Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[hege]

@Dynamo , juurikin noin kuin kirjoitit. Minulla on mahdollisuus ottaa matkatunnit joko rahana (palkasta riippumaton euromäärä joka on laskennalliseen tuntipalkkaan verrattuna noin 70%) tai vapaana ja omalla kohdalla on fiksumpaa ottaa matkatunnit vapaana kuin rahana ja näin sai ennen koronaa vuodessa noin 100 tuntia lisää vapaata (tai sitten olisi saanut noin 70 tunnin palkan eli työnantajalla ei myöskään intressissä pitää tekemässä töitä vaan mieluummin vapaalla).

 

[Merovingi]

Minkä ihmeen takia sitä velanottoa yhdenkään hallituksen kannattaisi lopettaa ja tehdä oikeita muutoksia talouteen? Kyllä se jo Sipilän hallituksen kohdalla nähtiin ettei sellaiselle ole kannatusta ja politiikassa ei ole kyse yhteisten asioiden hoitamisesta vaan vallan maksimoinnista. Eikä Suomessa valtaa saa leikkaamalla, ainakaan oikealla. Jos Sannan demarit nyt leikkaisivat ja sopeuttaisivat kunnolla niin he voisivat sen tehdä, koska ei SAK omiaa lyö. Eipä aktiivimallin paluu nostattanut mitään mielenosoituksia, kun sen tekivät demarit.

Hallitus pelaa hommaa siis viisaasti, koska tämä toiminta takaa kannatuksen kuten se takasi Kreikassa. Nyt kunnon vapputonnit kansalaisille, niin demarit on taas pääministeripuolue.

Minähän ottaisin muutenkin vain velkaa lisää ja vielä helvetisti enemmän. Otat vaan velkaa Saksan ja Ranskan pankeilta ja jos maksukyky loppuu, niin kyllä ne muut EU-maat ne maksavat. Siinä kohtaa jos Suomella on vaikka, hatusta vedettynä, 9000 miljardin velat Keski-Euroopan isoille pankeille ei se velka enää meidän ongelma ole vaan kaikkien muiden. Tätä on yhteisvastuu: kannattaa vetää krapularyyppyä kaksin käsin, piikin maksaa joku muu. Niin ne etelässäkin tekee ja me maksetaan niiden remontit eikä osattu edes itse kysyä Krimin valloituksen jälkeen miljardien tukipakettia maataloussektorille pakotteiden takia. Manolot olisivat varmasti pyytäneet ja Suomi olisi maksanut.

Ja parasta on, että kun se velkapommi räjähtää, niin et sinä ole paikalla. Minä ottaisin velka niin maan helvetisti ja tietäisin takataskussani olevan joku kanaloiden erityisasioiden komissaarin virka Brysselissä ja kuukausipalkka on oikein maukas. Se on sitten sen jonkun toisen mulkun vika, että korttitalo romahti.

 

[Euro71]

Niin ne etelässäkin tekee ja me maksetaan niiden remontit eikä osattu edes itse kysyä Krimin valloituksen jälkeen miljardien tukipakettia maataloussektorille pakotteiden takia. Manolot olisivat varmasti pyytäneet ja Suomi olisi maksanut.

Nii-in. Italiassa korona-tukirahat laitettiin rakennuskannan energiatehokkuuden lisäämiseen samalla elvyttäen rakennusteollisuutta. Suomessa sen sijaan oli kauhea haloo siitä, että rakennuskanta on joko liian vanhaa ettei kannata saneerata, tai se on eläkeläisillä tjsp joilla ei ole varaa tehdä remonttia - ja nyt Suomessa sitten tuetaan lainalla sitä, että se huono rakennuskanta saa päästää energiat harakoille vuotavista seinistä ja ikkunoista.

On kyllä Suomen hallinnon kannalta sellaista kaivoon vettä kantamista, että oksat pois, ja on kyllä tämän kevään perusteella iso ero siinä, miten joku Italia pystyy yhtä aikaa sekä elvyttämään omaa talouttaan että helpottamaan energiakriisiä että lisäämään kansalaistensa varallisuutta, verrattuna siihen, että Suomessa niin avustukset kuin lainat hassataan siihen, ettei vaan tarvitse tehdä mitään, vaan poltetaan niin lainat kuin avustukset savuna ilmaan.

 

[disco-stu]

@Merovingi vaikka vähän kärkevästi pari kohtaa toit esiin, niin aika hyvin kiteytetty koko tämän hetken talouspolitiikka siinä.

Mulla ei oo lapsia, enkä aio hankkia, joten tekisi mieleni sanoa vaan kaikkeen, että mitä vitun väliä, not my problem - lahoava paattikin pysynee pinnalla vielä sen jokusen kymmenen vuotta, kun omasta perseestä tulee pieruja. Näyttää siltä, että aika moni poliitikko on samoilla linjoilla, kunhan vaan oma perse jotenkin turvataan.

