Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[hege]

Syvempää osaamista vaativien paikkojen täyttämisen kannalta monesti on ongelmana se, että ei haluta joko maksaa riittävästi tai sitten ei haluta ottaa ja kouluttaa kokematonta kaveria kyseiseen työhön. Itse joskus yritin hakea kaveria jolla olisi taustaa lujuusopista ja kokeellisista menetelmistä ja esimies laittoi ehdoiksi tiukan palkkarajan sekä sen että kaverin pitää ansaita oma palkkansa yhden kvartaalin jälkeen eli osaajaan ei rahat riittänyt ja toisaalta kärsivällisyys ei riittänyt kouluttaa vastavalmistuneesta asiantuntijaa... joten paikka jäi täyttämättä pariin otteeseen.

 

[Creed Bratton]

Syvempää osaamista vaativien paikkojen täyttämisen kannalta monesti on ongelmana se, että ei haluta joko maksaa riittävästi tai sitten ei haluta ottaa ja kouluttaa kokematonta kaveria kyseiseen työhön. Itse joskus yritin hakea kaveria jolla olisi taustaa lujuusopista ja kokeellisista menetelmistä ja esimies laittoi ehdoiksi tiukan palkkarajan sekä sen että kaverin pitää ansaita oma palkkansa yhden kvartaalin jälkeen eli osaajaan ei rahat riittänyt ja toisaalta kärsivällisyys ei riittänyt kouluttaa vastavalmistuneesta asiantuntijaa... joten paikka jäi täyttämättä pariin otteeseen.

Olen ihmetellyt miksei Suomessa olla saatu oppisopimusjärjestelmää laajemmin käyttöön. Saksassa tuo on todella laajasti käytössä ja oma näkemys on, että oppisopimusmalli mahdollistaisi monen kotimaisen pk-yrityksen kovempaan kasvuun, kun yrittäjät pystyisivät kouluttamaan itselleen osaajia. Etenkin kun nykyinen ammattikoulu-opetus on saatu ajettua hyvin surkeaksi liiallisten leikkausten kautta.

 

[Cobol]

Olen ihmetellyt miksei Suomessa olla saatu oppisopimusjärjestelmää laajemmin käyttöön. Saksassa tuo on todella laajasti käytössä ja oma näkemys on, että oppisopimusmalli mahdollistaisi monen kotimaisen pk-yrityksen kovempaan kasvuun, kun yrittäjät pystyisivät kouluttamaan itselleen osaajia. Etenkin kun nykyinen ammattikoulu-opetus on saatu ajettua hyvin surkeaksi liiallisten leikkausten kautta.

Yritykset eivät koe oppisopimusta kannattavaksi. Kauppakamarit ehdottavat ratkaisuksi palkkaporrastusmallia, jossa aloittelijan palkka laskettaisiin esimerkiksi puoleen työehtosopimuksen vähimmäispalkasta.

Työryhmän tulisi löytää keinoja, joilla ammattitaidottoman henkilön ottaminen oppisopimuskoulutukseen olisi kannattavampaa. Jos kustannus ja hyöty saadaan tasapainoon, tulee oppisopimuskoulutuspaikkoja tarjolle varmasti nykyistä enemmän. Tästä hyötyisivät erityisesti nuoret.

Lähde:

Oppisopimusten palkkoihin ehdotetaan tukea tai porrastusta | Verkkouutiset

Oppisopimusten palkkoihin ehdotetaan tukea tai porrastusta | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Pidän oppisopimusta hyvänä tienä ammattiin, kunhan ongelmat ratkaistaisiin. Niitä on myös oppisopumukseen kuuluvan teoriaopetuksen järjestäminen.

