Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[olkikuukkeli]

Kolumni | Uusliberalismi ei ollut tie onnelaan

Sixten Korkman varoittelee verokilpailuun mukaan lähtemisestä. Käyttää jopa u-sanaa, vaikka eihän kukaan ole uusliberaali vaan klassinen tms. Piti ihan tarkistaa ja todeta, että kilpailukykymaat I-B ja USA ovat velkaantuneisuusasteiltaan 86% ja 106% tuntumassa.

Vaikka Korkman ei kolumnissaan ota kantaa Suomen suunnan valitsemisen yksityiskohtiin, on ihan virkistävää nähdä tällaisia lopputuotteen arviointejakin päivänpoliittisten a, b vai c-valintojen sijaan. Yhteiskuntaa muokkaavalla tulisi olla mahdollisimman selkeä visio siitä, mitä kohti pyritään.

 

[Cobol]

Vaikka Korkman ei kolumnissaan ota kantaa Suomen suunnan valitsemisen yksityiskohtiin, on ihan virkistävää nähdä tällaisia lopputuotteen arviointejakin päivänpoliittisten a, b vai c-valintojen sijaan. Yhteiskuntaa muokkaavalla tulisi olla mahdollisimman selkeä visio siitä, mitä kohti pyritään.

Korkman on oikeassa Pohjoismaiden Norja, Ruotsi ja Tanska osalta. Outoa vaan, että hän käyttää niiden dataa Suomea käsitellessään. Oikeisto taas erottaa Suomen kestävyysvaje-, tyäelämä- ja velka- sekä muut vastaavat ongelmat Norjan, Ruotsin ja Tanskan taloudesta. Pidän oikeiston lähestymistapaa realistisempana ja vertailukelpoisena Suomen osalta.

Mutta Korkman on demari ja se näkyy tällä kertaa hyvin.

e: Suomi pitää yllä suhteessa maailman suurimpia työttömyyskorvauksia suhteessa työttömyysmäärärahaan ja on EU-maiden toiseksi suurin tulonsiirtäjä. Tämä tehdään syömävelalla eli otetaan lisää velkaa, jotta voidaan maksaa sosiaaliturvaa. Iso osa väestöstä elää sosiaaliturvan varassa.

Sosiaaliturva | ”Suomesta on tullut tulonsiirtojen maa”, sanoo ETK:n Mikko Kautto: Iso osa väestöstä elää tukien varassa, ja paisuvat menot uhkaavat hyvinvointivaltiota

Kauton mukaan moniin ongelmiin tarjotaan ratkaisuksi tukien korottamista, vaikka niiden rahoituksesta ei ole tietoa. Tutkimusprofessori Pasi Moisio sanoo, että vaihtoehtoina ovat työllisyyden tuntuva nostaminen tai hyvinvointivaltion pienentäminen.

www.hs.fi

 

[BigRedCat]

Kun uusliberalismi nostetaan esiin ikään kuin se olisi joku yleisemminkin kehitystä selittävä megatrendi, on paikallaan huomioida todellinen megatrendi eli valtioiden roolin universaali kasvu jolle ei näy loppua. Tämän valossa puheet sääntelyn keventämisestä ja julkishallinnon/hyvinvointiyhteiskunnan kuristamisesta tai rapauttamisesta kuulostavat lähinnä naurettavilta.

Governments are not going to stop getting bigger

Some factors which drive the process are eternal and some are getting stronger

www.economist.com

Näissä "uusliberalismin" linnakkeissa kuten UK ja USA: kin on käännytty pienen mutkan kautta takaisin jyrkkään kasvuun kun verrataan valtion menoja suhteessa BKT:hen.

Erityisen kiusallinen huomio uusliberalismin turmiollisuudesta vauhkoajille on, että Korkmaninkin hehkuttama Ruotsi on niitä harvoja joissa trendi on kääntynyt vuosikymmeniksi laskuun.

