Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[BigRedCat]

Myös joka asian asiantuntija Ivan Puopolon mielestä Nalle on VÄÄRÄSSÄ:

Linkki: https://twitter.com/ivanpuopolo/status/1565904221672804352

Tämä twiitti oli jo aika väkevä dunning-krugerismi.

 

[Dynamo]

Nallen Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta -kirjasta:

Jos inflaatio määritelmällisesti ja poikkeuksetta on samansuuruista kaikissa samaa rahayksikköä käyttävissä maissa, miksi EU:n tilastoviranomainen ja EKP käyttävät niin paljon resursseja kansallisten inflaatiolukujen kokoamiseen? Niin noloa kuin se onkin, siihen en osaa vastata.

Yhtä järkevää kuin mitata maakohtaista inflaatiota olisi mitata läänikohtaisia inflaatioita tai mitata inflaatiota käyttäen läheistä K-kauppaa inflaation mittarina. Sen "inflaatio" voi olla viereistä S-markettia isompi tai pienempi.

Inflaatiossa ei ole kyse yksittäisistä hinnoista, vaan rahan arvosta.

 

[olkikuukkeli]

Inflaatiossa ei ole kyse yksittäisistä hinnoista, vaan rahan arvosta.

Eli miten sitä rahan arvoa nyt sitten mitataankaan? En tiedä miten tämän voisi yksinkertaisemmin rautalangasta vääntää, mutta Wahlroos ei selitä itse rahan arvon todellista mittaamista mitenkään vaan se pysyy jonkinlaisena abstraktiona tuossa aiemmassa pitkässä vastauksessasi. Inflaatio on yleisen hintatason nousua ja inflaatio voi alueittain vaihdella saman valuutta-alueen sisällä. Tämän takia EKP mittaa inflaatiota eri valtioissa yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä. Minun on hyvin vaikea ymmärtää, mitä Wahlroos haluaa ajaa takaa tai millä kerättävissä olevalla datalla yleisen näkemyksen - jota hän siis vastustaa - voisi kiistää. Voit kenties itse tarjota EKP:n mittareita todellisemman selityksen kun Nalle ei sitä itse tee tai perustele mitenkään.

Lainauksessasi Wahlroosin kirjassakin lähdetään vain Nallen omasta epämääräisestä ja ei-oppikirjamaisesta inflaatiokäsityksestä. Siinä kirjoittaja on oikeassa jos sitä tulkitaan auki kirjoitetun kehäpäätelmän mukaisesti. Todella, valtiotason inflaatiota ei tarvitsisi laskea, mikäli inflaatio "määritelmällisesti ja poikkeuksetta on samansuuruista kaikissa samaa rahayksikköä käyttävissä maissa" :D Huikea virke sinänsä, ainoa vain, että alkuoletus on pielessä. Ellemme nyt sitten anna Björnille valtaa tehdä omat määritelmänsä haluamallaan tavalla.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun Nallen ulostulot ihmetyttävät. Hänhän on ollut esimerkiksi sitä mieltä, että EU:n lainsäädäntö on lähinnä direktiivejä (niitä on vähiten kaikista), oletti Trumpin valtakauden olevan hyväksi Yhdysvalloille jne. Enkä ole kyllä usein nähnyt valtavirran talouskeskustelijan soveltavan esim. RBC-teoriaa Yhdysvaltojen 1930-luvun suureen lamaan, mutta Nalle se vain uskaltaa. Toisaalta mitä nyt ylipäätään voi olettaa ihmiseltä, jolle Ayn Rand on yksi nimetyistä esikuvista kuin pökkelöä ja yksinkertaista yhteiskunnallista ajattelua. Varmasti Wahlroosilla on vahvuutensakin yritysjohtajana, mutta erityisen välkkynä kokonaiskuvan tarkastelijana en häntä ole koskaan pitänyt.

 

[Dynamo]

Inflaatio on yleisen hintatason nousua ja inflaatio voi alueittain vaihdella saman valuutta-alueen sisällä.

Yleisen hintatason nousua suhteessa mihin? Vastaan: rahaan.

Rahalla on arvo. Joku arvo. Se arvo voidaan mitata vaikka appelsiineissa. Eurolla saa kilon appelsiineja K-marketissa ja S-marketissa. Jos K-market nostaa hinnan kahteen euroon, mutta S-market ei, niin rahalla on sitten kaksi eri arvoa, K-marketissa rahan arvo on inflatoitunut rajusti, S-marketissa ei. Niinkö?

Kauppojen keskihinnasta ei voida myöskään suoraan vetää inflaation määrää, sillä muuttuvat hinnat ohjaavat kulutuskäyttäytymistä, eikä K-kaupan hinnasta johtuvalla pienemmällä myynnillä ole enää samaa painoarvoa "inflaation indeksikorissa" kuin aiemmin, tai ei ainakaan pitäisi olla.

