Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[mike owen]

Joo, nettopalkka toki ratkaisee. Mutta tällä vaalikaudella verotus ei tietysti laske, eikä nyt verotuksen lasku voi muutenkaan olla inflaation vastine, loppuu pykälät aika nopeasti, kun inflaatio on kuitenkin pääsääntöisesti vallitseva olotila taloudessa. Palkan verotusta olisi syytä Suomessa kyllä laskea muista syistä.

Samaa mieltä kanssasi. On otettava huomioon myös kunnallisvero ja tulevat hyvinvointialuiden ympärille rakennettu kokonaisuus mitenkä se vaikuttaa verotuksen suuruuteen. Laskeeko kunnallisvero ja kuinka paljon. Mitenkäs käy muiden verojen kanssa. Se on aivan selvä asia, että palkansaajat odottavat lisää palkkaa.

Se on selvää, että inflaatio nousee Suomessa, mutta sitä ei tiedetä kuinka paljon ja milloin se tapahtuu.

 

[Petri1981]

Jari Ehrnroothin kolumni: Politiikka jyrää totuuden tavoittelun yliopistoissa | Yle Uutiset | yle.fi

Kelpo kolumni Jari Ehrnroothilta. Lopussa varsinkin huomioni kiinnittyi tähän:

Mielestäni suomalaisen yhteiskuntatieteen pahin vinouma ja korruptio syntyykin siitä, että tutkijat eivät kyseenalaista hyvinvointivaltiota, koska ovat sen palveluksessa.

Siksi olisi tarpeen, että jokin valtiosta riippumaton säätiö alkaisi Suomessa kohdistaa rahoitusta hyvinvointivaltion kriittiseen tutkimukseen. Mikään yhteiskuntamalli ei ole ikuinen.

Olen täysin samaa mieltä tästä. Suomessa vallitsee käytännössä autoritäärinen ajattelu hyvinvointivaltiomallimme ylivertaisuudesta ja kaikkivoipaisuudesta, eikä siihen saa kajota edes ajatuksissa. Todellisuudessa 13 vuodessa talous (bkt/asukas) ei ole kasvanut lainkaan ja samassa ajassa velkasuhde on 2.5 kertaistunut. Tämäkö on se lopullinen totuus? Vuodet vierivät ja poliitikot toisen perään huutavat työperäisen maahanmuuton perään, joka sitten ratkaisee ongelmamme. Ehkä kannattaisi aloittaa uhrata ajatuksia sille, että entä jos (ja kun?) sitä pelastavaa maahanmuuttoa ei koskaan tule. Mitä sitten tehdään?

 

[Pottakameli]

Ehkä kannattaisi aloittaa uhrata ajatuksia sille, että entä jos (ja kun?) sitä pelastavaa maahanmuuttoa ei koskaan tule. Mitä sitten tehdään?

Tätä olen ihmetellyt aika paljonkin...Mistä ihmeestä tänne ryntäisi ihmisiä, jotka pystyvät työllistämään itsensä suht helposti tässä maassa. En keksi hirveästi syitä miksi kukaan tulisi tänne töitä tekemään ja elämään.

Pakolaiset jne. on sitten eri juttu ja sieltä saattaa jossain polvessa löytyäkin työvoimaa...mutta se ei kamalasti hyödytä.

 

[Cobol]

Todellisuudessa 13 vuodessa talous (bkt/asukas) ei ole kasvanut lainkaan ja samassa ajassa velkasuhde on 2.5 kertaistunut. Tämäkö on se lopullinen totuus? Vuodet vierivät ja poliitikot toisen perään huutavat työperäisen maahanmuuton perään, joka sitten ratkaisee ongelmamme. Ehkä kannattaisi aloittaa uhrata ajatuksia sille, että entä jos (ja kun?) sitä pelastavaa maahanmuuttoa ei koskaan tule. Mitä sitten tehdään?

