluoma on raskaana

Heinäluoma odottaa puolisonsa Tuomas Immosen kanssa kesävauvaa.

www.iltalehti.fi

 

[tommy36]

Kuinka paljon esimerkiksi paikallinen sopiminen lisää työhyvinvointia ja uusia työpaikkoja Suomessa. Onko tästä mitään tutkittua dataa olemassa.

Olen sitä mieltä, että työmarkkinoilla tarvitaan useita eri keinoja nykyisen epäonnistuneen työmarkkinatilanteen korjaamiseksi. Keinoista näyttää olevan aika paljon erimielisyyksiä tämän hetken tilanteen parantamiseksi. Nyt pitää kaikkien osapuolten kokoontua yhteisen pöydän ääressä ja sopia yhteiset pelisäännöt ja tavoitteet työmarkkinoilla, jotta Suomen kansantalous saadaan kuntoon jossain vaiheessa.

Teollisuuden toimintaedellytykset tulee turvata jatkuvasti. Suomen vientiyritykset tulee olla nykyistä kilpailukykyisempiä kiristyvässä kilpailussa markkinoilla.

Kertoisiko joku nyt tyhmälle että mistä ne työpaikat ilmestyvät yhtäkkisesti, kun nytkään moni ns osaaja ei töihin pääse jokok kokmeuksen puutteen tai kohtaanto-ongelman vuoksi?

Miten siis paska ja syyn kaataminen köyhien tai työttömien niskaan parantaa maailmaa?

 

[Murskaaja]

Kertoisiko joku nyt tyhmälleettä mistä ne työpaikat ilmestyvät yhtäkkisesti, kun nytkään moni ns osaaja ei töihin pääse?

Miten siis paska ja syyn kaataminen köyhien tai työttömien niskaan parantaa maailmaa?

Jäykät työmarkkinat lisäävät työttömyyttä. Jos esimerkiksi TESin minimituntipalkka (+ muut työnantajan kustannuksia lisäävät ehdot) tulee annettuna, pitkässä juoksussa kaikki tätä alhaisemman tuottavuuden työt jäävät syntymättä kyseisen TES:n piirissä. Yrityksen tehtävä ei ole omistajien rahoilla tehdä hyväntekeväisyyttä ja palkata työntekijöitä, mikäli työlle ei saada tuottoa.

 

[erku]

Heikki Hiilamon kolumni: Ryhdyin tutkijaksi, koska hävetti väittää työkseen, että rikkaiden suosiminen auttaa köyhiä

Keskelle talouspolitiikan keskustelua on ponnahtanut vanha tuttu ”vieteriukko”. Se väittää, että rikkaiden suosiminen on tieteellinen välttämättömyys ja hyödyttää köyhiä.

yle.fi

Heikki Hiilamolta mielenkiintoinen kirjoitus. Oikeistosuuntauksen vahvistuessa aina nousee myös ns. trickle down -ajattelu. Ihan hyvin Hiilamo tuossa muistuttaa, että taloustiede aika heikosti tukee sitä ajattelua, että Suomi pelastuisi Etlan tuoreen ehdotusten mukaisesti yritysverotusta rajusti laskemalla, suurituloisimpien pääomatuloverotusta keventämällä ja ylimpien palkkatulojen verotusta tuntuvasti laskemalla.

 

[Cobol]

Heikki Hiilamolta mielenkiintoinen kirjoitus. Oikeistosuuntauksen vahvistuessa aina nousee myös ns. trickle down -ajattelu. Ihan hyvin Hiilamo tuossa muistuttaa, että taloustiede aika heikosti tukee sitä ajattelua, että Suomi pelastuisi Etlan tuoreen ehdotusten mukaisesti yritysverotusta rajusti laskemalla, suurituloisimpien pääomatuloverotusta keventämällä ja ylimpien palkkatulojen verotusta tuntuvasti laskemalla.

Ihan kohtuullista tekstiä vaikka Hiilamo sortuu asiantuntemattomuuteen yritysverotuksessa. Hiilamo väittää ettei yhteisöveron laskeminen 4.5 prosenttia tuonut lisää investointeja ja linkittää siteeksi väitteelleen tutkimuksen.