Laajennetaan esimerkkiä maakuntiin, sitten valtioihin. Logiikka pätee: rahalla on eri arvot, koska erinäisistä syistä appelsiinien hinnat ovat erilaiset.

(Monimutkaiseksi asiat muuttuvat, kun muuttujia on paljon, ja tuotteet ovat keskenään hyvin erilaisia: bensan kovan hinnan tähden ihmiset siirtyvät julkisten käyttäjiksi tms.)

Mutta, kun eri maissa on olemassa vain yksi raha (euro), väite inflaatiosta eri alueiden välillä pitää sisällään väitteen siitä, että rahalla on eri arvot eri paikoissa. Suomen euro onkin 1,1 euroa Italiassa? Paitsi, ettei ole.

Euromaiden alueella on yksi yhteinen rahan arvo, joten inflaatiokin koskee yhteisesti koko euroa, kaikkia euromaita samaan aikaan ja samalla määrällä.

 

[olkikuukkeli]

Yleisen hintatason nousua suhteessa mihin? Vastaan: rahaan.

Rahalla on arvo. Joku arvo. Se arvo voidaan mitata vaikka appelsiineissa. Eurolla saa kilon appelsiineja K-marketissa ja S-marketissa. Jos K-market nostaa hinnan kahteen euroon, mutta S-market ei, niin rahalla on sitten kaksi eri arvoa, K-marketissa rahan arvo on inflatoitunut rajusti, S-marketissa ei. Niinkö?

Mutta, kun eri maissa on olemassa vain yksi raha (euro), väite inflaatiosta eri alueiden välillä pitää sisällään väitteen siitä, että rahalla on eri arvot eri paikoissa. Suomen euro onkin 1,1 euroa Italiassa? Paitsi, ettei ole.

Euromaiden alueella on yksi yhteinen rahan arvo, joten inflaatiokin koskee yhteisesti koko euroa, kaikkia euromaita samaan aikaan ja samalla määrällä.

En ihan oikeasti osaa selittää asiaa yksinkertaisemmin kuin olen jo yrittänyt. Sinä (ja Nalle) määrittelette inflaation ensin oikein ja sitten kuin puhuisittekin valuutan ulkoisesta arvosta. Jos luet oman tekstisi hitaasti, voit ehkä valaistua, että siinä on sisäinen ristiriita. Ihan samalla tavalla kuin esim. verotuksellisista syistä eurolla voi olla eri ostovoima eri euromaissa, voi myös inflaation suuruus olla erilainen maittain*, vaikka rahayksikkö jaettaisiinkin. Euron ulkoinen arvo on tietysti kaikissa euromaissa sama, 1€=1€.

EKP:n menetelmistä voi lukea vaikka täältä: https://www.ecb.europa.eu/pub/pdf/other/mb200012_focus04.en.pdf

Koska tämä menee jo ohi aiheen, jätän asian tähän. Jos löydät jotain oikeaa dataa, jolla haastaa inflaation nykyisen määritelmän ja taloustieteellisen ja -poliittisen paradigman siitä, miten sitä pitäisi mitata, voimme jatkaa asiasta vaikka taannoin avaamassani yhteiskuntafilosofiaa koskevassa ketjussa: Jatkoajan utopistit eli yhteiskuntafilosofinen ketju

Voit myös myöntää Nallen olevan tässä(kin) asiassa väärässä.

* Kuinka suurten yksikköjen/alueiden hintaeroja voi ottaa tarkasteluun on parempi kysymys. Isoissa liittovaltiossa varmaan kannattaa katsoa osavaltiotasolla, kuten Yhdysvalloissa vastoin Wahlroosin käsitystä yleisesti tehdään. Yhdysvalloissa mitataan myös osavaltioryppäiden/seutukuntien inflaatiota/inflaatiokuluja perhekuntaa kohden, esim. "Midwestin" tai "Mountain Westin" alueilla keskimäärin. Voit löytää aiheesta lisää tietoa esim. googlettamalla "regional inflation in the United States".

Jos EKP:n käyttämä YKHI sisältäisi asumisen hinnan, saisimme varmasti mielenkiintoisia lukuja Suomestakin. Taloustieteellinen ymmärrykseni ei ihan riitä antamaan tuomiota siitä, pitäisikö asuminen olla mukana laskuissa, kuten monet poliitikot ja taloustieteilijät haluaisivat. Yhdysvalloissa se on, EU:ssa ei.

