Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[Dynamo]

Vielä kun yhteiskunta olisi samaa mieltä vapaaehtoistyön tärkeydestä. Työttömiä kun kontrolloidaan sen verran hyvin, että vapaaehtoistyötä ei liiemmin uskalleta tehdä työttömyyskorvauksen menettämisen pelossa.

Kun sallittaisiin vapaammin työttömien osallistuminen vapaaehtoistöihin, vähentäisi se kuluja esim. mielenterveys puolellakin.

Tämä työttömien kahlitseminen on ikuisuusongelma hallituksesta toiseen.

Silloin joskus, kun lapseni olivat päiväkoti-ikäisiä, päiväkodin lasten vanhemmat perustivat yhdistyksen, jolla kerättiin varoja lasten retkiä yms. varten. Oli kevätriehaa pullan myynteineen jne. Lasten vanhemmat tulivat erilaista duuneista, mutta kas: yhdistyksen kantavat voimat (5-6kpl) olivat kaikki yrittäjiä tai sen verran korkeissa asemissa, että heillä oli kokonaistyöaika, eikä mitään TES:n mukaista viikkotyöaikaa. Totesin tuolloin, että tuossa näkee hyvin sen, että jotkut laskevat tehtyjä tunteja, toiset taas eivät laske, vaan "tekemisen meininki" on ikään kuin verissä. Oli jotenkin absurdia, että niillä, jotka muutenkin tekivät paljon duunia, riitti aikaa myös tällaiseen, mutta TES:n piirissä olleilla ei aikaa ollut. Mutta joo, tämäkin on varmaan Kelan vika.

 

[Patarouva]

Silloin joskus, kun lapseni olivat päiväkoti-ikäisiä, päiväkodin lasten vanhemmat perustivat yhdistyksen, jolla kerättiin varoja lasten retkiä yms. varten. Oli kevätriehaa pullan myynteineen jne. Lasten vanhemmat tulivat erilaista duuneista, mutta kas: yhdistyksen kantavat voimat (5-6kpl) olivat kaikki yrittäjiä tai sen verran korkeissa asemissa, että heillä oli kokonaistyöaika, eikä mitään TES:n mukaista viikkotyöaikaa. Totesin tuolloin, että tuossa näkee hyvin sen, että jotkut laskevat tehtyjä tunteja, toiset taas eivät laske, vaan "tekemisen meininki" on ikään kuin verissä. Oli jotenkin absurdia, että niillä, jotka muutenkin tekivät paljon duunia, riitti aikaa myös tällaiseen, mutta TES:n piirissä olleilla ei aikaa ollut. Mutta joo, tämäkin on varmaan Kelan vika.

Vähän samaan tapaan kuin joillekin on tärkeintä selittää joka välissä kaikille kuinka kiire hänellä on. Ne kaikkein kiireisimmät eivät taida ehtiä kertomaan kiireestään, kun on oikeasti niin hiton kiire koko ajan. Tähänkin saattaa joskus päteä vanha viisaus ”Laiska töitään laskee.”

 

[Andromeda]

Silloin joskus, kun lapseni olivat päiväkoti-ikäisiä, päiväkodin lasten vanhemmat perustivat yhdistyksen, jolla kerättiin varoja lasten retkiä yms. varten. Oli kevätriehaa pullan myynteineen jne. Lasten vanhemmat tulivat erilaista duuneista, mutta kas: yhdistyksen kantavat voimat (5-6kpl) olivat kaikki yrittäjiä tai sen verran korkeissa asemissa, että heillä oli kokonaistyöaika, eikä mitään TES:n mukaista viikkotyöaikaa. Totesin tuolloin, että tuossa näkee hyvin sen, että jotkut laskevat tehtyjä tunteja, toiset taas eivät laske, vaan "tekemisen meininki" on ikään kuin verissä. Oli jotenkin absurdia, että niillä, jotka muutenkin tekivät paljon duunia, riitti aikaa myös tällaiseen, mutta TES:n piirissä olleilla ei aikaa ollut. Mutta joo, tämäkin on varmaan Kelan vika.

Yhteiskunnan vika on se, että työttömiltä käytännössä estetään osallistuminen hieman enempi aikaa vievään vapaaehtoistyöhön. Kenenkähän etua se palvelee, sitä en ymmärrä. Puhelin on kuitenkin tänäpäivänä jokaisella, joten työnantajan tavoitettavissa on kokoajan.

 

[Normandia]

Kyllä esim. monissa lasten urheilutapahtumissa on käytännössä aina samat toimitsijat ja järjestäjät. Ja kyllä sieltä löytyy ihan tavallisia työntekijöitä kuten yrittäjiäkin. Näihin mennään vielä normi 8h työpäivän tai yrittäjäpäivän jälkeen. Vaihtuvuutta siellä monet huutaa toimitsijoiksi, mutta eipä tulijoita ole.