Hiilamon linkittämä tutkimus ei kuitenkaan kerro yhteisöveron laskemisesta yhtään mitään suurten yhtiöiden ja ulkomaisten yhtiöiden osalta. Linkitetyssä tutkimuksessa tarkasteltiin uudistusten vaikutuksia pienten ja keskisuurten osakeyhtiöiden investointeihin ja kasvuun.

Todellisuus suurten yritysten ja sitä kautta taloudellisten vaikutusten osalta löytyy tästä EK ylistää yhteisöveron kevennystä: Teki Suomesta houkuttelevan maan

Oikeistolaisilla on joskus tapana yliarvioida veronalennusten vaikutuksia, mutta ei niitä tule mahdollisesti aivan tarkoituksella aliarvioidakaan. Ainakaan tunnetun tutkijan.

 

[Ann Arbor]

Todellisuus suurten yritysten ja sitä kautta taloudellisten vaikutusten osalta löytyy tästä EK ylistää yhteisöveron kevennystä: Teki Suomesta houkuttelevan maan

Oikeistolaisilla on joskus tapana yliarvioida veronalennusten vaikutuksia, mutta ei niitä tule mahdollisesti aivan tarkoituksella aliarvioidakaan. Ainakaan tunnetun tutkijan.

Tiedä sitten olisiko Suomella rohkeutta mennä vielä hivenen pidemmälle ja laskea yhteisöveroaan selkeästi muita Pohjoismaita ja Saksaa alhaisemmalle tasolle, tai ottaa esim. Viron mallin käyttöön.

Yhteisöveron laskeminen tukisi Suomen investointiympäristöä kansainvälisesti näkyvällä tavalla - Keskuskauppakamari

Kauppakamareiden tavoitteena on vapaa, vauras, avoin ja kilpailukykyinen Suomi, joka on paras aivan jokaiselle.

kauppakamari.fi

Vaikka Irlannilla eräitä tunnettuja etuja Suomeen nähden on, kyllähän asemoituminen "Pohjolan tiikeriksi" voisi auttaa tämän maan suosta. Toki pelkkä yhteisövero ei automaattisesti tarkoita investointeja, vaan tämän voisi toteuttaa samanaikaisesti eräiden muiden uudistusten kanssa

 

[Normandia]

Ihan kohtuullista tekstiä vaikka Hiilamo sortuu asiantuntemattomuuteen yritysverotuksessa. Hiilamo väittää ettei yhteisöveron laskeminen 4.5 prosenttia tuonut lisää investointeja ja linkittää siteeksi väitteelleen tutkimuksen.

Hiilamon linkittämä tutkimus ei kuitenkaan kerro yhteisöveron laskemisesta yhtään mitään suurten yhtiöiden ja ulkomaisten yhtiöiden osalta. Linkitetyssä tutkimuksessa tarkasteltiin uudistusten vaikutuksia pienten ja keskisuurten osakeyhtiöiden investointeihin ja kasvuun.

Todellisuus suurten yritysten ja sitä kautta taloudellisten vaikutusten osalta löytyy tästä EK ylistää yhteisöveron kevennystä: Teki Suomesta houkuttelevan maan

Oikeistolaisilla on joskus tapana yliarvioida veronalennusten vaikutuksia, mutta ei niitä tule mahdollisesti aivan tarkoituksella aliarvioidakaan. Ainakaan tunnetun tutkijan.

EVA johtaja veroasiantuntija ehdottaa yhteisöveron laskemista 15%.
Tiiä sitten mitä kannattaisi tehdä.