 

[Sonny Burnett]

Meinasin laittaa hoitajaketjuun mutta laitetaas tänne

Yritys houkuttelee lähihoitajia 3 700–4 000 euron palkalla – tällaisia hoitajia tarvitaan nyt

Lähihoitajia houkutellaan huomattavasti keskimääräistä suuremmilla tuloilla.

www.iltalehti.fi

Markkinatalous toimii, viiden päivän palkka neljän päivän työllä. Kysyntä ja tarjonta jne jne. Onko Marin sittenkin jäljillä?

 

[Tuamas]

Yritykset eivät koe oppisopimusta kannattavaksi. Kauppakamarit ehdottavat ratkaisuksi palkkaporrastusmallia, jossa aloittelijan palkka laskettaisiin esimerkiksi puoleen työehtosopimuksen vähimmäispalkasta.

Pidän oppisopimusta hyvänä tienä ammattiin, kunhan ongelmat ratkaistaisiin. Niitä on myös oppisopumukseen kuuluvan teoriaopetuksen järjestäminen.

Itse näitä joskus laskutikun kanssa läpikäytyäni totesin, että oppisopimus ei ole nykymuodossaan kannattava kuin kahdella reunaehdolla.

Silloin kun työntekijä/opiskelija osaa jo suurimman osan työn vaatimista jutuista ja päälle tarvitaan ainoastaan muodollinen pätevyys tai pieniä lisäyksiä osaamispalettiin tai silloin kun kyseessä on ala joka on kannattava mutta jolle ei yksinkertaisesti löydy osaajia.

Se että joudut maksamaan 75-100% liksaa kaverille joka ei osaa mitään, ei kauheasti kannusta ottamaan oppisopimuksella porukkaa sisään, vaikka siitä sitten sen vähän toista sataa euroa saakin korvausta kuukaudessa.

 

[Cobol]

Itse näitä joskus laskutikun kanssa läpikäytyäni totesin, että oppisopimus ei ole nykymuodossaan kannattava kuin kahdella reunaehdolla.

Silloin kun työntekijä/opiskelija osaa jo suurimman osan työn vaatimista jutuista ja päälle tarvitaan ainoastaan muodollinen pätevyys tai pieniä lisäyksiä osaamispalettiin tai silloin kun kyseessä on ala joka on kannattava mutta jolle ei yksinkertaisesti löydy osaajia.

Se että joudut maksamaan 75-100% liksaa kaverille joka ei osaa mitään, ei kauheasti kannusta ottamaan oppisopimuksella porukkaa sisään, vaikka siitä sitten sen vähän toista sataa euroa saakin korvausta kuukaudessa.

Näinhän se on. Olisi syytä saada muutos. Yksi vaikeus on sopia alle 75-100 % ay-liikkeen kanssa.

Jos katsotaan mitä Euroopassa tapahtuu, ainakin jossain vaiheessa 2000-luvun alussa Saksassa enemmistö ikäluokista oli oppisopimuskoulutuksen parissa. Siksi nuorisotyöttömyys oli lähellä nollaa. Saksassa oppisopimuspalkka määritellään muistaakseni paikallisesti. Ranskassa hieman sama, ja palkka 25 prosentista ylöspäin.

 

[ipaz]

Ruotissa demarivaltionvarainministeri esittää syksyn budjettineuvotteluissa, että 7,5 miljoonan ruotsalaisen kolmea eri veroa lasketaan keskittyen pieni- ja keskituloisiin. Ruotissa halutaan että raha liikkuu ja että ihmisille jäisi enemmän rahaa kulutukseen.

Muutenkin demarit Ruotsissa toimivat hyvin eri tavalla kuin kollegansa Suomessa. Vuosi sitten koronakurimuksessa Ruotsi alensi yritysten verotusta ja nosti kotitalousvähennyksen ylärajaa - kun taasen täällä sitä laskettiin. Ruotsi myös alensi työnantajamaksuja nuorten osalta, samalla kun nosti opintotuen ylärajan 60 ikävuoteen.