Tivasin jo aiemmin ja tivaan edelleen, missä vitussa on ne roadmapit tästä eteenpäin tälle meidän taloudelle? Vertauskuvallisesti nyt annetaan syöpäsairaalle miljardeilla buranaa, vaikka tiedetään varsin hyvin, että pitäisi leikata se kives irti tai muuten koittaa vääjäämättömästi ennenaikainen kuolema.

Mutta kukapa nyt sellaista kiveksenleikkaajaa äänestäisi?

 

[disco-stu]

Nii-in. Italiassa korona-tukirahat laitettiin rakennuskannan energiatehokkuuden lisäämiseen samalla elvyttäen rakennusteollisuutta. Suomessa sen sijaan oli kauhea haloo siitä, että rakennuskanta on joko liian vanhaa ettei kannata saneerata, tai se on eläkeläisillä tjsp joilla ei ole varaa tehdä remonttia - ja nyt Suomessa sitten tuetaan lainalla sitä, että se huono rakennuskanta saa päästää energiat harakoille vuotavista seinistä ja ikkunoista.

On kyllä Suomen hallinnon kannalta sellaista kaivoon vettä kantamista, että oksat pois, ja on kyllä tämän kevään perusteella iso ero siinä, miten joku Italia pystyy yhtä aikaa sekä elvyttämään omaa talouttaan että helpottamaan energiakriisiä että lisäämään kansalaistensa varallisuutta, verrattuna siihen, että Suomessa niin avustukset kuin lainat hassataan siihen, ettei vaan tarvitse tehdä mitään, vaan poltetaan niin lainat kuin avustukset savuna ilmaan.

Ja kukaanhan ei ole estänyt ottamasta mallia näistä mm. Italian toimista, pikemminkin päinvastoin. Monet asiantuntijat ovat useissa eri selvityksissä suunnilleen lusikalla ruokkineet poliitikoille näitä malleja, joilla taloutta ainakin teoriassa voisi saada elvyytettyä. Siis muutenkin kuin nykyisellä tekohengityksellä, jonka taas kaikki tiedämme auttavan sen saman hetken kuin housuun kuseminen talvipakkasella. Mutta ei ole kelvannut.

 

[Euro71]

Ja kukaanhan ei ole estänyt ottamasta mallia näistä mm. Italian toimista, pikemminkin päinvastoin. Monet asiantuntijat ovat useissa eri selvityksissä suunnilleen lusikalla ruokkineet poliitikoille näitä malleja, joilla taloutta ainakin teoriassa voisi saada elvyytettyä. Siis muutenkin kuin nykyisellä tekohengityksellä, jonka taas kaikki tiedämme auttavan sen saman hetken kuin housuun kuseminen talvipakkasella. Mutta ei ole kelvannut.

Keväällä oli täällä se kauhea kaplaaki, kun tuli joku tviitti, jossa italialaiset saivat valtiolta rahaa siihen, että voivat eristää talonsa paremmin yms. Hirveä meteli kuinka nyt suomalaiset rahoittaa Italian rakennuskannan eristämistä. Tuohon halooseen sanoin silloin, että mitvit, eikö se ole nyt todella järkevää hommaa ainakin kolmesta eri pointista katsottuna, siis (1) elvyttää Italian rakennusteollisuutta, (2) parantaa mahdollisuuksia selvitä energiakriisistä, ja (3) tukirahat kuluvat ihmisten, siis tavallisten ihmisten varallisuuden lisäämiseen.

Mutta ei. Joku Omakotitaloliitto tjsp todisteli kuinka Suomessa rakennus- ja omistuskanta on sellaista, että täällä asutaan sellaisissa taloissa, ettei ole järkeä enää remontoida paremmiksi, kun kerran myydessä ei enää kuitenkaan saa mitään takaisin ja että talot ovat niin lahoja, että ne pitää purkaa kun niistä muutetaan pois yms yms.

Eli sen sijaan, että tukea ja velkaa laitettaisiin johonkin sellaiseen, joka paitsi saman tien elvyttää taloutta (rakennusala) että myös lisää resilienssiä kriisejä varten että myös lisää kansalaisten vaurautta, niin täällä sitä velka- ja elvytysrahaa suoraan sanottuna tungetaan hiilivoimalan piipusta ulos tukemalla energian kulutusta. Ihan päätöntä hommaa.