”Suomen yritysverotus ei houkuttele investointeja” – päätös yhteisöveron alentamisesta tehtävä nyt | Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry

Suomi perii yrityksiltä niiden tuloksesta 20 prosentin yhteisöveroa. Vaikka nimellinen verokanta ei ole kansainvälisesti korkea, Suomessa veropohja on laaja. Monessa valtiossa veronalaiset tulot määritellään Suomea suppeammin ja menot ovat laajemmin vähennyskelpoisia.

www.sttinfo.fi

 

[Tohtori Sykerö]

Tällä hetkellä sosiaalisessa mediassa on mielenkiintoinen asetelma, kun oikeiston keskuudessa viime päivien siteeratuin talousajattelija on ollut entinen pintakäsittelijä ja nykyinen TikTok-tähti Miko Bergbom, kun taas vihervasemmiston keskuudessa siteeratuin talousajattelija on ollut kansantaloustieteestä tohtoriksi väitellyt ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen entinen toimitusjohtaja Sixten Korkman.

Jos olisin oikeistolainen tietopohjaisen päätöksenteon kannattaja, saattaisin kovasti kummeksua asetelmaa.

Toki jos tiedonhakusi rajoittuu TikTokkiin ja Snapchattiin niin asia voi äkkiseltään näyttää tuolta. Minun uutisvirtaan on enemmän näkynyt lainauksia talouden nobelistilta Bengt Holmströmiltä, sekä IMF:ltä.

Suosittelen tosissaan muita tiedonhakukanavia kuin edellä mainitut sovellukset.

 

[Ann Arbor]

EVA johtaja veroasiantuntija ehdottaa yhteisöveron laskemista 15%.
Tiiä sitten mitä kannattaisi tehdä.

”Suomen yritysverotus ei houkuttele investointeja” – päätös yhteisöveron alentamisesta tehtävä nyt | Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry

Suomi perii yrityksiltä niiden tuloksesta 20 prosentin yhteisöveroa. Vaikka nimellinen verokanta ei ole kansainvälisesti korkea, Suomessa veropohja on laaja. Monessa valtiossa veronalaiset tulot määritellään Suomea suppeammin ja menot ovat laajemmin vähennyskelpoisia.

www.sttinfo.fi

Hyvä linkkaus. Ymmärrettävästi vaikea kysymys poliittisesti ja mikäli projektiin lähdetään, olisi laaja parlamentaarinen konsensus hyvä tavoite. Suomen pitäisi toden teolla pyrkiä asemoitumaan kilpailukykyiseksi investointikohteeksi, niin verotuksen, mutta myös yleisen yritysmyönteisen ja tulevaisuuteen katsovan ilmapiirin myötä. Nyreys ja sisäänpäin käpertyminen ei johda 2020-luvulla minnekään.

 

[Cobol]

Tiedä sitten olisiko Suomella rohkeutta mennä vielä hivenen pidemmälle ja laskea yhteisöveroaan selkeästi muita Pohjoismaita ja Saksaa alhaisemmalle tasolle, tai ottaa esim. Viron mallin käyttöön.

EVA johtaja veroasiantuntija ehdottaa yhteisöveron laskemista 15%.
Tiiä sitten mitä kannattaisi tehdä.

Muistaakseni on tulossa laajempi minimi yhteisöverolle, koska merkittävä osa hyperluokan yhtiöistä maksaa veroja vähän. Suomen kannalta ei välttämättä ole hyväksi, jos isot yritykset voivat tehdä sellaisia sopimuksia, joilla ne maksavat veroa hyvin vähän. Kaksi suomalaista miljardiyhtiötä maksoi Suomeen 0 euroa yhteisöveroa – Erot 10 suurimman yrityksen maksamissa veroissa kasvoivat

Silti Euroopan koilliskulmalla ja 1 300 km Venäjän kanssa laittaa kyllä miettimään, onko Suomi kilpailukykyinen nykytasolla kun tarkastellaan efektiivisiä tuottoja. En kannata korkeaa verotusta, mutta ymmärrän senkin, että verokilpailu Euroopan maiden välillä ei johda Suomen kannalta hyvään tulokseen. Ehkä se on nyt supistumassa.