Ruotsissa on valtiotasolla puolueesta riippumatta melko selkeä pyrkimys siihen, että taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy, tai vähintään säilyy vaikka sitten valtion kustannuksella (eli valtion verokertymää pienentämällä). VVM Magdalena Andersson sanoi vuosi sitten: "Ajatuksena on erittäin selkeä panostus työhön, työhön, työhön. Vain siten, että kaikki, jotka pystyvät tekemään töitä, myös ovat töissä, saamme resursseja joilla puuttua yhteiskunnan muihin ongelmiin." Heureka saatana Suomen hallitus!!

Katselin eilen illalla Hjalliksen ohjelmaa, jossa olivat vieraana STTK:n pomo Antti Palola ja Teknologiateollisuuden työmarkkinapäällikkö Minna Helle. Kaikki olivat monesta asiasta samaa mieltä miten Suomen taloutta pitäisi saada piristettyä, mutta usein Palola totesi keskustelun jälkeen, ette "emme ole valmiit muuttamaan tätä" tms. Eli ensin todetaan, että joku edistävä muutos olisi hyvä tehdä, mutta sitten pakitti samantein ettei työntekijäpuoli ole valmis muutokseen. Mä en epäile etteikö työntekijät lattiatasolla olisi valmiit esim. suhdannemuutoksien aiheuttamiin joustoihin, jotta työpaikat säilyvät. Että ei tarvitsisi lomauttaa. Mutta isot herrat Hakaniemessä eivät halua muutosta. Työntekijät ovat liittonsa vankeina.

Nyt koronan jälkeen talous nousee kohisten ja moni firma on kusessa osaavan työvoiman puutteen edessä. 150 000 avointa työpaikkaa ja 300 000 työnhakijaa eivät kohtaa. Hallituksen tulisi todella pikaisesti helpottaa työperäisen maahanmuuton kankeita pykäliä, helpottaa veroalennuksin paikkakuntaa vaihtavaa työntekijää (esim. poistaa varainsiirtovero asunnonmyynnin yhteydessä) ja antaa yrityksille jotain helpotuksia vaikka työnantajamaksuja keventämällä. Pahaa vaan pelkään, että Suomen vasemmistopainotteinen hallitus ei pysty Ruotsalaisten kollegoidensa ajatuksen juoksuun ja sama vääntäminen ja velanotto jatkuu hallituskauden loppuun saakka.

 

[Kimmo_Ahteri]

Ruotsalaiset huomasivat jo joskus viime vuosituhannella että pitkällä aikavälillä maa tarvii toimiakseen maahanmuuttoa. Köpiksessä näkee myös paljon eri kulttuureista tulleita ihmisiä. Miksi me suomalaiset ei osata katsoa 4v pidemmälle? Ollaan aika sisäsiittoista kansaa joka mielellään on neuvomassa muita kuinka asiat tulisi hoitaa. Nyt on kakka osunut tuulettimeen.

Olen käsittänyt että osaamispula johtuu pitkälti siitä ettei osaajia ole koko maassa. Eli mahdolliset tuet ja avustukset ihmisten muuttamiseen paikkakunnalta toiselle ei luulisi tekevän muutosta jos tekijöitä ei yksinkertaisesti ole. Yritykset heittää pallon valtiolle pyytäen suurempaa ”työvoimatarjontaa”. Koska tähän ei ole mitään lyhyen aikavälin ratkaisua, yritysten on pakko saada enemmän irti nykyisistä resursseista. Tuottavuuden on noustava ja mielestäni tässä valtion apu olisi tarpeen.

Valtion tuki yrityksille tulisi ottaa suurennuslasin alle. Fokus pitäsi enemmän siirtää tuottavuuteen ja innovaatioihin. Eli nykyinen ajatus siitä että mistä saadaan enemmän työntekijöitä tekemään samaa työtä, pitäisi fokus olla miten työn tekemistä pitää muuttaa jotta sama lopputulos saadaan vähemmillä resursseilla. Lisäbudjetille ei ole tarvetta koska yritystuet ovat ennestään niin suuri kakku, että niiden uudelleen allokoiminen riittänee varmasti.