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan 7 500 henkilön vuosittainen nousu työperäisessä ja työllistyvässä nettomaahanmuutossa pienentäisi kestävyysvajetta vähintään 0.4 prosenttiyksikköä. Jos työperäinen maahanmuutto kasvaisi vuosittain 10 000 henkilöllä, se voisi Pellervon taloustutkimuksen (PTT) mukaan nostaa BKT:ta noin kahdeksalla prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Nettokasvu 5 000 työperäisellä maahanmuuttajalla nostaisi bruttokansantuotetta 3-5,5 prosenttia vuoteen 2040 mennessä riippuen siitä, mille aloille tulijat työllistyvät.

Luvut kertovat tarinansa. Olettaen, että valtiovarainministeriö ja PTT ovat kartalla ja arviot luokkaa oikeita, mistään kovin suuresta määrästä ei todellisuudessa ole kyse. Varsinkaan kun Suomeen on tullut viimeisen kolmen vuoden aikanan työperusteisen oleskelulupien hakemuksia koronasta huolimatta keskimäärin yli 10 000 kpl. Heistä osa X työlllistyy vain joksikin aikaa, kun tarve on pysyvästä työlllistymisestä. Silti vuonna 2040 tai 2050 Suomen tilanne on oleellisesti parempi, jos tämä vauhti säilyisi ja jos työntekijät kykenevät olemaan työssä ja työnantajat työllistämään heidät ja jos nettomaahanmuutto työntekijöiden (asiantuntijoiden) osalta olisi 10 000 suurempi kuin maastamuutto.

Paljon puhuttu työperäinen maahanmuutto onkin ollut jo muutaman vuoden oikealla raiteella, mutta nettovaikutus vanhenevassa Suomessa ei riitä. Ja - koronakin huomioiden - ongelmat jatkuvat. Suomen Pankin Lauri Vilmi ja Petri Mäki-Fränti esittävät muutaman keskeisen syyn. Vaikka teksti on vuodelta 2016, se pätee alla olevan osalta ja käytännössä muutenkin edelleen.

Suomen talous on paljon suljetumpi kuin Ruotsin ja vielä enemmän suljetumpi kuin monien muiden eurooppalaisten pienten maiden talous. Viennin ja tuonnin yhteenlaskettu osuus BKT:stä onkin alle 80 %, kun se Alankomaissa, Belgiassa ja Irlannissa on selvästi päälle 100 %. Vertailumaista myös Ruotsi on muita suljetumpi talous, mutta Ruotsinkin viennin ja tuonnin yhteenlaskettu BKT-osuus on lähes 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin Suomen.

Vilmin ja Mäki-Fräntin mukaan Suomen viennin pienen määrän taustalla on erityisesti vertailumaita vähäisempi vienti EU:n sisämarkkinoille. Esimerkiksi Ruotsin tavaranvienti EU-alueelle on BKT:hen suhteutettuna reilun prosenttiyksikön verran suurempi kuin Suomen. Muihin maihin verrattuna ero on vielä selkeämpi.

Suomessa naisten työllisyysastetta vertailumaihin nähden alentavat varsinkin alle 6-vuotiaiden lasten äidit, joiden työllisyysaste on vertailumaiden matalin naisten yleisestä korkeasta työllisyysasteesta huolimatta. Kun Alankomaissa noin 80 % alle 6-vuotiaiden lasten äideistä käy töissä, Suomessa ja Irlannissa vastaava luku on vain noin 60 %. Suomessa erityispiirteenä on, että erityisesti korkeasti koulutetut äidit ovat helpommin ilman työtä kuin muissa maissa.

Vuoden 2010 jälkeen pääoman määrä on polkenut Suomessa lähes paikallaan, kun se vertailumaissa tyypillisesti on alkanut jälleen kasvaa. Erityisen voimakkaasti pääomavaltaisuus on lisääntynyt Ruotsissa.

Miksi Suomi ei pysy vertaistensa vauhdissa? – Euro ja talous

Vielä ennen taantumaa Suomi kuroi umpeen Euroopan vauraimpien pienten talouksien etumatkaa mutta on nyt jäämässä yhä enemmän jälkeen.

www.eurojatalous.fi

Iso vaikutus on myös tuotteen jalostusarvolla. Suomen vienti on vähemmän jalostusta vaativaa kuin esimerkiksi Ruotsin.