Saman paikan kauppojen hintaeroja sen sijaan ei missään tarkastella termillä inflaatio, kuten voit kaikista käytössä olevista metodeista helposti lukea. Ja totta kai inflaatio voi - kuten koko talouskin - olla hyvin turbulenttista ja herkästi muuttuvaa näin epävarmoina aikoina. Esim. kilpailutilanne ja nopeat tuotannontekijöiden (energia ja työvoima, ym.) hinnanmuutokset voivat vaikuttaa siihen.

Ja ping @BigRedCat , huomasin viestisi vasta nyt. Tuossa määrittelyssä ("euron inflaatio") on jo enemmän järkeä, mutta ei semantiikka poista Wahlroosin virheellistä logiikkaa kuitenkaan. Se, että voidaan laskea keskimääräinen inflaatio euroalueella ei paljon vaikuta Espanjassa asuvien lähikauppojen hintatasoon. Valuutan tunnuksella ei alueellisen inflaation kannalta siis ole samanlaista merkitystä kuin sillä on valuuttamarkkinoilla. Sen se mahdollistaa, että rahapolitiikalla voidaan vaikuttaa kaikkien eritasoisesta inflaatiosta kärsivien alueiden tilanteeseen yhtä aikaa. Alueellisiakin keinoja kuitenkin on, tehokkuuteen en nyt ota kantaa.

 

[Kimmo_Ahteri]

No, en hirveän tarkasti perehtynyt Wahlroosin näkemykseen enkä ole varma mikä sen käytännöllinen pointti on (ilmeisesti että meidän ei pidä huolehtia inflaatiosta ollenkaan). Kuitenkin hän kai tarkoittaa, että mikäli inflaatio määritellään rahan ostovoiman laskuksi / yleisen hintatason nousuksi nimenomaan laajasti, eurolla on vain yksi "ostovoima" joka koskee koko avaruutta jossa eurolla voidaan vaihdantaa harjoittaa.

Jäin itsekin käsitykseen ettei Nallen mielestä inflaatioon juuri pystytä vaikuttamaan koska se on koko EU -alueen ongelma. Toisaalta, nykyinen inflaatio johtuu energiasta, erityisesti Venäjän tuottaman energian eristämisestä markkinoilta. Oman palikkamatikkani mukaan, ne maat jotka ovat paremmin päässeet irti fossiilisesta energiasta, eivät kärsisi niin pahasti fossiilisen energian hinnannoususta. Eli toisin kuin Nalle sanoo, nykypäivänä omilla toimillaan pystyy vaikuttamaan inflaatioon niin maatasolla kuin kuluttajatasolla, jos energiaa kuluttavat toiminnot on sähköistetty aikaisemmin ja sähkön tuotanto on fossiilivapaata.

 

[Dynamo]

Kokeillaan vielä kerran, jos vaikka aukeaisi.

Lainauksessasi Wahlroosin kirjassakin lähdetään vain Nallen omasta epämääräisestä ja ei-oppikirjamaisesta inflaatiokäsityksestä.

Inflaatio-sanan merkityksestä, ja miten sitä käytetään löytyy hyvä artikkeli, artikkeli on ladattavissa. Inflaatio on siis alun perin merkinnyt rahan arvon laskua. (Ei ulkoisen arvon laskua. Rahan ulkoinen arvo, siis arvo suhteessa muihin valuuttoihin, unohda se.) Rahan arvolla tarkoitetaan tässä sitä arvoa, mitä rahalla saa (tuotteita/palveluita). Siis arvoa vaihdantavälineenä = (yksinkertaistettuna) paljonko satasella saa omenoita, appelsiineja, vasaroita tai parturipalveluja.

Ja koska hyödykkeen (rahan) vaihdanta-arvo markkinoilla (edelleenkään ei puhuta rahan ulkoisesta arvosta!) riippuu kysynnän ja tarjonnan laista, on rahan arvo suoraan riippuvainen siitä, kuinka paljon rahaa on markkinoilla. Tätä taas keskuspankki voi säädellä koroilla tai osallistumalla joukkovelkakirjamarkkinoille. Ja tämä on keskuspankin rooli, säädellä rahan määrää markkinoilla, ja siten samalla säädellä rahan arvoa markkinoilla (edelleenkään ei puhuta rahan ulkoisesta arvosta.)

Keynes käytti inflaation merkitystä eri tavalla = mainitsemasi "oppikirjatapa".