Halla-Aho ehdotti ettei maahan otettaisi matalapalkkatyöläisiä. Eli palkka pitää olla vähintään xxxx euroa jotta valtiolle on kannattavaa päästää työntekijä maahan. Tämähän ei esim. Hesen omistajaa lämmitä, mutta se pakottaisi muuttamaan liiketoimintamallia ja sitä kautta ansaintamallia koska työn osuus hampparista on jo nyt 40%.

Ihan viimeiseksi meidän suomalaisten olisi hyvä miettiä miksi koulutetut ulkomaalaiset eivät sopeudu yhteiskuntaamme. Hesarissa oli pari juttua jossa liksa ei ole kilpailukykyinen, mutta siellä oli myös mainintoja kuinka ulkomaalaiset eivät löydä työn ulkopuolisia kontakteja yhteiskunnasta. Lopulta se kaiketi on se ja sama mikä liksa on jos ei muutoin viihdy Suomessa

 

[ipaz]

Ihan viimeiseksi meidän suomalaisten olisi hyvä miettiä miksi koulutetut ulkomaalaiset eivät sopeudu yhteiskuntaamme. Hesarissa oli pari juttua jossa liksa ei ole kilpailukykyinen, mutta siellä oli myös mainintoja kuinka ulkomaalaiset eivät löydä työn ulkopuolisia kontakteja yhteiskunnasta. Lopulta se kaiketi on se ja sama mikä liksa on jos ei muutoin viihdy Suomessa.

Kyllähän suomalaiseen yhteiskuntaan integroituminen on varmasti todella vaikeaa kenelle tahansa koulutuksesta tai kansalaisuudesta riippumatta. Saa olla todella aktiivinen ja kiinnostava ihminen, jotta pääsee sisään suomalaiseen kaveripiiriin. Kokemukseni mukaan suomalaiset ovat monesti erittäin läheisiä peruskoulusta alkaen pitkälle aikuisuuteen. Koita siihen porukkaan sitten mennä mukaan vieraskielisenä, vaikka muut sujuvaa englantia puhuisivatkin. Harrastustoiminnan kautta on varmasti hyvä mahdollisuus tutustua, mutta ei sekään mitenkään varmaa ole. Itse olen erittäin hyvä esimerkki ihmisestä, joka ei yli 10v salijäsenyyden aikana tutustunut yhteenkään "treenikaveriin" vaikka näitä samoja naamoja monta kertaa kuukaudessa salilla morjesteli. Enkä tunne edes seinänaapureitani. Tunteeko joku muka oikeasti? "Ei tartte auttaa".

Me olemme yksilöinä hyvin sisäänpäin kääntynyt kansakunta, vaikka kollektiivisesti Suomi avoin ja ystävällinen maa onkin. Mitä nuorempana maahanmuuttaja tänne tulee, niin sen parempi mahdollisuus on löytää oma kaveripiiri. Joku juuri Suomesta työpaikan saanut keski-ikäinen diplomi-insinööri Intiasta tuskin saa naapurin Timosta kovin helposti uutta parasta lenkki- tai saunakaveria. Tai toisinpäin. Siksi esim. täällä opiskelleet ja valmistuneet korkeakouluopiskelijat tulisi saada jäämään maahan ja töihin, koska heidän kohdallaan maahan integroiminen on melkoisesti helpompaa.

Suomen kieli tuo vielä oman haasteensa. Englantia, tai vaikka ruotsia on niin paljon helpompi oppia että sopeutuminen nopeutuu jo yhteisen kielen ansiosta. Ei Kanadalla ole juurikaan haasteita tämän asian suhteen, koska lähes kaikki maahantulijat puhuvat poikkeuksetta edes jonkin verran englantia.