 

[Artturenos]

Suomen talous on paljon suljetumpi kuin Ruotsin ja vielä enemmän suljetumpi kuin monien muiden eurooppalaisten pienten maiden talous. Viennin ja tuonnin yhteenlaskettu osuus BKT:stä onkin alle 80 %, kun se Alankomaissa, Belgiassa ja Irlannissa on selvästi päälle 100 %. Vertailumaista myös Ruotsi on muita suljetumpi talous, mutta Ruotsinkin viennin ja tuonnin yhteenlaskettu BKT-osuus on lähes 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin Suomen.

Vilmin ja Mäki-Fräntin mukaan Suomen viennin pienen määrän taustalla on erityisesti vertailumaita vähäisempi vienti EU:n sisämarkkinoille. Esimerkiksi Ruotsin tavaranvienti EU-alueelle on BKT:hen suhteutettuna reilun prosenttiyksikön verran suurempi kuin Suomen. Muihin maihin verrattuna ero on vielä selkeämpi.

Voinen väittää tähän löytyvän syyn ihan kartasta. Suomi on pitkällä meren takana Euroopasta nähden, joka leikkaa tavaran liikkuvuutta Suomen ja Europpan välillä. Maarajaa on vain Venäjän kanssa eteläisessä Suomessa johon Suomen taloudellinen toimeliaisuus keskittyy ja maantieteellisesti Suomi kuuluisikin Pietarin talousalueeseen enemmän mitä keski eurooppaan, mutta me kaikki varmasti tiedämme ettei tuo logistiikka Pietariin toimi.

Nuo luvut ovat aivan loogisia kun ottaa nämä asiat huomioon. Hollanin ja Belgian korkeat luvut myös kovin ymmärrettäviä, koska kyseessä on aika pieniä todella tieheeään ja väkirikkaalla alueella olevia maita. Kyllä Suomenkin luvut korkeammat olisivat jos Turusta tehtäsiin oma valtionsa.

 

[Cobol]

Voinen väittää tähän löytyvän syyn ihan kartasta. Suomi on pitkällä meren takana Euroopasta nähden, joka leikkaa tavaran liikkuvuutta Suomen ja Europpan välillä. Maarajaa on vain Venäjän kanssa eteläisessä Suomessa johon Suomen taloudellinen toimeliaisuus keskittyy ja maantieteellisesti Suomi kuuluisikin Pietarin talousalueeseen enemmän mitä keski eurooppaan, mutta me kaikki varmasti tiedämme ettei tuo logistiikka Pietariin toimi.

Nuo luvut ovat aivan loogisia kun ottaa nämä asiat huomioon. Hollanin ja Belgian korkeat luvut myös kovin ymmärrettäviä, koska kyseessä on aika pieniä todella tieheeään ja väkirikkaalla alueella olevia maita. Kyllä Suomenkin luvut korkeammat olisivat jos Turusta tehtäsiin oma valtionsa.

Toki kartasta löytyy yksi huomioitava syy. Jos Venäjä olisi Saksan ja Pohjoismaiden tapainen demokratia, Suomen taloustilanne olisi todennäköisesti erilainen, samoin väestöprofiili. Mutta kun ei ole (minkä tuotkin hyvin esille), näillä on mentävä ja se tarkoittaa tarttumista pääongelmiin. Olisi pitänyt tarttua viimeistään 2000-2007 ja uudelleen heti 2008 jälkeen, mutta vieläkin voidaan saada jotain aikaan.

 

[Jules W.]

Toki kartasta löytyy yksi huomioitava syy. Jos Venäjä olisi Saksan ja Pohjoismaiden tapainen demokratia, Suomen taloustilanne olisi todennäköisesti erilainen, samoin väestöprofiili. Mutta kun ei ole (minkä tuotkin hyvin esille), näillä on mentävä ja se tarkoittaa tarttumista pääongelmiin. Olisi pitänyt tarttua viimeistään 2000-2007 ja uudelleen heti 2008 jälkeen, mutta vieläkin voidaan saada jotain aikaan.