Mun on oikeasti vaikea ymmärtää sekä niitä, jotka silloin pitivät isoa meteliä Italian päätöksestä tukea rakennuskantansa parantamista koronatuilla, niitä, joiden mielestä se ei ole Suomessa järkevää, että niitä, joiden mielestä nyt energiakriisissä on hyvä tukea energian kulutusta esim. sähkön alv:n vähentämisellä ja "kulutustuella". Ihan kerta kaikkisen päätöntä hommaa, ja varsin päätöntä on ollut arvostella esim. vaikka Italian elvytyspolitiikkaa, joka taklaa sillä seudulla monta kärpästä samalla iskulla. Italian velkaantumisesta ei kannata mun mielestä ottaa mallia, mutta niiden rahojen kohdentamisesta kyllä voisi.

 

[Euro71]

Vielä erillisenä postauksena tuohon samaan asiaan sellaista, että kyllähän nyt pohjoismaisten rakennusliikkeiden kannattaisi käyttää tilanne hyväkseen. Kaikesta huolimatta meillä on eristämisestä tuhansien vuosien kokemus taustalla, ja sopivalla markkinoinnilla ne Italian rakennuskannan saneeraukseen käyttämät EU-rahat saataisiin kyllä valumaan tänne pohjoiseenkin. Mutta jos ei, niin ei, istutaan tumput suorina motkottamassa toisen maan elvytyspolitiikkaa ja samalla poltellaan omat elvytysrahat taivaan tuuliin.

 

[Mediakuutio]

Keväällä oli täällä se kauhea kaplaaki, kun tuli joku tviitti, jossa italialaiset saivat valtiolta rahaa siihen, että voivat eristää talonsa paremmin yms. Hirveä meteli kuinka nyt suomalaiset rahoittaa Italian rakennuskannan eristämistä. Tuohon halooseen sanoin silloin, että mitvit, eikö se ole nyt todella järkevää hommaa ainakin kolmesta eri pointista katsottuna, siis (1) elvyttää Italian rakennusteollisuutta, (2) parantaa mahdollisuuksia selvitä energiakriisistä, ja (3) tukirahat kuluvat ihmisten, siis tavallisten ihmisten varallisuuden lisäämiseen.

Mutta ei. Joku Omakotitaloliitto tjsp todisteli kuinka Suomessa rakennus- ja omistuskanta on sellaista, että täällä asutaan sellaisissa taloissa, ettei ole järkeä enää remontoida paremmiksi, kun kerran myydessä ei enää kuitenkaan saa mitään takaisin ja että talot ovat niin lahoja, että ne pitää purkaa kun niistä muutetaan pois yms yms.

Eli sen sijaan, että tukea ja velkaa laitettaisiin johonkin sellaiseen, joka paitsi saman tien elvyttää taloutta (rakennusala) että myös lisää resilienssiä kriisejä varten että myös lisää kansalaisten vaurautta, niin täällä sitä velka- ja elvytysrahaa suoraan sanottuna tungetaan hiilivoimalan piipusta ulos tukemalla energian kulutusta. Ihan päätöntä hommaa.

Mun on oikeasti vaikea ymmärtää sekä niitä, jotka silloin pitivät isoa meteliä Italian päätöksestä tukea rakennuskantansa parantamista koronatuilla, niitä, joiden mielestä se ei ole Suomessa järkevää, että niitä, joiden mielestä nyt energiakriisissä on hyvä tukea energian kulutusta esim. sähkön alv:n vähentämisellä ja "kulutustuella". Ihan kerta kaikkisen päätöntä hommaa, ja varsin päätöntä on ollut arvostella esim. vaikka Italian elvytyspolitiikkaa, joka taklaa sillä seudulla monta kärpästä samalla iskulla. Italian velkaantumisesta ei kannata mun mielestä ottaa mallia, mutta niiden rahojen kohdentamisesta kyllä voisi.

Luulisin, että ajatus ei sinänsä ole ihmisistä huono vaan asiassa hiertää:
A) Maksaa ylipäänsä taas muille EU-maille avustuksia
B) Maksaa Italialle avustuksia sillä maan pitäisi pärjätä omillaan
C) Vahva epäily siitä, että avustuksia valuu suoraan mafialle
D) Se, että maan tapa tuntien iso osa rahoista menee todellisuudessa sellaisten remonttien maksamiseen jotka ei energiatehokkuutta paranna. (Tai remontissa parannetaan energiatehokkuutta hiukan mutta tehdään kaikkea muuta mukavaa)

 

[Jerry100]

@Merovingi
Pelin pelaaminen on vain mahdotonta mikäli säännöt on eri pelaajilla.

Tavallaan Italia ja vastaavat maat toimii helvetin ja fiksusti. He käyttävät röyhkeästi hyväksi systeemiä. Systeemiä jossa on niitä hölmöjä keitä voi uunottaa kerta toisensa jälkeen. Alan myös itse olla sillä ajatuksella että pellit auki vaan. Niin paljon kuin ikinä saadaan. Joku muu sitten hoitaa aikanaan maksun.