 

[adolf]

Uupuneilta lastenhoitajilta tulee yhteydenottoja ammattiliittoon nyt viikottain – JHL: Hoitaja pahimmillaan yksin jopa 21 lapsen kanssa

Uupuneiden lastenhoitajien yhteydenotot liittoon ovat vähintään kolmin-nelinkertaistuneet sen jälkeen, kun ensimmäinen uusi varhaiskasvatuslaki tuli voimaan vuonna 2018. Laki muutti päiväkotiryhmien opettajien ja hoitajien mitoituksen.

yle.fi

Tässä on ristiriita. Koko ajan huomautellaan siitä, että Suomen julkinen sektori on liian suuri ja siellä on liikaa ihmisiä. Silti tämän tästä julkisen sektorin eri aloilta kuuluu, että työntekijöitä on kentällä liian vähän ja ei pystytä sen vuoksi työtä tekemään riittävän laadukkaasti.

 

[mike owen]

Uupuneilta lastenhoitajilta tulee yhteydenottoja ammattiliittoon nyt viikottain – JHL: Hoitaja pahimmillaan yksin jopa 21 lapsen kanssa

Uupuneiden lastenhoitajien yhteydenotot liittoon ovat vähintään kolmin-nelinkertaistuneet sen jälkeen, kun ensimmäinen uusi varhaiskasvatuslaki tuli voimaan vuonna 2018. Laki muutti päiväkotiryhmien opettajien ja hoitajien mitoituksen.

yle.fi

Tässä on ristiriita. Koko ajan huomautellaan siitä, että Suomen julkinen sektori on liian suuri ja siellä on liikaa ihmisiä. Silti tämän tästä julkisen sektorin eri aloilta kuuluu, että työntekijöitä on kentällä liian vähän ja ei pystytä sen vuoksi työtä tekemään riittävän laadukkaasti.

En tiedä miten asia on. Ristiriitaisia kommentteja kuulen jatkuvasti. Julkiselle puolelle ei saada tarpeeksi osaajia. Työpaikkoja on vapaana vaikka samaan aikaan vallitsee liian korkea työttömyys Suomessa. Kohtaanto- ongelma on ilmeinen.

Syrjäseuduilta nuoriso pakenee kasvukeskuksiin ja ennenkaikkea Pääkaupunkiseudulle opiskelemaan ja töihin. Kasvukeskukset ovat myös pulassa ikääntyvän väestön kanssa. Sinnekin on vaikea saada tarpeeksi osaajia ja uusia yksityisiä työpaikkoja, jotka ovat kannattavia.

Saas nähdä mitä SOTE-UUDISTUS tuo tullessaan. Pula osaajista on hyvin vaikea ratkaista. Pelkkä hallinnon rakentaminen maksaa maltaita ja halusin tietää mitä tämä lysti kokonaisuudessaan maksaa. Kuulemma verot ei nouse.

Haluaisin tietää miten Suomen hallitus aikoo turvata yksityisen sotealan yritysten toimintaedellytykset Suomessa ja näiden yli 30 000 työntekijöiden toimeentulon.

 

[Tadu]

Niin no. Jos sairaanhoitajat ovat palkkakuopassa, niin missä lastenhoitajat ja lastentarhaopettajat ovat? Jossain niin syvässä montussa ettei pohja meinaa näkyä. Kyseinen ala on varmaan ainoa joka on mielestäni alipalkattu. Enkä edes tunne yhtään lastenhoitajaa, joten mielipiteeni on täydellisen 100-prosenttisen objektiivinen ainoa totuus.

 

[ipaz]

Niin no. Jos sairaanhoitajat ovat palkkakuopassa, niin missä lastenhoitajat ja lastentarhaopettajat ovat? Jossain niin syvässä montussa ettei pohja meinaa näkyä. Kyseinen ala on varmaan ainoa joka on mielestäni alipalkattu. Enkä edes tunne yhtään lastenhoitajaa, joten mielipiteeni on täydellisen 100-prosenttisen objektiivinen ainoa totuus.