Supercell ei tarvitse vientiin yhtään rekkaa. Meillä pitäisi olla täysi mahdollisuus luoda toimivia digitaalisia palveluita ja pelejä, voisi kuvitella, että tällaisessa maassa niitä olisi hyvä kehitellä kun yhteiskuntarakenne on hajanainen pitkien etäisyyksien takia. Ruotsalaiset ovat aina menestyneet palvelusektorilla, sieltä voisi ottaa mallia.

 

[Cobol]

Supercell ei tarvitse vientiin yhtään rekkaa. Meillä pitäisi olla täysi mahdollisuus luoda toimivia digitaalisia palveluita ja pelejä, voisi kuvitella, että tällaisessa maassa niitä olisi hyvä kehitellä kun yhteiskuntarakenne on hajanainen pitkien etäisyyksien takia. Ruotsalaiset ovat aina menestyneet palvelusektorilla, sieltä voisi ottaa mallia.

Totta. Ja kun katsotaan seuraavia 10-30 vuotta, digitalisaation kautta pyörii yhä mm. enemmän talonrakennus ja maatalous. Ruotsalaiset ovat menestyneet palvelusektorilla ja ymmärtävät digin ja sijoittavat siihen. Sitä varten täytyy olla perusasia kunnossa, kuten paikalliset työsopimukset ja jatkuva kouluttautuminen.

 

[molari]

Totta. Ja kun katsotaan seuraavia 10-30 vuotta, digitalisaation kautta pyörii yhä mm. enemmän talonrakennus ja maatalous. Ruotsalaiset ovat menestyneet palvelusektorilla ja ymmärtävät digin ja sijoittavat siihen. Sitä varten täytyy olla perusasia kunnossa, kuten paikalliset työsopimukset ja jatkuva kouluttautuminen.

Super Cellin kaltaisia yrityksiä kaivataan pirusti lisää, koska niissä lopulta on vähän porukkaa töissä, Super Cellissa alle 300, toki keskipalkka on yli 20 000 €, joten hyviä veronmaksajia. Siinä onkin sitten temppu, miten näitä "huippuosaajia" Suomeen saadaan lisää (paljon), kun jo nyt heistä on pulaa, ja miksi he lopulta päätyisivät ja jäisivät Suomeen.

 

[Cobol]

Super Cellin kaltaisia yrityksiä kaivataan pirusti lisää, koska niissä lopulta on vähän porukkaa töissä, Super Cellissa alle 300, toki keskipalkka on yli 20 000 €, joten hyviä veronmaksajia. Siinä onkin sitten temppu, miten näitä "huippuosaajia" Suomeen saadaan lisää (paljon), kun jo nyt heistä on pulaa, ja miksi he lopulta päätyisivät ja jäisivät Suomeen.

Kaivataan kyllä muitakin. Pitäisi muistaa myös noin 3 000 000 valmista työpaikkaa, jotka digitalisaatio muuttaa edelleen. Jatkossa osa ammateista ja töistä katoaa, osa muuttuu täysin, osa vähemmän. Mutta samaan aikaan digitalisaatio mahdollistaa kokonaan uusien töiden syntymisen.

 

[Jani82]

Vähän ot, mutta eikös vesimaksut ole nousussa lähinnä verkoston korjausvelan takia, eli tuossa ei oikein kai voi puhua veroluonteisen maksun kasvusta. Osin kai koskee myös sähkönsiirtoa.

Siirrän tuolta vassari osastola sopivampaan paikkaan eli vesimaksut nousevat myös siellä missä korjausvelkaa ei ole.
Sähkönsiirron osalta tilanne on vielä naurettavampi kun kaupunkien sähköverkkoyhtiöt nostavat maksuja vaikka nimenomaan heidän sähkönsiirtoverkot on jo valmiiksi rakennettu sää varmoiksi kun ne kaapelit on jo maanalla.
Maaseudulla taas se maahan kaivuu on monessa paikassa täysin järjetöntä, saman vaikutus olisi saatu halvemmalla siirtämällä johtoväylä kulkemaan maantien viereen niin rakentamiskustannukset ilmajohdolla olisivat olleet murto-osa nykyisestä.