Wahlroos, Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta s. 139-140

Rahan kvantiteettiteoria muodostaa silti perustan kaikille mielekkäille inflaation ja deflaation selityksille. Se on jopa Keynesiläisen mallin kulmakivi, kun täystyöllisyys on saavutettu, ja se on osoittanut täysin vääriksi 1970-luvun teoriat kustannusinflaatiosta. Mutta tästä huolimatta jopa EKP:n ylin johto näyttää uskovan, että inflaatio liittyy enemmän hintoihin kuin rahaan. Saamme valitettavasti kiittää John Maynard Keynesiä myös ajatuksesta, jonka mukaan hinnat voivat elää irrallaan rahan tarjonnasta. Keynesin väite siitä, että suuria määriä resursseja, työtä ja pääomaa voi jäädä ilman käyttöä pitkäksi aikaa, irrotti taloustieteilijöiden mielissä yleisen hintatason liikkeessä olevasta rahan määrästä.

Arvostellessaan Britannian päätöstä palata kultakantaan sotaa edeltäneen ajan parikurssilla Keynes oli oikeassa. Mutta inflaation osalta hän oli ikävä kyllä väärässä, ja se oli virhe, jolla oli 1970-luvulla katastrofaaliset seuraukset maailmantaloudelle. Kuten on nähty, Keynes ei johtanut taloustieteellisiä mallejaan yksityisestä yleiseen eli yksittäisistä tuotteista ja markkinoista koko talouden laajuisiin ilmiöihin, kuten bruttokansantuotteeseen ja työllisyyteen. Hän rakensi mallin, josta puuttuivat yksittäiset markkinat ja jossa ei ollut suhteellisia hintoja. Yleisestä teoriasta puuttuvat yksittäiset markkinat, tuotteet ja suhteelliset hinnat, minkä seurauksena inflaatiosta tuli helposti synonyymi melkein mille tahansa hintojen ja palkkojen nousulle. Keynes käytti inflaation käsitettä hyvin suurpiirteisesti lähes kaikissa yhteyksissä tarkastellessaan voittojen, raaka-aineiden tai pääomien hinnanmuutoksia, joita nykyään melko varmasti pidettäisiin suhteellisina. Sen vuoksi sana, joka aiemmin kuvasi rahataloudellista syytä, alkoi Keynesin ansiosta kuvata hinnoista johtuvaa seurausta.

Ja tässä tullaan nyt siihen, miksi tämä kaikki -inflaation määrittelystä lähtien - liittyy Suomen talouspolitiikkaan.

Jonkin tuotteen hinnan nousu ei ole inflaatiota. Mutta, jos inflaatio määritellään -ei rahan arvon laskuna, vaan hintojen nousuna, ollaan ongelmissa. Silloin ei kerta kaikkiaan ole ymmärretty syyn ja seurauksen suhdetta.*
Wahlroos, sama s. 135.

Se, että EKP kehottaa Suomea edistämään vähittäiskaupan kilpailua inflaation hillitsemiseksi on yhtä fiksua kuin kehottaa Saksan autoteollisuutta myymään vähemmän luksusautoja, koska ne nostavat (kiintein paino-osuuksin) autojen hintaa kuluttajahintaindeksissä tai määrätä tulleja Ranskasta tulevalle, yleensä runsaasti ylellisyyshyödykkeitä käsittävälle tuonnille.

Hintataso voi olla eri paikoissa erilaista. Eurolla saa siis paikasta a enemmän omenoita tai bensaa kuin paikasta b. Siihen on eri syitä. Raha on kuitenkin sama. Ja koska inflaatio koskee rahan arvoa, on se siten sama kaikkialla, niin Italiassa kuin Suomessakin. Edelleenkään ei puhuta rahan arvosta suhteessa muihin valuuttoihin, eli rahan ulkoisesta arvosta.

Eikä kyse ole vain Nallesta. Kun Milton Friedmanilta, vuoden 1976 taloustieteen nobelin palkinnon voittajalta, kysyttiin vuosia sitten, minkä muistokirjoituksen hän haluaisi hautakiveensä. Hän mietti hetken, ja vastaisi että "inflaatio on aina ja kaikkialla rahataloudellinen ilmiö".

* Syyn ja seurauksen väärinymmärryksestä malliesimerkki on SP:n entinen pääjohtaja Mauno Koivisto, joka presidenttinä ollessaan vastusti markan devalvointia perustellen: "vahva markka johtaa vahvaan talouteen". Valitettavasti Manu oli ymmärtänyt syyn ja seurauksen suhteen väärin, katastrofaalisin seurauksin.

 

[olkikuukkeli]

Kokeillaan vielä kerran, jos vaikka aukeaisi.

Kyllä minä tunnen monetaristisen taloustieteen melko hyvin, se ei vain ole kovin relevanttia tämän hetken tilanteessa ja siksi Wahlroosin kommentit näyttäytyvät irrallaan päivänpolitiikasta. Mutta vastaan tähän paremmalla aikaa tuolla yhteiskuntafilosofialle (talousteoriat sopivat sinne mainiosti) pyhitetyssä ketjussa, ei kaapata tätä ketjua pidemmäksi aikaa.