Erittäin moraaliton ajattelutapa mutta näin se maailma nykyään näyttää makaavan.

 

[hammer lynx]

1,5 miljardia menee ensi vuonna pelkkiin korkoihin. Palstan vassarit ovat vuosia täällä selittäneet että velkaa voi ottaa kun ei se maksa mitään ja sitä ei tarvitse maksaa takaisin.

 

[Jämerä]

@Merovingi
Tavallaan Italia ja vastaavat maat toimii helvetin ja fiksusti. He käyttävät röyhkeästi hyväksi systeemiä. Systeemiä jossa on niitä hölmöjä keitä voi uunottaa kerta toisensa jälkeen. Alan myös itse olla sillä ajatuksella että pellit auki vaan. Niin paljon kuin ikinä saadaan. Joku muu sitten hoitaa aikanaan maksun.

Kannattaa huomioida että Suomi ei ole too big to fail. Eli Italian sijasta sitä vertailukohtaa kannattaa ennemmin hakea Kreikasta, kun mietitään mitä tuollaisessa ylivelkaantumistilanteessa kävisi. Varmaan meille joku avustuspaketti sorvattaisiin, mutta sen ehtona täällä olisi troikka kertomassa mistä leikataan ja kuinka paljon. Italia pystyy aina kiristämään euroerolla sekä Ranskan ja Saksan pankkien myöntämien lainojen defaultilla. Suomella ei samaa peukaloruuvia ole käytössä. Eli valitettavasti säännöt eivät ole samat kaikille.

 

[kehveli]

1,5 miljardia menee ensi vuonna pelkkiin korkoihin. Palstan vassarit ovat vuosia täällä selittäneet että velkaa voi ottaa kun ei se maksa mitään ja sitä ei tarvitse maksaa takaisin.

Todistapa tuo väitteesi, että kaikki palstalaisista enemmän vasemmalle sijoittuvat ajattelevat niin, että velka ei maksa mitään, ja sitä ei tarvitse maksaa takaisin. Tai todista, että edes suurin osa uskoo noin.

Harvinaisen turhaa trollailua jaksat puskea pihalle, ignore lähestyy.

 

[El Gordo]

1,5 miljardia menee ensi vuonna pelkkiin korkoihin. Palstan vassarit ovat vuosia täällä selittäneet että velkaa voi ottaa kun ei se maksa mitään ja sitä ei tarvitse maksaa takaisin.

Optimitilanteessakin (noin 40 % velkasuhde BKT:een) korkomenoihin menisi 1 miljardi vuodessa. Mutta menee tuossa tietysti sellainen 500 miljoonaa ylimääräistä, kun velan on annettu nousta sinne 70 prosentin tienoille.

Tosin kai sillä velanotolla on sitten jotain saatukin, helpompaa elämää jos ei muuta.

 

[Dynamo]

Nallella oli asiaa.

Vieraskynä | Euroalueeseen kuuluvalla Suomella ei ole omaa inflaatiota

Suomalaisella talouspolitiikalla ei voida vaikuttaa euron inflaatioon. Tämän monet ekonomistimme näyttävät unohtaneen.

www.hs.fi

Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn vastasi.

Talouspolitiikka | Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn vastaa Björn Wahlroosin inflaatioväitteisiin

Pääjohtaja Rehn torjuu Wahlroosin näkemyksiä, mutta on yhdestä asiasta samaa mieltä.

www.hs.fi

SP:n pääjohtaja määrittelee vastauksessaan inflaation väärin. Tämä sen jälkeen, kun Nalle on vääntänyt asian rautalangasta. Masentavaa.

Ja Nallen kirjoitus oli vastine HS:n aiempaan talousjuttuun, jossa12 asiantuntijaa oli esittänyt näkemyksiään. Nalle totesi näistä "masentavaa".

Inflaatio | Ripeä inflaatio kiusaa kaikkia – 12 taloustieteilijää kertoo, miten hintojen nousua voidaan hillitä

Poikkeuksellisen voimakas, liki kahdeksaan prosenttiin voimistunut inflaatiovauhti on erityisen haitallista pienituloisille kotitalouksille.

www.hs.fi

Edit: muokattu linkkejä toimiviksi

 

[ernestipotsi]

Nallella oli asiaa. Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn vastasi.

SP:n pääjohtaja määrittelee vastauksessaan inflaation väärin. Tämä sen jälkeen, kun Nalle on vääntänyt asian rautalangasta. Masentavaa.

Ja Nallen kirjoitus oli vastine HS:n aiempaan talousjuttuun, jossa12 asiantuntijaa oli esittänyt näkemyksiään. Nalle totesi näistä "masentavaa".

"Sivua ei löydy" kertaa kolme

 

[Dynamo]

Nyt korjattu, onnistuiko? Itsellä on HS:n sovellus, joten en näe miten avautuvat selaimeen.