Varsinkin tuo sähkön siirto on selkeä piilovero.

 

[/dev/null]

Toimitukselta | Helsingin Sanomat julkaisee kaikki verotiedot normaalisti parin vuoden tauon jälkeen

Verotietojen avoimuus on tärkeää suomalaisen yhteiskunnan luottamuksen ylläpitämiseksi, kirjoittaa HS:n toimituspäällikkö Esa Mäkinen kolumnissaan.

www.hs.fi

Suomalainen talouskeskustelu huipentuu kansalliseen kateuspäivään. Paha mieli tulee kun lukee tärkeän yhteiskunnallisen keskustelun ykkösuutisena Sara Siepin ja Sofia Belorfin tulot (vaikka Saran puolesta olenkin iloinen että tienasi hyvin).

 

[finnjewel]

Mitä mieltä ollaan Wolt-kaupasta? Onko maksettu käsittämätön summa lähes tyhjästä ja/tai sisältyykö kuvioon sellaisia koukkuja, että rahoista ei lopulta saada kuin murto-osa jos sitäkään?
Vai pelastuiko Suomen talous kuin taikaiskusta? Verotuottojahan oltiin jossain Jo jakamassa...

 

[benicio]

Mitä mieltä ollaan Wolt-kaupasta? Onko maksettu käsittämätön summa lähes tyhjästä ja/tai sisältyykö kuvioon sellaisia koukkuja, että rahoista ei lopulta saada kuin murto-osa jos sitäkään?
Vai pelastuiko Suomen talous kuin taikaiskusta? Verotuottojahan oltiin jossain Jo jakamassa...

Jotenkin automaationa on minusta otettu että kauppasumma on aivan älyvapaa, kun kaikki poliitikoidenkin kannanotot on kauppaa hehkuttavia, eikä suomalaisen omistuksen katoamista voivottelevia (pl Jungner).

 

[Tuamas]

Mitä mieltä ollaan Wolt-kaupasta? Onko maksettu käsittämätön summa lähes tyhjästä ja/tai sisältyykö kuvioon sellaisia koukkuja, että rahoista ei lopulta saada kuin murto-osa jos sitäkään?
Vai pelastuiko Suomen talous kuin taikaiskusta? Verotuottojahan oltiin jossain Jo jakamassa...

Otetaan yhteenvetona omat kommenttini:

- Hinnassa maksetaan siitä, että Woltilla on jo melko tukeva asema Euroopassa sekä melkoisen toimiva alusta, jonka avulla isommilla markkinointimuskeleilla paikan ottaminen uusilta eurooppalaisilta markkinoilta on mahdollista ja jopa todennäköistä.

- Valuaatio on tyypillinen alustatalouden high risk/high reward, jos DoorDash tämän avulla nousee markkinan kärkeen Euroopassa, niin hinta on varmasti kohtuullinen, jos taas vaikka esim. Delivery Hero (Foodoran emo) vie Euroopan, niin hinta on räikeä ylihinta.

- Suurin osa omistajista (ei omistuksesta, koska suurin Woltin omistaja, ruotsalainen EQ irtoaa rahalla) saa kaupasta DoorDashin osakkeita, Suomeen näistä osakkeista päätyy noin viidesosa. Näiden arvo voi olla tuo nyt oleva tai joku muu, kaupan tämän hetken arvostamisessa käytettiin kurssia 206,45$, jos DoorDashin osake on korkeammalla kaupanteon hetkellä, valuaatio on korkeampi jne.

- Markkinat arvostivat kauppaa ja DD:n markkina-arvo nousi kaupan julkaisun jälkeen yli 10mrd$.

- Verotuotot realisoituvat Suomeen joko kun kauppa menee läpi (H1/2022) tai kun omistajat myyvät DD:n osakkeensa. Tämä riippuu täysin sopimuksen muodosta sekä siitä miten veroviranomaiset tulkitsevat sopimusta.