 

[Cobol]

Tuo viimeksi mainittu nyt ei paljoa aivontynkää vaadi. Kun ei maksa tukia, niin tietenkin jokainen työ on, aivan kuten niillä lapsityöläisilläkin tuolla maailmalla, on tietenkin poarannusta toimeentuloon vaikkei sillä toimeen tullakaan.
Sitä työtähän eikukaan liene pakottanut tekemään ensin kannattamattomaksi. Eli voisiko ratkaisu olla siinä, että se työ oikeasti olisi kannattavaa tekijälleen, sillä sen uskoisin olevan kuitenkin kannustavaa.
Jos siis halutaan Suomi, jossa tekijä joutuu anomaan lisätuloa (kunnalta/valtiolta) selvitäkseen edes välttävästi, ja sittenkin kuitenkin hakemaan leipäjonosta ruokaa, niin ollaan kyllä nähdäkseni epäonnistuttu ja pahoin siinä työnteon kannustimissa.
Palaan siis siihen, että aivoja ei vaadi leikata toimeentuloa niin, että toimeen ei tule. Aivoja ei myöskään vaadi pitää työnhinta niin alhaisena, ettei se kannata tekijälleen, kun on ihan yhtä sidottu työhönsäö kuin muutkin, mutta kuitenkin vailla samoja oikeuksia, vaan on nöyryyttämisen kierteessä.

Kannustetaan nyt sitten siihen työhön vaikkapa sillä, että jos köyhä yritys ei voi maksaa säällistä palkkaa, niin se kunta/valtio maksaa sitten kokonaan sen puuttuvan osan siitä siten, että se työnteko oikeasti kannustaa, eikä tarvitse olla itseään nöyryyttämässä eri instanssien armoilla sen toimeentulon suhteen.

Minimipalkan Suomessa kun pitäisi alkaa asettumaan jonnekin likemmäs kolmen tonnin pintaan, että voisi pysytellä erilaisten tukien ulkopuolella.

Jostakin syystä alkaa kuitnekin heti itku porukassa, jos muutkin saavat palkkaa kuin se itse. Jos kerran ei olla niitä kateellisia, niin eikö sitten voisi suoda kaikille sen työn olevan myös taloudellisesti kannustavaa.
Anokoon siis yritys valtiolta (sen yritystuen sijaan) palkkatukea, jolla voi täydentää oman vajavaisuutensa palkanmaksukyvyn suhteen. Silloin se yrityksen tuki menee edes oikeaan osoitteeseen, verotulot lisääntyvät laajalla rintamalla ostovoimankin seurauksella.

Työn tulisi olla tekijälleen kannattavaa, mutta onko kyse tukien karsimisesta vai esittämästäsi minimipalkasta 3 000 euron pintaan? @Jeffrey avasi jo hyvin joten yksi konkreettinen pohdinta lisää. 3 000 euroa kuussa olisi noin 20 euroa tunnissa ja työnantajakuluina noin 40-45 euroa tunnilta. Tässä on mukana palkan lisäksi pakolliset työnantajamaksut, terveydenhoito sekä osuus tuurauksesta mm. lomien ja sairaspäivien aikana.

En näe toimivuutta. Minimipalkka saisi tulla käyttöön. Nyt ollaan työsuojelun kautta jossain 8 euron kieppeillä. Sitä tulisi nostaa, mutta ei kuitenkaan tappamalla samalla työpaikkoja. Tällöin tukien varassa oleminen saattaisi jopa lisääntyä.

 

[tommy36]

Työn tulisi olla tekijälleen kannattavaa, mutta onko kyse tukien karsimisesta vai esittämästäsi minimipalkasta 3 000 euron pintaan? @Jeffrey avasi jo hyvin joten yksi konkreettinen pohdinta lisää. 3 000 euroa kuussa olisi noin 20 euroa tunnissa ja työnantajakuluina noin 40-45 euroa tunnilta. Tässä on mukana palkan lisäksi pakolliset työnantajamaksut, terveydenhoito sekä osuus tuurauksesta mm. lomien ja sairaspäivien aikana.

En näe toimivuutta. Minimipalkka saisi tulla käyttöön. Nyt ollaan työsuojelun kautta jossain 8 euron kieppeillä. Sitä tulisi nostaa, mutta ei kuitenkaan tappamalla samalla työpaikkoja. Tällöin tukien varassa oleminen saattaisi jopa lisääntyä.

Totesinkin, että tuon puuttuvan osan, jota yrityksellä ei ole varaa maksaa, maksaa sitten se kunta/valtio. Tokihan yrityksellä sitten pitää olla perusteet sille, miksi ei kykene palkkaa enempää maksamaan.

Tässähän olisi nimenomaan tarkoitus saada työstä kannattavaa, kun siitä saa palkan jolla täällä pärjää, ja samalla voidaan purkaa tuota hallinnollista porrasta isolla kädellä kun ei enää tarvita sosiaali ym virastoja samassa suhteessa, koska kaikki tuki on palkansaajalle palkkatukea joka annetaan suoraan yritykselle vain ja ainoastaan palkkaa varten, jotta se vastaa summaa jolla täällä tulee toimeen.