 

[Ollakseni]

Nyt korjattu, onnistuiko? Itsellä on HS:n sovellus, joten en näe miten avautuvat selaimeen.

Eipä onnistu vieläkään selaimella, puhelimella avaa kivasti suoraan sovellukseen.

 

[Cobol]

Asiallista analyysia siitä, miksi euron heikkeneminen tuottaa nykytilanteessa huonoja seurauksia talouteen:

Suhdanne | Euro on painunut poikkeuksellisen heikoksi, ja ekonomistit arvioivat sukelluksen jatkuvan – sillä on ikäviä seurauksia arkeemme

Euro on heikentynyt voimakkaasti dollariin nähden. Ekonomistit odottavat heikkenemisen jatkuvan, mikä jouduttaisi inflaatiota entisestään.

www.hs.fi

"Yleensä heikko valuutta on eduksi euroalueen vientiteollisuudelle, koska silloin niiden tuotteet ovat halvempia verrattuna yhdysvaltalaisten kilpailijoiden tuotteisiin. Nyt heikko valuutta kiihdyttää myös inflaatiota ja uskon, että nykyisessä tilanteessa euron heikkenemisen haitat ovat hyötyjä suuremmat”.

Yksi syy euron heikkenemiseen on heikot talousodotukset euroalueella mm. koronan ja energiakriisin vuoksi. Suomen osalta erityisongelma on vielä se, että rakenteellisia uudistuksia ei ole vuosiin haluttu todellisuudessa edes ajatella hallituksessa. Saati tehdä merkittäviä uudistuksia. Niille ei ole riittävää tukea, koska tukipolitiikasta hyötyy jokaisen puolueen kannattajat eri tavoin.

Näpeillähän sellainen tulee ja taas kerran seuraavan hallituksen on pakko tehdä jotain. Sanoihin saattaa jäädä, joskin aika on loppumassa.

 

[Tuamas]

Suhdanne | Euro on painunut poikkeuksellisen heikoksi, ja ekonomistit arvioivat sukelluksen jatkuvan – sillä on ikäviä seurauksia arkeemme

Euro on heikentynyt voimakkaasti dollariin nähden. Ekonomistit odottavat heikkenemisen jatkuvan, mikä jouduttaisi inflaatiota entisestään.

www.hs.fi

"Yleensä heikko valuutta on eduksi euroalueen vientiteollisuudelle, koska silloin niiden tuotteet ovat halvempia verrattuna yhdysvaltalaisten kilpailijoiden tuotteisiin. Nyt heikko valuutta kiihdyttää myös inflaatiota ja uskon, että nykyisessä tilanteessa euron heikkenemisen haitat ovat hyötyjä suuremmat”.

Yksi syy euron heikkenemiseen on heikot talousodotukset euroalueella mm. koronan ja energiakriisin vuoksi. Suomen osalta erityisongelma on vielä se, että rakenteellisia uudistuksia ei ole vuosiin haluttu todellisuudessa edes ajatella hallituksessa.

Vähän erikoinen lausunto Schaumanilta, koska vain hyvin vähäisen tuonnin taloudessa valuutan hinnan laskeminen ei kiihdyttäisi inflaatiota (jos hyväksyttäisiin tämä hiukan kansanomaistettu määritelmä inflaatiolle) sekä ennen kaikkea, koska inflaation määritelmä taloustieteessä on rahan arvon aleneminen.

Ja taas euron heikkeneminen heikkojen talousodotusten vuoksi on juurikin se mitä euroeroa haikailevat ovat toivoneet, eli että valuuttakurssin kehitys heijastelisi paremmin kilpailukykyä ja tukisi sitä tarvittaessa (nythän ongelma Suomessa on aiemmin ollut Euron liika vahvuus, kun Saksalla on mennyt "liian hyvin").

 

[Cobol]

Vähän erikoinen lausunto Schaumanilta, koska vain hyvin vähäisen tuonnin taloudessa valuutan hinnan laskeminen ei kiihdyttäisi inflaatiota (jos hyväksyttäisiin tämä hiukan kansanomaistettu määritelmä inflaatiolle) sekä ennen kaikkea, koska inflaation määritelmä taloustieteessä on rahan arvon aleneminen.

Liittynee siihen, että energian dollaripitoinen tuonti euroalueelle kurittaa taloutta. Itselleni tuli yllätyksenä se, että energiakauppaa käydään lähinnä dollareissa ja euroalueelle tuodaan paljon energiaa ulkomailta. Luulin, että kauppaa käydään euroissa (joihin sopimukset mm. Venäjän, Ruotsin, Norjan yms kanssa olisivat siis perustuneet). Näin siis, jos Schaumanin kertoma on faktaa.

E: Määrä ei siis yllätys, vaan valuutta.