 

[Erkka Lapanen]

Kun vasemmistopuolueilta SDP, Keskusta jne. puuttuu talouden perusasioiden ymmärtäminen täysin, tulee virheellisten päätösten seuraukset monelle yllätyksenä. Näin nytkin. Onnittelut asianomaisille.

Hoivapalvelut | Attendon irtisanomisten rajuus yllätti terveysjohtajat – ”Suututtaa”

Hoivapalvelujätti Attendo on irtisanonut valtaosan hoivapalvelusopimuksistaan. Se ei ole ainoa hoivapalveluyritys, joka on keksinyt saman keinon nostaa palkkioitaan.

www.hs.fi

 

[koukku]

Oliko täällä joku hyvinvointiketju tai vastaava, mutta kyllä aihe tätäkin ketjua sivuaa.

Pari päivää sitten oli Hesarissa mielipidekirjoitus, jossa kerrottiin että täpötäydessä Jorvin päivystyksessä oli jouduttu odottamaan seitsemän tuntia ennen hoitoon pääsyä.Tuohon on vain todettava, että jos työperäinen maahanmuutto (tai yleisesti suhde työperäisen ja humanitaarisen maahanmuuton välillä) tulee jatkossakin olemaan yhtä heikkoa, niin on turha haaveilla hyvinvointivaltion säilyttämisestä samalla tasolla kuin se edes tällä hetkellä on. Vuosi vuodelta tilanne on mennyt enenevissä määrin siihen suuntaan, että pienenevä työssäkäyvien joukko yrittää pitää rakenteita pystyssä samalla, kun osa matkustaa tyynesti ja tyytyväisenä kyydissä ilman lippua. Eikä tämä siis koske pelkästään sote-sektoria, vaan on tilanne on yhtä huolestuttava kaikkialla.

Oliko (patentti)ratkaisuna siis lisätä työssäkäyvien verotusta, se on varmasti heillekin motivoivaa, kun huomaa ettei edes päivystykseen pääse nettomaksajan asemasta huolimatta? Nimimerkillä itsekin tilanteessa ollut, eli useamman tunnin päivystysjonossa sairaan lapsen kanssa viettänyt samalla sitä härdelliä sivusta seuraten.

 

[Erkka Lapanen]

Tuohon on vain todettava, että jos työperäinen maahanmuutto (tai yleisesti suhde työperäisen ja humanitaarisen maahanmuuton välillä) tulee jatkossakin olemaan yhtä heikkoa, niin on turha haaveilla hyvinvointivaltion säilyttämisestä samalla tasolla kuin se edes tällä hetkellä on.

Näkymiä järkevään suhtautumiseen työperäiseen maahanmuuttoon ei valitettavasti ole näköpiirissä. Toisaalta työperäinen maahanmuutto on tarpeellinen lisä toimivan terveydenhuollon ylläpidossa mutta se ei voi olla edellytys sille.

 

[penaz]

Fortumin entinen toimitusjohtaja Pekka Lundmark tänään Hesarissa sanoo kantavansa täyden vastuun kaikista Fortumin johtoryhmän päätöksistä toimitusjohtajakaudellaan. Voisiko joku kertoa, miten hän kantaa tuon vastuun?

 

[Jymäkkä]

Fortumin entinen toimitusjohtaja Pekka Lundmark tänään Hesarissa sanoo kantavansa täyden vastuun kaikista Fortumin johtoryhmän päätöksistä toimitusjohtajakaudellaan. Voisiko joku kertoa, miten hän kantaa tuon vastuun?

Hän kantaa sen pankkiin. Nauraen.

 

[Hagi]

Hanke julki: Nyt tarkastellaan uusia veronkorotuksia suomalaisille

Valtiovarainministeriössä tarkastellaan uusia veronkiristyksiä suomalaisille.

www.uusisuomi.fi

Lisää verotuottoja tarvitaan. Eiköhän noita keksitä. Suomella menee kuitenkin hyvin ja rahaa on jaettavaksi asti, joten verotusta voidaan kiristää.

 

[Huono pakki]

Hanke julki: Nyt tarkastellaan uusia veronkorotuksia suomalaisille

Valtiovarainministeriössä tarkastellaan uusia veronkiristyksiä suomalaisille.

www.uusisuomi.fi

Lisää verotuottoja tarvitaan. Eiköhän noita keksitä. Suomella menee kuitenkin hyvin ja rahaa on jaettavaksi asti, joten verotusta voidaan kiristää.