Tämänhän luulisi olevan ihan kelvollista kaikille työssäolijoille, että jokaisen palkka on turvattuna. Tietenkin sitten alkaisi yritysten morrali löystymään, sillä yhtäkkiä kellään ei olisi varaa maksaa palkkoja kellekään.
Mutta tuohan sitten kertoo lähinnä yritysten moraalista.

Niin tai näin, niin koen äärimmäisen nöyryyttävksi elämän, jossa ihmiseltä vaaditaan samaa täyttä panostusta rahan takomiseen jollekin instanssille, mutta pakotetaan kuitenkin elämään -josta ei edes virastojen mutkikkaalla avulla selviä- sellaisella palkkatasolla, joka tekee työstä kannustavaa, sekä antaa tunteen jossa ihmistä arvostetaan ja omaisi edes etäisesti samoja oikeuksia kuin niillä "oikeutetusti" paremmin toimeentulevilla.

Koskaan ei huomioida keskustelussa sitäkään, että moni näistä "ei niin koulutetuista" tekee merkittävästi pidemmän työuran, ja käyttää vähemmän niitä yhteiskunnan resurssejakin, ja siten osaltaan ovat turvaamassa työllään niitä resursseja joilla toiset vetelee koulutuksia -parhassa tapauksessa vielä useampiakin.Sitten ajatellaan, että pistämällä isomman palkan, tulee myöhemmin paljon veroja. Mutta sitten alkaakin se itku yhteiskunnasta, joka vie kaikki "mun" rahat, kun joutuu veroja maksamaan. Logiikka kiistatta on lutuinen.

Tavalla tai toisella halutaan siis varjella olotilaa jossa toisten velvollisuutena on vaeltaa työssä ilman säällistä toimeentuloa, koska on paljon tärkeämpää, että joku toinen saa ihan helvetisti. Itse siis kehittäisin sitä suuntaa siihen kansalaispalkkaan, joka sitten tasoittaisi tietä sille, että työstä kaikille jää säällinen palkka. Toki tässäkin sitten se "kateus" nostaa päätään vikkelästi, jos sattuu kuulumaan osaan, jolta se käytännössä verotetaan kokonaan pois. Tässä mielessä tämä olisi totisesti mielenkiintoista nähdä, sillä aina syytetään kateudesta sitä kansanosaa, joka vain haluaa säällisen toimeentulon, mutta veikkaan, että tässä kohtaa itku alkaa ihan toisessa osassa kansaa.

 

[Cobol]

Totesinkin, että tuon puuttuvan osan, jota yrityksellä ei ole varaa maksaa, maksaa sitten se kunta/valtio. Tokihan yrityksellä sitten pitää olla perusteet sille, miksi kykene palkkaa maksamaan.

Tässähän olisi nimenomaan tarkoitus saada työstä kannattavaa, kun siitä saa palkan jolla täällä pärjää, ja samalla voidaan purkaa tuota hallinnollista porrasta isolla kädellä kun ei enää tarvita sosiaali ym virastoja samassa suhteessa, koska kaikki tuki on palkansaajalle palkkatukea joka annetaan suoraan yritykselle vain ja ainoastaan palkkaa varten, jotta se vastaa summaa jolla täällä tulee toimeen.

Tämänhän luulisi olevan ihan kelvollista kaikille työssäolijoille, että jokaisen palkka on turvattuna. Tietenkin sitten alkaisi yritysten morrali löystymään, sillä yhtäkkiä kellään ei olisi varaa maksaa palkkoja kellekään.
Mutta tuohan sitten kertoo lähinnä yritysten moraalista.

Niin tai näin, niin koen äärimmäisen nöyryyttävksi elämän, jossa ihmiseltä vaaditaan samaa täyttä panostusta rahan takomiseen jollekin instanssille, mutta pakotetaan kuitenkin elämään, josta ei edes virastojen mutkikkaalla avulla selviä tasolla, joka tekee työstä kannustavaa, sekä tunteen jossa ihmistä arvostetaan ja omaisia edes etäisesti samoja oikeuksia kuin niillä "oikeutetusti" paremmin toimeentulevilla.

Koskaan ei huomioida keskustelussa sitäkään, että moni näistä "ei niin koulutetuista" tekee merkittävästi pidemmän työuran, ja käyttää vähemmän niitä yhteiskunnan resurssejakin, ja siten osaltaan ovat turvaamassa työllään niitä resursseja joilla toiset vetelee koulutuksia -parhassa tapauksessa vielä useampiakin.Sitten ajatellaan, että pistämällä isomman palkan, tulee myöhemmin paljon veroja. Mutta sitten alkaakin se itku yhteiskunnasta, joka vie kaikki "mun" rahat, kun joutuu veroja maksamaan. Logiikka kiistatta on lutuinen.

Tavalla tai toisella halutaan siis varjella olotilaa jossa toisten velvollisuutena on vaeltaa työssä ilman säällistä toimeentuloa, koska on paljon tärkeämpää, että joku toinen saa ihan helvetisti. Itse siis kehittäisin sitä suuntaa siihen kansalaispalkkaan, joka sitten tasoittaisi tietä sille, että työstä kaikille jää säällinen palkka. Toki tässäkin sitten se "kateus" nostaa päätään vikkelästi, jos sattuu kuulumaan osaan, jolta se käytännössä verotetaan kokonaan pois. Tässä mielessä tämä olisi totisesti mielenkiintoista nähdä, sillä aina syytetään kateudesta sitä kansanosaa, joka vain haluaa säällisen toimeentulon, mutta veikkaan, että tässä kohtaa itku alkaa ihan toisessa osassa kansaa.