Ja taas euron heikkeneminen heikkojen talousodotusten vuoksi on juurikin se mitä euroeroa haikailevat ovat toivoneet, eli että valuuttakurssin kehitys heijastelisi paremmin kilpailukykyä ja tukisi sitä tarvittaessa (nythän ongelma Suomessa on aiemmin ollut Euron liika vahvuus, kun Saksalla on mennyt "liian hyvin").

Totta. Mutta nyt on erityistilanne. Lisäksi erilainen komponenttipula on nostanut tuotteiden hintoja, heikentänyt kykyä pitää tuotantoa yllä sekä vaikeuttanut tuotannon laajentamista tai saamista markkinoille. Ja tähän vielä päälle pula ammattityöntekijöistä useilla aloilla Suomessa. Ei toki vain Suomessa.

 

[olkikuukkeli]

SP:n pääjohtaja määrittelee vastauksessaan inflaation väärin. Tämä sen jälkeen, kun Nalle on vääntänyt asian rautalangasta. Masentavaa.

Vai määrittelisikö Nalle kuitenkin itse inflaation väärin? Haluaisin sanoa, että tämä on yllättävää, mutta Wahlroos on professoritason taloustieteilijäksi monesti yllättävän pihalla kommentoimistaan asioista. Ensinnäkin inflaatiota todellakin virallisesti mitataan kuluttajahintaindekseillä, jotka voivat radikaalistikin vaihdella saman valuutta-alueen eri paikoissa.

Wahlroos sekoittaa tekstissään euron ulkoisen arvon (revalvaatio/devalvaatio) inflaatioon. Lisäksi hän joko omaa agendaansa ajaakseen valehtelee tai jostain täysin käsittämättömästä syystä ei tiedä, että esimerkiksi Yhdysvalloissa todellakin mitataan eri osavaltioiden inflaatiokehitystä, vaikka tietysti Yhdysvalloillekin lasketaan kokonaisinflaatio. Alueellinen inflaatio vaihtelee sielläkin useita prosenttiyksikköjä alueellisesti. Suomen kaltaisella pienellä talousalueella sama ilmiö ei tietenkään ole yhtä voimakas.

Siinä Wahlroos on osittain oikeassa, että paikallisesti inflaation hillitseminen voi olla aika vaikeaa. Ehkä eurojärjestelmässä kuitenkin helpompaa kuin "oikeassa" liittovaltiossa.

 

[BigRedCat]

Vai määrittelisikö Nalle kuitenkin itse inflaation väärin? Haluaisin sanoa, että tämä on yllättävää, mutta Wahlroos on professoritason taloustieteilijäksi monesti yllättävän pihalla kommentoimistaan asioista. Ensinnäkin inflaatiota todellakin virallisesti mitataan kuluttajahintaindekseillä, jotka voivat radikaalistikin vaihdella saman valuutta-alueen eri paikoissa.

Wahlroos sekoittaa tekstissään euron ulkoisen arvon (revalvaatio/devalvaatio) inflaatioon. Lisäksi hän joko omaa agendaansa ajaakseen valehtelee tai jostain täysin käsittämättömästä syystä ei tiedä, että esimerkiksi Yhdysvalloissa todellakin mitataan eri osavaltioiden inflaatiokehitystä, vaikka tietysti Yhdysvalloillekin lasketaan kokonaisinflaatio. Alueellinen inflaatio vaihtelee sielläkin useita prosenttiyksikköjä alueellisesti. Suomen kaltaisella pienellä talousalueella sama ilmiö ei tietenkään ole yhtä voimakas.

Siinä Wahlroos on osittain oikeassa, että paikallisesti inflaation hillitseminen voi olla aika vaikeaa. Ehkä eurojärjestelmässä kuitenkin helpompaa kuin "oikeassa" liittovaltiossa.

Muuhun puuttumatta Nallen määritelmä inflaatiosta kuului näin:

"Inflaatiolla tarkoitetaan taloustieteissä rahan ostovoiman heikkenemistä. Koska rahan arvoa ei tietenkään voi mitata samassa rahassa, olemme jo kauan sitten päättäneet, että sen laskua mitataan kuluttajahintaindeksin muutoksilla. Tästä johtuu, että useimpien mielestä inflaatio on sama kuin hintojen nousu.


Talouspoliittisia vaihtoehtoja punnittaessa on kuitenkin tärkeää muistaa, että kuluttajahintaindeksin muutokset eivät ole inflaatiota, ne ovat vain tapa mitata inflaatiota. Tämä voi kuulostaa saivartelulta, ja sitä se pitkälti markka-aikaan olisikin ollut."


Tuo on aivan oikea määritelmä ja erottelu mitattavan asian ja mittarin välillä niin ikään validi. Esim. gallupeilla yritetään mitata mikä vaalitulos olisi jos vaalit pidettäisiin nyt. Tulos ei kuitenkaan ole sama kuin puolueen todellinen kannatus vaaleissa kyselyhetkellä.