 

[Ann Arbor]

Central Bank expects economic growth to rebound in 2024

The Central Bank of Ireland thinks data will show Ireland is in a recession for the multinational-dominated economy but says domestic activity will continue to expand.

www.independent.ie

Vaikka finanssikriisin jälkeisinä vuosina Irlantikin kohtasi laajoja haasteita, on maa taas nousukäyrällä. Tiedä sitten olisiko Suomella syytä lähettää parlamentaarinen työryhmä tutustumaan maahan ja sen talouspolitiikkaan. Irlannilla on toki voimavaranaan englannin kieli ja myönteinen suhtautuminen maahanmuuttoon, minkä seurauksena maan väestö on edelleen länsimaalaisittain

 

[Boogey]

Oikeistolaisilla on joskus tapana yliarvioida veronalennusten vaikutuksia, mutta ei niitä tule mahdollisesti aivan tarkoituksella aliarvioidakaan. Ainakaan tunnetun tutkijan.

Puhdas oma mutu mutta uskon todellisen vaikutuksen tässäkin olleen jossain hehkutusten ja aliarviointien välimaastossa. Yhteisövero kun on kilpailtu asia ja muiden maiden päätökset vaikuttaa myös.

Onneksi myös EU tason minimiverotus asia on edennyt. Vaikkakin vesitettynä, maksumaan valinnan vuoksi Suomi ei hyödy niin paljon kun muuten voisi jos nyt sen koosteen oikein luin?

 

[Normandia]

Ainakaan vielä ei vähään aikaan laske Yhdysvaltojen keskuspankki FED:n ohjauskorko. Saadaan siis täälläkin koronlaskuja odotella.

Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell kertoi torstaina nauhoitetussa tv-kanava CBS:n ”60 Minutes” -ohjelman haastattelussa, että Fed keskittyy jatkossa koronlaskujen alkamisen ajankohtaan.

Haastattelu tehtiin sen jälkeen, kun Fed piti viime viikon keskiviikkona ohjauskoron ennallaan 5,25-5,50 prosentissa. Edellisen kerran ohjauskorkoa nostettiin viime heinäkuussa.

Powell arvioi, että Yhdysvaltain vakaa talouskasvu tarkoittaa, että koronlaskupäätöksellä ei ole kiire. Taloustilanne on siis hyvä ja inflaatio on hidastumassa. Silti Powell sanoi, että on liian aikaista sanoa, että talous olisi saavuttanut pehmeän laskun. ”Meillä on vielä työtä tehtävänä”, hän sanoi ensimmäisessä esiintymisessään ohjelmassa vuoden 2021 jälkeen.

Fedin Powell: Keskuspankin huomio on koronlaskujen alkamisajankohdassa

Fed haluaa lisänäyttöjä inflaation hidastumisesta.

www.salkunrakentaja.fi

 

[Vaughan]

Kertoisiko joku nyt tyhmälleettä mistä ne työpaikat ilmestyvät yhtäkkisesti, kun nytkään moni ns osaaja ei töihin pääse?

Jos olet osaaja hoitoalalla, ravintola-alalla tai vaikka ICT-alalla, saat helposti töitä jo nyt.

Jos olet osaaja kirjapainoalalla tai paperityöläinen paikkakunnalla, jonka ainoa tehdas on suljettu, tuskin saat koulutustasi vastaava töitä juuri millään. Ihan sama mikä on verotus tai millainen on alan TES ja onnistuuko paikallinen sopiminen, työpaikat vähenevät todella jyrkästi. Eikä käytännössä mikään poliittinen päätös muuta ihmisten käyttäytymistä - että alettaisiin ostaa enemmän kirjoja ja tilaamaan paperisia lehtiä (ja vaikka painotuotteiden kysyntä yllättäen nousisikin, niin monet niistä painettaisiin Virossa.)

Kaikki keinot kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi perustuvat siihen, että tuhansien ihmisten täytyy vaihtaa alaa - todennäköisesti uudelleenkoulutuksen kautta. Ja vasta työelämään tulevien nuorten pitäisi vielä suuremmassa määrin suuntautua niille aloille, jotka työllistävät.

Edistetäänkö alanvaihtoa kepillä vai porkkanalla onkin sitten poliittisempi kysymys. Julkinen talous ei tosin salline pelkkää porkkanan käyttöä, mutta jos se sallii yritystukien kautta maksettavat porkkanat tai massiiviset tuotantotuet mm. porkkananviljelijöille, niin ehkä koulutuspolitiikkaan voisi siirtää edes osan edellämainituista tukimiljardeista...