 

[Cobol]

Erityisen kiusallinen huomio uusliberalismin turmiollisuudesta vauhkoajille on, että Korkmaninkin hehkuttama Ruotsi on niitä harvoja joissa trendi on kääntynyt vuosikymmeniksi laskuun.

Ruotsissa tuloerot ja suhteellinen köyhyys ovat kasvaneet merkittävästi vuosi toisensa jälkeen. Osasyy tälle on se, että viime vuosien vihervasemmistolaiset hallitukset ovat vähemmistöhallituksena muiden armoilla. Ensi vuodelle oikeisto päätti budjetin, jonka takia demarien ja ympäristöpuolueen vähemmistöhallitus hajosi muutamassa tunnissa. Nyt ellei ihmettä satu, demarit jatkavat yksin hallitusvastuussa, ja budjetissa heidän kätensä jälki näkyy paljon vähemmän kuin Suomessa, jossa on enemmistöhallitukset.

Demareille tämä sopii hyvin. Valta on käsissä ja mahdolliset ongelmat voi työntää opposition syyksi. Ruotsin talous on menestynyt hyvin tällä politiikalla ja se kertonee paljon oikeistolaisemman talouspolitiikan mahdollisuuksista.

 

[olkikuukkeli]

Kun uusliberalismi nostetaan esiin ikään kuin se olisi joku yleisemminkin kehitystä selittävä megatrendi, on paikallaan huomioida todellinen megatrendi eli valtioiden roolin universaali kasvu jolle ei näy loppua. Tämän valossa puheet sääntelyn keventämisestä ja julkishallinnon/hyvinvointiyhteiskunnan kuristamisesta tai rapauttamisesta kuulostavat lähinnä naurettavilta.

Governments are not going to stop getting bigger

Some factors which drive the process are eternal and some are getting stronger

www.economist.com

Näissä "uusliberalismin" linnakkeissa kuten UK ja USA: kin on käännytty pienen mutkan kautta takaisin jyrkkään kasvuun kun verrataan valtion menoja suhteessa BKT:hen.

Erityisen kiusallinen huomio uusliberalismin turmiollisuudesta vauhkoajille on, että Korkmaninkin hehkuttama Ruotsi on niitä harvoja joissa trendi on kääntynyt vuosikymmeniksi laskuun.

En pääse lukemaan tuota Economistin artikkelia, mutta eihän valtion roolin kasvua voi osoittaa pelkästään BKT:sta. Olennaista olisi kai laskea valtion tehtäviä ja toisaalta markkinoiden vapautta. Esimerkiksi jos väestö vanhenee (tai syntyvyys rajusti kasvaa) tai tulee rahoitusjärjestelmää uhkaavia talouskriisejä, valtion menot ja osuus BKT:sta kasvavat, vaikka tehtävien määrä pysyisi ennallaan tai peruspalveluista jopa leikattaisiin. Ja toisaalta valtion osuus voi todella kääntyä laskuun, mikäli em. tilanteet pystytään esim. järkevällä talouspolitiikalla hoitamaan/luomaan talouskasvua.

Sitähän tässä ketjussa on monestikin käsitelty, että Pohjoismaita kannattaisi ilman muuta katsoa tarkemmalla silmällä. Suomessa on esteenä tälle rutkasti konservatismia niin vasemmistossa kuin oikeistossakin. Toisaalta rakenteetkin poikkeavat, ehkä eniten Suomessa harjoitetun vahvan aluepolitiikan vuoksi. Tälle Suomen erityishaasteelle ei oikein kukaan halua tehdä mitään ja keskustakin näyttää pääsevän kaikkiin hallituksiin. Haja-asutusalueiden tekohengittäminen tuskin auttaa tekemään Suomesta kovin dynaamista yhteiskuntaa tulevaisuudessakaan.