Lastentarhanopettajan ammatti vaatii kanditason korkeakoulututkinnon varhaiskasvatuksen koulutusohjelmassa. Palkka oli 2017 keskimäärin 2360 euroa kuukaudessa. Siitä sitten.

 

[Styge]

Työeläkeindeksi nousee 2,28% ja tuon verran sitten korotetaan eläkkeitä. Samaan aikaa Stora Enson päänavaus palkkaneuvotteluiden suhteen johti 1,9% vuosittaiseen palkkojen nousuun. Kyllä kelpaa olla taas työntekijänä, kun reaalipalkat laskevat kasvavan inflaation myötä ja eläkeläisillekin on varaa kompensoida inflaatiota paremmin. Toki joku Pam yms. onnistuvat neuvottelemaan 0,3% vuotuiset palkankorotukset ja alalla on tarjolla edelleen pelkkiä max 30h soppareita, niin saadaan kuunnella jatkossakin uutisista, miten ei työttömille työt kelpaa.

Joo, vähän on mutkia taas oiottu.

Työeläkeindeksi ja palkkakerroin vahvistettu vuodelle 2022

Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut työeläketurvaa koskevat indeksit vuodelle 2022.

www.varma.fi

.

 

[Redimor]

Työeläkeindeksi nousee 2,28% ja tuon verran sitten korotetaan eläkkeitä. Samaan aikaa Stora Enson päänavaus palkkaneuvotteluiden suhteen johti 1,9% vuosittaiseen palkkojen nousuun. Kyllä kelpaa olla taas työntekijänä, kun reaalipalkat laskevat kasvavan inflaation myötä ja eläkeläisillekin on varaa kompensoida inflaatiota paremmin. Toki joku Pam yms. onnistuvat neuvottelemaan 0,3% vuotuiset palkankorotukset ja alalla on tarjolla edelleen pelkkiä max 30h soppareita, niin saadaan kuunnella jatkossakin uutisista, miten ei työttömille työt kelpaa.

Joo, vähän on mutkia taas oiottu.

Työeläkeindeksi ja palkkakerroin vahvistettu vuodelle 2022

Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut työeläketurvaa koskevat indeksit vuodelle 2022.

www.varma.fi

.

PAM ei aja kuin työnantajan etuja. Se on nähty omassakin taloudessa moneen kertaan.

Niin no. Jos sairaanhoitajat ovat palkkakuopassa, niin missä lastenhoitajat ja lastentarhaopettajat ovat? Jossain niin syvässä montussa ettei pohja meinaa näkyä. Kyseinen ala on varmaan ainoa joka on mielestäni alipalkattu. Enkä edes tunne yhtään lastenhoitajaa, joten mielipiteeni on täydellisen 100-prosenttisen objektiivinen ainoa totuus.

Yleisesti tuntuu olevan isoin ongelma tänä päivänä näiden korkeasti koulutettujen määrä. Monella on niin kovat pohjat koulutuksessa, ettei sieltä ihan helposti vähäpätöisempiin töihin lähdetä ja oman alan hommissakaan ei tunnu tienaavan kunnolla. Monia ekonomeja tavannut marketin suoralla myymässä sähkösopimuksia, kehuvat että pääsee puolta paremmille palkoille kuin omassa ammatissaan.
Toisena huomiona tulee tämä maan tapa verottaa kaikkea, joka on johtanut tähän järjettömiin epäsuhteisiin kun kuluja verrataan palkkoihin. Toisaalta tienpäällä näkee edelleen autoja missä istuu vain kuski, eli kärsii siellä vielä hintoja pumpullakin nostaa.