Tilastokoulu

tilastokoulu.stat.fi

Esim. UK:ssa ainakin ennen mitattiin inflaatiota sekä CPI:llä että RPI:llä. Molemmat mittaavat inflaatiota mutta ovat aika ajoin antaneet hyvin erilaisia tuloksia (esim. 2009 RPI:n mukaan vallitsi deflaatio kun CPI näytti 1% inflaatiota).

 

[olkikuukkeli]

Muuhun puuttumatta Nallen määritelmä inflaatiosta kuului näin:

"Inflaatiolla tarkoitetaan taloustieteissä rahan ostovoiman heikkenemistä. Koska rahan arvoa ei tietenkään voi mitata samassa rahassa, olemme jo kauan sitten päättäneet, että sen laskua mitataan kuluttajahintaindeksin muutoksilla. Tästä johtuu, että useimpien mielestä inflaatio on sama kuin hintojen nousu.


Talouspoliittisia vaihtoehtoja punnittaessa on kuitenkin tärkeää muistaa, että kuluttajahintaindeksin muutokset eivät ole inflaatiota, ne ovat vain tapa mitata inflaatiota. Tämä voi kuulostaa saivartelulta, ja sitä se pitkälti markka-aikaan olisikin ollut."


Tuo on aivan oikea määritelmä ja erottelu mitattavan asian ja mittarin välillä niin ikään validi. Esim. gallupeilla yritetään mitata mikä vaalitulos olisi jos vaalit pidettäisiin nyt. Tulos ei kuitenkaan ole sama kuin puolueen todellinen kannatus vaaleissa kyselyhetkellä.

Tilastokoulu

tilastokoulu.stat.fi

Esim. UK:ssa ainakin ennen mitattiin inflaatiota sekä CPI:llä että RPI:llä. Molemmat mittaavat inflaatiota mutta ovat aika ajoin antaneet hyvin erilaisia tuloksia (esim. 2009 RPI:n mukaan vallitsi deflaatio kun CPI näytti 1% inflaatiota).

Tietysti näin, mutta Wahlroosin johtopäätös on, ettei euroalueella voi olla eri alueilla eri inflaatiolukuja tai jos on, vika on mittarissa. Samoin hän väitti, ettei Yhdysvalloissa muka mitata alueellista inflaatiota. Hän on siis väärässä ja Rehn oikeassa. Vai oletko sinäkin sitä mieltä, ettei Suomessa ja Italiassa inflaatio voi olla eri tasolla, koska meillä on sama valuutta?

 

[BigRedCat]

Tietysti näin, mutta Wahlroosin johtopäätös on, ettei euroalueella voi olla eri alueilla eri inflaatiolukuja tai jos on, vika on mittarissa. Samoin hän väitti, ettei Yhdysvalloissa muka mitata alueellista inflaatiota. Hän on siis väärässä ja Rehn oikeassa. Vai oletko sinäkin sitä mieltä, ettei Suomessa ja Italiassa inflaatio voi olla eri tasolla, koska meillä on sama valuutta?

No, en hirveän tarkasti perehtynyt Wahlroosin näkemykseen enkä ole varma mikä sen käytännöllinen pointti on (ilmeisesti että meidän ei pidä huolehtia inflaatiosta ollenkaan). Kuitenkin hän kai tarkoittaa, että mikäli inflaatio määritellään rahan ostovoiman laskuksi / yleisen hintatason nousuksi nimenomaan laajasti, eurolla on vain yksi "ostovoima" joka koskee koko avaruutta jossa eurolla voidaan vaihdantaa harjoittaa. Se, että yhdessä kolkassa pizzan hinta nousee ja toisessa banaanit halpenee, ei Wahlroosin mukaan tarkoita että toisessa inflaatio kiihtyy ja toisessa hidastuu, vaan karrikoiden että euron ostovoima säilyy ennallaan. Esimerkissä pizzan hinta ja banaanien halpeneminen olisivat sitten "mittausvirheitä", sillä vaikka ne hinnannousuina olisivatkin todellisia, ne eivät kertoisi euron ostovoiman muutoksesta.

Wahlroos eksplisiittisesti sanoi, että Yhdysvalloissa kyllä mitataan kuluttajahintaindeksiä eri alueilla. Hän totesi vain, ettei niitä pidetä dollarin inflaationa.

En sitten tiedä, miksei paikallinen "yleisen" hintatason muutos olisi sekin kiinnostava ja tärkeä asia. Olisi mukavaa lukea joku oikean taloustieteilijän vastine jossa selitettäisiin "for dummies" mikä vika esim. Nallen rinnastuksessa euromaat vs. Suomen kaupungit oli vialla. Selvää kuitenkin on, että jos hyväksyttäisiin Nallen näkemys todeksi, pelkkä mittausvirhe kyllä riittäisi selittämään "euroalueen sisäiset vaihtelut inflaatiossa".