Tottakai veroja ja pakollisia maksuja pitää nostaa, että Sannalla ja kumppaneilla on vielä hallituskauden viime kuukausina rahaa jaettavaksi milloin minnekin ja tokihan tässä ehtii vielä, ainakin muutaman miljardin, ottamaan lisää velkaa, koska me voidaan.

EU alkaa tarkkailla Suomen velkaantumista entistä tarkemmin, jos komission ehdotus toteutuu

Jos tämä toteutuu, niin olemme, ilmeisesti joidenkin tavoitteen mukaisesti, pääsemässä siihen EU:n talousasiansa "laadukkaasti" hoitaneiden valtioiden uljaaseen kerhoon.

Hienosti hoidettu, Sanna Marinin hallitus.

 

[Satunnainen]

Tottakai veroja ja pakollisia maksuja pitää nostaa, että Sannalla ja kumppaneilla on vielä hallituskauden viime kuukausina rahaa jaettavaksi milloin minnekin ja tokihan tässä ehtii vielä, ainakin muutaman miljardin, ottamaan lisää velkaa, koska me voidaan.

No eihän ne nyt ennen vaaleja nosta veroja, pl. korkeintaan jokin ihan yksittäinen, eikä sekään tähän liittyen. Tuo selvityshän jatkuu helmikuun loppuun, ja selvästi tarkoituksena on tehdä pohjatyötä tulevaa hallitusta varten. Eikä siinä mitään, hyvähän se on olla käsitystä siitä, miten minkäkin veron peukaloiminen voisi vaikuttaa. Kun sen tekevät ministeriön virkamiehet, niin voi olla varsin objektiivinenkin.

Rahanjakoon nykyisen hallituksen loppukuukausien osalta tämä ei tietenkään vaikuta, koska kuten totesit, lainarahaa kyllä saa edelleen, ja sehän on sitä parasta rahaa, koska saadaan kaikille jotain kivaa eikä ole keneltäkään pois (paitsi erityisesti nuorilta ikäluokilta, mutta eihän ne edes äänestä).

 

[opelix]

On mielenkiintoista nähdä tulevia vaalikeskusteluja siltä kantilta kuka poliitikoista uskaltaa myöntää miten lähellä kriisiytymistä koko läntisen maailman talous on.

On koronakriisiä ja nyt päälle vielä energiakriisiä. Sitten pitäisi vielä isosti alkaa tukemaan "ilmastotuhoja" joka puolella maailmaa. Eletäänköhän tässä nyt nykyaikaisen hyvinvoinnin viimeisiä aikoja. Mistä ihmeestä rahat näihin kaikkiin muka löytyvät, ai niin veronmaksajilta tietenkin.

Tässähän on menossa kauttaaltaan tulonsiirrot jossa rikkaan maan keskiluokka/köyhät tukevat köyhien maiden rikkaita. Ja jokaisessa tukirahassa/rahastossa on omat meklarinsa jotka vetävät näistäkin rahoista osansa.

 

[hege]

Töiden tekeminen ei vaan näemmä ole kaikille ihan järkevää homma, tuttu kaveri ja entinen kollega soitteli ja sanoi että nyt riitti duunit kun ilmeisesti esimiehet ja yrityksen johto oli vetänyt jengat liian tiukalle. Kaveri sanoi, että tänä vuonna tullut yli 90 matkapäivää ja nyt olisi pitänyt lähteä jotain prokkista pelastamaan Intiaan ja sanoi että hetken keskustelun jälkeen sanoi esihenkilölle (joka siis ei ikinään ollut projektiduuneissa) että pidä tunkkisi ja lähde myyntimiesten kanssa korjaamaan sotkua. 55-vuotiaan poikamiehen on helppo hypätä pois oravanpyörästä kun ei ole velkaa ja asunnot Helsingissä ja Joensuussa. Sanoi, että duunit periaatteessa ihan ok kuten työkaverit mutta firman puolelta ei anneta mitään edellytyksiä tehdä duunia fiksusti.

 

[ijuka]

On mielenkiintoista nähdä tulevia vaalikeskusteluja siltä kantilta kuka poliitikoista uskaltaa myöntää miten lähellä kriisiytymistä koko läntisen maailman talous on.

On koronakriisiä ja nyt päälle vielä energiakriisiä. Sitten pitäisi vielä isosti alkaa tukemaan "ilmastotuhoja" joka puolella maailmaa. Eletäänköhän tässä nyt nykyaikaisen hyvinvoinnin viimeisiä aikoja. Mistä ihmeestä rahat näihin kaikkiin muka löytyvät, ai niin veronmaksajilta tietenkin.

Tässähän on menossa kauttaaltaan tulonsiirrot jossa rikkaan maan keskiluokka/köyhät tukevat köyhien maiden rikkaita. Ja jokaisessa tukirahassa/rahastossa on omat meklarinsa jotka vetävät näistäkin rahoista osansa.