 

[Xuirrel]

Pohdiskelin valtionvelkaa, koska mitäpä muutakaan Uudenvuodenaattona tekisi. Lueskelin raporttia Finanssikriisistä koronaan – Miten Suomen julkisyhteisöjen rahoitusvarat ja velat jakautuvat? | Tieto&trendit , ja tästä aloin pohtimaan eläkerahastojen varallisuutta ja vastaan tuli kaavio https://www.etk.fi/wp-content/uploads/2021/05/vuoden-2020-rahavirta-1024x648.png

Kuitenkin olen kuullut, että eläkkeitä ei enää ole varaa nykyajan nuorisolle maksaa. Ymmärrän, että valtio velkaantuu, väestö vanhenee ja eläkekustannukset nousevat, mutta kuitenkin nettovarallisuus koronavuonnakin rahastoissa on kasvanut. Saanko eläkettä vai en?

 

[Axroz]

Kuitenkin olen kuullut, että eläkkeitä ei enää ole varaa nykyajan nuorisolle maksaa. Ymmärrän, että valtio velkaantuu, väestö vanhenee ja eläkekustannukset nousevat, mutta kuitenkin nettovarallisuus koronavuonnakin rahastoissa on kasvanut. Saanko eläkettä vai en?

Tästä voinee jotain laskeskella. Tämä on tuo rahastoissa olevan rahan lisäksi oleellinen luku. Edit: ja linkin takaa löytyy siis tilastokeskuksen lukuja kertyneistä lakisääteisistä eläkevastuista

Tilastokeskus - Rahoitustilinpito

www.stat.fi

 

[Xuirrel]

Tuossakin kuitenkin sanotaan: 'Työeläkejärjestelmän tuloja eli eläkemaksuja ja työeläkevarojen tuottoja ei oteta huomioon laskelmassa.' Kuitenkin nettovarallisuus perustuu markkinoihin ja sieltä saataviin tuloihin, niin onko niin ettei näitä tuloja jotenkin saisi laskea tulevaisuuteen kun korkomenot kuitenkin diskontataan?

 

[Axroz]

Tuossakin kuitenkin sanotaan: 'Työeläkejärjestelmän tuloja eli eläkemaksuja ja työeläkevarojen tuottoja ei oteta huomioon laskelmassa.' Kuitenkin nettovarallisuus perustuu markkinoihin ja sieltä saataviin tuloihin, niin onko niin ettei näitä tuloja jotenkin saisi laskea tulevaisuuteen kun korkomenot kuitenkin diskontataan?

Eiköhän se ole ihan tietoinen valinta. Nousee taustaoletusten määrä aikalailla ripeästi jos huomioidaan. Aineistoista voi toki erilaisilla oletuksilla laskea ja pyöritellä esim. Eläkemaksuprosenteilla ja mistä summasta niitä maksetaan. Julkisessa keskustelussahan tuota eläkemaksuprosentin kasvupainettahan on ansiokkaasti esitettykin.

 

[erku]

Kolumni | Uusliberalismin krapulasta syntyneen populismin juurisyyt ovat eriarvoisuudessa

Arvostuksen ja myönteisten näkymien puute johtaa eliittiin kohdistuvaan vihaan ja muiden heikossa asemassa olevien väestöryhmien – kuten pakolaisten – halveksuntaan.

www.hs.fi

Sixten Korkmanilta sangen erinomainen kirjoitus. Sen keskeisimmästä sanomasta on helppo olla samaa mieltä eli hyvinvointivaltio on paras keino populismia vastaan. Uusliberalismi jenkeissä ja briteissä on luonut oivan alustan Trumpin kaaltaisille demokratian vaarantajille ja Brexitille.

Tästä on hyvä ottaa oppia Suomessakin. Oikeistossa aina aika ajoin ihaillaan uusliberalistisia mekanismeja, joten toivotaan että esimerkiksi kokoomuksessa maltillisuus säilyy valtavirtana eikä jotkut elinavaltoset pääse luomaan lisätilaa populismin menestysedellytyksille.