Sitä vain ihmettelen, että miksei täällä oikeasti kokeiltaisi tukea ostovoimaa ja sitä kautta rakentaa tulosta paremmaksi budjetissa? Pelkkä raipan jakaminen kun ei oikeasti aiheuta muuta kuin harmaata taloutta ja pankkien haave käteisen poistumisesta siirtyy pitkälle tulevaisuuteen.
Lopulta kuitenkin tulee mieleen historiasta maaorjuus. Sitähän tässä varmaankin ihmisille tarjotaan nykyaikaisessa muodossaan.

 

[Petri1981]

Toisaalta tienpäällä näkee edelleen autoja missä istuu vain kuski, eli kärsii siellä vielä hintoja pumpullakin nostaa.

Mitähän tämä niin kuin tarkoittaa? Kun lähden seitsemältä aamulla taloltani töihin, niin kenen muun siellä minun lisäkseni olisi istuttava kun ajan meidän asunnolta työpaikalleni?

 

[Kalikka]

Mitähän tämä niin kuin tarkoittaa? Kun lähden seitsemältä aamulla taloltani töihin, niin kenen muun siellä minun lisäkseni olisi istuttava kun ajan meidän asunnolta työpaikalleni?

Poliisihan sinne kannattais laittaa istumaan ja kirjoittelemaan lisäveroja sitä mukaa kun tulee tehtyä liikenteessä jotain määräysten vastaisia manööverejä.

"Suomalainen unelma"

 

[mike owen]

Mitähän tämä niin kuin tarkoittaa? Kun lähden seitsemältä aamulla taloltani töihin, niin kenen muun siellä minun lisäkseni olisi istuttava kun ajan meidän asunnolta työpaikalleni?

Julkinen liikenne ei toimi joka puolella Suomea hyvin. Jopa pääkaupunkiseudulla valitetaan sitä, että joudutaan kulkemaan jopa kahdessa tai kolmessa eri kulkuvälineeessä töistä kotiin. Työaikaan kuluu jopa 1,5 - 2,5 tuntia päivässä. Omalla autolla sama matka sujuu suit sai sukkelaa.

 

[Redimor]

Mitähän tämä niin kuin tarkoittaa? Kun lähden seitsemältä aamulla taloltani töihin, niin kenen muun siellä minun lisäkseni olisi istuttava kun ajan meidän asunnolta työpaikalleni?

Se tarkoittaa juuri sitä mitä siinä lukee. Eli kun kulkeminen tulee riittävän kalliiksi niin ei vain ole enää varaa kulkea yksin. Eikös nämä nykyiset päättäjät sitä halua?

 

[mike owen]

Se tarkoittaa juuri sitä mitä siinä lukee. Eli kun kulkeminen tulee riittävän kalliiksi niin ei vain ole enää varaa kulkea yksin. Eikös nämä nykyiset päättäjät sitä halua?

Mitä korkeammiksi elinkustannukset nousee Suomessa sitä vähemmän kulutan. Valtio ei saa yhtään enempää rahaa ainakaan minulta.

 

[Styge]

Hyvänä puolena tässä perus työntekijän kannalta kai on, että ollaan jo tilanteessa, missä inflaatio syö lainoja ihan reipasta tahtia. Kunhan katsoo, että laina on mitoitettu niin, ettei jonkun x-kulun hinnannousun takia iske maksukyvyttömyys. Raha ainakin tuntuu olevan edelleen halpaa ja sitä näyttää myös saavan enemmän kuin oma perse kestää. Toki sijoitussalkku tuohon varmaan myös vaikuttaa, mutta sitä nyt on tarkoitus edelleen kasvattaa eikä pienentää. Kukaan ikuisesti jaksa töitä tehdä, ainakaan muiden ehdoilla.