Niin, siis kysymys "mistä ihmeestä rahat näihin kaikkiin muka löytyvät?" on vähän virheellinen, sillä rahaa niihin ei teoriassa tarvitse lainkaan. Raha ei saa asioita tehtyä itsellään. Rahalla ostetaan materiaalia, osaamista, työvoimaa jne. mutta raha itse ei tee mitään. Jos resursseja(oikeita resursseja) on, niin silloin ne saadaan tehtyä. Jos halua tekijöiltä siis löytyy. Toki eri asia jos jotain ei ole, kuten esim. mikrosiruista oli pulaa Koronan vuoksi. Mutta sekään ei ole rahasta kiinni, vaan niiden valmistamisesta.

Energiakriisin pitäisi tasoittua ajan myötä. Nehän ovat uusiutuvia luonnonvaroja ihan syystä. Alkuinvestointien jälkeen niiden pitäisi alkaa tuottamaan hyötyä, jolloin lopputilanne voi jopa olla parempi kuin lähtökohdat.


Nuo tulonsiirrot ovat toisaalta huomattava ongelma. Korruptioaste on suurta niissä avustettavissa köyhissä maissa(esim. afrikka) ja sinne taas syydetään miljarditolkulla rahaa. Nyt ilmeisesti Suomi on "anteeksipyyntönä" taas lahjoittamassa rahaa maihin, joita ilmastonmuutos koskee eniten, vaikka Suomen päästöt ovat edelleen promillen luokkaa maapallon päästöistä.

Ei talouden kanssa edes olisi mitään ongelmaa, jos Suomi lopettaisi kymmenien miljardian vuosittaisen syytämisen ulkomaille ja keskittyisi ensin oman maansa kuntoon saamiseen. Onhan se ihmeellistä että pihistellään muutaman kymmenen miljoonan panostuksia johonkin niinkin tärkeään kuin opiskeluun, mutta vuosittain tuntuu olevan varaa antaa miljardi poikineen jonnekin Afrikkaan, jolla jokin korruptoitunut paikallinen ökyrikas saa itselleen ostettua kolmannenkymmenennenneljännen luksusjahdin.

 

[Ollakseni]

Nuo tulonsiirrot ovat toisaalta huomattava ongelma. Korruptioaste on suurta niissä avustettavissa köyhissä maissa(esim. afrikka) ja sinne taas syydetään miljarditolkulla rahaa. Nyt ilmeisesti Suomi on "anteeksipyyntönä" taas lahjoittamassa rahaa maihin, joita ilmastonmuutos koskee eniten, vaikka Suomen päästöt ovat edelleen promillen luokkaa maapallon päästöistä.

Sinulla on kaksi mahdollisuutta. Joko 1) autat ihmisiä siellä missä he ovat, poraamalla esimerkiksi kaivoja, istuttamalla puita tai muuta sellaista. Tai 2) et auta ihmisiä ja odotat että he sitten ilmestyvät Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa, jolloin auttaminen tulee ihan pikkuisen kalliimmaksi. Toki jos mainitsee afrikan pienellä kirjoitettuna köyhänä maana ei ehkä voi odottaa mitään ihmeempää ajattelukykyä.

Ei talouden kanssa edes olisi mitään ongelmaa, jos Suomi lopettaisi kymmenien miljardian vuosittaisen syytämisen ulkomaille ja keskittyisi ensin oman maansa kuntoon saamiseen. Onhan se ihmeellistä että pihistellään muutaman kymmenen miljoonan panostuksia johonkin niinkin tärkeään kuin opiskeluun, mutta vuosittain tuntuu olevan varaa antaa miljardi poikineen jonnekin Afrikkaan, jolla jokin korruptoitunut paikallinen ökyrikas saa itselleen ostettua kolmannenkymmenennenneljännen luksusjahdin.

Onko lisälähdettä sille, että Suomi antaisi kymmeniä miljardeja vuosittain ulkomaille? Sinällään kaiken avun ulkomaille voisi lopettaa sen takia että Suomessakin on ongelmia. Onko oikein että Suomi antaa rahaa ja tarvikkeita Ukrainalle kun meilläkin on armeijalla tarpeita? Miksi Suomi kouluttaa ulkomaalaisia sotilaita, poliiseja tai muita? Ihan silkkaa hyvyyttään vaikka meillä on hoitajapula?