 

[Creed Bratton]

Kolumni | Uusliberalismin krapulasta syntyneen populismin juurisyyt ovat eriarvoisuudessa

Arvostuksen ja myönteisten näkymien puute johtaa eliittiin kohdistuvaan vihaan ja muiden heikossa asemassa olevien väestöryhmien – kuten pakolaisten – halveksuntaan.

www.hs.fi

Sixten Korkmanilta sangen erinomainen kirjoitus. Sen keskeisimmästä sanomasta on helppo olla samaa mieltä eli hyvinvointivaltio on paras keino populismia vastaan. Uusliberalismi jenkeissä ja briteissä on luonut oivan alustan Trumpin kaaltaisille demokratian vaarantajille ja Brexitille.

Tästä on hyvä ottaa oppia Suomessakin. Oikeistossa aina aika ajoin ihaillaan uusliberalistisia mekanismeja, joten toivotaan että esimerkiksi kokoomuksessa maltillisuus säilyy valtavirtana eikä jotkut elinavaltoset pääse luomaan lisätilaa populismin menestysedellytyksille.

Taisit missata tämän osion ”Meidän tulisi yltää työllisyyttä ja julkista taloutta vahvistaviin uudistuksiin. Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Tulee panostaa lasten ja nuorten tulevaisuuteen sekä laajemmin inhimilliseen pääomaan. On kannettava huolta innovatiivisen yritystoiminnan kasvuedellytyksistä. Euron oloissa Suomi kaipaa – on kaivannut jo kahden vuosikymmenen ajan – työmarkkinakulttuuria ja instituutioita, jotka yhdistävät kilpailukyvyn turvaavan palkkakoordinaation ja joustavuutta sallivan paikallisen sopimisen. Suomi pärjää hyvin, mutta on silti edellytyksiinsä nähden alisuorittaja.”

Jännästi tämä meidän vihervassarihallitus yhdessä änkyräliittojen kanssa ei kykene minkäänlaiseen uudistamiseen mihin Korkman tuossa viittasi. Mutta onneksi Lepomäki tässä se syyllinen on siellä vasemmiston silmissä :D

 

[erku]

Taisit missata tämän osion ”Meidän tulisi yltää työllisyyttä ja julkista taloutta vahvistaviin uudistuksiin. Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Tulee panostaa lasten ja nuorten tulevaisuuteen sekä laajemmin inhimilliseen pääomaan. On kannettava huolta innovatiivisen yritystoiminnan kasvuedellytyksistä. Euron oloissa Suomi kaipaa – on kaivannut jo kahden vuosikymmenen ajan – työmarkkinakulttuuria ja instituutioita, jotka yhdistävät kilpailukyvyn turvaavan palkkakoordinaation ja joustavuutta sallivan paikallisen sopimisen. Suomi pärjää hyvin, mutta on silti edellytyksiinsä nähden alisuorittaja.”

Jännästi tämä meidän vihervassarihallitus yhdessä änkyräliittojen kanssa ei kykene minkäänlaiseen uudistamiseen mihin Korkman tuossa viittasi. Mutta onneksi Lepomäki tässä se syyllinen on siellä vasemmiston silmissä :D

Tämä hallitus poistaa eläkeputken, mikä lienee rajuimpia työllisyyspoliittisia toimia viimeisen 20 vuoden aikana. Lisäksi hallitus toteuttaa Tanskan mallin mukaisen työvoimapolitiikan uudistuksen, jossa työttömien palveluihin satsataan ja työttömien työnhakua seurataan sekä tuetaan huomattavasti aiempaa tiiviimmin. Lisäksi toteutetaan työllisyyspalvelujen siirto valtiolta kunnille, mikä kansainvälisten tutkimusten perusteella parantaa työllisyyttä, kun mahdollisuudet integroida työllisyyspolitiikka elinkeinopolitiikkaan paranee ja työttömien työkykyä tuetaan helpommin sosiaali- ja terveyspalveluilla.