 

[aceman81]

Linkki: https://x.com/pursiain/status/1755139150662320335?s=20

 

[Kimmo_Ahteri]

Ihan kohtuullista tekstiä vaikka Hiilamo sortuu asiantuntemattomuuteen yritysverotuksessa. Hiilamo väittää ettei yhteisöveron laskeminen 4.5 prosenttia tuonut lisää investointeja ja linkittää siteeksi väitteelleen tutkimuksen.

Hiilamon linkittämä tutkimus ei kuitenkaan kerro yhteisöveron laskemisesta yhtään mitään suurten yhtiöiden ja ulkomaisten yhtiöiden osalta. Linkitetyssä tutkimuksessa tarkasteltiin uudistusten vaikutuksia pienten ja keskisuurten osakeyhtiöiden investointeihin ja kasvuun.

Todellisuus suurten yritysten ja sitä kautta taloudellisten vaikutusten osalta löytyy tästä EK ylistää yhteisöveron kevennystä: Teki Suomesta houkuttelevan maan

Oikeistolaisilla on joskus tapana yliarvioida veronalennusten vaikutuksia, mutta ei niitä tule mahdollisesti aivan tarkoituksella aliarvioidakaan. Ainakaan tunnetun tutkijan.

Muistaakseni EK taisi lopulta kusasta omille kintuille, sillä tarkempi perehtyminen EK:n dataan herätti epäilyksen että yritysfuusioita oli syntynyt jonkin korkeimman oikeuden päätöksen seurauksena, eivätkä ne fuusiot tuoneet enempää yhteisöverotuottoja koska verotettavat voitot eivät sen vuoksi lisääntyneet. EK veti vähän mutkat suoriksi, tämän kaiketi lopulta ainakin osittain myönsivät.

Muistaakseni tämäkin saaga on joskus aikoinaan käyty läpi täällä.

 

[Cobol]

Muistaakseni EK taisi lopulta kusasta omille kintuille, sillä tarkempi perehtyminen EK:n dataan herätti epäilyksen että yritysfuusioita oli syntynyt jonkin korkeimman oikeuden päätöksen seurauksena, eivätkä ne fuusiot tuoneet enempää yhteisöverotuottoja koska verotettavat voitot eivät sen vuoksi lisääntyneet. EK veti vähän mutkat suoriksi, tämän kaiketi lopulta ainakin osittain myönsivät.

Muistaakseni tämäkin saaga on joskus aikoinaan käyty läpi täällä.

Näin saattaa hyvin olla, että EK oikoi mutkia, mutta Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2015–2022 yrityssektorin veronalainen tulos parani keskimäärin seitsemän prosenttia vuodessa ja yhteisöveron tuotto lähes kaksinkertaistui 8,4 mrd. euroon. EK lainaa monia muitakin laskelemia Seitsemän tärkeää kuvaa veroista

Tarkkaa dataahan ei voi saada, miten nimenomaan yhteisöveron lasku vaikutti yhteisöveron tuottoon, koska pitäisi sulkea muut vaikuttavat tekijät pois. Voi kuitenkin arvioida, että mm. useampi yrityskauppa verotettiin Suomessa alentuneen yhteisöveroprosentin takia.

 

[Normandia]

Yhteisöjen tuloveroa kertyi vuonna 2023 yhteensä 7 741 miljoonaa, joka oli 805 miljoonaa (-9,4 %) vähemmän kuin vuonna 2022. Tässä varmaan juuri näkyy raksa-alan ja teknologiateollisuuden vaikeudet, kuten maailmantalouden heikkeminen.

Verotulojen kehitys vuonna 2023

www.vero.fi

 

[hege]

Ehkä tässä tilanteessa tosiaan pitäisi miettiä veroprosentin sijaan sitä, että toimintaedellytykset yrityksillä pysyisivät kohtuullisina ja sen kautta voisi ajatella yhteisövero alentamista kuitenkin niin että parempien aikojen koittaessa voidaan verokantaa taas nostaa ilman että jäädään silloinkaan tuijottamaan pelkkää kertymää.