 

[Cobol]

Mitä mieltä ollaan Wolt-kaupasta? Onko maksettu käsittämätön summa lähes tyhjästä ja/tai sisältyykö kuvioon sellaisia koukkuja, että rahoista ei lopulta saada kuin murto-osa jos sitäkään?
Vai pelastuiko Suomen talous kuin taikaiskusta? Verotuottojahan oltiin jossain Jo jakamassa...

Erittäin hyvä kauppa periaatteessa omistajille, jotka saivat tuoton sijoituksilleen ja osa myös työlleen. Tyhjästä ei tälläkään kertaa maksettu Woltin ketteryydestä johtuen. Osa kauppaa kritisoivista asiantuntijoista ei ymmärrä, miten talous markkinataloudessa jatkossa kasvaa.

Oleellisia tietoja osakkeina saadusta vastineesta ei ole julkisesti tiedossa. Kuten se, ovatko saadut osakkeet myyntirajoitusten alaisia ja jos ovat, kuinka pitkään ja kuinka suurelta osin. Tämä on aika usein tilanne niissä ostoissa, joissa ostava taho antaa omia osakkeitaan vastineeksi.

Kaupan verotus tapahtuu silti Suomessa, joten puheet verotuloista eivät ole ainakaan tämän osalta turhia.

 

[/dev/null]

He ovat kovatuloisimmat naiset: verotietonsa salannut Rafaela Seppälä ansaitsi 7,1 miljoonaa euroa

Oheisessa listassa on 50 suurituloisinta naista vuoden 2020 verotietojen perusteella.

www.iltalehti.fi

Tulo- ja veroperversion kliimaksi. Tulojen salaamista pyytänyt saa erikoisjulkistuksen.

 

[Satunnainen]

He ovat kovatuloisimmat naiset: verotietonsa salannut Rafaela Seppälä ansaitsi 7,1 miljoonaa euroa

Oheisessa listassa on 50 suurituloisinta naista vuoden 2020 verotietojen perusteella.

www.iltalehti.fi

Tulo- ja veroperversion kliimaksi. Tulojen salaamista pyytänyt saa erikoisjulkistuksen.

Siis eivätkös nämä "salaajat" ole juuri niitä, jotka haluavat erityishuomiota tulojensa suhteen? Hehän pääsevät vielä erikseen tälle omalle listalleen, kun taas muut vain kokonaislistalle. Se nyt kai oli kaikille jo selvää, että salaamiseen tämä "salaaminen" ei toimi.

 

[/dev/null]

Siis eivätkös nämä "salaajat" ole juuri niitä, jotka haluavat erityishuomiota tulojensa suhteen? Hehän pääsevät vielä erikseen tälle omalle listalleen, kun taas muut vain kokonaislistalle. Se nyt kai oli kaikille jo selvää, että salaamiseen tämä "salaaminen" ei toimi.

Näinhän tämä valtion voyeuristeille rakentama peep show toimii.

 

[Petri1981]

Ymmärrän kyllä, että esim poliitikkojen palkat ovat julkista tietoa, kun kansalaiset he äänestävät virkaan edustaakseen kansaa, mutta miksi ihmeessä jonkun ei-julkkis yksityishenkilön palkka tulee olla mediassa esillä? Esimerkiksi Iltalehden verokoneessa näkyy kaikki yli 100k vuodessa tienaavat. Tuohon ryhmään mahtuu aika monta ihan tavallista Perus-Penttiä. Miksi pitää olla oikeus saada tietää mitä joku naapurin Pena tienaa?

 

[Tuamas]

Ymmärrän kyllä, että esim politiikkojen palkat ovat julkista tietoa, kun kansalaiset he äänestävät virkaan edustaakseen kansaa, mutta miksi ihmeessä jonkun ei-julkkis yksityishenkilön palkka tulee olla mediassa esillä? Esimerkiksi Iltalehden verokoneessa näkyy kaikki yli 100k vuodessa tienaavat. Tuohon ryhmään mahtuu aika monta ihan tavallista Perus-Penttiä. Miksi pitää olla oikeus saada tietää mitä joku naapurin Pena tienaa?