Faktapohjaisesti tarkastellen on vaikeaa löytää toista hallitusta 2000-luvulla, joka yhtä kunnianhimoisesti on työllisyyspolitiikkaa uudistanut kuin Marinin hallitus. Esimerkiksi edellisen porvarihallituksen suurin aikaansaannos taisi olla aktiivimalli, jonka käyttökelvottomuuden porvaritkin huomasivat, kun 2019 käytännössä yksimielisesti eduskunnassa päätettiin sen lakkauttamisesta.

 

[Cobol]

Tämä hallitus poistaa eläkeputken, mikä lienee rajuimpia työllisyyspoliittisia toimia viimeisen 20 vuoden aikana.

:)

Tuon vaikutus arvioitiin vvm:ssä muistaakseni noin 7 000 henkilölle ja luokkaa 70 miljoonaa. Pelkästään Sipilän hallituksen ansiosidonnaisen päivärahaan oikeuttavien päivien pudottaminen aiemmasta 500 päivästä arvioitiin luokkaa 200 miljoonaa vaikutukseltaan.

Molemmat toki hyviä siirtoja, mutta kovin on vajaita Marinin hallituksen työllisyystoimet sekä sosiaalietujen uudistaminen. En tarkoita niiden korotuksia.

 

[molari]

Laitetaan tähän ketjuun, vaikka yhtä hyvin voisi olla Marinin hallitus -ketjussa eli, miten maat pärjänneet (taloudellisesti) pandemian aikana. Sijoitus keskikastissa 23 maan joukossa, mutta esim. kaikki pohjoismaat menevät heittämällä ohi. Ehkä se hokema rikkaasta Suomesta kannattaisi unohtaa:

linkki juttuun Suomen talous kaukana kärkisijoista rikkaiden maiden vertailussa – muut Pohjoismaat loistavat

 

[Jani82]

Tämä hallitus poistaa eläkeputken, mikä lienee rajuimpia työllisyyspoliittisia toimia viimeisen 20 vuoden aikana. Lisäksi hallitus toteuttaa Tanskan mallin mukaisen työvoimapolitiikan uudistuksen, jossa työttömien palveluihin satsataan ja työttömien työnhakua seurataan sekä tuetaan huomattavasti aiempaa tiiviimmin. Lisäksi toteutetaan työllisyyspalvelujen siirto valtiolta kunnille, mikä kansainvälisten tutkimusten perusteella parantaa työllisyyttä, kun mahdollisuudet integroida työllisyyspolitiikka elinkeinopolitiikkaan paranee ja työttömien työkykyä tuetaan helpommin sosiaali- ja terveyspalveluilla.

Faktapohjaisesti tarkastellen on vaikeaa löytää toista hallitusta 2000-luvulla, joka yhtä kunnianhimoisesti on työllisyyspolitiikkaa uudistanut kuin Marinin hallitus. Esimerkiksi edellisen porvarihallituksen suurin aikaansaannos taisi olla aktiivimalli, jonka käyttökelvottomuuden porvaritkin huomasivat, kun 2019 käytännössä yksimielisesti eduskunnassa päätettiin sen lakkauttamisesta.

Isompi vaikutus olisi ollut jos kerrankin olisi muutettu sitä työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen tapahtumista. Eli olisi muutettu tuo koskemaan koko työuraa eikä vain viimeistä työnantajaa, tällöin se olisi ollut oikeasti työllistävä toimi. Sen sijaan eläkeputken poistaminen on enemmänkin tuloloukku kun niistä puolikuntoisista pitää päästä eroon ennen kuin tuo työkyvyttömyyseläkkeen maksu aktivoituu. No seurauksena tulee olemaan iso määrä kikkailua, joilla nämä eläkeputken poistamisen seurauksena irtisanotaan ja he eivät pääse putkeen.

 

[Artturenos]

Varallisuus | Ovatko suomalaiset köyhempiä kuin ruotsalaiset? Valtavaa eroa keskimääräisessä varallisuudessa selittää etenkin yksi asia

Kun katsotaan kansainvälisiä vertailuja kotitalouksien keskimääräisen varallisuuden eroista, suomalaiset ovat paljon ruotsalaisia jäljessä. Mistä valtava ero johtuu?

www.hs.fi

Suomi vs Ruotsi alkaa olla menetetty peli, jos olaisuuden verotukseen ei tule Ruotsin kaltaisia muutoksia.