 

[Jymäkkä]

Hyvänä puolena tässä perus työntekijän kannalta kai on, että ollaan jo tilanteessa, missä inflaatio syö lainoja ihan reipasta tahtia. Kunhan katsoo, että laina on mitoitettu niin, ettei jonkun x-kulun hinnannousun takia iske maksukyvyttömyys. Raha ainakin tuntuu olevan edelleen halpaa ja sitä näyttää myös saavan enemmän kuin oma perse kestää. Toki sijoitussalkku tuohon varmaan myös vaikuttaa, mutta sitä nyt on tarkoitus edelleen kasvattaa eikä pienentää. Kukaan ikuisesti jaksa töitä tehdä, ainakaan muiden ehdoilla.

Toki inflaation pitää siirtyä myös palkkoihin. Lainan arvon lasku on yksittäiselle kansalaiselle kovin teoreettinen asia, mikäli myös käytettävissä olevat tulot eivät nouse inflaation verran. Toki näin luultavasti käy, vaikkakin aika hilkulla tämän suhteen oli esimerkiksi tuo Enson "pään avaava" työsopimus.

Hyvältä vaikuttaisi ihan lähivuodet tässä kyllä, korot tuskin nousee kovin nopeasti, vaikka suunta lienee nyt ylöspäin pidemmän aikaa.

 

[Artturenos]

Ensi vuonna paukutellaan inflaatiossa sellaisia lukemia mitä ei olla nähty sitten finansikriisin. Maailmanmarkkinoita kun katselee raaka-aineiden ja energian osalta, niin nuo hinnat kun tuolta realisoituvat lopputuotteisiin ja kuluttajille asti täysimääräsienä, niin voi olla 5% inflaatio aikalailla paperia ensi vuonna. Sitten kun viellä on tungettu elvyttävää velkarahaa joka tuutti täyteen, niin ei ole olemassa keskuspankeilla kunnollista mahdollisuutta hallita inflaatiota koroilla ilman, että korkojen isompi nostaminen ei aiheuttaisi itsessään taantumaa. Elämme jänniä aikoja, onko velkaelvytys ampunut yli.

 

[mike owen]

Toki inflaation pitää siirtyä myös palkkoihin. Lainan arvon lasku on yksittäiselle kansalaiselle kovin teoreettinen asia, mikäli myös käytettävissä olevat tulot eivät nouse inflaation verran. Toki näin luultavasti käy, vaikkakin aika hilkulla tämän suhteen oli esimerkiksi tuo Enson "pään avaava" työsopimus.

Hyvältä vaikuttaisi ihan lähivuodet tässä kyllä, korot tuskin nousee kovin nopeasti, vaikka suunta lienee nyt ylöspäin pidemmän aikaa.

Duunarin kannalta on oleellista se mitä jää palkasta käteen verojen jälkeen eli mikä on nettopalkka. Työn verotusta tulisi laskea. Täällä on liian korkeaksi kohonneet kustannukset (elintarvikkeet, energia, asuminen, logistiikka ja tuotantokustannukset).

Työmarkkinoilla on odotettavissa vaikeita neuvotteluja kaikenkaikkiaan. Kyse ei ole pelkästään palkoista vaan siihen liittyvät muutkin asiat.

 

[Jymäkkä]

Duunarin kannalta on oleellista se mitä jää palkasta käteen verojen jälkeen eli mikä on nettopalkka. Työn verotusta tulisi laskea. Täällä on liian korkeaksi kohonneet kustannukset (elintarvikkeet, energia, asuminen, logistiikka ja tuotantokustannukset).

Työmarkkinoilla on odotettavissa vaikeita neuvotteluja kaikenkaikkiaan. Kyse ei ole pelkästään palkoista vaan siihen liittyvät muutkin asiat.

Joo, nettopalkka toki ratkaisee. Mutta tällä vaalikaudella verotus ei tietysti laske, eikä nyt verotuksen lasku voi muutenkaan olla inflaation vastine, loppuu pykälät aika nopeasti, kun inflaatio on kuitenkin pääsääntöisesti vallitseva olotila taloudessa. Palkan verotusta olisi syytä Suomessa kyllä laskea muista syistä.