Niin ja toki tässä on se hauska kulma, että nimenomaan tuo 100k€ vuositulo jotenkin kummallisesti poistaa henkilön yksityisyyden.

Nämä "Verokoneet" kun ovat hyväksyttyjä jostain syystä tällä 100 000 € vuositulorajalla, mutta sen alle ei saa tehdä vastaavia listauksia.

Esimerkiksi "Veropörssi"-lehti, jossa oli vähän paikkakunnasta riippuen 30-40 k€ tulorajat, kiellettiin, koska määriteltiin että nämä listat eivät ole journalistista sisältöä, vaikka se oli efektiivisesti hiukan huonommalla käyttöliittymällä ja matalammalla tulorajalla nykyisiä "verokoneita" vastaava julkaisu.

Kummallinen maa, Suomi.

 

[Patarouva]

Niin ja toki tässä on se hauska kulma, että nimenomaan tuo 100k€ vuositulo jotenkin kummallisesti poistaa henkilön yksityisyyden.

Nämä "Verokoneet" kun ovat hyväksyttyjä jostain syystä tällä 100 000 € vuositulorajalla, mutta sen alle ei saa tehdä vastaavia listauksia.

Esimerkiksi "Veropörssi"-lehti, jossa oli vähän paikkakunnasta riippuen 30-40 k€ tulorajat, kiellettiin, koska määriteltiin että nämä listat eivät ole journalistista sisältöä, vaikka se oli efektiivisesti hiukan huonommalla käyttöliittymällä ja matalammalla tulorajalla nykyisiä "verokoneita" vastaava julkaisu.

Kummallinen maa, Suomi.

Aikanaan puhuttiin ”juorukalenterista” .

Juoruilu nähdään ilmeisesti hyväksyttävämpänä, jos juoruiluun sisältyy sopivasti kateutta.

 

[Alejandro]

Ymmärrän kyllä, että esim poliitikkojen palkat ovat julkista tietoa, kun kansalaiset he äänestävät virkaan edustaakseen kansaa, mutta miksi ihmeessä jonkun ei-julkkis yksityishenkilön palkka tulee olla mediassa esillä? Esimerkiksi Iltalehden verokoneessa näkyy kaikki yli 100k vuodessa tienaavat. Tuohon ryhmään mahtuu aika monta ihan tavallista Perus-Penttiä. Miksi pitää olla oikeus saada tietää mitä joku naapurin Pena tienaa?

Olen ihmetellyt samaa. Voin itse samalla myöntää, että en ole koskaan kenenkään tuloja käynyt tarkastamassa. Ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta. Joskus töissäkin vanhempi työkaveri öyhötti, että kuinka paljon maajohtaja tienasi. Ehkä tämä on joku sukupolvijuttu.

Omat tulot sitten eri juttu, yritänkin jatkuvasti vinkua lisää palkkaa.

 

[adolf]

Olen ihmetellyt samaa. Voin itse samalla myöntää, että en ole koskaan kenenkään tuloja käynyt tarkastamassa. Ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta. Joskus töissäkin vanhempi työkaveri öyhötti, että kuinka paljon maajohtaja tienasi. Ehkä tämä on joku sukupolvijuttu.

Sama. En jotenkin saa mitenkään prosessoitua päässäni sellaista konseptia, että lähtisin todellakin ihan erikseen verovirastoon nimenomaan sitä varten, että kävisin selvittämässä paljon joku naapurini tai kaverini esimerkiksi tienaa. Pitääkö siinä sille virkailijalle sanoa, että kerro mulle paljon Möttönen tienaa? Luulisi sen nyt jo hävettävän aika paljon, kun tuommoisella asialla siellä on.

 

[Jussih]

Onhan näissä se hyöty, että auttavat fantasiarostereiden tekemistä, kun tietää suurin piirtein paljonko kukin pelaaja tienaa.