 

[Tuamas]

Varallisuus | Ovatko suomalaiset köyhempiä kuin ruotsalaiset? Valtavaa eroa keskimääräisessä varallisuudessa selittää etenkin yksi asia

Kun katsotaan kansainvälisiä vertailuja kotitalouksien keskimääräisen varallisuuden eroista, suomalaiset ovat paljon ruotsalaisia jäljessä. Mistä valtava ero johtuu?

www.hs.fi

Suomi vs Ruotsi alkaa olla menetetty peli, jos olaisuuden verotukseen ei tule Ruotsin kaltaisia muutoksia.

Joskin olennaisinta maamme hyvinvoinnin kannalta olisi oikaista väestörakenne Ruotsin mallin mukaisesti.

Pelkällä verotuksen rukkauksella ongelmat pysyvät ehkä hieman paremmin hansikkaassa, mutta niin kauan kuin meillä työikäisten määrä jatkaa laskuaan suhteessa eläkeläisväestöön, niin kauan Suomen kansantalous on niin sanotusti nesteessä ja kroonisesti alijäämäinen.

 

[Artturenos]

Joskin olennaisinta maamme hyvinvoinnin kannalta olisi oikaista väestörakenne Ruotsin mallin mukaisesti.

Pelkällä verotuksen rukkauksella ongelmat pysyvät ehkä hieman paremmin hansikkaassa, mutta niin kauan kuin meillä työikäisten määrä jatkaa laskuaan suhteessa eläkeläisväestöön, niin kauan Suomen kansantalous on niin sanotusti nesteessä ja kroonisesti alijäämäinen.

Totta. Mutta ongelmia ei ratkota verotusta kiristämällä kuten nyt on vauhdilla käymässä. Varmasti moni ymmärtää inflaation olevan myös verojen kiristys.

 

[Erkka Lapanen]

Näitä tilastoja persut ei lainaile kun käytetään Ruotsia varoittavana esimerkkinä maahanmuutosta, joka tuntuu olevan syy kaikkiin ongelmiin. Siihen kun lisätään kepulaisten "pidetään koko Suomi köyhänä" ja vasemmiston "otetaan lisää lainaa elintason ylläpitoon" -politiikat; niin voidaan sanoa, että kansa saa mitä haluaa.

 

[Kimmo_Ahteri]

Varallisuus | Ovatko suomalaiset köyhempiä kuin ruotsalaiset? Valtavaa eroa keskimääräisessä varallisuudessa selittää etenkin yksi asia

Kun katsotaan kansainvälisiä vertailuja kotitalouksien keskimääräisen varallisuuden eroista, suomalaiset ovat paljon ruotsalaisia jäljessä. Mistä valtava ero johtuu?

www.hs.fi

Suomi vs Ruotsi alkaa olla menetetty peli, jos olaisuuden verotukseen ei tule Ruotsin kaltaisia muutoksia.

Olisi siisti nähdä vastaava tilasto EU-maista. Mikä olisi Suomen sijoitus EU:n sisällä..

 

[Erkka Lapanen]

Olisi siisti nähdä vastaava tilasto EU-maista. Mikä olisi Suomen sijoitus EU:n sisällä..

Jos joku sellaisen tilaston julkaisee niin sitä ei pidä uskoa. Pohjoismaita voi verrata keskenään mutta laajempi vertailu mahdollistaa jo tarkoitushakuisia valintoja. Esim. Italialaiset ovat reilusti suomalaisia rikkaampia mutta heiltä puuttuu suomen kaltainen eläkejärjestelmä. Ja miten sen nyt sitten haluaa arvottaa.. Veikkaisin Suomen olevan tukevasti sijalla "köyhä länsimaa mutta rikas itäblokin maa". Ja suunta on alaspäin. Valitettavasti.