 

[Erkka Lapanen]

Valtion pohjaton kassa on taas auki. Viime aikaiset uutiset monesta suunnasta, antavat Suomesta kuvan maasta jossa kaikessa on oletuksena, niin toimeentulo kuin ylläpitokin valtion varoin. Ikäänkuin kukaan ei olisi vastuussa mistään, oletusarvona rahoitus on tultava veronmaksajilta. Jos verojen kerääminen ja verovarojen käyttö olisi kohdennettua, motivoisi se molempia osapuolia ihan eri tavalla. Jos taloyhtiössä tehdään putkiremontti, se näkyy yhtiövastikkeessa. Vähän samalla ajatuksella osa verotuksestakin voisi toimia.

Yksityisteiden kunnostamiseen voi saada valtiolta pian huomattavasti enemmän rahaa

Suomi maksaa tulevina vuosina jopa 70 prosenttia yksityisteiden korjauskustannuksista. Nyt korkein mahdollinen tukimäärä on ollut 50 prosenttia.

yle.fi

 

[Katajanokan spanieli]

Ehkä tyhmä ketju kirjoittaa kaikkien jo tietämiä asioita julki, mutta ajattelin tuoda kerraten asian esiin. Suomen talous on jäätymässä. Heti vuoden vaihteessa alkavat massiiviset muutosneuvottelut.

Kokonaisuudessaan tilanne vaikuttaa pahemmalta kuin vielä kolme kuukautta sitten arvioin. Ihan varoituksena siis - tulee olemaan todella kylmää kyytiä.

 

[olkikuukkeli]

Lukijan mielipide | Saisimmeko me asuntovelallisetkin tukea?

Tässä on toki yksittäisen ihmisen tilanne, mutta vähän mietityttää tämä korona-ajan kalliiden asuntojen ostaminen lähes bulkkina ympäri Suomea. Esim. Helsingin kantakaupungin omistusasuntojen lyhennykset nousevat yhtä aikaa inflaation kanssa todella paljon ja kaiken järjen mukaan aika moni kamppailee menojensa kanssa juuri nyt. Jos tämä johtaa isommassakin mittakaavassa esim. asuntojen myyntiin (moni tekisi tällä hetkellä kyllä tappiota...), voivat seuraukset olla OP:n 5-7% laskua radikaalimpiakin. Niiden kerrannaisvaikutusten kanssa riittäisi tulevalle hallitukselle melkoisesti työsarkaa...

Sinänsä vastaukseni otsikon kysymykseen on näin vihervassarinakin ei.

 

[Jeffrey]

Sinänsä vastaukseni otsikon kysymykseen on näin vihervassarinakin ei.

Tässä kohtaa tämän hallituksen toimintamekanismit alkavat osua omaan nilkkaan. Tämä hallitus on pyrkinyt ottamaan vähän liiaksikin vastuuta ihmisten elämistä. Tämä näkyy paisuneissa tuissa ja siinä, että suhteellisen normaalejakin hinnannousuja ja ansionmenetyksiä lähdetään korvaamaan kansalaisille. Tämä on toki sitä mekanismia johon osaltaan vihervassarismi perustuukin.

Eilen sähkötuista keskusteltiin A-Studiossa ja tutkimusjohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo Kilpailu- ja kuluttajavirastosta piti näitä ongelmallisena sillä vastaavan kaltaisilla tuilla on tapana jäädä päälle. Ensimmäinen ongelma toki tulee siitä, että nykyinen hallitus ei tunnu olevan oman päätöksenteon päällä vaan tekee päätöksensä julkisen paineen johdosta. Tämänlainen päätöksentekomekanismi tuo virkamiehillä äärimmäisen lyhyen ajan valmistella tukimekanismit, ja se johtaa kalliisiin ja huonosti kohdennettuihin tukiin, sekä mahdollisesti tuo myös rutkasti väärinkäytöksiä.

Ilmeisesti jo yksistään sähkötukiin on menossa yli miljardi euroa. Toivottavasti nyt ei lähdetä enää muita asioita tukemaan. Poliitikkojen tehtävä olisi vaikuttaa kansalaisten elämään poliittisten ajureiden kautta, ja juuri sen perustyön nykyhallitus tuntuu unohtaneen ja keskittyvän huonosti tehdyn työn tulosten peittelyyn erilaisilla tukiaisilla. Tälle peittelyrahalle olisi muutakin käyttöä.

Toivottavasti nyt sähkötukiaiset eivät pysy hamaan tappiin asti päällä. Toivotaan nyt myös, että hallitus uskaltaa astua pois valitsemaltaan linjalta jossa kaikki tullaan korvaamaan kaikille.

 

[mjr]

Työllisyyden kehitys on onneksi ollut sentään positiivista ja parempaa kuin viime hallituksella, se on kuitenkin sangen tärkeä asia. Joskin tähän kyllä on taantuman mukana tulossa taas muutos.