Olen varmasti liian vanha miettimään koko asiaa.

Taustalla on se, että itse + miljoona muuta joutui pohtimaan, miten saa edes vähän rahaa kun työtä ei juuri ollut. Oli lähdettävä Ruotsiin ja aikanaan sieltä palattua hankkimaan lisää koulutusta, jotta pysyy työssä. Sen jälkeen oli taas muutettava, koska koulutusta vastaavaa työtä ei ollut. Ja sen jälkeen oli opiskeltava kokonaan uusi tutkinto ja hankittava siitä ammatti. Ja taas muutettava, jotta työtä on paremmin. Ja kouluttauduttava vielä kerran ja oikeastaan ikuisesti lisää aikuisena.

Tällaisella taustalla en oikein ymmärrä, miksi itse ei tule kantaa vastuuta omasta työllistymisestään ja muuttaa sinne missä työtä on tai opiskella lisää. On eri asia puhua sairaista tai muuten työrajoitteisista, mutta muiden vastuu itsestään ja omista valinnoistaan on minun kokemukseni mukaan aivan selvä.

Muistan hyvin kun olen tuhat kertaa miettinyt, pitäisikö taas muuttaa tai opiskella lisää, koska tässä työssä ei kauan jaksa eikä työpaikkakaan ole varma tai luotettava. Sitten on muutettu, opiskeltu tai tehty molemmat.

 

[tommy36]

Olen varmasti liian vanha miettimään koko asiaa.

Taustalla on se, että itse + miljoona muuta joutui pohtimaan, miten saa edes vähän rahaa kun työtä ei juuri ollut. Oli lähdettävä Ruotsiin ja aikanaan sieltä palattua hankkimaan lisää koulutusta, jotta pysyy työssä. Sen jälkeen oli taas muutettava, koska koulutusta vastaavaa työtä ei ollut. Ja sen jälkeen oli opiskeltava kokonaan uusi tutkinto ja hankittava siitä ammatti. Ja taas muutettava, jotta työtä on paremmin. Ja kouluttauduttava vielä kerran ja oikeastaan ikuisesti lisää aikuisena.

Tällaisella taustalla en oikein ymmärrä, miksi itse ei tule kantaa vastuuta omasta työllistymisestään ja muuttaa sinne missä työtä on tai opiskella lisää. On eri asia puhua sairaista tai muuten työrajoitteisista, mutta muiden vastuu itsestään ja omista valinnoistaan on minun kokemukseni mukaan aivan selvä.

Muistan hyvin kun olen tuhat kertaa miettinyt, pitäisikö taas muuttaa tai opiskella lisää, koska tässä työssä ei kauan jaksa eikä työpaikkakaan ole varma tai luotettava. Sitten on muutettu, opiskeltu tai tehty molemmat.

En osaa tähän vastata täysin yksiselitteisesti, sillä en tietenkään tunne koko tarinaasi -jonka jakamisesta tältä osin, kuitenkin kiitos- mutta toisaalta haluan kuitenkin tuoda esiin sen, että monella tilanne erilaisista syistä johtuen voi olla sellainen, että se ei samassa määrin mahdollista näinkin rohkeita muutoksia, kuin kohdallasi on ollut.
Kyllä sitä vastuuta saa, ja pitääkin ottaa, mutta lähtisin kuitenkin siitä, että sen yhteiskunnan kannattaa kuitenkin tukea sitä mahdollisimman paljon ja järkeävästi, sillä se kuitenkin on paras tae sille, että sitä vastuuta pystyy hyvin erilaisissa elämäntilanteissa itse kukin ottamaan. Ja koska ihmiset nyt kuitenkin ovat erilaisia, niin en suin surminkaan haluaisi kaikkien joutuvan menenmään vaikeuksien kautta voittoon, vaan pyrkin auttamaan kaikkia siihen maaliin.
Kiitos kuitenkin vastauksestasi, joka avasi paljon lisää itsestäsi ihmisenä.

 

[Normandia]

Pientä nousua inflaatiossa euroalueella. Toki pohjainflaatio jatkoi laskuaan.

Kuluttajahintojen kallistuminen eli inflaatio kiihtyi euroalueella joulukuussa.

Euroopan unionin tilastokeskuksen Eurostatin ennakkotietojen mukaan inflaatio oli joulukuussa 2,9 prosenttia. Marraskuussa hinnat kohosivat 2,4 prosenttia vuoden takaisesta.

Energia halpeni joulukuussa 6,7 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Jalostamattomat elintarvikkeet kallistuivat 6,7 prosenttia, teollisuustuotteet 2,5 prosenttia ja palvelut 4,0 prosenttia.