Vastaisin siis, että riippuu ja en tiedä.

 

[Dynamo]

1. Perusajatus on se, että inflaatio (inflate = paisua) tarkoittaa sitä, että rahaa tarvitaan enemmän ostettaessa hyödykkeitä. Toisin sanoen rahan vaihdanta-arvo alenee, ja sitä tarvitaan enemmän.

Koska rahaa tarvitaan hyödykkeen ostoon enemmän, näkyy tämä kuluttajille käänteisesti:

2. Kuluttajalle rahan arvon aleneminen (rahaa tarvitaan enemmän) näkyy hintojen kallistumisena. Eli sadalla rahalla saa vähemmän banaaneja kuin aiemmin - tai vastaavasti, jos banaanit olivat aiemmin 10 rahaa/kilo, niin inflaation takia ne ovat nyt 11 rahaa/kilo.​

3. Kohdan 2. perusteella syntyy se "illuusio", että inflaatiossa rahan arvo pysyy "samana", mutta inflaation takia tavarat kallistuvat, eli inflaatio tarkoittaa siis tavaroiden hintojen nousua (inflate = paisuminen).​

Wahlroos:​

Talouspoliittisia vaihtoehtoja punnittaessa on kuitenkin tärkeää muistaa, että kuluttajahintaindeksin muutokset eivät ole inflaatiota, ne ovat vain tapa mitata inflaatiota.​

​

4. Koska inflaation käsitettä arvioidaan kohdissa 2 ja 3 käänteisesti, (siten kuin inflaation lopputulema näkyy kuluttajalle), erehdytään siinä, mitä inflaatio oikeasti on. Se ei ole tavaroiden hintojen nousua, vaan rahan arvon laskua. Raha on raha on raha. Jos rahan arvo laskee Suomessa, se laskee myös Italiassa. Meillä on vain yksi valuutta.​

​

Jos inflaatio määritellään väärin, rahalla olisi eri arvoja eri maissa, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Ja jos inflaatio määritellään alunperin väärin niin inflaation korjaustoimenpiteet - asia josta Nalle puhui - ovat siten vääriä.​

5. Koska rahan arvo on sama kaikkialla, (euro on euro niin Suomessa kuin Italiassakin), on sen arvoon vaikuttava inflaatiokin sama kaikkialla. (Asian hahmottamista voi helpottaa, jos tässä kohtaa "rahan" tilalle vaihtaa sanan "kulta". Kullan arvo on sama riippumatta siitä, onko kulta Suomessa vai Italiassa.)

6. Jos paikallisesti esim. sähkö maksaa jossain hinnan 15 (Pohjois-Norja, jossa vettä riittää) ja jossain muualla 20 (Etelä-Norja, jossa vesivoimaloiden altaat ovat tyhjät) kyse ei ole inflaatiosta, vaan yksittäisten hyödykkeiden erilaisista arvoista eri markkina-alueilla. Sama asia tuotteiden paikallisista hintaeroista voi johtua vaikkapa kuljetuskustannuksista tuotantoalueelta käyttöalueelle (bensan hinta Helsingissä / Ivalossa).

Ensinnäkin inflaatiota todellakin virallisesti mitataan kuluttajahintaindekseillä, jotka voivat radikaalistikin vaihdella saman valuutta-alueen eri paikoissa.

Juuri näin. Koska rahan arvoa ei voi mitata "absoluuttisesti" millään keinolla, ollaan kehitetty erilaisia "koreja", kuluttajahintaindeksejä, jotka kuvaavat tuotteiden ja palveluiden hintatasoa, ja näillä sitten summittaisesti arvioidaan inflaatiota. Mittausvirheitä tulee, koska tuotteiden hinnat vaihtelevat alueittain useista eri syistä. Kuten Wahlroos aiemmin totesi: "...kuluttajahintaindeksin muutokset eivät ole inflaatiota, ne ovat vain tapa mitata inflaatiota."

Wahlroos sekoittaa tekstissään euron ulkoisen arvon (revalvaatio/devalvaatio) inflaatioon.

Väärin. Wahlroos ei kirjoita euron ulkoisesta arvosta vaan hän puhuu inflaatiosta rahan ostovoiman vähenemisenä. Ilmeisesti viittaat tähän kohtaan:
Wahlroos:

Koska inflaatio on rahan arvon heikkenemistä, kaikilla euromailla on määritelmällisesti sama inflaatio.

Tämä voi olla vähän vaikea ymmärtää, kun Suomen Pankin pääjohtajallekin se näyttää olleen hepreaa.