 

[Artturenos]

Juuri noin esim Italia on velkaantunut lähinnä valtion kautta, mikä onkin eurojärjestelmässä nerokas taktiikka. Miksi tämä on nerokas, niin tottakai mielummin ottaa valtiolle velkaa kuin kansalle, kun saa sillä muiden toimesta hädän tullen velat vakautettua

 

[Kimmo_Ahteri]

Jos joku sellaisen tilaston julkaisee niin sitä ei pidä uskoa. Pohjoismaita voi verrata keskenään mutta laajempi vertailu mahdollistaa jo tarkoitushakuisia valintoja. Esim. Italialaiset ovat reilusti suomalaisia rikkaampia mutta heiltä puuttuu suomen kaltainen eläkejärjestelmä. Ja miten sen nyt sitten haluaa arvottaa.. Veikkaisin Suomen olevan tukevasti sijalla "köyhä länsimaa mutta rikas itäblokin maa". Ja suunta on alaspäin. Valitettavasti.

Toi käyrä kertoi varallisuuden kehityksestä, ei niinkään absoluuttisesta varallisuudesta.

Olisiko Ruotsi ja Tanska EU :n kärkeä joka tapauksessa ja pystyisikö siitä päättelemään esim maan oman valuutan vaikutuksen varallisuuteen ? Minkälainen on ollut vaikka saksalaisten varallisuuden kehitys vs suomalaiset?

Jonkin verran on ollut puhetta että Ruotsin kruunulla on ollut yli %yksikön positiivinen vaikutus BKT:hen vuositasolla.

 

[Tuamas]

Olisiko Ruotsi ja Tanska EU :n kärkeä joka tapauksessa ja pystyisikö siitä päättelemään esim maan oman valuutan vaikutuksen varallisuuteen ?

Tanskan kruunun kurssi on käytännössä sidottu euroon, eli kauheita päätelmiä ei pääse siitä tekemään.

Suurimpia eroja Suomen ja Ruotsin välillä on valuutan lisäksi väestörakenne (Ruotsi korjannut omansa maahanmuutolla) sekä ero asuntosijoittamisessa (suomalaiset ostavat asuntonsa ja maksavat ne nopeasti pois sijoittaen irtorahat sinne, ruotsalaiset joko eivät osta tai ostavat mutta maksavat käytännössä vain korkoja ja sijoittavat irtorahan pörssiin).

 

[Kimmo_Ahteri]

Tanskan kruunun kurssi on käytännössä sidottu euroon, eli kauheita päätelmiä ei pääse siitä tekemään.

Suurimpia eroja Suomen ja Ruotsin välillä on valuutan lisäksi väestörakenne (Ruotsi korjannut omansa maahanmuutolla) sekä ero asuntosijoittamisessa (suomalaiset ostavat asuntonsa ja maksavat ne nopeasti pois sijoittaen irtorahat sinne, ruotsalaiset joko eivät osta tai ostavat mutta maksavat käytännössä vain korkoja ja sijoittavat irtorahan pörssiin).

Hesarin kaaviosta näkee että Ruotsin asuntojen reaalinen hintaindeksi on noussut vuodesta 2010 n.2,6:een kun Suomessa n.1,2;een. Mikäli samalla ajanjaksolla ruotsalainen olisi maksellut vain lainan korkoja ja pistänyt lyhennykset pörssiin, vuotuinen tuotto pörssistä ollut ~15%. Eli pankissa asuntolaina sama kuin 10v sitten, asunnon nykyarvo yli tuplat ja pörssistä 2x sijoitettu pääoma. Tårta på tårtan.

Suomalainen ei ikinä olisi päässyt samaan varallisuuteen koska asuntojen hinnat eivät ole nousseet samassa tahdissa. Tosin suomalaisen asuntolainan korko on ollut negatiivinen (jos vanha asuntolaina). Jos suomalaista olematon varallisuus harmittaa, on syytä katsoa peiliin. Sietämällä riskiä olisi tehnyt hyvän tilin.