Keskuspankkien tarkkaavaisesti seuraama pohjainflaatio oli joulukuussa 3,4 prosenttia, kun se marraskuussa oli 3,6 prosenttia.

Suhdanne | Yli vuoden jatkunut inflaation hidastuminen päättyi: hinnat kohosivat joulukuussa 2,9 prosenttia

Euroalueen inflaatio kiihtyi joulukuussa aavistuksen ekonomistien odotuksia vähemmän.

www.hs.fi

 

[Jeffrey]

Keskuspankin kannalta se tärkein, eli pohjainflaatio jatkoi laskuaan. Viimekuukausien aikana pohjainflaatio ollut jo alle EKP:n 2% tavoitteen. Kokonaisinflaatiossa joulukuun nousu selittyy viime vuoden lopun etenkin Saksan energiatuilla ja heikoilla vertailuluvuilla. Lisäksi pohjainflaatio laskee isoissa maissa. Jäsenmaiden inflaatio vaihteli 0,5%-6,6% välillä, 8 jäsenmaata alitti tavoitteen kun 12 ylitti tavoitetason. Korkein inflaatio oli Slovakiassa ja matalin Belgiassa.

Jeffreyn tuomio: Klikkiotsikointia Hesarilta - inflaatiosta ei kannata kantaa huolta. Muutos on hidas, mutta selkeä ja oikean suuntainen. Näillä luvuilla koronlasku lähestyy ja niiden oletetaan tällä hetkellä ajoittuvan maalis-kesäkuulle. Yksilötasolla lienee syytä varautua sinne kesään, joskin esimerkiksi Euriborit elävät hieman omaa elämäänsä ja siellä tapahtuu pienempää liikehdintää ilman keskuspankkejakin.

 

[Kimmo_Ahteri]

Keskuspankin kannalta se tärkein, eli pohjainflaatio jatkoi laskuaan. Viimekuukausien aikana pohjainflaatio ollut jo alle EKP:n 2% tavoitteen.

Tämä kuulostaa jotenkin erikoiselta. Jossain yksittäisessä maassa alle 2% vai mitäköhän tällä tarkoitetaan?

Kuitenkin EU:ssa pohjainflaatio yli 3%.

 

[Normandia]

Kyllä korkojen ja täten inflaation laskuun vielä epävarmuutta liittyy. Yksi syy on koholla olevat yksikkötyökustannukset. EKP:n pääjohtajan Lagarden mielestä korkojen nousu vaikuttaa juuri eniten rakennusalalle ja teollisuustuotannossa.

Euroopan keskuspankki (EKP) päätti torstaina ennakko-odotusten mukaisesti pitää ohjauskorkonsa ennallaan. Se ei antanut vielä mitään vihjettä koronlaskujen aloittamisesta, mitä voi pitää yllätyksenä.

Lisäksi euroalueen sisäiset hintapaineet ovat edelleen koholla lähinnä yksikkötyökustannusten voimakkaan kasvun takia. Yksikkötyökustannus lasketaan jakamalla työvoimakustannukset tuotannon määrällä.

Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketun pohjainflaation EKP ennustaa olevan 2,7 prosenttia ensi vuonna, 2,3 prosenttia vuonna 2025 ja 2,1 prosenttia vuonna 2026.

Koronaviruspandemian takia ostettujen arvopapereiden erääntyvän pääoman uudelleensijoituksia jatketaan täysimääräisesti kesäkuun loppuun saakka.

Sen jälkeen uudelleensijoituksia supistetaan 7,5 miljardilla eurolla kuukausittain, kunnes ne lakkautetaan kokonaan vuoden lopussa.

”Aiempaa kireämmät rahoitusolot ja vaisu ulkoinen kysyntä todennäköisesti vaimentavat talouden toimeliaisuutta edelleen lähitulevaisuudessa. Näkymät ovat erityisen heikot rakennusalalla ja teollisuustuotannossa, joihin korkojen nousu vaikuttaa eniten”, pääjohtaja Lagarde sanoi.

Rahoitus | EKP pitää ohjauskorot ennallaan ja varoittaa inflaation kiihtymisestä

Koronleikkauksista ei keskusteltu lainkaan rahapolitiikasta päättävän neuvoston kokouksessa, kertoi pääjohtaja Christine Lagarde.

www.hs.fi

 

[Jeffrey]

Tämä kuulostaa jotenkin erikoiselta. Jossain yksittäisessä maassa alle 2% vai mitäköhän tällä tarkoitetaan?

Kuitenkin EU:ssa pohjainflaatio yli 3%.

Inflaatio ilmoitetaan vuosilukuna, eli esimerkiksi Hesarin julkaisema yli 3% on edellisen 12 kk harmonisoitu lukema. Mainitsemani viimekuukaudet viittasi siihen, että yksittäisten kuukausien tai jopa Q4 yhteenlaskettu pohjainflaatio on ollut alle kahden. Eli mikäli hintojennousu ei lähde uudelleen voimistumaan, tullaan me tämän hetkistä tahtia päätymään tuonne alle 2% sitä mukaa kun 2023 vertailukuukaudet päivittyy 2024 kuukausiksi.

 

[kehveli]

Olen varmasti liian vanha miettimään koko asiaa.

Taustalla on se, että itse + miljoona muuta joutui pohtimaan, miten saa edes vähän rahaa kun työtä ei juuri ollut. Oli lähdettävä Ruotsiin ja aikanaan sieltä palattua hankkimaan lisää koulutusta, jotta pysyy työssä. Sen jälkeen oli taas muutettava, koska koulutusta vastaavaa työtä ei ollut. Ja sen jälkeen oli opiskeltava kokonaan uusi tutkinto ja hankittava siitä ammatti. Ja taas muutettava, jotta työtä on paremmin. Ja kouluttauduttava vielä kerran ja oikeastaan ikuisesti lisää aikuisena.

Tällaisella taustalla en oikein ymmärrä, miksi itse ei tule kantaa vastuuta omasta työllistymisestään ja muuttaa sinne missä työtä on tai opiskella lisää. On eri asia puhua sairaista tai muuten työrajoitteisista, mutta muiden vastuu itsestään ja omista valinnoistaan on minun kokemukseni mukaan aivan selvä.

Muistan hyvin kun olen tuhat kertaa miettinyt, pitäisikö taas muuttaa tai opiskella lisää, koska tässä työssä ei kauan jaksa eikä työpaikkakaan ole varma tai luotettava. Sitten on muutettu, opiskeltu tai tehty molemmat.

Itselläkin takana monenlaista alan vaihtoa, joista muistaakseni olen avautunutkin, mutta mitä @tommy36 varmaan ajoi takaa, niin ne matalan palkan työpaikat eivät Suomesta häviä pelkästään sillä, että kouluttaudumme. Jonkun nekin työt täytyisi silti tehdä, vaikka me olemmekin valinneet koulut, muuttamisen jne.

 

[tommy36]

Itselläkin takana monenlaista alan vaihtoa, joista muistaakseni olen avautunutkin, mutta mitä @tommy36 varmaan ajoi takaa, niin ne matalan palkan työpaikat eivät Suomesta häviä pelkästään sillä, että kouluttaudumme. Jonkun nekin työt täytyisi silti tehdä, vaikka me olemmekin valinneet koulut, muuttamisen jne.

Kyllä. Ja niitäkin töitä pitäisi arvostaa, ja erityisesti jos ne vielä työllistävätkin ja joku on niitä valmis tekemään. Oletan (ja siis oikeasti oletan, enkä tiedä enkä tarkoita loukata tai vähätellä), että mm lainaamasi nimimerkin kohdalla homman olleen niin, että ihan mikä vaan paskaduuni ei ole kelvannut, joten on ollut tarve liikkua sen paremman tulevaisuuden edestä.

Kaikille tämä ei erilaisista syistä johtuen ole mahdollista, ja mielestäni sekin pitäisi ymmärtää. Syitä siihen voi olla monia, ja lienee turhaa alkaa niitä tässä luetteloimaan.

Siksi koen, että on melko perseestä (parampaa sanaa en löydä tähän kohtaan), että jokaisen työpanos ei tarvittavaa arvostusta saa, vaan ajatellaan, että jos työ ei vaadi pitkää koulutusta, niin se on merkityksetöntä ja siitä ei ainakaan palkkaa pidä maksettavan. No ei ole, eikä saisi olla, sillä huonointa on ne tekemättömät työt, tai se että se tehdään huonosti, koska oletetaan ettei jokainen työ tarvitse sitä ammattilaistaan sitä tekemään.

Viittaan myös edelleen siihenkin tosiasiaan, että nämä ihmiset monesti tekevät pidemmän työuran, ja osaltaan rahoittavat järjestelmää, jossa osa käyttää aikaa pääosin vain siihen opiskeluun, kun kerran on mahdollista suoritella niitä tutkintoja useampia.

Palkkioksi nämä ihmiset eivät saa edes säällistä eläkettä, vaikka työuraa on helvetisiti takana. eli oikeudenmukaisuus ei kohtaa edes siellä, jossa viimeistään olisi oikeutettua saada nauttia elämästään ne vuodet, kun se henki vielä pihisee.

Toinen ryhmä, joka itkee (enkä nyt viittaa @Cobol :iin) on se, joka mielestään maksaa suurimman osan veroista. No uskoisin sen vähäpalkkaisen ihmispolon kyllä ilomielein vaihtavan sitä verotusta ihan hetkessä, jos sen perustana olisi se säällinen palkka. Kyllä sitä silloin on ihminen valmis jo kokemusperäisestikin jakamaan sitä hyvinvointia muillekin, eikä se toisen isompi palkka häiritse niin kovasti. Ei tässä se halvuutettu työvoima saa juurikaan valita, että voiko osallistua veroillaan yhteiskunnan rahoittamiseen.

Jotenkin tuntuu, sori siitä, että se on aina se sama joukko joka siitä itkee ja valittaa.

 

[Hermes#41]

Yksinyrittäjän ja pienen yrityksen tukeminen olisi tärkeä juttu suomen talouden kannalta. Tällä hetkellä yrittäjä (koskee etenkin pieniä yrityksiä ja yksinyrittäjiä) on melkoisen eriarvoisessa asemassa palkansaajaan verrattuna.

Työttömyyskassan maksut ovat moninkertaiset palkansaajan kassaan verrattuna, työssäoloehto 18kk vs. palkansaajan 6kk. Ja suurella osalla palkkakin pienempi tai sama kuin vastaavassa työssä palkollisena.

Jos riskiä saataisiin pienennettyä, voisi yrittäjäksi ryhtyviä ihmisiä olla enemmän ja riskinottoa, iskallusta kasvuun ja työllistämiseen olla myös enemmän.

Toki moni yritys ja pienyrittäjä kitkuttelee järkevyyden rajamailla kannattavuuden kanssa, mutta hoitaa itse oman toimeentulonsa. Se on kova juttu!

 

[tommy36]

Yksinyrittäjän ja pienen yrityksen tukeminen olisi tärkeä juttu suomen talouden kannalta. Tällä hetkellä yrittäjä (koskee etenkin pieniä yrityksiä ja yksinyrittäjiä) on melkoisen eriarvoisessa asemassa palkansaajaan verrattuna.

Työttömyyskassan maksut ovat moninkertaiset palkansaajan kassaan verrattuna, työssäoloehto 18kk vs. palkansaajan 6kk. Ja suurella osalla palkkakin pienempi tai sama kuin vastaavassa työssä palkollisena.

Jos riskiä saataisiin pienennettyä, voisi yrittäjäksi ryhtyviä ihmisiä olla enemmän ja riskinottoa, iskallusta kasvuun ja työllistämiseen olla myös enemmän.

Toki moni yritys ja pienyrittäjä kitkuttelee järkevyyden rajamailla kannattavuuden kanssa, mutta hoitaa itse oman toimeentulonsa. Se on kova juttu!

Ja edelleen on hyvä muistaa, että ei sen yrittäjäksi alkamisen tarvitse tarkoittaa mitään muuta, kuin että ihminen työllistää itsensä. Se voisi jopa monelle olla hyvä vaihtoehto, että myisi osaamisensa vain yrittäjänä. Tällaisissa tapauksissa kun ei työllistävä yritys omistaisi mitään työntekijänsä mahdollisia innovaatioita.

 

[Purkan Jauhaja]

Kyllä korkojen ja täten inflaation laskuun vielä epävarmuutta liittyy. Yksi syy on koholla olevat yksikkötyökustannukset. EKP:n pääjohtajan Lagarden mielestä korkojen nousu vaikuttaa juuri eniten rakennusalalle ja teollisuustuotannossa.

Ekonomistien ennusteissa ohjauskorko olisi 3% vuoden lopussa.

Korot | Ekonomistit Bloombergille: EKP laskee korkoja odotettua useammin

Ekonomistit ennustivat aiemmin, että Euroopan keskuspankki laskisi korkoaan tänä vuonna kolmesti.

www.hs.fi

"
EUROOPAN keskuspankki (EKP) laskee tänä vuonna neljä kertaa ohjauskorkojaan, ennakoivat ekonomistit talousuutistoimisto Bloombergin kyselyssä.


Ekonomistit ennustavat, että EKP aloittaisi koronlaskut kesäkuussa. Kesäkuun 0,25 prosenttiyksikön koronlaskun jälkeen keskuspankin ennustetaan laskevan korkoaan niin ikään 0,25 prosenttiyksikköä syys-, loka- ja joulukuussa 2024."

 

[Normandia]

Vähän sisältyy epävarmuutta inflaation - ja korkojen laskuun Punaisenmeren tapahtumien ja muiden geopoliittisesten konfliktien vuoksi, Itävallan keskuspankin pääjohtajan Holzmannin mukaan. Samaa puhelee Saksan keskuspankin Bundesbankin pääjohtaja Nagel. EKP:n ekonomistikunta ennustaa myös, että hintapaineet pysyvät koholla vuoden 2026 loppuun saakka.

Inflaation pitkittyminen uhkaa estää Euroopan keskuspankkia (EKP) laskemasta korkoja tänä vuonna, varoittaa Itävallan keskuspankin pääjohtaja Robert Holzmann.

EKP:n neuvoston jäsen Holzmann sanoi maanantaina uutistoimisto Bloombergin haastattelussa Maailman talousfoorumissa Davosissa, että Punaisenmeren tapahtumat ja muut geopoliittiset konfliktit voivat häiritä toimitusketjuja ja energiamarkkinoita.

Holzmann sanoi haastattelussa, että odotukset ovat liian optimistisia ja että on aivan liian aikaista keskustella koronlaskuista.

Myös Saksan keskuspankki Bundesbankin pääjohtaja Joachim Nagel sanoi maanantaina Bloomberg Televisionin haastattelussa Davosissa, että on vielä liian aikaista pohtia korkojen laskua.

Samanlaista sanomaa ovat aiemmin viestineet EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde ja keskuspankin pääekonomisti Philip Lane.

EKP:n ekonomistikunta ennustaa nykyisin, että kuluttajahintojen nousuvauhti vaimenee kahteen prosenttiin ensi vuoden toisella neljänneksellä ja että hintapaineet pysyvät koholla aina vuoden 2026 loppuun asti.

Korot | EKP:n neuvoston jäsen: Koronlaskujen aloittaminen tänä vuonna ei ole varmaa

Itävallan keskuspankin pääjohtaja Robert Holzmann sanoi Bloombergin haastattelussa, että on liian aikaista keskustella koronlaskuista.

www.hs.fi

 

[Boogey]

Yli 250 superrikkaan toive Davosin talouskokoukselle: Verottakaa meitä enemmän

Superrikkaat huomauttavat, että jos kasvavaan taloudelliseen epätasa-arvoon ei puututa, seuraukset yhteiskunnille ovat katastrofaaliset.

yle.fi

Tämä ei nyt suuresti Suomea kosketa kun superrikkaita ei täällä montaa ole, hyvä kuitenkin nostaa esille myös rikkaiden puolelta tuleva huoli siitä että raha ei suinkaan valu ylhäältä alaspäin vaan alhaalta ylöspäin. Kiihtyvään tahtiin.

 

[Tadu]

Yli 250 superrikkaan toive Davosin talouskokoukselle: Verottakaa meitä enemmän

Superrikkaat huomauttavat, että jos kasvavaan taloudelliseen epätasa-arvoon ei puututa, seuraukset yhteiskunnille ovat katastrofaaliset.

yle.fi

Tämä ei nyt suuresti Suomea kosketa kun superrikkaita ei täällä montaa ole, hyvä kuitenkin nostaa esille myös rikkaiden puolelta tuleva huoli siitä että raha ei suinkaan valu ylhäältä alaspäin vaan alhaalta ylöspäin. Kiihtyvään tahtiin.

Heidän kannattaisi muuttaa Suomeen, niin pääsisivät maksamaan veroja.

 

[Purkan Jauhaja]

No nyt tuli aika vahva signaali korkojen laskulle.

Korot | Lagarde Bloombergille: EKP laskee korkoja todennäköisesti kesällä: Korot | Lagarde Bloombergille: EKP laskee korkoja todennäköisesti kesällä

 

[tommy36]

Heidän kannattaisi muuttaa Suomeen, niin pääsisivät maksamaan veroja.

No onhan tämä humoristisesta kannanotostasi huolimatta merkittävä avaus, että ei siellä rikkailla elintaso pahastikaan kärsi, vaikka lisää verotettaisiinkin, ja pistellään sitä rahaa liikkeelle lisääntyvän eriarvoisuuden sijaan. Toki nyt kyseessä ne "superrikkaat", mutta eiköhän Suomessakin piisaa populaa, joiden lisäverotus tuskin romahduttaa heidän tulevaisuuttaan. Hyvä siis, kun joku toteaa äänee, että se trickle down höpötys on silkkaa paskaa, ja on yksi merkittävä syy sille, miksi Länsikin oireilee niin vahvasti ja äänestelee kaiken maailman pelleä asioita hoitamaan.

 

[Boogey]

Heidän kannattaisi muuttaa Suomeen, niin pääsisivät maksamaan veroja.

No niimpä, tässähän sitä ois Suomelle houkuttelevuustekijää kerrakseen.

Hauska silti seurata näitä tilanteita joissa korkeampien verojen mielellään maksaminen aiheuttaa pärinää varsinkin oikeiston riveissä. Tere tästä taisi edellisen kerran ottaa kierroksia veropäivänä, ehkä tälläkin kertaa.

Tosiasiahan tuossa kuitekin pohjalla on, kasautuva varallisuus on ongelma yhteiskuntien palveluiden ja yhteiskuntarauhan kannalta. Ihan perustellusti voi kyseenalaistaa tietyn pisteen jälkeen onko puhtaasti rahan avulla saavutettu lisäraha järjestelmä, joka kestää aikaa määräänsä enempää. Aika paljon alkaa merkkejä jo olla että ei.

 

[mjr]

En nyt niinkään mieti sähkön hintaa vaan ylipäänsä noita jättimäisiä investointisuunnitelmia - kaikki eivät toki välttämättä toteudu mutta silti. Emme me pärjää talouskilvassa toimeentulotuen ja peruspäivärahan leikkauksilla vaan kasvulla, investoinneilla. Leikkaukset hoitavat (tehottomasti) oireita, eivät itse sairautta, sitkeästi matalaa talouskasvua (sekä yhä pahenevaa demografiaa, minkä suhteen Ruotsi on myös selkeästi paremmassa asemassa kuin me):

Sähkömarkkinat | Selvitys: Sähkö uhkaa kallistua rajusti Suomessa, syynä Ruotsin suunnitelmat

Ruotsin valtion kaivosyhtiön LKAB:n ja kolmen muun yhtiön suunnitelmat kasvattaisivat tuoreen raportin mukaan sähkön kulutusta Ruotsin pohjoisosissa 40 terawattituntia jo vuoteen 2030 mennessä. Se voisi nostaa sähkön hintaa rajusti etenkin Suomessa.

www.hs.fi